Anna mun kaikki kestää, kliseet jouluavustuksia hakevista pitää sittenkin paikkaansa!
Tällä palstalla näkee aina näitä aloituksia rahaa ja avustuksia krokotiilinkyyneleet silmissä kerjäävistä naisista, joilla kuitenkin varaa ripsipidennyksiin, tatuointeihin ja kynsihuoltoihin. Olen aina pitänyt tarinoita vahvasti liioiteltuina. Kunnes!
Törmäsin erääseen tuttavaan eilen kaupassa. Vuolaasti kiitollisuudesta kyynelehtien (hieno roolisuoritus) kertoi kuinka oli hakenut ja saanut ruoka- ja raha-avustuksia useammaltakin taholta, kun ei ollut rahaa ruokaan eikä mihinkään, vaikka koko vuoden kituutellut vähillä rahoilla ja myynyt mm. kodin irtaimistoa saadakseen kolmelle pienelle lapselleen puuroa pöytään. Lapsillekin oli selitetty, kuinka nyt ei ole varaa käydä missään, kesällä eivät päässeet edes huvipuistoon vaikka lapset niin olisivat toivoneet. Ja oli sydäntä särkenyt kieltää tämä huvi kun kaikki muut käyvät ulkomailla (ketkä muut, ei olla mekään käyty) Ja lasten toivoessa pääsyä Hesburgeriin hampurilaisille, oli tämä neuvokas äiti itse kotona tehnyt hampparit ja ranskikset tienpientareilta kerätyillä tyhien pullojen palautusrahoilla. Kun on niin raha tiukalla.
Kummasti on tällä äiteellä silti varaa käydä JUURI niissä kliseisissä kynsi- ja ripsihuolloissa (siis ihan oikeasti!) ja myös useammassa konsertissa käynyt itsekseen vuoden aikana (kyllä, kotiintultuani stalkkasin ja näkyi julkisia kuvia Facebookissa, juoma virrannut ja tupakka palanut, yhdessä kuvassa esittelee jopa uutta tatuointiaan, siis todella, en keksi näitä) Eikä mitkään ilmaiskonsertit kyseessä!
En voinut vastustaa kiusausta osoittaa pitkiä tekokynsiään ja ripsiään että eikö näihin palaneilla rahoilla olisi jo saanut puurot ja hampurilaisetkin, sain vastaukseksi itkua ja syyllistystä miksi köyhää kiusaan ja enkö suo minkäänlaista iloa hänelle kurjaan elämään vaan olisin viemässä tuhkatkin pesästä. Itkun, mulkoilun ja sättimisen säestämänä poistui paikalta huutaen että kai minulla on nyt hyvä mieli.
Ei ole, olen raivoissani tällaisista ihmisistä. Olisi varmaan avustuksille ollut parempikin kohde.
Ja tässä ehdotukseni: avustusten sijaan jonkinlaista taloustaito-opetusta ihmisille!!!
Kommentit (497)
Vierailija kirjoitti:
terv, juuri se väliinputoaja, monisairas, köyhä, ylipainoinen! en hae sossusta tai muualta yhtään mitään! Kituutan omillani ja yritän elää ekologisesti, en käytä päihteitä, kärsin päivittäisistä kivuista, liikkuisin paljon enemmän jos pystyisin! Olen luonnollisen näköinen ja tavallinen suomalainen mutta en pysty töihin, enkä saa eläkettä, että hyvin pyyhkii!
Miten oikein tulet toimeen ja miksi et saa eläkettä?
Kiitos kysymästä, olen tuo väliinputoaja.
Puolison elätettävänä olen. Työmarkkinatuki, jota saan vajaakuntoisena, menee kokonaisuudessaan ruokaan ja sairaskuluihin (reilu 500e/kk)
Noh, olen hengissä, arvostan sitä. Mutta ei päättäjillä ole hajuakaan, millaista köyhän ja sairaan elämä voi olla! Siihen päälle kuitenkin tulee terveyskeskus ja sairaalakäynti maksut, apteekkiin menee, fysioterapia yms yms... Suorastaan v-tuttaa nämä "tuet", en kuitenkaan ole niin vammainen, että saisin mitään ylimääräistä (ei päivittäistä avun tarvetta, eli en saa niitä ylimääräisiä tukia, vaikka menoja on runsaasti lääkekulujen päälle, ), apteekin maksukatto vuodessa noin 600e, eli laskettu juuri ovelasti, että monellakaan tuo ei täyty...Kuitenkin useita satoja menee vuodessa lääkkeisiin, mutta jää alle tuon vaaditun...
Eläkkeelle en pääse, koska kelan mielestä "työkykynne on alentunut, MUTTA EI KELAN TARKOITTAMALLA TAVALLA". Jaa, no mikähän se kelan tarkoittama tapa sitten olisi?
Huh, huh. Terveenä ollessa en olisi osannut kuvitellakkaan, miten kieroa tämä lakiviidakko on! Välillä tuntuu ettei minulla ole ihmisarvoa tässä maassa enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa köyhistä yh:ista käyttää vähiä rahojaan kauneuteen, koska toivoo houkuttelevansa sillä tavoin miehen rinnalleen elättämään perhettä.
Harva myöskään haluaa näyttää köyhältä. Kyllähän keskiluokkaisetkin elävät yli varojensa, kun ostavat osamaksulla autot, matkat ja huonekalut.
