Lue keskustelun säännöt.
Onko miehestä johtuva lapsettomuus pätevä syy purkaa kihlaus?
01.12.2019 |
Olen umpikujassa ja kaipaan neuvoja ja ajatuksia ongelmastani.
Olemme yrittäneet lasta reilun vuoden. Siinä välissä kihlauduimme, häitä suunnitellaan mutta päivämäärääkään ei ole lyöty lukkoon. Syy lapsettomuuteen selvisi kihlauksen jälkeen, ja lapsettomuus johtuu miehestä. Mitään ei ole tehtävissä.
Miehen periaate on se, että adoptio tai lahjasiittiöt eivät tule kysymykseen, koska lapsi ei silloin olisi biologisesti hänen(kin). Sattuu kuitenkin olemaan niin, että minä vielä tämän elämän aikana haluaisin lapsen tai kaksikin, mutta mies ei jousta asiassa.
Onko tämä teidän mielestänne ja yleisesti ottaen hyväksyttävä/pätevä syy purkaa kihlaus? Vai onko väärin lähteä, kun eihän se varsinaisesti ole miehen syytä vaan fysiologinen ominaisuus, jolle ei mitään voi?
Kiitos mielipiteistänne jo etukäteen!
Kommentit (92)
Kyllähän parisuhteen saa päättää ihan mistä tahansa syystä. Helppoa ja miellyttävää se ei kuitenkaan ole, ja toinen osapuoli saattaa tuntea saaneensa epäreilua kohtelua.
Perimmäinen kysymys tässä tilanteessa lienee se, onko lapsen saaminen sinulle tärkeämpi asia kuin parisuhde tämän miehen kanssa. Miten on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti pätevä peruste. Eihän kukaan halua mennä naimisiin ja perustaa perhettä jonkun siitoskyvyttömän tuhkamunan kanssa.
Niimpä. Hanki ap itsellesi normaali mies.
Oudoksi menee nämä keskustelut täällä.
Kuka sen nyt voi päättää mikä on kenellekin oikea parisuhde?
Se on vaan punnittava onko rakkaus mieheesi suurempaa kuin halu biologisen lapsen saamiseen. Jommalle kummalle puolelle se vaakakuppi kallistuu lopulta, ja sittenhän vain teet niin kuin paremmaksi tunnet. Totta kai se satuttaa, mutta ei tästä elämästä haavoitta kukaan selviä.
On pätevä syy erota. Saada lapsi tai olla koko elämä ilman toivomaansa lasta, ne ovat niin isoja juttuja ettet voi tässä kohtaa miettiä miltä miehestä tai äidistäsi tuntuu. Ja varsinkin jos miehesi on noin jyrkkä asenteiltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko miehen lapsettomuus varma asia? Kysyn, koska tiedän, että lääkäärissä on kerrottu pariskunnalle, etteivät he voi saada biologisia lapsia. Mutta myöhemmin lapsia on tullut ilman hoitoja ja jopa turhankin helposti.
Varmistaisin tämän ensin ennen muita suunnitelmia. Jos mies on asiassa yhteistyökyvytön, niin ero on hyvä ratkaisu.
Itselleni kävin myös niin, että mies ei voinut saada lasta. Hyväksyin asian ja jatkoimme avioliittoa. Sitten mies otti ja lähti, halusi erota. Ja minä olin jo sen ikäinen, ettei enää ollut mahdollisuutta ajatella lasta jonkun muun kanssa.... Elikkä mieti tarkkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni se on syy erota että toinen haluaa lapsia ja toinen ei. Ihan sama onko biologinen syy vai ei. Miehesi kanta on mielestäni tosi jyrkkä. Eli kannatan eroa.
Äitisi saa vaan luvan kestää, asia ei kuulu hänelle pätkän vertaa. Hänen tehtävänsä on tukea sua mitä sitten päätätkin. Häneltä et tarvitse lupaa mihinkään. Jokainen tekee onat ratkaisunsa ja elää niiden kanssa.
