Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Te tietoisesti lapsettomat: kuka teidät hoitaa vanhana?
07.12.2019 |
Vai onko teillä perheessä ollut tapana, että te lapset ette pidä mitään yhteyttä vanhempiinne ja jätätte vain oman onnensa nojaan tms?
Kommentit (240)
Vierailija kirjoitti:
Eikai tässä nyt vanhainkotihoitoa mietitty vaan yleisemmin? Esim itse autan hieman yli 75v vanhempiani jatkuvasti erilaisissa pikkujutuissa. Vien kauppaan, teen pihahommia, autan raskaammissa siivousjutuissa, ihan sellaista arkista varmistelua, että pärjäävät omassa kodissaan. Eivät ole huonokuntoisia, mutta sen verran alkaa ikää ja kipuja olla, että raskaat hommat väsyttävät.
Noh tämmöset palveluthan on ihan ostettavissakin. Aina voi myös muuttaa kerrostaloon jossa ei pihahommia sun muita rasitteita ole. Ei läheskään kaikilla lapsellisillakaan lapset käy auttelemassa ikääntyviä vanhempiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, meidän perheessä, minä, vela, hoidin itse vanhempani, muut sisarukset ei tehneet mitään!
Nytkin hoitolaitokset täynnä vanhuksia JOILLA ON LAPSIA!! Milloin tajuatte ettei lapset takaa vanhuuden hoitoa! Kuinka sokeita ihmiset on?
Sivuhuomautus: se hoitolaitos juuri on sitä hoitoa. Ei sinne edes pääse jos pärjäisi kotihoidon turvin kotona. Eri asia joku kevyt palveluasuminen. Muistisairaus tai liikuntakyvyttömyys iskee ihan perhesuhteista riippumatta. Harva työelämässä oleva lapsi jää pahoin dementoitunutta monisairasta vanhusta paimentamaan kotiin eikä toki tarvitsekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kommentoi, ettei lapsettomilla ihmisellä ole ketään, jota edes ajatella ja toivoa käymään. Luuletteko, että lapsettomilla ei ole oikeasti ketään ihmisiä elämässä? Minulla on puoliso, ystäviä, joista pari on lähes 10 vuotta itseäni nuorempia, on reilusti nuorempia sisaruksia ja puolison sisarukset. Ei lapsettomat ole automaattisesti täysin yksin. Niitä ihmissuhteita voi oikeasti luoda elämässä paljon kaikenlaisia. Eli on tosiaan ihmisiä joita voi ajatella jos se nyt on se juttu. Hoitajat hoitaa.
Niin, en tiedä ovatko ystävyyssuhteet lopulta sellaisia, että vanhana sitten apuja löytyy. Samanikäisillä alkaa olla samankaltaisia vaivoja, nuoremmat tietysti parempikuntoisia yleensä, mutta jos nyt tulee vaikka tilanne, että periaatteessa pärjää vielä kotona kyllä, mutta arkinen toiminta vaatii apuvoimia. Vaikkapa kodin kunnossapitäminen. Mutta ei kuitenkaan vielä mitään sairaanhoitoa tarvitse.
Nojoo, rahalla tietysti saa, eikä se lastenkaan apu mikään itsestäänselvyys tietenkään ole. Mutta jos hyvät välit on, niin aika moni lapsi kyllä tuollaisissa auttaa sen minkä omalta elämältään ehtii ja jaksaa.
Minähän en kommentissani puhunut mitään avusta vaan siitä, että on ihmisiä joita ajatella ja joskus toivoa kylään. Apua saa esimerkiksi kotihoidosta, on kaikenlaista ateriapalvelua yms. Ja jos enemmän apua tarvitsee, niin silloin hoitajat astuvat kuvaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikai tässä nyt vanhainkotihoitoa mietitty vaan yleisemmin? Esim itse autan hieman yli 75v vanhempiani jatkuvasti erilaisissa pikkujutuissa. Vien kauppaan, teen pihahommia, autan raskaammissa siivousjutuissa, ihan sellaista arkista varmistelua, että pärjäävät omassa kodissaan. Eivät ole huonokuntoisia, mutta sen verran alkaa ikää ja kipuja olla, että raskaat hommat väsyttävät.
Noh tämmöset palveluthan on ihan ostettavissakin. Aina voi myös muuttaa kerrostaloon jossa ei pihahommia sun muita rasitteita ole. Ei läheskään kaikilla lapsellisillakaan lapset käy auttelemassa ikääntyviä vanhempiaan.
