Anna mun kaikki kestää, kliseet jouluavustuksia hakevista pitää sittenkin paikkaansa!

Antakaa joulupuu keräykseen, kiva lahja menee varmasti sille tyttö 6v tai poika 4v joka lapussa lukee. Silloin ei ole väliä onko äidillä ripset tai vaikka kaljatölkki kädessä. Aikuisten elämänhallintaongelmat ei ole lapsen syytä!

Mun ei tulisi mieleenikään hakea mitään jouluavustusta, vaikka elänkin ihan toimeentulotuen rajoilla. Olen opiskeleva yh-äiti, hyi pohjasakkaa siis, kun menin ja otin avioeron.

Varmaan minunkin tuttuni ihmettelevät, että millä rahalla olen tänä vuonna matkustanut lapsen kanssa yhden pienen kaupunkiloman ja käynyt festareilla, vaikka kitkutankin pienillä tuloilla. No REHELLISESTI lapseni isovanhemmat ostavat hänelle lähes kaikki kengät ja ulkoiluvaatteet. Lapsella on monta tätiä ja enoa, jotka ostavat lahjoja. On suvun ainoa lapsi. Olen hyvä kierrättämään. Poikaystävä vei festareille ja vkl oli minulle ilmainen. Emme asu yhdessä, eikä hän muuten minua elätä. Leivon itse kaiken leivän. Rakastan luontoa ja harrastan vaeltamista. Päiväpatikoinnit ovat vaihtuneet sienestykseen ja marjastamiseen. Se keventää mukavasti kukkaroa. En osta juurikaan vaatteita ja kun ostan niin en osta ketjukaupoista. Pidän vaatteista hyvää huolta. Viimeksi olen ostanut farkut 3 vuotta sitten. Tämän vuoden aikana olen ostanut itselleni yhden mekon ja yhdet kengät. Säästän yleensä hyvän tovin ennen kuin mitään hankin. Kampaajalla käyn kyllä 3 kertaa vuodessa ja se on kallista lystiä, 170€ kerta. Mutta haluan näyttää hyvältä. Nyt odotan, että pääsen ostamaan itselleni puhelimen. Näyttö on säpäleinä, mutta lapsella oli vasta synttärit ja joulu on tulossa, joten minä joudun odottamaan.

Pystyn kyllä ymmärtämään pienituloista, jolla ei ole sukulaisia auttamassa lapsen maksujen kanssa. Minunkin ainoa itseeni menevä raha on oikeastaan nuo kampaamokäynnit ja satunnaiset vaateostokset. Ihan ymmärrettävää, että köyhänä haluaa itselleenkin jotain. Minulle tekisi vaikeaa luopua noista kampaajakäynneistä. Ne on ihanaa itsenihemmottelua ja minusta minä työssäkäyvänä opiskelevana yh-äitinä ansaitsen myös itselleni joskus jotain!

Vierailija kirjoitti:

Oma äitini on omaishoitaja kehitysvammaiselle aikuiselle veljelleni. Järkyttyneenä kuuntelin, kun hän kertoi miten paljon heillä jää yhteensä rahaa käyttöön kuukaudessa. Se oli tosiaan reilusti yli 1000e. Siis asumisen jälkeen.

Ja toki en haluaisi että joutuvat asumaan köyhyydessä, mutta heihin verrattuna meidän kolmilapsinen (joo oma valinta, tosin nuorimmat on kaksoset) perheemme elää köyhyydessä. Tuntuu että työn teosta ei jää mitään käteen. Nytkin taas nousi yhtiövastike ja pelkona on että nousee lisää. Vaan et mitään tukia saa mistään. Kyllä me ollaan aina pärjätty, mutta ei puhettakaan että ostettaisiin uusia huonekaluja tai vaatteita jatkuvasti, kuten äitini tekee.

Tästä taas huomaa, että ihmiset pitää aivan kuin itsestäänselvyytenä, että yhteiskunnan  kuuluisi antaa TUKIA jopa työssäkäyville ihmisille, jostain syystä.  "Vaan et mitään tukia saa mistään...."  Mitä ihmeen tukia pitäisi SAADA?  Kolmesta lapsesta saa yhteiskunnalta tukea lapsilisien muodossa.  Se on lapsiperheen tuki ja aivan varmasti sen saavat.

Aikanaan, kun tämäkin valittaja saa lapsensa isoiksi ja maailmalle, asunto on maksettu ja työpaikat molemmilla, on aivan varmasti varaa ostella uusia huonekaluja ja vaatteita.  Kuten äidillään nyt.