Mä sain aikoinaan työttömänä ihan sopuhintaan sopivat vaatteet kirpparilta. Pitihän työhaastatteluihin olla siististi pukeutunut. Joten ei se ulkonäköön panostaminen paljoa maksa. En ole vielä miestä nähnyt joka juoksee irtoripsien ja rakennekynsien perässä
Huoh mua ahdistaa aina työhaastattelut, kun kaikki vaatteet aina enemmän tai vähemmän kulahtaneita.. värit haalistuu pesussa ja käytössä. Harvoin löydän kirpparilta sopivaa vaatetta itselleni tai se on työn ja tuskan takana. Yleensä ei löydä ikinä silloin, kun tarvitsee jotain. Pitäs saada uusi talvitakki, mutta niiden hinnat huitelee satasissa aikuisilla ja vielä niin vaikea löytää oikean kokoista ja mallista. Niin kiva mennä haastatteluun ja näyttää ihan spurgulta tai keppikerjäläiseltä.. mielestäni köyhilläkin oikeus ostaa uusia tavaroita ja joskus jotain erikoisempaa. Aivan käsittämätöntä. En ole ikinä edes kehdannut hakea jouluavustuksia, vaikka tänä vuonna varmasti saisinkin, jos hakisin. Niin se hirveä tupakoiva äiti, joka apua joskus käy ihan iltaa viettämässä. Niin ei tämä mitään elämää ole tämä köyhänä eläminen. Köyhyys periytyy valitettavasti. Olen monesti vain toivonut kuolemaa. Että näin.. parempihan se ilmeisesti olisi näiden parempi osaisten kannalta, niin että me kurjat loisijat kuoltaisiin. Säästyisivät nekin rahat heille fiksuihin hankintoihin, jotka he ovat ansainneet, kun pitivät jonkun turhan puheen ilmaston muutoksesta.
Olen työssäkäyvä ja ostan toppatakkini esim Zadaasta, kirppikseltä ja tori.fi:stä. Mulla on uusi Everestin toppatakki joka maksoi kympin. Ei, en tuhlaa "satasella alkavia" summia vaatteisiin. Palkka on pieni ja en menetä mitään siinä että ostan KAIKKI vaatteeni(pl alusvaatteet) kirpparilta. Ei tulisi mieleenikään valittaa että yhyy olisipa minullakin varaa ostaa uutena, en vain halua. Sieltä kirppikseltä ostan ne siistit toimistovaatteeni, kosmetiikkaa ja elintarviketta tilaan fiksuruualta tai matsmartilta. Ei aina kannata kuvitella että me rikkaat veronmaksajat ostellaan merkkilaukkuja ja filan toppatakkeja. Kotini olen sisustanut tori.fi:n löydöillä ja sisustustani ihailevat kaikki vieraani. Ei siihen tonneja tarvita vaan luovuutta ja viitselijäisyyttä. Ja kaikki on loppupeleissä omasta asenteesta kiinni. Olen harrastanut sniiduilua aina, ja haluan että minulla on rutkasti rahaa säästössä eivätkä rahat haihdu täysin ilmaan.
Tuosta kirpparista senverran.
Tottakai kannattaa ostaa kirpparilla.
Mutta se toimii kokoaikaisena ja ainoana ostopaikkana ainoastaan silloin kun ihminen on kokolailla normaalikokoinen ja miltei kaikki vaatteet sopivat. Ja jalat ovat kokolailla normaalikokoinen ja terveet. Ei ole vaivaisenluita, kyhmyjä tai esimerkiksi jalat ovat eri mittaiset. Eli tarvitaan erikoispohjallisia tms.
Jos olet jotenkin "erilainen" niin aina ei vaan löydy sopivia, ainakaan pienemmillä paikkakunnilla. Ja isommille jos lähtee niin se taas maksaa ja ei kannata.
Onhan siinä sekin pointti, että kengät ovat jo jonkun toisen käyttämiä, vaikka kenkä olisi muuten hyvä, niin se ei kuitenkaan sovi tai kalvaa tms.
Kun on toisen jalkoihin muotoutunut tai jo ensimmäisellekin epäsopiva ollut. Ja siksi hylätty.
Joku sanoikin, että koskaan ei kannata ostaa toisen jalkaan jo muotuituneita kenkiä.
Kyllä se on aika ankeata elämää sekin, jos aina kulkee jonkun toisen käyttämissä tai hylkäämissä vaatteissa.
Ihmisarvoon mielestäni kuuluu kyllä sekin, että aina silloin tällöin voi ostaa itselleen ihan oman valitsemansa ja itselle sopivan vaatteen, kengät tai kotitarvikkeen.
Että joskus saa kokea millaista on ottaa käyttöön aivan uusi tuote, ei moneen kertaan pesty tai pidetty.
Jo sekin ajatus, että aina on jonkun muun poisheittämä tai epäkelpo tavara käytössä lisää tunnetta, että köyhällä ei ole ihmisarvoa.
On aivan eri asia ostaa kirpparilta joku kiva löytö ja sitten taas välillä ostaa ihan uutena liikkeestä. Kuten varmaan nämä normaalisti toimeentulevat tekevät.
En usko, että ihan kaikki heidän tekemät ostokset ovat kirpparista kuitenkaan. ☺
Vaikka helposti täällä niin kirjoitetaankin.
Sitä olen miettinyt että miksi se vastikkeellisuus koetaan pahana asiana? Jos työpaikalla pitää palkkansa eteen tehdä 8h/ pv töitä niin onko oikeasti niin paha jos tt-tuen saaja joutuu jumalauta kurssille? Miten se alentaa ihmisarvoa kun rahaa jo noin paljon saatte? Opiskelijat joutuu tekemään opintoja tietyn verran ettei tuet mene, onko sekin ihmisarvoa alentavaa?
Jouluapua-"köyhät" ei edes yritä säästää. Ruoka kalliista pikkukaupoista kalliissa minipakkauksissa, syödään baareissa jne.