Ei käykään. Mutta ehkä kysymys oli siitä, että jos ei ole lapsia niin eivät varmasti käy.
Ja palvelut maksavat, yllättävänkin paljon. Ihan kerrostalossakin on monenlaista esimerkiksi raskaampaa siivoustyötä, joka kuitenkin aina välillä olisi hyvä tehdä, vaikkapa joku keittiökalusteiden alta ja takaa siivoaminen, ikkunoiden pesu, hajonneiden kodinkoneiden hankkiminen ja vaihtaminen...
Kyllä, rahalla saa, mutta pienellä eläkkeellä ei välttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fatima ja Mohamed hoitaa tietysti. Niin lapselliset kuin lapsettomat.
Saako Mohamed vaihtaa mummojen vaipat?
Kysyn vakavissani.
Ei just tuon nimistä hoitajaa ole kollegoissa mutta mieshoitajat pyörivät vaippashowssa kuten naishoitajatkin. Lopetan hommat sinä päivänä kun miehet vapautetaan tuosta.
Kun peset 20 kakkaista takapuolta päivässä niin se menee rutiinilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikai tässä nyt vanhainkotihoitoa mietitty vaan yleisemmin? Esim itse autan hieman yli 75v vanhempiani jatkuvasti erilaisissa pikkujutuissa. Vien kauppaan, teen pihahommia, autan raskaammissa siivousjutuissa, ihan sellaista arkista varmistelua, että pärjäävät omassa kodissaan. Eivät ole huonokuntoisia, mutta sen verran alkaa ikää ja kipuja olla, että raskaat hommat väsyttävät.
Ja auttaist samalla tavalla, jos vanhempasi asuisivat 300-500 km päässä?
Mun vanhempani asuvat kaupungissa ja taloyhtiö huolehtii pihahommista. He ovat palkanneet siivousapua ja päivittäistavaraostokset hoituvat netistä tilaamalla kotiinkuljetuksella. Kun eivät enää jaksa tai pysty laittamaan itselleen ruokaa, on vähintään ateriapalvelun aika. He ovat tietoisesti tehneet sellaisia valintoja (mm asumismuoto), että pärjäävät omassa kodissaan ja tarvittavan avun voivat ostaa erilaisina palveluna. Saavat haluamansa ja tarvitsemansa silloin, kun se heille sopii eikä silloin, kun se meille lapsille tai lapsenlapsille sopii.
No en tietenkään. Mutta silloin auttaisin sen minkä ehdin ja jaksan kohtuudella. Ihan kuten nytkin.
Palveluja voi ostaa, jos on varaa. Kaikilla ei ole. Ja jos ei ole lapsia tai muuta lähisukua tappelemassa kunnan kanssa, voi olla nihkeää mitään julkiseltakaan saada.
Lapsettomalla varat ei ole huvenneet lasten kasvattamiseen ja lasten harrastuksiin ja lastenlasten lahjavuoriin. Eli eiköhän valtaosalla ole varaa satunnaista siivousapua ja muuta ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun en kotona pysty yksin asumaan niin lähden marjaan ja ahmat hoitaa loput.
Et muista tuota kun dementoidut tai et pääse jos olet vuoteenomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikai tässä nyt vanhainkotihoitoa mietitty vaan yleisemmin? Esim itse autan hieman yli 75v vanhempiani jatkuvasti erilaisissa pikkujutuissa. Vien kauppaan, teen pihahommia, autan raskaammissa siivousjutuissa, ihan sellaista arkista varmistelua, että pärjäävät omassa kodissaan. Eivät ole huonokuntoisia, mutta sen verran alkaa ikää ja kipuja olla, että raskaat hommat väsyttävät.
Ja auttaist samalla tavalla, jos vanhempasi asuisivat 300-500 km päässä?
Mun vanhempani asuvat kaupungissa ja taloyhtiö huolehtii pihahommista. He ovat palkanneet siivousapua ja päivittäistavaraostokset hoituvat netistä tilaamalla kotiinkuljetuksella. Kun eivät enää jaksa tai pysty laittamaan itselleen ruokaa, on vähintään ateriapalvelun aika. He ovat tietoisesti tehneet sellaisia valintoja (mm asumismuoto), että pärjäävät omassa kodissaan ja tarvittavan avun voivat ostaa erilaisina palveluna. Saavat haluamansa ja tarvitsemansa silloin, kun se heille sopii eikä silloin, kun se meille lapsille tai lapsenlapsille sopii.
