Lue keskustelun säännöt.
Te, joilla ei ole korkeakoulututkintoa.
05.12.2019 |
Mitenkäs elämässä niin kävi? Hyvinkö menee silti?
Kommentit (87)
No hyvin menee. Esimiehenä olen akateemisille. Palkka parempi kuin heillä. Meillä onneksi osaaminen ja tekeminen ratkaisee, ei koulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yrittäjänä ammatissa johon halusin jo pienenä, ja olen ollut tyytyväinen. Nyt olen alkanut työntekoa jo hidastamaan, asunto on hankittu ja moneen kertaan vaihdettukin, lapset muuttaneet kotoa ym., ja säästöjä sen verran että on varaa otta lunkimmin. Enimmäkseen menee hyvin, ja ne asiat elämässä jotka eivät ole menneet ihan niin hyvin (mm. muuan väärä ihmissuhde), olisivat menneet huonosti tutkinnosta riippumatta.
Antaa niiden opiskella, jotka tuntevat siihen vetoa! Minä en kuulu joukkoon, vaikka koulu aikoinaan ihan hyvin menikin ja opettajatkin pahoittelivat kun menin keskikoulun jälkeen ammattikouluun enkä jatkanut lukioon. Ihan hyvin silti riittää esim. kielitaito matkaillessa.
Provohan tuo aloitus on, mutta vastataan silti. Olen käynyt pelkän amiksen, mutta olen hyvä siinä mitä teen. Olen päässyt esimiesasemaan (alaiseni ovat lähinnä tradenomeja), tienaan 3200 €/kk ja pidän työstäni.
Eihän tuo monelle korkeakoulutetulle ole kummoinen saavutus, mutta tuo on tullut minulle kolmen vuoden laululla ja leikillä pitkien opintojen sijasta. Nyt minulla on lähes velaton asunto, varallisuutta ja elämä muutenkin mallillaan, alle 35-vuotiaana.
En viitsi kauheasti huudella koulutustaustastani kun tiedän kuinka paljon Suomessa on joko työttömiä tai oman alansa ulkopuolisissa töissä jumittavia maistereita. Olen myös ajatellut jatkaa opintojani, jotta pääsisin urallani pidemmälle.
Todennäköisesti reilusti paremmin kuin sinulla.
Kuulun 10% rikkaimpiin ja parhaiten palkattuihin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Kuvitteleeko aloittaja olevansa parempi ihminen koulutuksensa ansiosta?
Kaltaisesi ihmiset ovat suurinta syöpää ikinä.
Kiltti, älä levitä syöpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No hyvin menee. Esimiehenä olen akateemisille. Palkka parempi kuin heillä. Meillä onneksi osaaminen ja tekeminen ratkaisee, ei koulutus.
Ei kaikilla aloilla, et voi olla esimerkiksi lääkäri, apteekkari tai rakennesuunnittelija ilman tiettyä koulutusta vaikka olisit miten hyvä.
Hyvin menee. Oma menestyvä, 4 muutakin työllistävä talousalan yritys, velaton omakotitalo, auto ja mökki, nämä kaikki itse rahoitettuja. Varaa urheiluharrastuksiin ja useampaan ulkomaanmatkaan vuodessa. Itselleni antimaterialistina nämä eivät ole onnen edellytys mutta ap:lle ilmeisesti ihmisyyden mittari joten mainittakoon. Minulle onni tulee rakastavasta ja intohimoisesta parisuhteesta, bonuslapsista, ystävistä, lemmikeistä, luonnosta, elämästä jossa kaikki on tasapainossa. Nämä kaikki lähtevät ihmisestä itsestään, ei pankkitilin saldosta tai ulkoisesta statuksesta. Alle nelikymppisenä olen voinut jo downshiftata 30 työtuntiin. Monen muun tavoin säälin suuresti ap:n kaltaisia ihmisiä, jotka pystyvät arvostamaan itseään vain ulkoisten tekijöiden kuten koulutuksen tai varallisuuden kautta. Näistä ihmisistä joita elämässä livenäkin välillä tapaa tulee väistämättä onneton, tyhjä ja jotenkin katkera kuva.