Mikä tahansa syy mikä kumman tahansa puolison päähän pälkähtää on validi syy erota. Ei parisuhde ole mikään vankila.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kihlaus ei ole mikään virallinen sopimus eli tee, kuten haluat.
Oikeastiko kakaran saaminen on sinulle tärkeämpää kuin rakastamasi mies ja hyvä parisuhde? Olet kyllä melkoinen typerys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko kakaran saaminen on sinulle tärkeämpää kuin rakastamasi mies ja hyvä parisuhde? Olet kyllä melkoinen typerys.
Itse en ole koskaan erityisemmin halunnut lapsia, joten en oikein osaa samaistua ap:n kertomaan. Siltikin olen sitä mieltä, että sinä olisit voinut kenties muotoilla viestisi vähän toisella tavalla. Ihmisillä on erilaiset prioriteetit, niin se vain on.
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko kakaran saaminen on sinulle tärkeämpää kuin rakastamasi mies ja hyvä parisuhde? Olet kyllä melkoinen typerys.
Miehen asenne kertoo myös oman osansa. Jos kihlattu on hänen elämänsä ykkönen, niin luulisi hänen olevan valmis myönnytyksiin puolison hyväksi. Jyrkkä asenne vaihtoehtoja kohtaan kertoo, ettei näin ole.
Eli kysymys onkin: onko parisuhde oikeasti hyvä. Jos se on vain näennäisesti hyvä, niin kannattaako uhrata itsensä tällaiselle liitolle ja luopua unelmista. Huonon liiton kestävyys on sekin kyseenlainen. Vaikka valitsisi miehen, niin kestaisikö se kuitenkaan.
Lisää keskustelua miehen kanssa tulevaisuuden näkemyksistä, jotta asiaan tulee selvyys!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko kakaran saaminen on sinulle tärkeämpää kuin rakastamasi mies ja hyvä parisuhde? Olet kyllä melkoinen typerys.
Miehen asenne kertoo myös oman osansa. Jos kihlattu on hänen elämänsä ykkönen, niin luulisi hänen olevan valmis myönnytyksiin puolison hyväksi. Jyrkkä asenne vaihtoehtoja kohtaan kertoo, ettei näin ole.
Eli kysymys onkin: onko parisuhde oikeasti hyvä. Jos se on vain näennäisesti hyvä, niin kannattaako uhrata itsensä tällaiselle liitolle ja luopua unelmista. Huonon liiton kestävyys on sekin kyseenlainen. Vaikka valitsisi miehen, niin kestaisikö se kuitenkaan.
Lisää keskustelua miehen kanssa tulevaisuuden näkemyksistä, jotta asiaan tulee selvyys!
No jaa. Mielestäni miehen "jyrkkä asenne" ei välttämättä kerro mitään rakkauden määrästä tai sen puuttumisesta. Se kertoo pikemminkin siitä, että mies ei pidä lapsen saamista tai perheen perustamista kovin tärkeänä asiana. Mies kenties ottaisi mielellään vastaan biologisen lapsen, mutta koska sellaista ei tule, pystyy olemaan hyvin ilman. Ap näkee asian toisin: ap:n mielestä adoptiolapsikin olisi "oma", miehen mielestä ei.
Ei tähän taida olla helppoa vastausta.
Itse ymmärrän hyvin, että mies ei halua lasta jos se ei ole hänen lapsensa. Vaikka olen nainen niin olisin mieluummin ilman kuin kasvattaisin jonkun muun lasta. Toisille taas on tärkeintä että saa jonkun lapsen kasvatettavakseen, sekin on ok.
Samoin ymmärrän hyvin että sinä haluat lapsen, ja mielestäni on täysin hyväksyttävää erota kun teidän näkemyksenne eivät kohtaa asiassa.