Lapsiperheet yleensäkin ovat rahan suhteen tiukemmilla kuin lapsettomat tai lapsensa jo aikuisiksi saaneet.  Lapset ovat kustannuserä ja jokainen päättää, hankkiiko näitä kustannuseriä vai ei.  Ihmisillä tuntuu olevan sellainen käsitys, että on olemassa jotain mystisiä TUKIA, joita ihmiset saavat sieltä täältä, mutta he itse eivät saa näitä koskaan mistään.  Vain jotkut muut saavat ja he sitten elävätkin leveästi.

Jos tämän valittajan äiti on eläkkeellä, hän saa oman eläkkeen.  Myös aikuinen kehitysvammainen veli saa aivan varmasti jonkunlaisen eläkkeen.  Joihinkin tarpeisiin hän myös voi saada vammaistukea.  Äiti saa myös itselleen omaishoidon tukea,  joka on n. 400 euroa kk.  Se on aina harkinnanvarainen.  Omaishoitajan tehtävä on vaativa, joten on siitä jotain maksettavakin.  Täyttä työtä se on yötä päivää.  Ei kannata kadehtia, yleensä omaishoitajat hoitavat tehtävänsä silloinkin, kun heillä ei olisi siihen enää voimavaroja, tehtävähän on elinikäinen ja äärimmäisen sitova.  Jos yhdeksänkymppinen äiti hoitaa seitsemänkymppistä kehitysvammaista lastaan, nostaisin jo hattua korkealle ja mielihyvin suon hänelle edes sen pienen rahallisen korvauksen vaivannäöstään.  Tämä nyt saattoi olla vähän kärjistettyä, mutta olen kuullut näinkin olevan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma äitini on omaishoitaja kehitysvammaiselle aikuiselle veljelleni. Järkyttyneenä kuuntelin, kun hän kertoi miten paljon heillä jää yhteensä rahaa käyttöön kuukaudessa. Se oli tosiaan reilusti yli 1000e. Siis asumisen jälkeen.

Ja toki en haluaisi että joutuvat asumaan köyhyydessä, mutta heihin verrattuna meidän kolmilapsinen (joo oma valinta, tosin nuorimmat on kaksoset) perheemme elää köyhyydessä. Tuntuu että työn teosta ei jää mitään käteen. Nytkin taas nousi yhtiövastike ja pelkona on että nousee lisää. Vaan et mitään tukia saa mistään. Kyllä me ollaan aina pärjätty, mutta ei puhettakaan että ostettaisiin uusia huonekaluja tai vaatteita jatkuvasti, kuten äitini tekee.

Tästä taas huomaa, että ihmiset pitää aivan kuin itsestäänselvyytenä, että yhteiskunnan  kuuluisi antaa TUKIA jopa työssäkäyville ihmisille, jostain syystä.  "Vaan et mitään tukia saa mistään...."  Mitä ihmeen tukia pitäisi SAADA?  Kolmesta lapsesta saa yhteiskunnalta tukea lapsilisien muodossa.  Se on lapsiperheen tuki ja aivan varmasti sen saavat.

Aikanaan, kun tämäkin valittaja saa lapsensa isoiksi ja maailmalle, asunto on maksettu ja työpaikat molemmilla, on aivan varmasti varaa ostella uusia huonekaluja ja vaatteita.  Kuten äidillään nyt.

Lapsiperheet yleensäkin ovat rahan suhteen tiukemmilla kuin lapsettomat tai lapsensa jo aikuisiksi saaneet.  Lapset ovat kustannuserä ja jokainen päättää, hankkiiko näitä kustannuseriä vai ei.  Ihmisillä tuntuu olevan sellainen käsitys, että on olemassa jotain mystisiä TUKIA, joita ihmiset saavat sieltä täältä, mutta he itse eivät saa näitä koskaan mistään.  Vain jotkut muut saavat ja he sitten elävätkin leveästi.