N42
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu hyvin menee. Eläkkeelle alle 40 vuotiaana ja mukavaa elämää elelen.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole edes ylioppilastutkintoa, mutta hyvin menee. En ole tähän ikään mennessä tajunnut ihmisiä jotka käyttävät jotain tutkintoa ihmisen kyvykkyyden mittarina. Olen takuulla sivistyneempi kuin keskimääräinen korkeakoulutettu. Minulla ei vain ole paperia siitä.
No just tämähän siinä on vaarana kun ei käydä kouluja ja "sivistytään" itsekseen, että ei sitten ymmärretä ihan perusasioita, kuten miten mittarit toimivat ja mihin niitä hyödynnetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole edes ylioppilastutkintoa, mutta hyvin menee. En ole tähän ikään mennessä tajunnut ihmisiä jotka käyttävät jotain tutkintoa ihmisen kyvykkyyden mittarina. Olen takuulla sivistyneempi kuin keskimääräinen korkeakoulutettu. Minulla ei vain ole paperia siitä.
No just tämähän siinä on vaarana kun ei käydä kouluja ja "sivistytään" itsekseen, että ei sitten ymmärretä ihan perusasioita, kuten miten mittarit toimivat ja mihin niitä hyödynnetään.
Ei koske minua sillä ymmärrykseni on huipputasoa. Koulutetut monesti elävät siinä omassa keskinkertaisuuden kuplassaan, eivätkä käsitä että itseoppinut ei ole oikonut tai skipannut perusteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulut jäi aikanaan käymättä koska epävakaa koti ja levoton luonne. Amiksen rämmin läpi jotenkuten. Intin jälkeen pääsin töihin ja yllättävää kyllä aloin viihtyä nahoissani. Työpaikka on kouluttanut minua lisää ja on kipannut minuun rahaa varmaan aika paljon. Vastineeksi olen hyvä työntekijä ja miksi en olisi kun palkka on hyvä ja työkin mielekästä.
Olisiko korkeakoulututkinnosta ollut hyötyä? En tiedä, ainakin se olisi ollut erilainen polku. Hyvä on tämäkin.
Vierailija kirjoitti:
No hyvin menee. Esimiehenä olen akateemisille. Palkka parempi kuin heillä. Meillä onneksi osaaminen ja tekeminen ratkaisee, ei koulutus.
Älä viitsi, huono itsetunto paistaa höpinöistäsi avaruuteen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei,
minulla on ammattikoulutukinto ja yo-tutkinto, mutta olen edennyt urallani asiantuntijatyöhön. Olen alallani arvostetussa asemassa, ja saan tehdä mielenkiintoista työtä, osallistua kansainvälisiin projekteihin ja työskennellä huippuosaajien kanssa.
Olen korkeakoulutetusta perheestä, mutta valitsin alan, jossa tutkintoa tärkeämpää on taito ja ahkeruus.
Tiedän, että tämä on tosi harvinaista nykyään, mutta kuitenkin vielä mahdollista. Olen lukutoukka, nopea omaksumaan asioita ja kiinnostunut alastani. Olen hoitanut kaikki työni kiitettävästi, ja saanut sitä kautta suosituksia ja "hyvää sanaa" eteenpäin. Olen tosi tarkka ja tunnollinen, ja otan nöyrästi vastaan kaikki mahdollisuudet oppia kokeneemmilta kollegoilta.
En koskaan peittele taustaani, vaan puhun siitä ylpeydellä. Varsinkin nuorille on hyvä näyttää esimerkkiä, että sinnikkyydellä ja työtä tekemällä voi edetä pitkälle. Toki on hyvä opiskellakin, ja olisin tehnyt niin varmasti itsekin, mutta toistaiseksi ei ole tarvinnut.
Olen yrittäjä ja tienaan ammattikoulun käyneenä 5000 €/kk. Elätän työtöntä maisteria, jolla on opintolaina harteillaan. Pitää varmaan alkaa kouluttaa siitä vaikka asiakaspalvelijaa.