Onpa negatiivinen kirppiskommentti tuossa. En mä ainakaan ole koskaan tuntenut olevani arvoton käytettyjen vaatteiden takia enkä usko olevani ainoa. Sitten jätetään ostamatta, jos ei löydy sellaista minkä muutenkin valitsisi. Mä olen kokoa XL ja hyvin löytyy kirppikseltä vaatteita, ei ole omana köyhimpänäkään aikana ollut itsellä pulaa vaatteista. Tänä vuonna olen ostanut vain yhden takin, kumisaappaat ja alusvaatteita uutena, muuten kaikki kirppikseltä, vaikka käynkin normaalisti töissä. Säästän sillä rahaa ja ympäristöä.
Ja tuosta köyhyyden tuntemuksesta vielä... Meillä uusin työntekijä on virallisesti vielä opiskelija, kun lopputyö ei ole valmis ja asuu siksi opiskelija-asunnossa ja käyttää muutenkin kaikki edut. Valittaa olevansa köyhä opiskelija, mutta käytännössä tälle maksetaan n. 3000 euron palkkaa, joka on tonnin enempi kuin mulla, vaikken itse ole enää opiskelija ja joudun maksamaan kaikesta täyden hinnan. Kaikki on siis suhteellista.
Vierailija kirjoitti:
Sitä olen miettinyt että miksi se vastikkeellisuus koetaan pahana asiana? Jos työpaikalla pitää palkkansa eteen tehdä 8h/ pv töitä niin onko oikeasti niin paha jos tt-tuen saaja joutuu jumalauta kurssille? Miten se alentaa ihmisarvoa kun rahaa jo noin paljon saatte? Opiskelijat joutuu tekemään opintoja tietyn verran ettei tuet mene, onko sekin ihmisarvoa alentavaa?
Siis teoriassa toimii mutta käytännössä sitä työpalvelua on vaikea järjestää. Firmat käyttää ilmaistyövoimaa palkattujen tilalla, lastenhoito, matkakulut jne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa köyhistä yh:ista käyttää vähiä rahojaan kauneuteen, koska toivoo houkuttelevansa sillä tavoin miehen rinnalleen elättämään perhettä.
Harva myöskään haluaa näyttää köyhältä. Kyllähän keskiluokkaisetkin elävät yli varojensa, kun ostavat osamaksulla autot, matkat ja huonekalut.
Mä sain aikoinaan työttömänä ihan sopuhintaan sopivat vaatteet kirpparilta. Pitihän työhaastatteluihin olla siististi pukeutunut. Joten ei se ulkonäköön panostaminen paljoa maksa. En ole vielä miestä nähnyt joka juoksee irtoripsien ja rakennekynsien perässä
Huoh mua ahdistaa aina työhaastattelut, kun kaikki vaatteet aina enemmän tai vähemmän kulahtaneita.. värit haalistuu pesussa ja käytössä. Harvoin löydän kirpparilta sopivaa vaatetta itselleni tai se on työn ja tuskan takana. Yleensä ei löydä ikinä silloin, kun tarvitsee jotain. Pitäs saada uusi talvitakki, mutta niiden hinnat huitelee satasissa aikuisilla ja vielä niin vaikea löytää oikean kokoista ja mallista. Niin kiva mennä haastatteluun ja näyttää ihan spurgulta tai keppikerjäläiseltä.. mielestäni köyhilläkin oikeus ostaa uusia tavaroita ja joskus jotain erikoisempaa. Aivan käsittämätöntä. En ole ikinä edes kehdannut hakea jouluavustuksia, vaikka tänä vuonna varmasti saisinkin, jos hakisin. Niin se hirveä tupakoiva äiti, joka apua joskus käy ihan iltaa viettämässä. Niin ei tämä mitään elämää ole tämä köyhänä eläminen. Köyhyys periytyy valitettavasti. Olen monesti vain toivonut kuolemaa. Että näin.. parempihan se ilmeisesti olisi näiden parempi osaisten kannalta, niin että me kurjat loisijat kuoltaisiin. Säästyisivät nekin rahat heille fiksuihin hankintoihin, jotka he ovat ansainneet, kun pitivät jonkun turhan puheen ilmaston muutoksesta.
Kyllä mä oon ostanut sieltä kirpparilta todella monta siistiä talvitakkiakin. Pari esim. villakangastakkia jotka ovat olleet itselläni käytössä nyt ainakin 8 vuotta. Ehkä toisilla on sitten silmää löytää parempia kuin toisilla, ikinä en ole keppikerjäläiseltä näyttänyt.
Köyhyys ei onneksi itselleni periytynyt. Olen 9 lapsisen perheen keskimmäinen, isä sairaseläkkeellä ja alkoholisoitunut, äiti kasvatti meidät minimipalkalla ja sivuhommia tehden. Joulujen jälkeen oli rahat loppunut, välillä muutenkin. Opimpa ettei mitään saa ilmaiseksi ja itsestään pitää ottaa vastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa köyhistä yh:ista käyttää vähiä rahojaan kauneuteen, koska toivoo houkuttelevansa sillä tavoin miehen rinnalleen elättämään perhettä.
Harva myöskään haluaa näyttää köyhältä. Kyllähän keskiluokkaisetkin elävät yli varojensa, kun ostavat osamaksulla autot, matkat ja huonekalut.
