Lue keskustelun säännöt.
Nyt käsi sydämelle: Kuka EI OLE rettuuttanut tottelematonta pikkulasta?
Puolustus
29.11.2019 |
Varmasti meistä jokainen on ottanut vastaan hangoittelevat uhmaikäisestä kiinni ja vienyt väkisin esim. nukkumaan tms. Toinen vaihtoehto on maanitella sen verran monta vuotta, että lapsi kasvaa isommaksi.
Nyt ihan rohkeasti vain tunnustamaan tuokin teko, eikö vain?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen ”retuuttanut”.
Tuo on vaan niin syvältä, kun nyt aletaan lynkkaamaan tuota päiväkodin hoitajaa. Oikea joukkokivitys. Itse en edes näe siinä mitään retuuttamista. Ehkä hieman hermostuneita otteita, mutta en kutsuisi retuuttamiseksi.
Voimia vaan hoitajalle.
Taidat olla sokea? Kyllähän siinä revittiin rauhallisesti käyttäytyviä lapsia todella vastenmielisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toista lastani en ole retuuttanut. Hän oli se helppo ja joustava lapsi.
Toista olen.
Vierailija kirjoitti:
Toista lastani en ole retuuttanut. Hän oli se helppo ja joustava lapsi.
Toista olen.
Tarkennan tilannetta, jossa retuutin tuota toista lastani. Hän oli nelivuotias ja olimme leikkipuistossa. Hän heitti hiekkaa muiden lasten päälle. Kielsin monta kertaa, ohjasin muualle, sanoin, että lähdetään kotiin jos vielä kerran heittää... jne.
Ja hän hetti. Minä otin kädestä kiinni ja sanoin, että lähdetään kotiin. Lapsi ei halunnut, vaan heittäytyi veteläksi ja alkoi huutaa. Minä raahasin hänet kotiin ja lapsi liukui maata pitkin.
Todettakoon, että emme asuneet Suomessa tuolloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
*nostaa käden ylös*
En ole koskaan retuuttanut kumpaakaan lastani. En ole myöskään retuuttanut vieraitakaan lapsia.
Sama täällä. En ole koskaan retuuttanut omia lapsia enkä vieraita lapsia, lasten parissa olen tehnyt töitä kohta 15 vuotta.
Uhmaikäisen retuuttaminen kertoo vain siitä, että vanhempi ei ole osannut ennakoida lapsensa tekemisiä eikä elämässäni ole koskaan ollut tilannetta, jossa joku pitäisi retuuttaa nukkumaan.
Tällä palstalla olen oppinut, miksi lapset eriarvoistuvat jo varhain. Kyse on vanhempien kyvystä ottaa edes omasta elämästään vastuuta saati hyväksyä se, että heillä on lapsia. Osa kohtelee lapsiaan aivan kuin nämä olisivat vihollisia ja tälläkin palstalla pitää sitä normaalina toimintana.
Ei ole olemassa helppoja tai hankalia lapsia, on vain vanhempia, jotka joko suostuvat tai eivät suostu olemaan aikuisia.
Kannattaa valita sotansa. Jos taaperon nukkumaanmenosta tekee väkivaltaisen retuutustuokion, on menettänyt pelin.
Nyt olis taas kiva tietää, että mitä esim. "pelin menetys" tarkoittaa. Itse kasvatin omat lapseni ihan tosissani, en minään pelinä. Ja joskus oli väkivaltaisia retuutustuokioitakin. Nyt lapset ovat jo isoja ja ihan tavallisia ihmisiä. Niin että mikä peli on menetetty?
Mietipä vielä uudestaan sadisti, tuliko heistä normaaleja oletko itse normaali.
Kyllä, voin sanoa olevani normaali. Todisteena totean, että en ole ollut päivääkään työttömänä, maksan veroni, minulla on perhe ja ystäviä. Lapseni rakastavat minua ja sanovat sen minulle säännöllisesti, samoin kuin minä heille. Ehkä sinun kannattaisi mieluummin kysyä itseltäsi oletko normaali? Ja miten määrittelet normaalin?
Pikkulastenkin kanssa on hyviä ja huonoja hetkiä. Ihmisten temperamentit ovat erilaisia ja toiset kestävät kosketusta paremmin kuin toiset.
Toivottavasti "hoitaja" sai potkut, väärä ala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
*nostaa käden ylös*
En ole koskaan retuuttanut kumpaakaan lastani. En ole myöskään retuuttanut vieraitakaan lapsia.