Jos tämän valittajan äiti on eläkkeellä, hän saa oman eläkkeen.  Myös aikuinen kehitysvammainen veli saa aivan varmasti jonkunlaisen eläkkeen.  Joihinkin tarpeisiin hän myös voi saada vammaistukea.  Äiti saa myös itselleen omaishoidon tukea,  joka on n. 400 euroa kk.  Se on aina harkinnanvarainen.  Omaishoitajan tehtävä on vaativa, joten on siitä jotain maksettavakin.  Täyttä työtä se on yötä päivää.  Ei kannata kadehtia, yleensä omaishoitajat hoitavat tehtävänsä silloinkin, kun heillä ei olisi siihen enää voimavaroja, tehtävähän on elinikäinen ja äärimmäisen sitova.  Jos yhdeksänkymppinen äiti hoitaa seitsemänkymppistä kehitysvammaista lastaan, nostaisin jo hattua korkealle ja mielihyvin suon hänelle edes sen pienen rahallisen korvauksen vaivannäöstään.  Tämä nyt saattoi olla vähän kärjistettyä, mutta olen kuullut näinkin olevan.

Et nyt näemmä ymmärtänyt kirjoituksen pointtia, joka ei ollut siinä mistä jaksat paasata vaan siitä, että lapsiperheet elävät todella tiukilla nykyisin.

Vierailija kirjoitti:

Muistan yhden joulun lähes parinkymmenen vuoden takaa. Meidän lapset olivat 1 ja 3v. Meillä ei ollut rahaa lahjoihin , jouluruokaan eikä kuuseen. Rahaa tilillä tasan nolla. Lapsilisäkin tuli vasta joulun jälkeen. Tai sitten ei tiedetty että se maksetaan aiemmin. Eli kun tili nollilla niin ei siellä käyty katsomassa kun ei ollut mitään nettijuttuja joita olis kotoa käsin voinut tiirailla. 

Muistan että oli kamala olo. Ei lasten takia jotka eivät osanneet pyytää mitään vielä tai tajunneet muutenkaan joulua sillä tavalla. Riisipuuroa sentään sain tehtyä ja lapset olivat onnellisia. Mutta mies... valitti koko ajan ja oli niin häpeällistä kun ei ollut mitään jne. En tiedä miksen jättänyt sitä silloin jo! Olis pitänyt. Jätin vasta muutaman vuoden päästä ja yhtäkkiä elämä lasten kanssa alkoi mennä eteenpäin. Ei tatskoja, ei kynsiä ei omia lomia. Ei tarvinnut ESITTÄÄ kellekään mitään. Lapset tajusivat kun sanoi että nyt ei ole rahaa. Ei heitä haitannut kun vaan sai kavereiden kanssa olla ja sai ruokaa kupuunsa. Oli unelma saada vapaasti elää elämää lasten kanssa niin että sai käyttää ne pienet pennoset miten itse järkeväksi näki. En ikinä ymmärrä näitä kerjääjiä. Eikä mun mielestä ole oikein että myöskään heidän lapsilleen hankitaan asioita muiden toimesta koska " he eivät ole syyllisiä" Eivät olekaan mutta heitä totutetaan siihen että jos itsellä ei ole rahaa niin on oikeutettua ottaa ne rahat muilta. Ehkä sitten se äiti miettii seuraavana vuonna että niin ovatko ne tekokynnet ja ripset OIKEASTI tarpeelliset vai pitäiskö sittenkin omatunnon soimata ja säästää lasten juttuihin...Nythän omatunto ei soimaa kun muiden empaattisuutta kolkutellaan just ennen joulua

Monesti se puoliso saattaa aloittaa tai aiheuttaa sen senttipelin ja lisäksi toi lapsellinen marmatus on kamalinta mitä tiedän. 🙄

Tuolla joku sanoi että kellään ei voi olla kaveri joka tekee säännöllisesti ripset ja kynnet ilmatteeksi, mun on siihen pakko nyt sanoa että voi kyllä olla, itselläni nimittäin on kaveri joka tekee ripsiä ja kynsiä ja hän on tehnyt mulle useasti ilmaiset ripset ja kynsiäkin tarjonnut (kynsiä en halua), olen aina tarjoutunut ripsistä maksamaan ja silloin tällöin hän on suostunut ottamaan vastaan maksun tarvikkeista mitä on kulunut minun ripsiini ja syömään suostuu jäämään, hän myös toimii minun luottokampaajana ja hiusten leikkuustakaan ei ota mitään, värjäyksestä ottaa värien hinnan, toisin sanoen kun otan ripset maksan siitä alle 10e, niiden huoltamisesta en mitään, kun käyn kampaajalla maksan alle 10e jos haluan väriä päähän, jos pelkän leikkauksen niin en maksa mitään. Ja ei en käytä tätä ilmaisepalvelua hyväkseni, olisin kyllä valmis maksamaan hänelle, mutta hän ei rahaa halua, vaan meillä lähinnä palvelus palveluksesta. Mutta kenenkään muun en anna hiuksiini enään koskea, hän on ainoa joka osaa leikata hiukseni juuri niin kuin haluan.