Mä sain aikoinaan työttömänä ihan sopuhintaan sopivat vaatteet kirpparilta. Pitihän työhaastatteluihin olla siististi pukeutunut. Joten ei se ulkonäköön panostaminen paljoa maksa. En ole vielä miestä nähnyt joka juoksee irtoripsien ja rakennekynsien perässä
Huoh mua ahdistaa aina työhaastattelut, kun kaikki vaatteet aina enemmän tai vähemmän kulahtaneita.. värit haalistuu pesussa ja käytössä. Harvoin löydän kirpparilta sopivaa vaatetta itselleni tai se on työn ja tuskan takana. Yleensä ei löydä ikinä silloin, kun tarvitsee jotain. Pitäs saada uusi talvitakki, mutta niiden hinnat huitelee satasissa aikuisilla ja vielä niin vaikea löytää oikean kokoista ja mallista. Niin kiva mennä haastatteluun ja näyttää ihan spurgulta tai keppikerjäläiseltä.. mielestäni köyhilläkin oikeus ostaa uusia tavaroita ja joskus jotain erikoisempaa. Aivan käsittämätöntä. En ole ikinä edes kehdannut hakea jouluavustuksia, vaikka tänä vuonna varmasti saisinkin, jos hakisin. Niin se hirveä tupakoiva äiti, joka apua joskus käy ihan iltaa viettämässä. Niin ei tämä mitään elämää ole tämä köyhänä eläminen. Köyhyys periytyy valitettavasti. Olen monesti vain toivonut kuolemaa. Että näin.. parempihan se ilmeisesti olisi näiden parempi osaisten kannalta, niin että me kurjat loisijat kuoltaisiin. Säästyisivät nekin rahat heille fiksuihin hankintoihin, jotka he ovat ansainneet, kun pitivät jonkun turhan puheen ilmaston muutoksesta.
Ei pahalla mutta jos lopettaisit tupakoimisen niin voisit ostaa uuden takin vaikka joka vuosi.
Tämä. Itsellä tuli "elämänmuutos" jonka vuoksi oli yhtäkkiä vähemmän rahaa käytettävissä. Tiesin, että on pakko tehdä muutoksia omiin elämäntapoihin, muuten en pärjää. Aloin laskeskella että paljonko rahaa jää pakollisten menojen jälkeen yli, ja tajusin että mulla ei enää ole varaa tupakoida.
Sitten lopetin sen tupakanpolton. Poltin melkein 30 vuotta askin päivässä ja viikonloppuisin enemmän. Nyt olen ollut puolisen vuotta polttamatta. Tupakkaan meni yli 200 euroa kuussa! Sillähän saa sen talvitakin jo, ja hyvän saakin.
Onnea lopettamisesta! Olen itse lopettanut myös vuosia sitten joten tiedän kuinka suuri muutos se on. Mutta ihanaa että sinun kaltaisia järkeviä ihmisiä löytyy, jotka todella osaa tehdä päätöksiä oman hyvinvointinsa vuoksi. Annat toivoa että teitä olisi enemmänkin.
Terveisin se joka osti ne työhaastattelu vaatteet kirpparilta
Vierailija kirjoitti:
Onpa negatiivinen kirppiskommentti tuossa. En mä ainakaan ole koskaan tuntenut olevani arvoton käytettyjen vaatteiden takia enkä usko olevani ainoa. Sitten jätetään ostamatta, jos ei löydy sellaista minkä muutenkin valitsisi. Mä olen kokoa XL ja hyvin löytyy kirppikseltä vaatteita, ei ole omana köyhimpänäkään aikana ollut itsellä pulaa vaatteista. Tänä vuonna olen ostanut vain yhden takin, kumisaappaat ja alusvaatteita uutena, muuten kaikki kirppikseltä, vaikka käynkin normaalisti töissä. Säästän sillä rahaa ja ympäristöä.
Ja tuosta köyhyyden tuntemuksesta vielä... Meillä uusin työntekijä on virallisesti vielä opiskelija, kun lopputyö ei ole valmis ja asuu siksi opiskelija-asunnossa ja käyttää muutenkin kaikki edut. Valittaa olevansa köyhä opiskelija, mutta käytännössä tälle maksetaan n. 3000 euron palkkaa, joka on tonnin enempi kuin mulla, vaikken itse ole enää opiskelija ja joudun maksamaan kaikesta täyden hinnan. Kaikki on siis suhteellista.
Tää on niin totta! Tiedän useamman yliopisto-opiskelijan jotka ovat suunnilleen gradua vaille valmiita ja käyvät kokoaikatöissä tienaamassa lähes normipalkan. Siinä samalla saavat kaikki opiskelijoiden edut kuten hammaslääkärit, bussilippualennukset jne jne. Voivat vuositolkulla venyttää opintoja, käydä töissä ja samalla saada kaikki opiskelija-alennukset vaikka tienaisivat tuhansia euroja kuukaudessa. Ilmeisesti nämä juhlat ovat kuitenkin loppumassa ja ikiopiskelijoilta aletaan odottaa valmiita graduja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloinpa tässä miettiä et koska olen ostanut ITSELLENI jotain kivaa.... ööö vuos sitten käsilaukun, aitoa nahkaa jotta kestää 10vuotta, koska mulla ei ole ollut yhtäkään uutta laukkua ikinä. Ikää 39v. Tänä vuonna ostin käsintehdyn lasipallon itselleni synttärilahjaks, hinta 20€.
Ja meidän perhe on ihan hyvä tuloinen. Kampaajalla en käy edes joka vuosi. Vaatteita ostan kun edelliset rikki.
Lapsiin ne kaikki rahat menee, mut väliäkö sillä.
Niinpä, hyvätuloinen perhe täälläkin, viimeksi ostin itselleni uudet farkut koska viimeisiin ehjiin alkoi tulla reikä haaroväliin. Näillä pärjään jouluun asti niin että hieman risat on jalassa kun ehjät pyykissä, jouluksi lupasi yksi sukulainen toiset farkut. Kampaajalla kävin vuosi sitten joulukuussa, nyt mietin menisikö taas vai odottaisko toisen vuoden, raitoja otan vuoden parin välein, leikkaan itse kotona omat ja muiden perheenjäsenten hiukset. Toki meillä on keskivertoa hienompi asunto ja velaton auto, tällaiseen ei meilläkään olisi varaa jos tulot pistettäisiin välittömiin mielitekoihin kuten irtoripset tai lasten kalliit merkkivaatteet. Toki saa priorisoida varankäyttönsä, jos vaikka irtoripset on tärkeämmät kuin auto niin jokainen päättää itse mihin panostaa, mutta kyllä lasten välttämättömät tarpeet tulee listalla ensimmäisenä jos niitä lapsia on hankkinut.
