Ovatko nykylapset tyhmempiä kuin aiemmat sukupolvet?
Omassa lapsuudessani monien opinnot jäivät kansakoulusivistykseen, mutta kaikki kansakoulunkin käyneet osasivat lukea ja kirjoittaa. Nykyään on paljon nuoria - niin poikia kuin tyttöjäkin, jotka eivät osaa enempää lukea kuin kirjoittaakaan kunnolla. Joko he ovat tyhmempiä kuin aiemmat sukupolvet tai sitten koululaitoksessamme on jotakin pahasti vialla.
Kommentit (48)
Itse en nyt pelkkään kännykkään tätä kiteyttäisi. Nyky-yhteiskunta tuntuu siltä että tehdään vain pieniä suorittamisia mahdollisimman nopeasti. Vaikka en nuori olekkaan niin jo pappa vainaan ajastusmaailmaan on hurjasti eroa. Osta metsäpalsta, hoida sitä 35 vuotta ja tulee päätehakkuut, jolloin saat työlle vastinetta.
Ehkä myös töiden jne. epävarmuus ajaa myös tätä, aika harvassa varmaan on eläkevirka nynypäivänä.
Tekniikka tietysti on osa tätä, kyllä sen töissäkin huomaa että kun tietoa on helposti saatavilla niin sitä käytetään ja tehokuutta odotetaan. Googlaa, täytä sähköiset lomakkeet ja aloita alusta. Aikaa ei ole ihmettelemiseen tai oppimiseen ja miksi olisi kun tietoa saa sekunneissa.
Pelkään pahoin, että oikeasti vain erot tyhmimpien ja kaikkein "vähiten tyhmien" välillä ovat vain vuosien saatossa kasvaneet. - Aiempina vuosikymmeninä lapset olivat osaamiselaan ja taidoiltaan yhtenäisempi joukko. Toki aina on ollut ikäluokissa poikkeusyksilöitä suuntaan tai toiseen.
Lasten ei tarvitse enää tietää mistään mitään.
Luottavat vain Googleen ja saavat paljon väärää tietoa netistä, monessa eri muodossa.
Nykypäivänä pärjäävät ne, jotka saavat vanhemmiltaan tukea ja apua koulumaailmassa ja muutenkin elämään ponnistaessaan.
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivänä pärjäävät ne, jotka saavat vanhemmiltaan tukea ja apua koulumaailmassa ja muutenkin elämään ponnistaessaan.
Oliko ennen sitten, jotenkin merkittävästi eritavoin?
On kyllä suuri valhe väittää jokaisen kansakoulun käyneen osaavan lukea ja varsinkaan kirjoittaa.
Oletteko ikinä käyneet täällä maalla? Lähiömammat vetävät peruskoulun vitosen keskiarvolla läpi ja sen jälkeen aloittavat pentutehtailun. Keski-ikään mennessä koossa on iso katras ja samanlaisia tolloja kuin vanhempansakin. Valtio tukee tätä idioluutiota. Sitten ihmetellään, kun nuoriso tyhmiä läskejä. Nyt valoja päälle!
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivänä pärjäävät ne, jotka saavat vanhemmiltaan tukea ja apua koulumaailmassa ja muutenkin elämään ponnistaessaan.
Testitulosten analyysissa todettiin, että parhaiten menestyivät korkean sosioekonomisen taustan omaavat lapset.
Haluaisin tietää, miksi matalan sosioekonomisen taustan omaavia lapsia eivät heidän vanhempansa voi yhtä lailla ohjata lukemaan, opiskelemaan ja kiinnostumaan asioista? Tämä ei voi olla ainakaan rahakysymys ilmaisten kirjastojen maassa.
Vierailija kirjoitti:
Jokin aika sittenhän tästä ihan uutisoitiin, että jonkun tutkimuksen mukaan nykylapset/nuoret ovat edeltäjiään tyhmempiä ja tyhmistyminen on alkanut jo jokin aika sitten. Koulumenestyksellä, koulutustasolla ja älyykkystesteillä mitattuna muistaakseni tuon tutkimuksen mukaan älykkäimmät sukupolvet olivat 70-luvun puolivälin ja 80-luvun alun välillä syntyneitä, ja siitä lähtien käyrä oli hitaasti, mutta varmasti laskenut.
Anteeksi, en jaksa googlettaa lähdettä, mutta jos joku jaksaa, niin mielestäni tuosta oli tehtyä juttua ihan iltapäivälehtiinkin tai ainakin hesariin.
Mielenkiintoiset vuodet tässä mainittu.