Ja joku sanoi tuosta joulupuukeräyksestä, eikös se ole Hope ry.n keräys, heidän kauttaan voi lahjoittaa myös ruoka laatikoita olikos se venner. Fi vai mikä joku venner kuitenkin ja sen avustuksen saa tosiaan ruoan muodossa ;) itse suosin sitä näin joulun alla, siellä on vissiin jotain jouluruoka aineksia.

Missä muussa maassa kuin Suomessa hyysätään ihmisiä näin paljon- jopa avuttomiksi? Onneksi näyttää, että saadaankin äkkiä oikeistohallitus- toivottavasti uskaltavat tehdä oikeansuuntaisia päätöksiä

terv. nettomaksaja, vero% 42

Vierailija kirjoitti:

Missä muussa maassa kuin Suomessa hyysätään ihmisiä näin paljon- jopa avuttomiksi? Onneksi näyttää, että saadaankin äkkiä oikeistohallitus- toivottavasti uskaltavat tehdä oikeansuuntaisia päätöksiä

terv. nettomaksaja, vero% 42

Voisitko myös tuossa holokaustikiimassasi ajaa sairaille/vanhuksille/köyhille eutanasiaa? Se on kuitenkin _vielä_ halvempaa kuin ”hoitaa” osastoilla kusissa ja paskoissa maatattaen. Vai onko kyse siitä, että sinun on kuitenkin saatava nähdä tätä kärsimystä ympärilläsi tunteaksesi paremmuutesi?

Millaisia päätöksiä? Meillä kuollaan jo kärsimykseen kaltaistesi vuoksi.

Onneksi luin tämän ketjun. Nyt ei valvota yöllä kanssaihmisen kurjuus. Selvisi, että se onkin oma vika.

dfsfdsf kirjoitti:

jep, minusta ne, jotka oikeasti ovat joutuneet ahdinkoon, vakavan sairauden yms myötä, kärvistelevät yleensä hiljaa itsekseen. Ei sillä, että se olisi oikea tapa, mutta siinä se ero on. Fiksut ihmiset, joilla vai käy shitti tuuri versus ne, joilla elämän hallinta on aina vähän niin ja näin. Toinen näistä harvoin nousee avustuksilla pohjamudista, kun ei vaan ole järkeä erottaa oikeita ratkaisuja vääristä. 

(Ulkoiset) erot: Tatuoinnit, ylipaino, suuri lapsiluku, rakennekynnet + irtoripset, -hiukset,  luonnoton järkkymeikki, yms. pinnalliset itseään korostavat/koristavat turhakkeet. Eli huono itsetunto. Velkaa pikavippejä, työttömyyttä. Impulsiivinen käytös, jota ei pysty aikuisenakaan hallitsemaan.

Luonnollisen näköinen (eli terve itsetunto), tavallinen suomalainen työssä käyvä, jos vain jotain työtä asuin paikkakunnalla on tarjolla, ei velkaa, asuntovelkaa lukuunottamatta. On kiinnostunut muustakin kuin itsestään ja ulkonäöstään, harrastuksia ja pitkäikäisiä ystävyyssuhteita. 

Näin minä scannaan avustuskohteet, jos mahdollista. Jep olen kyynistynyt, turhautunut ja karsinoin nykyään ihmiset, myönnän. Minusta virheistä pitää ottaa opikseen, mutta nämä ovat vain minun mielipiteitäni. Jokainen avustakoot ihan mitä tykkää omilla rahoillaan. Meidän veronmaksajien veroeurojen levittely onkin sitten toinen asia.

Muuten ehkä puhut viestisi alussa asiaa mutta älä viitsi olla pinnallinen: YLIPAINO?! Todellako?

terv, juuri se väliinputoaja, monisairas, köyhä, ylipainoinen! en hae sossusta tai muualta yhtään mitään! Kituutan omillani ja yritän elää ekologisesti, en käytä päihteitä, kärsin päivittäisistä kivuista, liikkuisin paljon enemmän jos pystyisin! Olen luonnollisen näköinen ja tavallinen suomalainen mutta en pysty töihin, enkä saa eläkettä, että hyvin pyyhkii!