Miksi et korjaa niitä farkkuja? Ei ole vaikeaa, olen mies ja korjaan usein rikkoutuneita vaatteitani. Parsin jopa villasukkia, eilen parsin kaksi villapaitaan tullutta reikää.
Kyllä minulta nuo mainitsemasi korjaukset onnistuu ja moni muukin, mutta haarovälistä ohueksi kuluneita farkkuja en osaa siististi korjata. Jos sinä osaat niin kerro mullekin miten koska elvyttäisin nuo farkut mielelläni, ovat muutoin ihan lempparit. Kangas on joustavaa mikä vaikeuttaa korjaamista.
Googlaa huomaamaton farkkujen paikkaus, farkkujen korjaus huomaamattomasti, näin korjaat farkut, housujen paikkaus, opettele paikkaamaan reikä farkuissa...
Löytyy kuvallisia ohjeita, youtube-ohjeita yms, valitse itsellesi paras tapa. Lempifarkkujen elämää kannattaa pidentää! :)Puuvillafarkut on helpompi korjata kuin elastaania sisältävät.
Täytyypä googletella, olen jotenkin luullut että nuo elastaanifarkut on ihan toivoton tapaus, hyvä jos niistä vielä saa siistit! Miehen puuvillafarkut olen paikannut ompelemalla sisäpuolelle farkkukangaspaikan mutta ne on kyllä paikatun näköiset. Se ei häntä tosin ole haitannut.
Kirppiksiltä voi löytää pikkurahalla uudenveroisia farkkuja, jos vain koko täsmää.
Oon kans muutamaan kertaan ostanu SPR:ltä kaikki farkut jotka on olleet hyvät. Kerralla on lähtenyt mukaan 3-6 kpl, ei maksa juuri mitään. Joskus käy hyvä säkä ja perus kirpparilla löytynyt hylly, jossa itselleni sopivia farkkuja kasa. Hinta yleensä farkkuparille muutama euro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan järkyttävää miten paljon noilla avustettavilla jää käteen rahaa kuukaudessa. Ainakin juurikin yh:lla kellä lapsia. Yksi yh-kaveri kehui säästäneensä 10 000 rahaa vuodessa...
Tämä on muuten tositarina, vaikka kukaan ei usko. Toki saa elatusmaksua lasten isältä, mutta silti saa myös asumistukea yhtäaikaisesti siten että asuminen lähes ilmaista. Lisäksi kaikki korotetut tuet ym. Työssäkäyvällähän suurin osa rahasta menee asumiseen, jos asuu pk-seudulla. Tällä yh:lla jää todella enemmän rahaa käteen kuussa, kuin itselläni ja miehelläni yhteensä, vaikka käymme töissä.
On se kun kahden lapsen tarhamaksut ovat jo pelkästään sen 600e/kk:ssa. Jos ne jäisi pois, niin siinähän olisi jo 7000e vuodessa säästöä..
Missä teidän lapset on hoidossa? Olisko järkevämpää vaihtaa kunnalliseen hoitoon niin putoaisi hoitomaksut 170 € kuussa, eli vähän vajaa 2000 € vuodessa.
Lisäys vielä, että Helsingissä korkein päivähoitomaksu nuorimmasta lapsesta on 289€ ja toisiksi nuorimmasta 145€. Helsingissä on myös 5-vuotiaille 4h päivässä maksutonta hoitoa, niin kahden lapsen päivähoito ei maksa 600€. Tietty jos on siis jossain erityspäiväkodissa, mutta sehän ei ole pakollista, eikä sellaisia maksesta työttömille yh-perheillekkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloinpa tässä miettiä et koska olen ostanut ITSELLENI jotain kivaa.... ööö vuos sitten käsilaukun, aitoa nahkaa jotta kestää 10vuotta, koska mulla ei ole ollut yhtäkään uutta laukkua ikinä. Ikää 39v. Tänä vuonna ostin käsintehdyn lasipallon itselleni synttärilahjaks, hinta 20€.
Ja meidän perhe on ihan hyvä tuloinen. Kampaajalla en käy edes joka vuosi. Vaatteita ostan kun edelliset rikki.
Lapsiin ne kaikki rahat menee, mut väliäkö sillä.
Niinpä, hyvätuloinen perhe täälläkin, viimeksi ostin itselleni uudet farkut koska viimeisiin ehjiin alkoi tulla reikä haaroväliin. Näillä pärjään jouluun asti niin että hieman risat on jalassa kun ehjät pyykissä, jouluksi lupasi yksi sukulainen toiset farkut. Kampaajalla kävin vuosi sitten joulukuussa, nyt mietin menisikö taas vai odottaisko toisen vuoden, raitoja otan vuoden parin välein, leikkaan itse kotona omat ja muiden perheenjäsenten hiukset. Toki meillä on keskivertoa hienompi asunto ja velaton auto, tällaiseen ei meilläkään olisi varaa jos tulot pistettäisiin välittömiin mielitekoihin kuten irtoripset tai lasten kalliit merkkivaatteet. Toki saa priorisoida varankäyttönsä, jos vaikka irtoripset on tärkeämmät kuin auto niin jokainen päättää itse mihin panostaa, mutta kyllä lasten välttämättömät tarpeet tulee listalla ensimmäisenä jos niitä lapsia on hankkinut.