Sama täällä. En ole koskaan retuuttanut omia lapsia enkä vieraita lapsia, lasten parissa olen tehnyt töitä kohta 15 vuotta.
Uhmaikäisen retuuttaminen kertoo vain siitä, että vanhempi ei ole osannut ennakoida lapsensa tekemisiä eikä elämässäni ole koskaan ollut tilannetta, jossa joku pitäisi retuuttaa nukkumaan.
Tällä palstalla olen oppinut, miksi lapset eriarvoistuvat jo varhain. Kyse on vanhempien kyvystä ottaa edes omasta elämästään vastuuta saati hyväksyä se, että heillä on lapsia. Osa kohtelee lapsiaan aivan kuin nämä olisivat vihollisia ja tälläkin palstalla pitää sitä normaalina toimintana.
Ei ole olemassa helppoja tai hankalia lapsia, on vain vanhempia, jotka joko suostuvat tai eivät suostu olemaan aikuisia.
Kannattaa valita sotansa. Jos taaperon nukkumaanmenosta tekee väkivaltaisen retuutustuokion, on menettänyt pelin.
Saivartelen sen verran, että jokainen käyttää halumiaan sanoja, termejä, ihan ok. Olen silti erimieltä, etteikö olisi helppoja ja ns vaikeita (käytä mielestäisi sanaa) lapsia. jopa samassa perheessä. Eikä se mene niin, että kahdelle suostut olemaan aikuinen ja yhdelle et...
Niin, aikuisuutta on sekin, että ymmärtää erilaisuutta ja osaa "lukea" lastaan. Jos perheessä yksi lapsi koetaan hankalaksi, niin kyse ei ole lapsesta vaan siitä aikuisesta, joka esim. kuvittelee ujon lapsen tarvitsevan samanlaista kommunikointia kuin avoimemman.
Voit inttää tästä vaikka loppuelämäsi, mutta yksikään lapsi ei ansaitse tulla retuutetuksi vain siksi, että aikuinen ei halua häntä kuunnella.
En ota kantaa retuutuksen, vaan hankalaan lapseen. Olen todellakin eri mieltä: kyllä lapsi voi olla oikeasti hankala. Kovapäinen ja joustamaton mieli on hankala. Toki aikuisena voin osata käsitellä lasta, mutta ei se poista sitä, etteikö lapsi olisi oikeasti hankala.
Ei lapsia retuuteta! Jos on joku hätätilanne niin voi nykäistä sivuun ettei kävele järveen tai fillarin eteen tai vastaavaa, mutta ei niitä asetella riuhtoen ojennukseen jonoon.
Jos minun lastani olisi hoitaja retuuttanut videon tavalla, niin voi olla että olisin retuuttanut takas. Ärsyttävää katsoa tollasta. Jos ei pysty hoitamaan hommaansa niin saikulle tai ammatti vaihtamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
*nostaa käden ylös*
En ole koskaan retuuttanut kumpaakaan lastani. En ole myöskään retuuttanut vieraitakaan lapsia.
Sama täällä. En ole koskaan retuuttanut omia lapsia enkä vieraita lapsia, lasten parissa olen tehnyt töitä kohta 15 vuotta.
Uhmaikäisen retuuttaminen kertoo vain siitä, että vanhempi ei ole osannut ennakoida lapsensa tekemisiä eikä elämässäni ole koskaan ollut tilannetta, jossa joku pitäisi retuuttaa nukkumaan.
Tällä palstalla olen oppinut, miksi lapset eriarvoistuvat jo varhain. Kyse on vanhempien kyvystä ottaa edes omasta elämästään vastuuta saati hyväksyä se, että heillä on lapsia. Osa kohtelee lapsiaan aivan kuin nämä olisivat vihollisia ja tälläkin palstalla pitää sitä normaalina toimintana.
Ei ole olemassa helppoja tai hankalia lapsia, on vain vanhempia, jotka joko suostuvat tai eivät suostu olemaan aikuisia.
Kannattaa valita sotansa. Jos taaperon nukkumaanmenosta tekee väkivaltaisen retuutustuokion, on menettänyt pelin.
Saivartelen sen verran, että jokainen käyttää halumiaan sanoja, termejä, ihan ok. Olen silti erimieltä, etteikö olisi helppoja ja ns vaikeita (käytä mielestäisi sanaa) lapsia. jopa samassa perheessä. Eikä se mene niin, että kahdelle suostut olemaan aikuinen ja yhdelle et...