Teemme mieheni kanssa töitä matalapalkka aloilla. Joudumme valitsemaan tarkasti mitä ostamme ja mihin yritetään säästää. Ruokakaupassa tarttuu mukaan halvimmat tuotteet, liha ostetaan halal kaupasta koska se on the halvempaa sekä useita muita tuotteita etnisistä kaupoista. Emmekä olet olleet ikinä etelänmatkalla (lapset 11 ja 10). Meillä on pieni kolmio josta maksamme lainaa ja kohta maksettu auto. Lomalla käymme suvun mökillä, rannoilla ja joskus jopa Tallinnassa. Emme polta emmekä juo kuin pullollisen pari vuosessa. Lapsilla on the harrastukset joista pitävät, joskin ei sitä kaikkein toivotuinta-ratsastusta siihen kun ei ole varaa. Teemme kovasti töitä että voimme elää näin ja budjetoimme kaiken. Siksi en hyväksy että joku makaa vain kotona tekemättä mitään, elämänhallinta hukassa, rahat käytetään itseensä ja lasten tarpeet ovatko toissijaisia. Elintason ei tule olla sama joka on työssäkäyvällä, jostain täytyy luopua. Kuitenkin olen osallistunut Hopen lahjakeräykseen sillä lapsi ei voi vanhempiaan valita, ja toivon että lapsi saisi iloita joulusta ja saada mieleisen lahjan!

Monenko lapsen lahjat myydään eteenpäin, että äippä ja/tai iskä saa röökiaskin ja muutaman bissen?

Vierailija kirjoitti:

Me saamme ruoka lahjakortin, ruokakassin ja lapsille paketit. Olemme työssä käyviä, pitkät urat, asunto- ja autovelka on. Tulemme toimeen, mutta aina pitää laskea, laskea, laskea. Nälkää emme juurikaan näe, ravinto voisi olla parempilaatuista eli kalliimpaa. Vaikka pärjäämme, otan ilolla vastaan nuo avustukset. Muutaman päivän saamme elää niin, että jääkaapissa taatusti on jotakin jokaiselle, kauppaan ei mene rahaa, joten sen voi käyttää kunkin lapsen yhteen päätoiveeseen. Kaikki vanhemmat tietävät, että toiveita on aina enemmän kuin yksi, mutta kaikkia ei tietenkään voi toteuttaa. En ole wt, Kouvola, Porvoo tai mitään muutakaan. Keskiluokkainen tavallinen perhe.

No huh huh, teitä ei vaivaa köyhyys vaan tyhmyys. Jos on ottanut ylisuuret lainat omaa taloutta ajatellen, niin silloin ei kerjätä rahaa muilta vaan vaikka myydään se auto tai muutetaan halvempaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloinpa tässä miettiä et koska olen ostanut ITSELLENI jotain kivaa.... ööö vuos sitten käsilaukun, aitoa nahkaa jotta kestää 10vuotta, koska mulla ei ole ollut yhtäkään uutta laukkua ikinä. Ikää 39v. Tänä vuonna ostin käsintehdyn lasipallon itselleni synttärilahjaks, hinta 20€.

Ja meidän perhe on ihan hyvä tuloinen. Kampaajalla en käy edes joka vuosi. Vaatteita ostan kun edelliset rikki.

Lapsiin ne kaikki rahat menee, mut väliäkö sillä.

Niinpä, hyvätuloinen perhe täälläkin, viimeksi ostin itselleni uudet farkut koska viimeisiin ehjiin alkoi tulla reikä haaroväliin. Näillä pärjään jouluun asti niin että hieman risat on jalassa kun ehjät pyykissä, jouluksi lupasi yksi sukulainen toiset farkut. Kampaajalla kävin vuosi sitten joulukuussa, nyt mietin menisikö taas vai odottaisko toisen vuoden, raitoja otan vuoden parin välein, leikkaan itse kotona omat ja muiden perheenjäsenten hiukset. Toki meillä on keskivertoa hienompi asunto ja velaton auto, tällaiseen ei meilläkään olisi varaa jos tulot pistettäisiin välittömiin mielitekoihin kuten irtoripset tai lasten kalliit merkkivaatteet. Toki saa priorisoida varankäyttönsä, jos vaikka irtoripset on tärkeämmät kuin auto niin jokainen päättää itse mihin panostaa, mutta kyllä lasten välttämättömät tarpeet tulee listalla ensimmäisenä jos niitä lapsia on hankkinut.

Miksi et korjaa niitä farkkuja? Ei ole vaikeaa, olen mies ja korjaan usein rikkoutuneita vaatteitani. Parsin jopa villasukkia, eilen parsin kaksi villapaitaan tullutta reikää.