Miksi et korjaa niitä farkkuja? Ei ole vaikeaa, olen mies ja korjaan usein rikkoutuneita vaatteitani. Parsin jopa villasukkia, eilen parsin kaksi villapaitaan tullutta reikää.
Kyllä minulta nuo mainitsemasi korjaukset onnistuu ja moni muukin, mutta haarovälistä ohueksi kuluneita farkkuja en osaa siististi korjata. Jos sinä osaat niin kerro mullekin miten koska elvyttäisin nuo farkut mielelläni, ovat muutoin ihan lempparit. Kangas on joustavaa mikä vaikeuttaa korjaamista.
Googlaa huomaamaton farkkujen paikkaus, farkkujen korjaus huomaamattomasti, näin korjaat farkut, housujen paikkaus, opettele paikkaamaan reikä farkuissa...
Löytyy kuvallisia ohjeita, youtube-ohjeita yms, valitse itsellesi paras tapa. Lempifarkkujen elämää kannattaa pidentää! :)Puuvillafarkut on helpompi korjata kuin elastaania sisältävät.
Täytyypä googletella, olen jotenkin luullut että nuo elastaanifarkut on ihan toivoton tapaus, hyvä jos niistä vielä saa siistit! Miehen puuvillafarkut olen paikannut ompelemalla sisäpuolelle farkkukangaspaikan mutta ne on kyllä paikatun näköiset. Se ei häntä tosin ole haitannut.
Kirppiksiltä voi löytää pikkurahalla uudenveroisia farkkuja, jos vain koko täsmää.
Oon kans muutamaan kertaan ostanu SPR:ltä kaikki farkut jotka on olleet hyvät. Kerralla on lähtenyt mukaan 3-6 kpl, ei maksa juuri mitään. Joskus käy hyvä säkä ja perus kirpparilla löytynyt hylly, jossa itselleni sopivia farkkuja kasa. Hinta yleensä farkkuparille muutama euro.
Niin, mutta sanoinkin juuri, että ne, jotka ovat sellaisia ihmisiä, joille melkein kaikki sopii, niin onnistuvat ostamaan hyviäkin tuotteita.
Itse en edes liikkeestä saa kuin ihan todella harvoin sopivia farkkuja. Nytkin minulla ei sitten ole ainoitakaan, vaikka olisivat kätevät melkein joka paikkaan. Kirppiksiltä on ihan turhaa ajatellakaan löytävänsä.
Voiko olla noin vaikea ymmärtää, että jos itse löytää suitsait minkä tahansa vaatteen, niin se ei kaikille ole mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta kirpparista senverran.
Tottakai kannattaa ostaa kirpparilla.
Mutta se toimii kokoaikaisena ja ainoana ostopaikkana ainoastaan silloin kun ihminen on kokolailla normaalikokoinen ja miltei kaikki vaatteet sopivat. Ja jalat ovat kokolailla normaalikokoinen ja terveet. Ei ole vaivaisenluita, kyhmyjä tai esimerkiksi jalat ovat eri mittaiset. Eli tarvitaan erikoispohjallisia tms.
Jos olet jotenkin "erilainen" niin aina ei vaan löydy sopivia, ainakaan pienemmillä paikkakunnilla. Ja isommille jos lähtee niin se taas maksaa ja ei kannata.
Onhan siinä sekin pointti, että kengät ovat jo jonkun toisen käyttämiä, vaikka kenkä olisi muuten hyvä, niin se ei kuitenkaan sovi tai kalvaa tms.
Kun on toisen jalkoihin muotoutunut tai jo ensimmäisellekin epäsopiva ollut. Ja siksi hylätty.
Joku sanoikin, että koskaan ei kannata ostaa toisen jalkaan jo muotuituneita kenkiä.Kyllä se on aika ankeata elämää sekin, jos aina kulkee jonkun toisen käyttämissä tai hylkäämissä vaatteissa.
Ihmisarvoon mielestäni kuuluu kyllä sekin, että aina silloin tällöin voi ostaa itselleen ihan oman valitsemansa ja itselle sopivan vaatteen, kengät tai kotitarvikkeen.
Että joskus saa kokea millaista on ottaa käyttöön aivan uusi tuote, ei moneen kertaan pesty tai pidetty.
Jo sekin ajatus, että aina on jonkun muun poisheittämä tai epäkelpo tavara käytössä lisää tunnetta, että köyhällä ei ole ihmisarvoa.
On aivan eri asia ostaa kirpparilta joku kiva löytö ja sitten taas välillä ostaa ihan uutena liikkeestä. Kuten varmaan nämä normaalisti toimeentulevat tekevät.
En usko, että ihan kaikki heidän tekemät ostokset ovat kirpparista kuitenkaan. ☺
Vaikka helposti täällä niin kirjoitetaankin.
"Jo sekin ajatus, että aina on jonkun muun poisheittämä tai epäkelpo tavara käytössä lisää tunnetta, että köyhällä ei ole ihmisarvoa." on omassa asenteessa vikaa, jos näin ajattelee. Aloitin 90-luvun lopussa rahattomana teininä ostamaan kirpparilta vaatteet, enkä tähän päivään mennessä ole noin ajatellut nykyään tienaan kuitenkin ihan kivasti. Käyn ainakin ensin läpi kirpparit jos tarvitsen jotakin tavaraa, jo pelkästään ympäristösyistä. Tänä konmaritusaikana käytettyä ja käyttökelpoista tavaraa on pilvin pimein tarjolla. Samoin vaatteita ihan siitä syystä että ihmisillä esim. paino on voinut muuttua. Onneksi nykyään ei ole vahvaa muotia jonka perässä olisi aikuisena pakko juosta, joten laatuvaatteiden (joita kirppareilta löytyy hyvin) elinkaari on pitkä.