Niin, aikuisuutta on sekin, että ymmärtää erilaisuutta ja osaa "lukea" lastaan. Jos perheessä yksi lapsi koetaan hankalaksi, niin kyse ei ole lapsesta vaan siitä aikuisesta, joka esim. kuvittelee ujon lapsen tarvitsevan samanlaista kommunikointia kuin avoimemman.
Voit inttää tästä vaikka loppuelämäsi, mutta yksikään lapsi ei ansaitse tulla retuutetuksi vain siksi, että aikuinen ei halua häntä kuunnella.
En ota kantaa retuutuksen, vaan hankalaan lapseen. Olen todellakin eri mieltä: kyllä lapsi voi olla oikeasti hankala. Kovapäinen ja joustamaton mieli on hankala. Toki aikuisena voin osata käsitellä lasta, mutta ei se poista sitä, etteikö lapsi olisi oikeasti hankala.
Kyllä, lapsissa on paljon temperamenttieroja ja vasta todella vahvatahtoinen, jääräpäinen, omatoiminen ja helposti suuttuva lapsi pistää ne kasvatustaidot koetukselle. Itsellänikin yksi tällainen, muut kaksi ns "helppoja" ja aika paljon tiukempia metodeja on tämän hankalan tapauksen kanssa saanut käyttää. Aina ei pelkästään kommunikointi ja ymmärryksen rakentelu tämän kanssa kyllä ole riittäneet, vaikka ne aivan kriittisiä asioista ovatkin, etenkin näiden ns hankalampien kanssa.
On eri asia taluttaa lapset käsistä kiinni pitäen tien yli (minkä hoitaja teki kahden ensimmäisen kohdalla) kuin nostella haalarin niskaosasta pitäen lapsia jonoon, johon eivät osaa muuten mennä (minkä hoitaja teki neljän viimeisenä tulevan lapsen osalta ennen kuin lähtivät ylittämään tietä). Tätä jälkimmäistä (ennen ylitystä tapahtuvaa jonoon järjestäytymistä) minä pidän tuon videon retuuttamisosiona. Toki siinä oli sitten myös lisäksi sitä "vauhdin antamista" selästä työntäen jne ja ilmeisesti myös huutamista.
Ja sitten muistetaan, että kyseiset lapset olivat 2-3-vuotiaita, joiden kanssa ylipäänsä olisi pitänyt olla useampi hoitaja ja jotka muutenkaan eivät kovin reippaasti etene, varsinkaan, jos heidät jätetään kulkemaan tuolla tavalla keskenään kuin tuo perässä tullut nelikko kulki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
*nostaa käden ylös*
En ole koskaan retuuttanut kumpaakaan lastani. En ole myöskään retuuttanut vieraitakaan lapsia.
Sama täällä. En ole koskaan retuuttanut omia lapsia enkä vieraita lapsia, lasten parissa olen tehnyt töitä kohta 15 vuotta.
Uhmaikäisen retuuttaminen kertoo vain siitä, että vanhempi ei ole osannut ennakoida lapsensa tekemisiä eikä elämässäni ole koskaan ollut tilannetta, jossa joku pitäisi retuuttaa nukkumaan.
Tällä palstalla olen oppinut, miksi lapset eriarvoistuvat jo varhain. Kyse on vanhempien kyvystä ottaa edes omasta elämästään vastuuta saati hyväksyä se, että heillä on lapsia. Osa kohtelee lapsiaan aivan kuin nämä olisivat vihollisia ja tälläkin palstalla pitää sitä normaalina toimintana.
Ei ole olemassa helppoja tai hankalia lapsia, on vain vanhempia, jotka joko suostuvat tai eivät suostu olemaan aikuisia.
Kannattaa valita sotansa. Jos taaperon nukkumaanmenosta tekee väkivaltaisen retuutustuokion, on menettänyt pelin.
Saivartelen sen verran, että jokainen käyttää halumiaan sanoja, termejä, ihan ok. Olen silti erimieltä, etteikö olisi helppoja ja ns vaikeita (käytä mielestäisi sanaa) lapsia. jopa samassa perheessä. Eikä se mene niin, että kahdelle suostut olemaan aikuinen ja yhdelle et...
Sanoisin ihan samaa : kolmesta lapsestani yksi oli todella hankala ja vaikea tapaus, samanlainen äiti oli kaikille. Tosin nyt mulla kolme ihanaa aikuista lasta !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, miten retuuttaminen määritellään tarkasti?
