Kadun syvästi äitiyttä
Mä oon ollut nyt 3 vuotta totaaliyh tällä hetkellä 7 vuotiaalle. Minulla on kiinnostava asiantuntijatyö, ylempi tutkinto, kaunis koti, tuloja sen verran että pärjätään ilman tukia. Kaikki on päällisin puolin hyvin. Mutta mä vihaan vanhemmuutta. Jatkuvaa oravanpyörää töistä kotiin, ruokaa, pyykkejä, siivousta. Meillä on tukiperhe jossa lapsi käy yhden viikonlopun kuussa. Mä vain odotan niitä viikonloppuja, kun saan olla rauhassa! Olen niin kiitollinen että tällainen mahdollisuus mulla on. Olen onnekas.
Sitä odottaessa mä en pääse edes lenkille yksin, en tapaamaan kavereita, en leffaan , en baariin, en salille, en kampaajalle. Minä olen niin kateellinen esimerkiksi viikko/viikko vanhemmille. Minä olen yksin ja raadan kaiken. Jos olisin tiennyt millaiseen elämäntilanteeseen joudun, en olisi ikinä tehnyt lapsia! Ei puhettakaan että saisin parisuhdetta vielä moneen moneen vuoteen. Missä välissä tutustuisin kehenkään? Tai voisin viettää romanttista kahdenkeskistä aikaa?
En kaipaa sääliä, enkä masennusdiagnooseja. En ole masentunut. Tämä elämäntilanne on sellainen että mahdontonta olla onnellinen. Elämä on niin tylsää ja ankeaa. Odotan vain että lapsi kasvaa, saan vapauteni, voin matkustella, seurustella, seikkailla, olla siivoamatta muiden jälkiä ja asua kauniissa kodissa joka ei ole täynnä leluja ja roinaa.
Lapseni on ihana, en ikinä voisi siitä enää luopua. Mutta monesti mietin miten paljon helpompaa ja hauskempaa elämä olisi ilman sitä. Lapsen menettämisen kärsimys olisi suurempi kuin kurjuus missä nyt elän. Tämä kuitenkin ennenpitkään helpottaa. Huoh en tiedä mitä tällä vuodatuksella hain. Ehkä jotain vertaistukea tai kivitystä
Kommentit (24)
Ensimmäistä kertaa koskaan kirjoitan tänne sanan "provo", mutta nyt teen sen. Provo. Eikä kovin tasokas.
No en kyllä sääli sinua yhtään. Tunnen liian monta äitiä, jotka ovat ennen äitiyttään menneet niin kuin haluavat (toisin kuin minä koko elämäni psykojen sukulaisten käsissä), eikä minulla ole sääliä heille, Suurin osa tapaamistani äideistä vaikuttaa ihmisiltä, jotka VASTA äidiksi tullessaan kokevat sen, mikä minulle on ollut peruskauraa lapsesta asti: ei voi tehdä sitä mitä haluaa.
Yksin raadan kaiken yhyhyhyyy... sun asenne on vaan ihan perseestä. Sun lapsen ainoa lapsuus on nyt. Baarit ehtii odottaa.
Kaverit jää siinä vaiheessa kun tulee perhettä ja kasvaa aikuisuuteen.
Sitku ja mutku... Keksikää jotain yhdessä. Jostain pitää aloittaa. Laiskotelkaa ja popsikaa jotain hyvää.
Jos rahaa tulee ovista ja ikkunoista niin siivoilut voi ulkoistaa. Esim.
Hassuttelusta muksut tykkää rouva Vilijonkka.
Eikö se lapsi ole jo parin kolmen vuoden päästä jo niin iso, että voit lähteä lenkille tai käymään kaupassa yksin? Jos et jää tuntikausiksi jonnekin haahuilemaan. Itselläni ei ole lapsia, mutta elän käsityksessä, ettei niiden kanssa käsikynkässä tarvi 24/7 kulkea kunnes 18 v. napsahtaa mittariin. Ja eikö tuon ikäisellä ala olla kavereita, joiden luona voi kyläillä, välillä yönkin yli?
En nyt lukenut loppuun. Oliko lapsella joku kehityshäiriö tms. kun et edes lenkille yksin pääse? Lapsi jo 7 v?
Vierailija kirjoitti:
Et siis kuitenkaan kadukaan ihan oikeasti kun et ikinä voisi lapsesta luopua.
