Te, joilla ei ole korkeakoulututkintoa.

Ei. Olen työtön ja naiseton.

hyvin menee, velat on maksettu, mitään ei puutu, kohta eläkepäivät edessä.

Kuvitteleeko aloittaja olevansa parempi ihminen koulutuksensa ansiosta? 

Kaltaisesi ihmiset ovat suurinta syöpää ikinä. 

Yrittäjänä tässä ollaan. Kai mä oon muutenkin niin hankala ihminen että helpointa kun tekee kuten itse haluaa. Amistutkiktokin jäi kesken aikoinaan, mutta sieltä se into silloin lähti.

Ansiot vaihtelevat aika rankasti, hyviä kuukausia on kesällä kun on sesonkia. Talvella voi olla kuukausia että ei tule oikein mitään.b keskimäärin tässä nyt leivän syrjässä pysyy, ja tässä on se hyvä puoli että tykkään tästä mitä teen.

Hyvin menee. Perheen perustaminen hidasti opiskeluja, töissä olen ollut kuitenkin äitiysvapaita lukuun ottamatta koko ajan ja pian on se tutkintokin!

hyvin menee. mutta menköön.

Esimieshommissa. Hyvin menee.

Ihan hyvin menee. Kiva toimistotyö, ok elintaso ja hyvä mies, terveys kunnossa ja hyviä ystäviä. Ei valittamista.

On työpaikka, puoliso, lapsia ja oma asunto. Hienosti menee. Kaverit ovat kahlanneet kymmenen vuotta koulua ja nyt vasta alkavat pariutumaan ja maksamaan opintolainojaan, ei käy kateeksi.

Menee oikein hyvin, koen elämäni, eloni ja oloni erittäin tasapainoiseksi, seesteiseksi ja onnelliseksi juuri nyt, toisenlaisiakin aikoja on ollut... mutta niihin, kuten tähän seesteisyyteenkään tuskin koulutuksellani tai sen puutteella on ollut mitään osaa eikä arpaa.

Työt, materia, status ja ura ovat olleet mulle aina toissijainen seikka elämässä, tärkeimmät ja merkittävimmät asiat muilla osa-alueilla; hyvä parisuhde, lasten kanssa vietetty aika, muut läheiset, harrastukset ja mielenkiinnon kohteet, oppiminen ja itsensä sivistäminen maailman asioista (ihan vapaaehtoisesti lukemalla, kuuntelemalla, näkemällä ja tekemällä, ei koulutuksilla), ja tärkeimpämä itselleni vapaus, riittävästi aikaa näihin ilman uuvittavaa oravanpyörää.

Töitä siis toki teen enkä millään tuilla tai avustuksilla elä, itselleni on tärkeää tulla toimeen itse tienatuilla rahoilla. Mutta materialistisesti vaatimattoman elämäntavan ansiosta pärjään osa-aikatyöllä hoitoalalla.

Hyvin mennyt. Olen yksityisyrittäjä ja kohta alkaa eläkepäivät.

Tänä päivänä varmaan harmittais jos olis se amk-tutkinto ja joutuisi siivoojaksi työn puutteen takia.

Minulla ei ole edes ylioppilastutkintoa, mutta hyvin menee. En ole tähän ikään mennessä tajunnut ihmisiä jotka käyttävät jotain tutkintoa ihmisen kyvykkyyden mittarina. Olen takuulla sivistyneempi kuin keskimääräinen korkeakoulutettu. Minulla ei vain ole paperia siitä.

Ihan hyvin olen elämässäni pärjännyt, vaikka ei korkeakoulututkintoa olekaan. Esimiehenä alallani työskentelen. Toisaalta alan olla urani huipulla, tästä eteenpäin sen tutkinnon jo tarvitsisin. Olenkin harkinnut avoimen yliopiston opintoja, josko niistä olis hyötyä. Työelämää on vielä parikymmentå vuotta edessä ja intoa tehdä myös.

Minulla on työpaikka, puoliso ja lapsi. Mutta koen olevani töissä altavastaajan roolissa koulutuksen puutteen takia. Enää en jaksa sitä, joten hain ja pääsin ammattikorkeaan, jonka aloitan nyt tammikuussa. Nyt on hyvä fiilis!

Kovapalkkainen peltiseppä-hitsaaja tapasi näki ruokatunnilla koulukaverinsa, joka kertoi käyneensä peruskoulun jälkeen lukion ja suorittaneensa yliopistossa kaksi korkeakoulututkintoa. "No, mitäs sinulle?" kysyi kaveri.

"Big Mac-meal ja kokis!" vastasi peltiseppä-hitsaaja.

Ainakin naapurin akateemisilla ei mene kovin hyvin. Mies on DI eikä ole töissä ja vaimo joutui lukemaan toisen tutkinnon, jotta pääsi 3500 e ansioille.

Naapurit myös vihaavat meitä alikoulutettuja - mies on vain kandi ja itsellä AMK-tutkinto. Naapurit puhuttelevat meitä alentuvasti yms. Heitä tietysti harmittaa sekin, että asumme uudessa omakotitalossa ja meillä on suhkoht kalliit autot. Heillä taas ränsistynyt hökkelitalo ja auto vm 2005.

Mutta onneksi on myös ihmisiä, jotka eivät pönötä pelkän koulutuksen perään.

Tienaan ihan kivasti. Enkä tajua niitä, jotka ovat 24/7 töissä...siis henkisesti. Silloinhan palkkaakin pitäisi maksaa myös siltä ns vapaa-ajalta...

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole edes ylioppilastutkintoa, mutta hyvin menee. En ole tähän ikään mennessä tajunnut ihmisiä jotka käyttävät jotain tutkintoa ihmisen kyvykkyyden mittarina. Olen takuulla sivistyneempi kuin keskimääräinen korkeakoulutettu. Minulla ei vain ole paperia siitä.

Sama täällä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvin olen elämässäni pärjännyt, vaikka ei korkeakoulututkintoa olekaan. Esimiehenä alallani työskentelen. Toisaalta alan olla urani huipulla, tästä eteenpäin sen tutkinnon jo tarvitsisin. Olenkin harkinnut avoimen yliopiston opintoja, josko niistä olis hyötyä. Työelämää on vielä parikymmentå vuotta edessä ja intoa tehdä myös.

On myös olemassa avoin AMK!

Paperiliittolaisella on parempi liksa kuin SAFAlaisella.