(Näin mieheni sen sanoisi.)
Mulla on kolmen vuoden opistotason tutkinto ja sillä olen porskuttanut oikein hyvin.
Työttömänä en ole juurikaan elämäni aikana ollut ja jos olen niin vain vähän aikaa johtuen siirtymävaiheista eli aina töitä tiedossa ollut.
Palkka on hyvä, parempi mitä olisin voinut koskaan ajatella tällä koulutuksella ja mahdollista saada sitä hilattua vielä korkeammallekin.
Nyt esimiesasemassa johtotasolla. Kiitollinen olen kaikista kokemuksista ja mahdollisuuksista joita eteen on tullut.
Vierailija kirjoitti:
Hei,
minulla on ammattikoulutukinto ja yo-tutkinto, mutta olen edennyt urallani asiantuntijatyöhön. Olen alallani arvostetussa asemassa, ja saan tehdä mielenkiintoista työtä, osallistua kansainvälisiin projekteihin ja työskennellä huippuosaajien kanssa.
Olen korkeakoulutetusta perheestä, mutta valitsin alan, jossa tutkintoa tärkeämpää on taito ja ahkeruus.
Tiedän, että tämä on tosi harvinaista nykyään, mutta kuitenkin vielä mahdollista. Olen lukutoukka, nopea omaksumaan asioita ja kiinnostunut alastani. Olen hoitanut kaikki työni kiitettävästi, ja saanut sitä kautta suosituksia ja "hyvää sanaa" eteenpäin. Olen tosi tarkka ja tunnollinen, ja otan nöyrästi vastaan kaikki mahdollisuudet oppia kokeneemmilta kollegoilta.
En koskaan peittele taustaani, vaan puhun siitä ylpeydellä. Varsinkin nuorille on hyvä näyttää esimerkkiä, että sinnikkyydellä ja työtä tekemällä voi edetä pitkälle. Toki on hyvä opiskellakin, ja olisin tehnyt niin varmasti itsekin, mutta toistaiseksi ei ole tarvinnut.
Juuri näin, kiteytit asian hyvin. Minulla ei ole yo-tutkintoakaan, mutta hyvin kun mahdollisuudet käyttää niin uusia tilaisuuksia on aina löytynyt.
Nro 37
On korkeakoulututkinto, muttei hyvin ole käynyt ulkoisilla mittareilla mitaten.
Jännä että vastauksissa paistaa se, että kouluttamattomat tienaavat poikkeuksetta enemmän, kuin kouluttautuneet. Itse olen kouluttautunut, en uskaltanut ns. Valita toista reittiä. Mun lähipiiriin kuuluu yliopiston käyneitä ja amiksia, kyllä amikset ovat menestyneet, mutta pidemmin kouluttautuneilla palkka on suurempi.
Tunsin kerran erään naisen, joka yläasteen viimeisenä päivänä sanoi, että ei palaa enää koskaan koulunpenkille. Ajattelin että kyllä se siitä muuttuu, mutta nainen ei tähän päivään mennessä ole käynyt toisen asteen koulua. Sossun rahoilla elänyt elämänsä, joitain työkkärin pakottamia lyhyitä työsuhteita kertyi, joissa lopetti aina jonkun ns. Pikkusyyn vuoksi. Sittemmin löysi miehen, joka elättää. Alkoi tehtailemaan lapsia, jotta työkkäristä ei soiteltaisi perään.
Masennus, sos tilanteiden pelko ja vähä ä lyisyys (kielletty sana tällä palstalla) pitivät huolen etten enää pärjännyt koulussa. Hyvä kun amiksesta pääsin läpi ja tuonkin lintsasin yli puolet kun en ahdistuksen takia voinut käydä tunneilla. Elämä tätä nykyä edelleen päin hlvettiä tossa eilen mm hermoromahdus ja yhdeksännen uuden mielialalääkkeen aloitus. On tää elämä ihanaa!