Kyllä minulta nuo mainitsemasi korjaukset onnistuu ja moni muukin, mutta haarovälistä ohueksi kuluneita farkkuja en osaa siististi korjata. Jos sinä osaat niin kerro mullekin miten koska elvyttäisin nuo farkut mielelläni, ovat muutoin ihan lempparit. Kangas on joustavaa mikä vaikeuttaa korjaamista.

Googlaa huomaamaton farkkujen paikkaus, farkkujen korjaus huomaamattomasti, näin korjaat farkut, housujen paikkaus, opettele paikkaamaan reikä farkuissa...

Löytyy kuvallisia ohjeita, youtube-ohjeita yms, valitse itsellesi paras tapa. Lempifarkkujen elämää kannattaa pidentää! :)

Puuvillafarkut on helpompi korjata kuin elastaania sisältävät.

Täytyypä googletella, olen jotenkin luullut että nuo elastaanifarkut on ihan toivoton tapaus, hyvä jos niistä vielä saa siistit! Miehen puuvillafarkut olen paikannut ompelemalla sisäpuolelle farkkukangaspaikan mutta ne on kyllä paikatun näköiset. Se ei häntä tosin ole haitannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloinpa tässä miettiä et koska olen ostanut ITSELLENI jotain kivaa.... ööö vuos sitten käsilaukun, aitoa nahkaa jotta kestää 10vuotta, koska mulla ei ole ollut yhtäkään uutta laukkua ikinä. Ikää 39v. Tänä vuonna ostin käsintehdyn lasipallon itselleni synttärilahjaks, hinta 20€.

Ja meidän perhe on ihan hyvä tuloinen. Kampaajalla en käy edes joka vuosi. Vaatteita ostan kun edelliset rikki.

Lapsiin ne kaikki rahat menee, mut väliäkö sillä.

Niinpä, hyvätuloinen perhe täälläkin, viimeksi ostin itselleni uudet farkut koska viimeisiin ehjiin alkoi tulla reikä haaroväliin. Näillä pärjään jouluun asti niin että hieman risat on jalassa kun ehjät pyykissä, jouluksi lupasi yksi sukulainen toiset farkut. Kampaajalla kävin vuosi sitten joulukuussa, nyt mietin menisikö taas vai odottaisko toisen vuoden, raitoja otan vuoden parin välein, leikkaan itse kotona omat ja muiden perheenjäsenten hiukset. Toki meillä on keskivertoa hienompi asunto ja velaton auto, tällaiseen ei meilläkään olisi varaa jos tulot pistettäisiin välittömiin mielitekoihin kuten irtoripset tai lasten kalliit merkkivaatteet. Toki saa priorisoida varankäyttönsä, jos vaikka irtoripset on tärkeämmät kuin auto niin jokainen päättää itse mihin panostaa, mutta kyllä lasten välttämättömät tarpeet tulee listalla ensimmäisenä jos niitä lapsia on hankkinut.

Miksi et korjaa niitä farkkuja? Ei ole vaikeaa, olen mies ja korjaan usein rikkoutuneita vaatteitani. Parsin jopa villasukkia, eilen parsin kaksi villapaitaan tullutta reikää.

Kyllä minulta nuo mainitsemasi korjaukset onnistuu ja moni muukin, mutta haarovälistä ohueksi kuluneita farkkuja en osaa siististi korjata. Jos sinä osaat niin kerro mullekin miten koska elvyttäisin nuo farkut mielelläni, ovat muutoin ihan lempparit. Kangas on joustavaa mikä vaikeuttaa korjaamista.

Googlaa huomaamaton farkkujen paikkaus, farkkujen korjaus huomaamattomasti, näin korjaat farkut, housujen paikkaus, opettele paikkaamaan reikä farkuissa...

Löytyy kuvallisia ohjeita, youtube-ohjeita yms, valitse itsellesi paras tapa. Lempifarkkujen elämää kannattaa pidentää! :)

Puuvillafarkut on helpompi korjata kuin elastaania sisältävät.

Täytyypä googletella, olen jotenkin luullut että nuo elastaanifarkut on ihan toivoton tapaus, hyvä jos niistä vielä saa siistit! Miehen puuvillafarkut olen paikannut ompelemalla sisäpuolelle farkkukangaspaikan mutta ne on kyllä paikatun näköiset. Se ei häntä tosin ole haitannut.