Kuka muistaa milloin MPR rokote tuli käyttöön ja minkä ikäiset ovat saaneet sen jo alle parivuotiaana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin aika sittenhän tästä ihan uutisoitiin, että jonkun tutkimuksen mukaan nykylapset/nuoret ovat edeltäjiään tyhmempiä ja tyhmistyminen on alkanut jo jokin aika sitten. Koulumenestyksellä, koulutustasolla ja älyykkystesteillä mitattuna muistaakseni tuon tutkimuksen mukaan älykkäimmät sukupolvet olivat 70-luvun puolivälin ja 80-luvun alun välillä syntyneitä, ja siitä lähtien käyrä oli hitaasti, mutta varmasti laskenut.
Anteeksi, en jaksa googlettaa lähdettä, mutta jos joku jaksaa, niin mielestäni tuosta oli tehtyä juttua ihan iltapäivälehtiinkin tai ainakin hesariin.
Mielenkiintoiset vuodet tässä mainittu.
Kuka muistaa milloin MPR rokote tuli käyttöön ja minkä ikäiset ovat saaneet sen jo alle parivuotiaana?
Ja tuosta 80-luvun alusta on rokotteet vaan lisääntynyt.
Minä taas pidän omaa poikaa hyvin fiksuna lapsena.
Oppi lukemaan eskarivuonna ilman mitään varsinaista opetusta, koulu menee muuten todella hyvin, käytöksen kanssa ongelmia, turhautuu ym.
Tykkää olla paljon pihalla, keksii vaikka mitä tekemistä, on käsistään kätevä.
Älypuhelin on varmasti iso ongelma tulevina vuosina, lapsia vetää puoleensa todella paljon.
Täällä olen huomannut että alakoululaisiakin istuu jossain bussipysäkeillä, koululla ym. Iltaisin ja kaikki räplää puhelinta kun ennen pelattiin vaikka mitä.
Mutta uskoisin kaikkeen vaikuttavan vanhempien esimerkki, kasvatus ja lapsen kanssa tekeminen.
Älykkyysosamäärä ei ole ainakaan noussut ja pisatulokset ovat laskeneet tällä vuosikymmenellä.
Minulla on muistikuva että Hesari (tai il/is) uutisoi tutkimuksesta, että antiikin Kreikassa olisi ollut fiksumpaa porukkaa kuin nykyihmiset. Eli "idioluutio" olisi alkanut aiemmin. Aika huolestuttava suuntaus, jos asian voi mitata jopa kymmenissä vuosissa. Mitä asian pysäyttämiseksi voisi tehdä?
1800 luvulla eli älykkäimmät. Eihän esim tieteessä ole tapahtunut mitään sataan vuoteen
Lähinnä laiskempia. Ja varmaan typeryys tarttuu juutuubin ykkösääliöistä myös.
Valmentajan kokemuksella 25 -vuoden ajalta lapsista. Nykyiset 10-13-vuotiaat tuntuvat olevan pahimpia. Mikään ei uppoa kaaliin. Osalle on ollut pakko ottaa 6-vuotiaille suunnatut metodit käyttöön, mikä ei todellakaan ole meriitti vanhemmille ja muille kasvatuksesta vastaaville.
Otan takaisin. Ehkä nykylapset todellakin ovat typerämpiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivänä pärjäävät ne, jotka saavat vanhemmiltaan tukea ja apua koulumaailmassa ja muutenkin elämään ponnistaessaan.
Testitulosten analyysissa todettiin, että parhaiten menestyivät korkean sosioekonomisen taustan omaavat lapset.
Haluaisin tietää, miksi matalan sosioekonomisen taustan omaavia lapsia eivät heidän vanhempansa voi yhtä lailla ohjata lukemaan, opiskelemaan ja kiinnostumaan asioista? Tämä ei voi olla ainakaan rahakysymys ilmaisten kirjastojen maassa.
Tietenkin he voivat ohjata, mutta kiinnostusta opiskeluun ei ole. Sen takia he itsekin ovat matalassa asemassa. Eikä ohjauksesta ole paljonkaan hyötyä. Ihmiset nimittäin imitoivat käyttäytymistä ohjeiden seuraamisen sijasta.
Vierailija kirjoitti:
1800 luvulla eli älykkäimmät. Eihän esim tieteessä ole tapahtunut mitään sataan vuoteen
Juuei. Mitä nyt kehitys oli korkeimmillaan toisen maailmansodan ja mikroprosessorin kehittämisen aikaan...
Maailma on liian valmis nykyään, kaikki ojennetaan ihan tuosta vain.
Vierailija kirjoitti:
1800 luvulla eli älykkäimmät. Eihän esim tieteessä ole tapahtunut mitään sataan vuoteen
Heitän mutulla että 1800-1900 maailma muuttui paljon vähemmän kuin 1900-2000. Muutos on ennen kaikkea tieteen ja sen perusteella rakennetun teknologian tulosta. Siitä en tiedä sitten, että onko nykyään parempi elää kuin 1800-luvulla, kun en silloin elänyt.
Miksi jätit välilyönnin sulkeen ja kirjaimen väliin? T. 70-lukulainen