Niin ja ympäristösyyt eivät ole minulla mikään tuore hurahdus, olin viime vuosikymmenellä opiskellut aiheeseen liittyvän koulutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloinpa tässä miettiä et koska olen ostanut ITSELLENI jotain kivaa.... ööö vuos sitten käsilaukun, aitoa nahkaa jotta kestää 10vuotta, koska mulla ei ole ollut yhtäkään uutta laukkua ikinä. Ikää 39v. Tänä vuonna ostin käsintehdyn lasipallon itselleni synttärilahjaks, hinta 20€.
Ja meidän perhe on ihan hyvä tuloinen. Kampaajalla en käy edes joka vuosi. Vaatteita ostan kun edelliset rikki.
Lapsiin ne kaikki rahat menee, mut väliäkö sillä.
Niinpä, hyvätuloinen perhe täälläkin, viimeksi ostin itselleni uudet farkut koska viimeisiin ehjiin alkoi tulla reikä haaroväliin. Näillä pärjään jouluun asti niin että hieman risat on jalassa kun ehjät pyykissä, jouluksi lupasi yksi sukulainen toiset farkut. Kampaajalla kävin vuosi sitten joulukuussa, nyt mietin menisikö taas vai odottaisko toisen vuoden, raitoja otan vuoden parin välein, leikkaan itse kotona omat ja muiden perheenjäsenten hiukset. Toki meillä on keskivertoa hienompi asunto ja velaton auto, tällaiseen ei meilläkään olisi varaa jos tulot pistettäisiin välittömiin mielitekoihin kuten irtoripset tai lasten kalliit merkkivaatteet. Toki saa priorisoida varankäyttönsä, jos vaikka irtoripset on tärkeämmät kuin auto niin jokainen päättää itse mihin panostaa, mutta kyllä lasten välttämättömät tarpeet tulee listalla ensimmäisenä jos niitä lapsia on hankkinut.
Miksi et korjaa niitä farkkuja? Ei ole vaikeaa, olen mies ja korjaan usein rikkoutuneita vaatteitani. Parsin jopa villasukkia, eilen parsin kaksi villapaitaan tullutta reikää.
Kyllä minulta nuo mainitsemasi korjaukset onnistuu ja moni muukin, mutta haarovälistä ohueksi kuluneita farkkuja en osaa siististi korjata. Jos sinä osaat niin kerro mullekin miten koska elvyttäisin nuo farkut mielelläni, ovat muutoin ihan lempparit. Kangas on joustavaa mikä vaikeuttaa korjaamista.
Googlaa huomaamaton farkkujen paikkaus, farkkujen korjaus huomaamattomasti, näin korjaat farkut, housujen paikkaus, opettele paikkaamaan reikä farkuissa...
Löytyy kuvallisia ohjeita, youtube-ohjeita yms, valitse itsellesi paras tapa. Lempifarkkujen elämää kannattaa pidentää! :)Puuvillafarkut on helpompi korjata kuin elastaania sisältävät.
Täytyypä googletella, olen jotenkin luullut että nuo elastaanifarkut on ihan toivoton tapaus, hyvä jos niistä vielä saa siistit! Miehen puuvillafarkut olen paikannut ompelemalla sisäpuolelle farkkukangaspaikan mutta ne on kyllä paikatun näköiset. Se ei häntä tosin ole haitannut.
Kirppiksiltä voi löytää pikkurahalla uudenveroisia farkkuja, jos vain koko täsmää.
Oon kans muutamaan kertaan ostanu SPR:ltä kaikki farkut jotka on olleet hyvät. Kerralla on lähtenyt mukaan 3-6 kpl, ei maksa juuri mitään. Joskus käy hyvä säkä ja perus kirpparilla löytynyt hylly, jossa itselleni sopivia farkkuja kasa. Hinta yleensä farkkuparille muutama euro.
Niin, mutta sanoinkin juuri, että ne, jotka ovat sellaisia ihmisiä, joille melkein kaikki sopii, niin onnistuvat ostamaan hyviäkin tuotteita.
Itse en edes liikkeestä saa kuin ihan todella harvoin sopivia farkkuja. Nytkin minulla ei sitten ole ainoitakaan, vaikka olisivat kätevät melkein joka paikkaan. Kirppiksiltä on ihan turhaa ajatellakaan löytävänsä.
Voiko olla noin vaikea ymmärtää, että jos itse löytää suitsait minkä tahansa vaatteen, niin se ei kaikille ole mahdollista.
Mikä on "löytää suitsait minkä tahansa vaatteen"? Ja minkä mallinen pitää olls, ettei mitään löydy? Mä ainakin löydän vaikka oöen lyhyt jalkainen ja vyötärö liian paksu verrattuna reisiin. Ei tarvi käydä todellakaan missään H&Ms ettimässä istuvia farkkuja ja silti oon niitä löytäny kirpparilta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloinpa tässä miettiä et koska olen ostanut ITSELLENI jotain kivaa.... ööö vuos sitten käsilaukun, aitoa nahkaa jotta kestää 10vuotta, koska mulla ei ole ollut yhtäkään uutta laukkua ikinä. Ikää 39v. Tänä vuonna ostin käsintehdyn lasipallon itselleni synttärilahjaks, hinta 20€.
Ja meidän perhe on ihan hyvä tuloinen. Kampaajalla en käy edes joka vuosi. Vaatteita ostan kun edelliset rikki.
Lapsiin ne kaikki rahat menee, mut väliäkö sillä.