Kirppiksiltä voi löytää pikkurahalla uudenveroisia farkkuja, jos vain koko täsmää.

Hauskaa kun moni perustelee näitä tekokynsiä, -ripsiä ja -hiuksia, että saa jotain iloa elämään ja näyttää hyvältä, kun poikkeuksetta nämä juuri eivät näytä hyvältä. Jos jotain oikeasti tyylikkäitä naisia katsoo, ei heillä ole mitään näistä. Hiuksia ei usein edes ole värjätty ja hiusten malli on sellainen joka on helppo ylläpitää eikä tarvi olla joka toinen kuukausi kampaajalla leikkaamassa kouvolatukkaa uuteen kuosiin. Heillä on yksinkertaisia, toki kalliita vaatteita mutta kyllä se yksivärinen paita ja vaikka suorat housut näyttää hyvältä vaikka ne olisivatkin halpatuotantoa tai kirppikseltä. Kunhan ovat puhtaat ja ehjät. Mutta joidenkin on pakko koko ajan ostaa "uutta reissuun" tai "uusi bilepaita".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa köyhistä yh:ista käyttää vähiä rahojaan kauneuteen, koska toivoo houkuttelevansa sillä tavoin miehen rinnalleen elättämään perhettä.

Harva myöskään haluaa näyttää köyhältä. Kyllähän keskiluokkaisetkin elävät yli varojensa, kun ostavat osamaksulla autot, matkat ja huonekalut. 

Mä sain aikoinaan työttömänä ihan sopuhintaan sopivat vaatteet kirpparilta. Pitihän työhaastatteluihin olla siististi pukeutunut. Joten ei se ulkonäköön panostaminen paljoa maksa. En ole vielä miestä nähnyt joka juoksee irtoripsien ja rakennekynsien perässä

Huoh mua ahdistaa aina työhaastattelut, kun kaikki vaatteet aina enemmän tai vähemmän kulahtaneita.. värit haalistuu pesussa ja käytössä. Harvoin löydän kirpparilta sopivaa vaatetta itselleni tai se on työn ja tuskan takana. Yleensä ei löydä ikinä silloin, kun tarvitsee jotain. Pitäs saada uusi talvitakki, mutta niiden hinnat huitelee satasissa aikuisilla ja vielä niin vaikea löytää oikean kokoista ja mallista. Niin kiva mennä haastatteluun ja näyttää ihan spurgulta tai keppikerjäläiseltä.. mielestäni köyhilläkin oikeus ostaa uusia tavaroita ja joskus jotain erikoisempaa. Aivan käsittämätöntä. En ole ikinä edes kehdannut hakea jouluavustuksia, vaikka tänä vuonna varmasti saisinkin, jos hakisin. Niin se hirveä tupakoiva äiti, joka apua joskus käy ihan iltaa viettämässä. Niin ei tämä mitään elämää ole tämä köyhänä eläminen. Köyhyys periytyy valitettavasti. Olen monesti vain toivonut kuolemaa. Että näin.. parempihan se ilmeisesti olisi näiden parempi osaisten kannalta, niin että me kurjat loisijat kuoltaisiin. Säästyisivät nekin rahat heille fiksuihin hankintoihin, jotka he ovat ansainneet, kun pitivät jonkun turhan puheen ilmaston muutoksesta.

Juuri tulin Prismasta, ja ei siellä ollut montakaan takkia, jonka hinta huitelisi satasissa.  Olisi varmaan jotain pienempää, mistä kannattaisi ensin haaveilla, kuin satasten takki, kunnes saa työpaikan, jossa on tosi hyvä palkka. Mutta älä huoli, moni meistä aikanaan köyhistä on lopulta päässyt työn syrjään kiinni, ja olisi ehkä varaa ostaa se satasten takkikin, mutta se ei oikeastaan tunnu niin tärkeältä, kun halvemmallakin tarkenee.

Nyt oli pakko kommentoida. Olen työurani tehnyt keskipalkkaisella alalla ja nyt eläkkeellä n 1000e käteen, ja ei ole koskaan ollut varaa ostaa satasen talvitakkia.

Rahat ovat menneet kodin hankkimiseen ja lasten koulutukseen.

Onneksi ei ole mikään muovilla itsensä kaunistaminen tai kuvittaminen kiinnostanut.