ERITTÄIN tärkeää on se, että ET OTA miestä takaisin jos hän ehdottaa suostuvansa lahjasoluihin tai adoptioon kun tajuaa, että menettää sinut muuten. Se olisi julmaa lastanne kohtaan, kiva sitten kun "isä" hautoo lopun ikää mielessään sitä, ettei se lapsi olekaan oikeasti oma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko kakaran saaminen on sinulle tärkeämpää kuin rakastamasi mies ja hyvä parisuhde? Olet kyllä melkoinen typerys.
Miehen asenne kertoo myös oman osansa. Jos kihlattu on hänen elämänsä ykkönen, niin luulisi hänen olevan valmis myönnytyksiin puolison hyväksi. Jyrkkä asenne vaihtoehtoja kohtaan kertoo, ettei näin ole.
Eli kysymys onkin: onko parisuhde oikeasti hyvä. Jos se on vain näennäisesti hyvä, niin kannattaako uhrata itsensä tällaiselle liitolle ja luopua unelmista. Huonon liiton kestävyys on sekin kyseenlainen. Vaikka valitsisi miehen, niin kestaisikö se kuitenkaan.
Lisää keskustelua miehen kanssa tulevaisuuden näkemyksistä, jotta asiaan tulee selvyys!
No jaa. Mielestäni miehen "jyrkkä asenne" ei välttämättä kerro mitään rakkauden määrästä tai sen puuttumisesta. Se kertoo pikemminkin siitä, että mies ei pidä lapsen saamista tai perheen perustamista kovin tärkeänä asiana. Mies kenties ottaisi mielellään vastaan biologisen lapsen, mutta koska sellaista ei tule, pystyy olemaan hyvin ilman. Ap näkee asian toisin: ap:n mielestä adoptiolapsikin olisi "oma", miehen mielestä ei.
Ei tähän taida olla helppoa vastausta.
Olen eri mieltä. Jos mies rakastaa puolisoaan, niin hän haluaa katsoa lapsiasiaa myös puolison näkökulmasta eikä pelkästään omasta näkökulmasta. Hän tulisi ymmärtää se, että jos lapset ovat puolisolle tärkeitä, niin silloin haluaa antaa puolisolle mahdollisuuden äitiyteen. Miehen jyrkkyys voi johtua tilanteen uutuudesta. Siksi on tärkeää keskustella asiat halki ennen päätöksiä.
Se riippuu siitä, miksi olet kihloissa. Jos syynä on se, että olet olettanut miehen pystyvän siittämään lapsia, niin toki hedelmättömyys on oikein hyvä syy purkaa kihlaus.
Lapsen saaminen on aina epävarma asia. Kannattaa ainakin miettiä, haluatko luopua siitä mitä sinulla oikeasti on (mies) jonkin sellaisen takia, jota sinulla ei välttämättä koskaan tule olemaan.
Jos mies haluaa lapselle omia geenejään, niin ettekö voisi käyttää sperman luovuttajana vaikka miehen veljeä, jos hänellä sellainen on? Ehkä se vaihtoehto kelpaisi miehelle, vaikka ventovieras luovuttaja ei kelpaisikaan.
Miehillä tuntuu olevan todella korkea kynnys lahja siittiöiden käyttöön.. Ollaan miehen kanssa käyty nyt vuosia hoidoissa, vika minussa ja nyt ollaan lahja munasolu jonossa.. Minulle ei ole mitään merkitystä sillä että lapsi ei ole biologisesti minun(jos siis onnistumme) sekin tuntuu olevan miehelle surullisempaa kun lapsella ei olisi minun geenejä kuin mitä se on minulle ollut.. Kysyin että jos asia olisi toisinpäin niin voisiko kuvitella että käyttäisimme lahja siittiöitä niin mies ei osannut vastata.. Jotenkin se biologisuus on miehillä paljon tärkeämpi asia, toki naisella raskaus jo sitoo lapseen eri tavalla mutta olisin myös valmis adoptoimaan, vaikka heti...