No en tietenkään. Mutta silloin auttaisin sen minkä ehdin ja jaksan kohtuudella. Ihan kuten nytkin.
Palveluja voi ostaa, jos on varaa. Kaikilla ei ole. Ja jos ei ole lapsia tai muuta lähisukua tappelemassa kunnan kanssa, voi olla nihkeää mitään julkiseltakaan saada.
Lapsettomalla varat ei ole huvenneet lasten kasvattamiseen ja lasten harrastuksiin ja lastenlasten lahjavuoriin. Eli eiköhän valtaosalla ole varaa satunnaista siivousapua ja muuta ostaa.
Pätkätöiden, työttömyyden ja muutenkin pienenevien eläkkeiden sukupolvi. Jaa, mitenköhän lienee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikai tässä nyt vanhainkotihoitoa mietitty vaan yleisemmin? Esim itse autan hieman yli 75v vanhempiani jatkuvasti erilaisissa pikkujutuissa. Vien kauppaan, teen pihahommia, autan raskaammissa siivousjutuissa, ihan sellaista arkista varmistelua, että pärjäävät omassa kodissaan. Eivät ole huonokuntoisia, mutta sen verran alkaa ikää ja kipuja olla, että raskaat hommat väsyttävät.
Noh tämmöset palveluthan on ihan ostettavissakin. Aina voi myös muuttaa kerrostaloon jossa ei pihahommia sun muita rasitteita ole. Ei läheskään kaikilla lapsellisillakaan lapset käy auttelemassa ikääntyviä vanhempiaan.
Ei käykään. Mutta ehkä kysymys oli siitä, että jos ei ole lapsia niin eivät varmasti käy.
Ja palvelut maksavat, yllättävänkin paljon. Ihan kerrostalossakin on monenlaista esimerkiksi raskaampaa siivoustyötä, joka kuitenkin aina välillä olisi hyvä tehdä, vaikkapa joku keittiökalusteiden alta ja takaa siivoaminen, ikkunoiden pesu, hajonneiden kodinkoneiden hankkiminen ja vaihtaminen...
Kyllä, rahalla saa, mutta pienellä eläkkeellä ei välttämättä.
Kenenkään ei tarvitse koluta jääkaappien takaa ja pestä ikkunoita montaa kertaa vuoteen. Valtaosalla ikääntyvistäkin on ystäviä ja naapureita, joita pyytää kerran/kaks vuoteen nämä isommat jutut hoitamaan jotain pientä kahvipalkkaa vastaan.
Kodinkoneet tulee nykyään liki kotiinkuljetuksella, ei maksa oikeastaan juuri mitään se ja vievät samalla hinnalla vanhan kodinkoneen poiskin. Niitä harvemmin tarvii myöskään jatkuvasti olla ostamassa.
Varmaan sama ihminen joka hoitaa sinutkin, kun lapsesi on ihan muissa hommissa tai muuttanut toiselle puolelle maapalloa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä vaiheessa kun olen niin huonossa kunnossa ja jos vaimoni on kuollut, ihan mielellään matkaan vaikka Amsterdamiin ottamaan eutanasian (siellä se taisi olla laillista?). Siinä vaiheessa on jo koettu tarpeeksi ja en koe että elämää on mitään järkeä keinotekoisesti jatkaa elävänä raatona, joka ei pysty tekemään muuta kuin makaamaan, syömään ja paskomaan.
M33
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikai tässä nyt vanhainkotihoitoa mietitty vaan yleisemmin? Esim itse autan hieman yli 75v vanhempiani jatkuvasti erilaisissa pikkujutuissa. Vien kauppaan, teen pihahommia, autan raskaammissa siivousjutuissa, ihan sellaista arkista varmistelua, että pärjäävät omassa kodissaan. Eivät ole huonokuntoisia, mutta sen verran alkaa ikää ja kipuja olla, että raskaat hommat väsyttävät.
Ja auttaist samalla tavalla, jos vanhempasi asuisivat 300-500 km päässä?