Onni on tullut tasapainoisesta arkielämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vein eräälle perheelle jouluksi herkkukorin, kun sitä eräässä fb-ryhmässä pyysivät. Kuulemma molemmat vanhemmat työttömiä ja halusivat lapsille jouluksi parempaa ruokaa. Hämmennyin jonkin verran kun eteiseen astuessani näin olohuoneen sohvalle, jossa kaikilla kolmella lapsella uusin iPhone kädessä (tunnistin sen kun siskon muksulla on samanlainen) Perheen isä sattui juuri tulemaan kotiin n. 5 kertaa sen hintaisella autolla, mikä meillä, työssäkäyvillä perustuloisilla ihmisillä on. 

Näitä on paljon. Itse lompakkoni sulkeutui kun hyvää hyvyyttäni annoin vaimoni aikuiselle tytölle rahaa ruokaan satasen. Kysyin viikon päästä miten meni. Huonosti. Tyttö oli ostanut satasella kalliita kalaherkkuja jne. Riittivät päiväksi. Ikä 24 v. Olin sanaton. Valitus ruuan kalleudesta jatkuu. En auta enää.

Tällaista se on aina ollut. Olin nuorena kaupan kassalla iltatöissä. Sossun ruokaseteleitä sai silloin ja niillä ei saanut tupakkaa eikä olutta. Mutta naudan sisäfilettä sai.

Minulla ei ollut siihen varaa, vaikka tein kahta työtä ja maksettin asuntovelkaa.

Silloin päätin, että autan niitä, jotka todella apua tarvitsevat ja ihan suoraan ilman välikäsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vein eräälle perheelle jouluksi herkkukorin, kun sitä eräässä fb-ryhmässä pyysivät. Kuulemma molemmat vanhemmat työttömiä ja halusivat lapsille jouluksi parempaa ruokaa. Hämmennyin jonkin verran kun eteiseen astuessani näin olohuoneen sohvalle, jossa kaikilla kolmella lapsella uusin iPhone kädessä (tunnistin sen kun siskon muksulla on samanlainen) Perheen isä sattui juuri tulemaan kotiin n. 5 kertaa sen hintaisella autolla, mikä meillä, työssäkäyvillä perustuloisilla ihmisillä on. 

Näitä on paljon. Itse lompakkoni sulkeutui kun hyvää hyvyyttäni annoin vaimoni aikuiselle tytölle rahaa ruokaan satasen. Kysyin viikon päästä miten meni. Huonosti. Tyttö oli ostanut satasella kalliita kalaherkkuja jne. Riittivät päiväksi. Ikä 24 v. Olin sanaton. Valitus ruuan kalleudesta jatkuu. En auta enää.

Tällaista se on aina ollut. Olin nuorena kaupan kassalla iltatöissä. Sossun ruokaseteleitä sai silloin ja niillä ei saanut tupakkaa eikä olutta. Mutta naudan sisäfilettä sai.

Minulla ei ollut siihen varaa, vaikka tein kahta työtä ja maksettin asuntovelkaa.

Silloin päätin, että autan niitä, jotka todella apua tarvitsevat ja ihan suoraan ilman välikäsiä.

Yksi sossuelätti ihmetteli pitääkö hänen vaihtaa pizzalähetti halvempaan toimittajaan. Ruoassa säästäminen tuskin monelle noista tulee mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä muussa maassa kuin Suomessa hyysätään ihmisiä näin paljon- jopa avuttomiksi? Onneksi näyttää, että saadaankin äkkiä oikeistohallitus- toivottavasti uskaltavat tehdä oikeansuuntaisia päätöksiä

terv. nettomaksaja, vero% 42

Voisitko myös tuossa holokaustikiimassasi ajaa sairaille/vanhuksille/köyhille eutanasiaa? Se on kuitenkin _vielä_ halvempaa kuin ”hoitaa” osastoilla kusissa ja paskoissa maatattaen. Vai onko kyse siitä, että sinun on kuitenkin saatava nähdä tätä kärsimystä ympärilläsi tunteaksesi paremmuutesi?

Millaisia päätöksiä? Meillä kuollaan jo kärsimykseen kaltaistesi vuoksi.

Tämä! Mutta älä kuvittele että kuplissaan elävät, keskiluokkaiset Prisma-perheet pystyvät laajentamaan ajatteluaan. He ovat joskus nähneet köyhän ostavan ”kaljaa ja tupakkaa” - ja se tarkoittaa, että _kaikki_ köyhät/sairaat/avuntarvitsijat ostavat _heidän_ verorahoillaan tai _heidän_ avustuksellaan ”kaljaa ja tupakkaa”.