Joka tapauksessa se hoitajan käytös oli huonoa. Ei olisi kannattanut lähteä yksin lasten kanssa päiväkodin ulkopuolelle. Ja kun lähti olisi sitten löntystellyt rauhassa lasten kanssa. Ei ammattilainen voi toimia, niin kuin se hoitaja toimi.Olen kyllä nopeassa parin minuutin junavaihdossa taluttanut/retuuttanut lasta aika voimakkaasti väkijoukossa. Oma kaksivuotias halusi kävellä itse täydellä laiturilla ja mieluiten olisi jäänyt sinne asemalle ja hissiin. Sitten se heittäytyi maahan ja huusi ja kannoin kainalossa rimpuilevan lapsen junaan. Toisella kädellä työnsin rattaita joissa vauva ja matkatavarat.
Ja kun esikoinen tulee uudestaan ja uudestaan riehumaan tilanteeseen, jossa imetän ja nukutan vauvaa. Hyppii sängyllä siinä ihan vieressä, niin aika äkäseen olen kantanut pois. Siis sen jälkeen, kun ensin olen useasti pyytänyt, ohjannut muuhun tekemiseen, komentanut, kantanut "nätisti" pois, ja jopa vähän karjahtanut.
Kyllä ne taitaa retuuttamisen puolelle mennä. En silti tiedä mitä muuta olisin junavaihdossa tehnyt. Huutanut konnarille että " hei sori meillä kestää tässä, kun neuvottelen kaksivuotiaan kanssa jäädäänkö tänne vai tullaanko kyytiin".
Ja tuossa toisessa esimerkissä oisin toki voinut jättää vauvan nukuttamisen ja kuunnella väsyitkua, oisin voinut antaa esikoisen hyppiä ja lohduttaa sitten kun olisi tullut kipeää. Oisin voinut laittaa lastenohjelmat pyörimään, mutta siitäkin valitetaan, kun on liikaa ruutuaikaa.Toisaalta oonpa aika kiireellä kantanu lasta vessaan, kun sillä on tullut ripulia housuun. Varmaan aika samalta näyttää tuon retuuttamisen kanssa.
Rakastan näitä selityksiä, joilla kaikenlaista väkivaltaa puolustellaan! Enhän minä mitään tekisi, mutta kun tuo 2v !!!! on tuollainen, niin minun on pakko.
Pysähdytkö koskaan miettimään, miksi syyllistät sitä pikkulasta siitä, että sinä toimit väärin? Miksi sillä lapsella muka on niin iso valta, että sillä pysäyttäisi kokonaisen junan, jos sinä et häntä retuuttaisi?
Jos sinulla on parempi keino tähän junavaihtoon, niin kerro ihmeessä! Vastaisuuden varalle, niin ei minunkaan tarvitse enää "väkivalloin" lasta kantaa toiseen junaan. :)
Ja nimenomaan, ei ole valtaa. Minä vaan en halunnut jäädä puolimatkaan lasten kanssa, joten kiirehdin koko porukan sinne toiseen junaan. Rattaiden kanssa kun ei voi mihin sattuu vaunuun hypätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitaja menetti malttinsa ja teki väärin. Sopiva rangaistus olisi ollut varoitus tms mutta potkut liikaa. Retuutus tuntuu varmasti ikävältä mutta ei ole väkivaltaa.
Kuinkakohan moni vanhempi on menettänyt malttinsa ja kohdellut lastaan samalla tavalla, väitän että aika moni..
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen ”retuuttanut”.
Tuo on vaan niin syvältä, kun nyt aletaan lynkkaamaan tuota päiväkodin hoitajaa. Oikea joukkokivitys. Itse en edes näe siinä mitään retuuttamista. Ehkä hieman hermostuneita otteita, mutta en kutsuisi retuuttamiseksi.
Voimia vaan hoitajalle.
Jep, mun mielestä se video ei oo millään tavalla järkyttävä, vanhemmat toimii lastensa kanssa ihan samalla tavalla vaikka eivät sitä myönnäkkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En uskalla katsoa videota, joten en tiedä mihin tässä verrataan, mutta en ole retuuttanut yhtäkään kolmesta lapsestani. Olen kantanut kiljuvan ja potkivan lapsen joskus paikasta a paikkaan b, mutta mahdollisimman varovasti. En ikinä ole raahannut yhdestä kädestä pitäen.