Mun vanhempani asuvat kaupungissa ja taloyhtiö huolehtii pihahommista. He ovat palkanneet siivousapua ja päivittäistavaraostokset hoituvat netistä tilaamalla kotiinkuljetuksella. Kun eivät enää jaksa tai pysty laittamaan itselleen ruokaa, on vähintään ateriapalvelun aika. He ovat tietoisesti tehneet sellaisia valintoja (mm asumismuoto), että pärjäävät omassa kodissaan ja tarvittavan avun voivat ostaa erilaisina palveluna. Saavat haluamansa ja tarvitsemansa silloin, kun se heille sopii eikä silloin, kun se meille lapsille tai lapsenlapsille sopii.
No en tietenkään. Mutta silloin auttaisin sen minkä ehdin ja jaksan kohtuudella. Ihan kuten nytkin.
Palveluja voi ostaa, jos on varaa. Kaikilla ei ole. Ja jos ei ole lapsia tai muuta lähisukua tappelemassa kunnan kanssa, voi olla nihkeää mitään julkiseltakaan saada.
Lapsettomilla ei ole mennyt rahaa lapsiin. Jos on fiksu, alkaa jo nuorena säästämään ja sijoittaan. Eikä ehkä alunperinkään muuta sellaiseen paikkaan, missä asumisesta selviytyminen on hankalaa tai ainakin ymmärtää muuttaa parempien palveluiden läheisyyteen riittävän ajoissa.
Jokaisen hyvä muistaa sekin, että ei ne omatkaan lapset välttämättä mitään ikiterveitä ole. Tai edes elä niin kauaa, että voisivat huolehtia vanhemmistaan. Kaikki eivät jää nykyisin edes Suomeen asumaan. Olen alle kuuskymppinen, mutta en todellakaan auta vanhempiani missään raskaammissa asioissa, koska en pysty itsekään tekemään raskaita asioita. Joudun itsekin käyttämään palveluita. Ja mitä tulee kunnan kanssa tappeluun, niin sekin voi olla hankalaa edes puhelimitse, jos on sellaisessa työssä, mistä ei niin vaan soitella puhelinakoina virkamiehille.
Olen samaa mieltä siitä, että jos välit on läheiset, mielellään auttaa. Sen mukaan mitä ehtii ja jaksaa. Kuitenkin ikääntyvien pitäisi tehdä jo hyvissä ajoin sellaisia muutoksia elämässään, että pärjää kotona ilman apua mahdollisimman pitkään. Ei esim voi laskea sen varaan, että pystyy vielä 80-vuotiaana ajamaan autoa. Palveluiden lähelle on muutettava jo paljon aikaisemmin kuin kortti lähtee. On myös hyvä luopua kaikesta ylimääräisestä roinasta, jotta koti on mahdollisimman esteetön esim rollaattorin kanssa liikkumiseen. Ei sitä pysty tekemään enää sitten, kun jo tarvitsee rollaattoria liikkumiseen. Olen ollut kahdessa tekonivelleikkauksessa ja toipumisajat kyynärsauvoineen avasivat silmäni huomaamaan, mikä kaikki kodissani ei olekaan esteetöntä. Ennen ensimmäistä leikkausta pidin kotiani oikein käytännöllisenä ja toimivana, mutta totuus olikin ihan toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme siskoni kanssa hoitaneet isäämme tosi hyvin, ennenku pääsi dementiaosastolle.
Tosin meillä vuorostaan on poikia, vaikea sanoa miten tulee äitien hoitaminen ajallaan kinnostamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikai tässä nyt vanhainkotihoitoa mietitty vaan yleisemmin? Esim itse autan hieman yli 75v vanhempiani jatkuvasti erilaisissa pikkujutuissa. Vien kauppaan, teen pihahommia, autan raskaammissa siivousjutuissa, ihan sellaista arkista varmistelua, että pärjäävät omassa kodissaan. Eivät ole huonokuntoisia, mutta sen verran alkaa ikää ja kipuja olla, että raskaat hommat väsyttävät.
Ja auttaist samalla tavalla, jos vanhempasi asuisivat 300-500 km päässä?
Mun vanhempani asuvat kaupungissa ja taloyhtiö huolehtii pihahommista. He ovat palkanneet siivousapua ja päivittäistavaraostokset hoituvat netistä tilaamalla kotiinkuljetuksella. Kun eivät enää jaksa tai pysty laittamaan itselleen ruokaa, on vähintään ateriapalvelun aika. He ovat tietoisesti tehneet sellaisia valintoja (mm asumismuoto), että pärjäävät omassa kodissaan ja tarvittavan avun voivat ostaa erilaisina palveluna. Saavat haluamansa ja tarvitsemansa silloin, kun se heille sopii eikä silloin, kun se meille lapsille tai lapsenlapsille sopii.