Niinpä, hyvätuloinen perhe täälläkin, viimeksi ostin itselleni uudet farkut koska viimeisiin ehjiin alkoi tulla reikä haaroväliin. Näillä pärjään jouluun asti niin että hieman risat on jalassa kun ehjät pyykissä, jouluksi lupasi yksi sukulainen toiset farkut. Kampaajalla kävin vuosi sitten joulukuussa, nyt mietin menisikö taas vai odottaisko toisen vuoden, raitoja otan vuoden parin välein, leikkaan itse kotona omat ja muiden perheenjäsenten hiukset. Toki meillä on keskivertoa hienompi asunto ja velaton auto, tällaiseen ei meilläkään olisi varaa jos tulot pistettäisiin välittömiin mielitekoihin kuten irtoripset tai lasten kalliit merkkivaatteet. Toki saa priorisoida varankäyttönsä, jos vaikka irtoripset on tärkeämmät kuin auto niin jokainen päättää itse mihin panostaa, mutta kyllä lasten välttämättömät tarpeet tulee listalla ensimmäisenä jos niitä lapsia on hankkinut.
Miksi et korjaa niitä farkkuja? Ei ole vaikeaa, olen mies ja korjaan usein rikkoutuneita vaatteitani. Parsin jopa villasukkia, eilen parsin kaksi villapaitaan tullutta reikää.
Kyllä minulta nuo mainitsemasi korjaukset onnistuu ja moni muukin, mutta haarovälistä ohueksi kuluneita farkkuja en osaa siististi korjata. Jos sinä osaat niin kerro mullekin miten koska elvyttäisin nuo farkut mielelläni, ovat muutoin ihan lempparit. Kangas on joustavaa mikä vaikeuttaa korjaamista.
Googlaa huomaamaton farkkujen paikkaus, farkkujen korjaus huomaamattomasti, näin korjaat farkut, housujen paikkaus, opettele paikkaamaan reikä farkuissa...
Löytyy kuvallisia ohjeita, youtube-ohjeita yms, valitse itsellesi paras tapa. Lempifarkkujen elämää kannattaa pidentää! :)Puuvillafarkut on helpompi korjata kuin elastaania sisältävät.
Täytyypä googletella, olen jotenkin luullut että nuo elastaanifarkut on ihan toivoton tapaus, hyvä jos niistä vielä saa siistit! Miehen puuvillafarkut olen paikannut ompelemalla sisäpuolelle farkkukangaspaikan mutta ne on kyllä paikatun näköiset. Se ei häntä tosin ole haitannut.
Kirppiksiltä voi löytää pikkurahalla uudenveroisia farkkuja, jos vain koko täsmää.
Oon kans muutamaan kertaan ostanu SPR:ltä kaikki farkut jotka on olleet hyvät. Kerralla on lähtenyt mukaan 3-6 kpl, ei maksa juuri mitään. Joskus käy hyvä säkä ja perus kirpparilla löytynyt hylly, jossa itselleni sopivia farkkuja kasa. Hinta yleensä farkkuparille muutama euro.
Niin, mutta sanoinkin juuri, että ne, jotka ovat sellaisia ihmisiä, joille melkein kaikki sopii, niin onnistuvat ostamaan hyviäkin tuotteita.
Itse en edes liikkeestä saa kuin ihan todella harvoin sopivia farkkuja. Nytkin minulla ei sitten ole ainoitakaan, vaikka olisivat kätevät melkein joka paikkaan. Kirppiksiltä on ihan turhaa ajatellakaan löytävänsä.
Voiko olla noin vaikea ymmärtää, että jos itse löytää suitsait minkä tahansa vaatteen, niin se ei kaikille ole mahdollista.Mikä on "löytää suitsait minkä tahansa vaatteen"? Ja minkä mallinen pitää olls, ettei mitään löydy? Mä ainakin löydän vaikka oöen lyhyt jalkainen ja vyötärö liian paksu verrattuna reisiin. Ei tarvi käydä todellakaan missään H&Ms ettimässä istuvia farkkuja ja silti oon niitä löytäny kirpparilta
Mä löydän myös suht hyvin kirppikseltä vaatteita, vaikka olen XL/XXL-kokoa ja nimenomaan mahasta pyöreä eli en minäkään tyypillistä keskivertoa ole kropaltani.
No minulla on juuri se omenavartalo.
En käsitä miten te muut omenat onnistuttu löytämään sopivia farkkuja tai pitkiä housuja yleensä. Edes mistään liikkeestä. Täällä ei ole mitään erikoisliikkeitä, joissa myydään D-mallin housuja.
Jos on vyötärö tarpeeksi iso, niin lahkeet ovat todella pitkät ja leveät. Ovat kuin jättiläisen.
Jos on lahkeista sopivan sutjakkaat, niin vyötärö ei mene lähellekään kiinni. Vaikka on joustofarkut, niin vyötärö ei siltikään riitä. Minulla on myös lattana peppu ja ohuet reidet, joten lököttävät niistä.
En yhtään valehtele, olen niin monen monta tuskaista sovitusta ja sovitsuskoppia käynyt läpi ja en ole löytänyt, edes sinnepäinkään sopivia.
Nimittäin kyllä tykkäisin farkuista. Ostaisin riemusta kiljuen kirpparilta, miksi en ostaisi? Koska en liikkeestäkään niitä saa.
Tosiaan olen monesti ihmetellyt monen minuakin isommat löytävän vaatteita, heillä on jotenkin vartalon suhteet "oikeat".
Minä olen jotenkin eriparinen, kun joku vaate sopii jostain paikasta toisesta ei sovi.
Joku paikka (samassa kropassa) on vaikka 44 ja sitten toinen paikka vaikkapa 38.
Vaikea selittää, joku toivottavasti ymmärtää.
ei suomessa ole todellisia köyhiä, on vaan näitä joilla elämänhallinta hukassa.