Niin. AP katuu s y v ä s t i äitiyttä ja valittaa siitä mutta ei voisi luopua lapsesta.
Velan käännytysprovo (anteeksi teille normaaleille veloille, nämä ovat hulluja)
Hyi mikä itsekäs paska, MINÄ MINÄ MINÄ. Yök.
Vierailija kirjoitti:
Kaverit jää siinä vaiheessa kun tulee perhettä ja kasvaa aikuisuuteen.
Olen pahoillani ettei sinulla ole enää ystäviä tai edes kavereita ☹️
Vierailija kirjoitti:
En nyt lukenut loppuun. Oliko lapsella joku kehityshäiriö tms. kun et edes lenkille yksin pääse? Lapsi jo 7 v?
Mielikuvitus lapsi on perinyt velaäidin aivovamman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverit jää siinä vaiheessa kun tulee perhettä ja kasvaa aikuisuuteen.
Olen pahoillani ettei sinulla ole enää ystäviä tai edes kavereita ☹️
Olen pahoillani ettet ymmärrä mikä ero on ystävillä ja kavereilla. Ystävät pysyy, kaverit voi vaihtua tilanteen mukaan
Miksi 7v ei pärjää ilman äitiä muutamaa tuntia?
Että joku jaksaakin säveltää.
En lukenut loppuun tätä lallatusta, enkä vaivaa päätäni sillä miksi tämäkin tyyppi satunsa keksi.
Taitaa olla niin, että nykyaika tekee monista hullu.ja.
Aika kauheaa. Olen pahoillani sun puolesta. Itse olen juuri akateeminen 40 vuotias nainen ja kaunis koti, lapseton. Kaverini ovat myös lapsettomia, asutaan kaikki samalla kadulla Helsingin keskustassa. Kaikilla kauniit kodit ja osalla kissoja. Iltaisin mennään lasilliselle ja syödään ravintoloissa. Joululomat matkustellaan miestemme kanssa. Kiekutaan karaokea ja kilistellään, jos siltä tuntuu, aina ei tunnu. Useimmiten mennään vaan kahviloihin ja treenaamaan salille. Joku voisi sanoa, että lapsellista, mutta en vaihtaisi tätä yh-arkeen. Olen niin pahoillani sinun puolesta. Tiesin aina, etten halua lapsia, juuri tuo olisi minuakin odottanut.
Olen pahoillani puolestasi, mutta onneksi lapsesi on jo aika iso, niin se oma aika lisääntyy vähitellen.
Vierailija kirjoitti:
Aika kauheaa. Olen pahoillani sun puolesta. Itse olen juuri akateeminen 40 vuotias nainen ja kaunis koti, lapseton. Kaverini ovat myös lapsettomia, asutaan kaikki samalla kadulla Helsingin keskustassa. Kaikilla kauniit kodit ja osalla kissoja. Iltaisin mennään lasilliselle ja syödään ravintoloissa. Joululomat matkustellaan miestemme kanssa. Kiekutaan karaokea ja kilistellään, jos siltä tuntuu, aina ei tunnu. Useimmiten mennään vaan kahviloihin ja treenaamaan salille. Joku voisi sanoa, että lapsellista, mutta en vaihtaisi tätä yh-arkeen. Olen niin pahoillani sinun puolesta. Tiesin aina, etten halua lapsia, juuri tuo olisi minuakin odottanut.
Minä myös! Mutta sinua 15 vuotta vanhempi. Nyt ajan myötä asiat muuttuneet, muutama vannoutunut (!) vela tullut äidiksi sittenkin myöhemmällä iällä ja yksi sai kaksoset!
Yksi porukasta sai potkut eikä enää lähde mihinkään mielellään ja muutamalle tullut sairauksia, että enää meitä tässä porukassa kuin minä ja toinen vela joka juuri kertoi että on lesbo.
Mikset hanki lapsenvahtia 7-vuotiaalle, ei tuon ikäinen tarvitse enää äitiä 24/7? Vaikka joku teini-ikäinen voisi tulla pientä korvausta vastaan vahtimaan ja laittamaan lapsen nukkumaan, jos sinun on päästävä ulos. Luulin että kaikki vanhemmat toimivat näin.
Et siis kuitenkaan kadukaan ihan oikeasti kun et ikinä voisi lapsesta luopua.