Vierailija kirjoitti:
En uskalla katsoa videota, joten en tiedä mihin tässä verrataan, mutta en ole retuuttanut yhtäkään kolmesta lapsestani. Olen kantanut kiljuvan ja potkivan lapsen joskus paikasta a paikkaan b, mutta mahdollisimman varovasti. En ikinä ole raahannut yhdestä kädestä pitäen.
Jaa. Olet aikamoinen amazoni. Minä olen pitkä ja vahva, mutta en millään pystysi kantamaan 4-5 vuotiasta, joka potkii, lyö ja kiemurtelee. Ja samalla hoitaa pienempiä sisaruksia, rattaita ja ruokakasseja. Joku noista jäisi matkalle. Kukaan ei odota jääräpään 2-tuntista huutoa pakkasessa/metroasemalla/bussissa.
Jos joku olisi jäänyt auton alle niin syytettäisiin siitä ettei retuuttanut lapsia kiireellä tien yli.
Yhtä asiaa ei pidä tehdä eli en hoida koskaan vieraita lapsia, liian riskiä hommaa.
Hoitajan käytöksen voin tuomita, mutta siihen vaikuttaa moni muu asia kuin se, että otti lapsia hihasta kiinni ja siirsi nopeasti eri kohtaan. Näissä kannattaa aina varoa, ettei mennä liiallisuuksiin jonkun yhden yksityiskohdan tuomitsemisessa, koska ei varmaan kukaan halua, että varhaiskasvatuksen työntekijät eivät uskalla enää ohjata lapsia minnekkään, kun kaiken voi tuomita "retuuttamiseksi" varsinkin jos lapsi laittaa yhtään hanttiin.
On se sitten kiva kun ottaa lasta vaikka kädestä kiinni ja lapsi heittääkin samantien kaarelle, niin saa pohtia, että onko pahempi päästää irti ja antaa lapsen kolauttaa päänsä vai pitää kiinni silläkin uhalla, että käteen saattaa käydä kipeää ja mustelmakin voin tulla kun joutuu tiukentamaan otetta ettei lapsi lipsahda otteesta siinä roikkuessaan.
On kuitenkin semmoista työtä, missä muuttujia on paljon, että esim. vaatteesta kiinni ottamisen suuri tuomitseminen voi sitten vaikuttaa niiden lasten turvallisuuteen jossain kohdin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
*nostaa käden ylös*
En ole koskaan retuuttanut kumpaakaan lastani. En ole myöskään retuuttanut vieraitakaan lapsia.
Sama täällä. En ole koskaan retuuttanut omia lapsia enkä vieraita lapsia, lasten parissa olen tehnyt töitä kohta 15 vuotta.
Uhmaikäisen retuuttaminen kertoo vain siitä, että vanhempi ei ole osannut ennakoida lapsensa tekemisiä eikä elämässäni ole koskaan ollut tilannetta, jossa joku pitäisi retuuttaa nukkumaan.
Tällä palstalla olen oppinut, miksi lapset eriarvoistuvat jo varhain. Kyse on vanhempien kyvystä ottaa edes omasta elämästään vastuuta saati hyväksyä se, että heillä on lapsia. Osa kohtelee lapsiaan aivan kuin nämä olisivat vihollisia ja tälläkin palstalla pitää sitä normaalina toimintana.
Ei ole olemassa helppoja tai hankalia lapsia, on vain vanhempia, jotka joko suostuvat tai eivät suostu olemaan aikuisia.
Kannattaa valita sotansa. Jos taaperon nukkumaanmenosta tekee väkivaltaisen retuutustuokion, on menettänyt pelin.
Nyt olis taas kiva tietää, että mitä esim. "pelin menetys" tarkoittaa. Itse kasvatin omat lapseni ihan tosissani, en minään pelinä. Ja joskus oli väkivaltaisia retuutustuokioitakin. Nyt lapset ovat jo isoja ja ihan tavallisia ihmisiä. Niin että mikä peli on menetetty?
Väkivaltaisia retuutustuokioita?? Ja kysyt vielä mikä meni pieleen... Sairasta. Sun lapses todennäköisesti jatkavat tuota mallia omille lapsilleen. Nykyään lapsia vaan ei saa kasvattaa väkivaltaa käyttäen. Siitä voi joutua tuomiolle.
Ohis
Nyt on kyllä isommat ongelmat meidän lapsilla. En ole ikinä edes yrittänyt uskotella heille, että kannattaa unelmoida mistään mahdottomasta. Ovat olleet ihan tyytyväisiä tavallisiin asioihin. Eikä heillä ole ollut väkivaltainen lapsuus.