No en tietenkään. Mutta silloin auttaisin sen minkä ehdin ja jaksan kohtuudella. Ihan kuten nytkin.
Palveluja voi ostaa, jos on varaa. Kaikilla ei ole. Ja jos ei ole lapsia tai muuta lähisukua tappelemassa kunnan kanssa, voi olla nihkeää mitään julkiseltakaan saada.
Kunnallista kotihoitoa saa ihan ilman tappelua jos sitä tarvitsee ja kriteerit täyttyvät ja kykenee sen turvin elämään kotona. Toki viikoittain/päivittäin tekemisissä oleva omainen voi huomata avun tarpeen nopeammin kuin satunnainen naapuri tai tuttava.
Harvemmin se satunnainen tuttava lähtee apua hakemaan vaikka asian huomaisi. Ehkä soittaa lapsille tai jollekin läheiselle ja kertoo että on huolissaan mummon tai papan pärjäämisestä. Hyvin yleistä on että kotihoitoa tai sitä palveluasuntoa vanhukselle hakee lapset, ei useikaan vanhus itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikai tässä nyt vanhainkotihoitoa mietitty vaan yleisemmin? Esim itse autan hieman yli 75v vanhempiani jatkuvasti erilaisissa pikkujutuissa. Vien kauppaan, teen pihahommia, autan raskaammissa siivousjutuissa, ihan sellaista arkista varmistelua, että pärjäävät omassa kodissaan. Eivät ole huonokuntoisia, mutta sen verran alkaa ikää ja kipuja olla, että raskaat hommat väsyttävät.
Noh tämmöset palveluthan on ihan ostettavissakin. Aina voi myös muuttaa kerrostaloon jossa ei pihahommia sun muita rasitteita ole. Ei läheskään kaikilla lapsellisillakaan lapset käy auttelemassa ikääntyviä vanhempiaan.
Ei käykään. Mutta ehkä kysymys oli siitä, että jos ei ole lapsia niin eivät varmasti käy.
Ja palvelut maksavat, yllättävänkin paljon. Ihan kerrostalossakin on monenlaista esimerkiksi raskaampaa siivoustyötä, joka kuitenkin aina välillä olisi hyvä tehdä, vaikkapa joku keittiökalusteiden alta ja takaa siivoaminen, ikkunoiden pesu, hajonneiden kodinkoneiden hankkiminen ja vaihtaminen...
Kyllä, rahalla saa, mutta pienellä eläkkeellä ei välttämättä.
Mutta mekin, joilla ON lapsia, joudumme varautumaan tuohon. Kun jääkaappi hajoaa, on oltava mahdollisuus tilata netistä uusi kotiinkuljetuksella, asennus paikoilleen ja vielä rikkinäisen vienti samalla kertaa pois. Ei voi jäädä odottamaan, milloin lapsilla on aikaa ja mahdollisuus tulla auttamaan.
Lapselliset lienee kyllä ihan paniikissa sitten jos käy niinkin onnettomasti että se keski-ikäinen lapsi kuolee, vammautuu tai sairastuu vakavasti tai joutuu oman lapsensa omaishoitajaksi eikä voimat riitä armasta vanhempaansa käydä viikottain auttamassa siivouspalveluin ja ruokaostoksin, vaikka olisi miten hyvät välit.
Olisi lapsellisillekin tervettä miettiä ensisijaisesti kuinka ikääntyessä elämä järjestyy omin voimin ilman lasten apua, eikä olettaa että kyllä ne sitten auttaa. Kun välttämättä ei autakaan. Muuttaa vaikka töiden perässä ulkomaille tai toiselle puolen Suomea. Siinä ei paljoa autella.
Ei elämää pidä elää niin että oletetaan toisten auttavan, vaan tulee aktiivisesti itse tehdä töitä sen eteen että vanhanakin pärjää. Valita asumismuoto sen mukaan, säästää ostopalveluihin rahaa sekä ylläpitää sosiaalisia suhteita ystäviin ja naapureihin, ettei elämä ole vain lasten varassa.
Alue: Aihe vapaa
Noh tämmöset palveluthan on ihan ostettavissakin. Aina voi myös muuttaa kerrostaloon jossa ei pihahommia sun muita rasitteita ole. Ei läheskään kaikilla lapsellisillakaan lapset käy auttelemassa ikääntyviä vanhempiaan.