Nyt käsi sydämelle: Kuka EI OLE rettuuttanut tottelematonta pikkulasta?
Varmasti meistä jokainen on ottanut vastaan hangoittelevat uhmaikäisestä kiinni ja vienyt väkisin esim. nukkumaan tms. Toinen vaihtoehto on maanitella sen verran monta vuotta, että lapsi kasvaa isommaksi.
Nyt ihan rohkeasti vain tunnustamaan tuokin teko, eikö vain?
Kommentit (87)
Noh, miten retuuttaminen määritellään tarkasti?
Joka tapauksessa se hoitajan käytös oli huonoa. Ei olisi kannattanut lähteä yksin lasten kanssa päiväkodin ulkopuolelle. Ja kun lähti olisi sitten löntystellyt rauhassa lasten kanssa. Ei ammattilainen voi toimia, niin kuin se hoitaja toimi.
Olen kyllä nopeassa parin minuutin junavaihdossa taluttanut/retuuttanut lasta aika voimakkaasti väkijoukossa. Oma kaksivuotias halusi kävellä itse täydellä laiturilla ja mieluiten olisi jäänyt sinne asemalle ja hissiin. Sitten se heittäytyi maahan ja huusi ja kannoin kainalossa rimpuilevan lapsen junaan. Toisella kädellä työnsin rattaita joissa vauva ja matkatavarat.
Ja kun esikoinen tulee uudestaan ja uudestaan riehumaan tilanteeseen, jossa imetän ja nukutan vauvaa. Hyppii sängyllä siinä ihan vieressä, niin aika äkäseen olen kantanut pois. Siis sen jälkeen, kun ensin olen useasti pyytänyt, ohjannut muuhun tekemiseen, komentanut, kantanut "nätisti" pois, ja jopa vähän karjahtanut.
Kyllä ne taitaa retuuttamisen puolelle mennä. En silti tiedä mitä muuta olisin junavaihdossa tehnyt. Huutanut konnarille että " hei sori meillä kestää tässä, kun neuvottelen kaksivuotiaan kanssa jäädäänkö tänne vai tullaanko kyytiin".
Ja tuossa toisessa esimerkissä oisin toki voinut jättää vauvan nukuttamisen ja kuunnella väsyitkua, oisin voinut antaa esikoisen hyppiä ja lohduttaa sitten kun olisi tullut kipeää. Oisin voinut laittaa lastenohjelmat pyörimään, mutta siitäkin valitetaan, kun on liikaa ruutuaikaa.
Toisaalta oonpa aika kiireellä kantanu lasta vessaan, kun sillä on tullut ripulia housuun. Varmaan aika samalta näyttää tuon retuuttamisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
*nostaa käden ylös*
En ole koskaan retuuttanut kumpaakaan lastani. En ole myöskään retuuttanut vieraitakaan lapsia.
Sama täällä. En ole koskaan retuuttanut omia lapsia enkä vieraita lapsia, lasten parissa olen tehnyt töitä kohta 15 vuotta.
Uhmaikäisen retuuttaminen kertoo vain siitä, että vanhempi ei ole osannut ennakoida lapsensa tekemisiä eikä elämässäni ole koskaan ollut tilannetta, jossa joku pitäisi retuuttaa nukkumaan.
Tällä palstalla olen oppinut, miksi lapset eriarvoistuvat jo varhain. Kyse on vanhempien kyvystä ottaa edes omasta elämästään vastuuta saati hyväksyä se, että heillä on lapsia. Osa kohtelee lapsiaan aivan kuin nämä olisivat vihollisia ja tälläkin palstalla pitää sitä normaalina toimintana.
Ei ole olemassa helppoja tai hankalia lapsia, on vain vanhempia, jotka joko suostuvat tai eivät suostu olemaan aikuisia.
Kannattaa valita sotansa. Jos taaperon nukkumaanmenosta tekee väkivaltaisen retuutustuokion, on menettänyt pelin.
Saivartelen sen verran, että jokainen käyttää halumiaan sanoja, termejä, ihan ok. Olen silti erimieltä, etteikö olisi helppoja ja ns vaikeita (käytä mielestäisi sanaa) lapsia. jopa samassa perheessä. Eikä se mene niin, että kahdelle suostut olemaan aikuinen ja yhdelle et...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
*nostaa käden ylös*
En ole koskaan retuuttanut kumpaakaan lastani. En ole myöskään retuuttanut vieraitakaan lapsia.
Sama täällä. En ole koskaan retuuttanut omia lapsia enkä vieraita lapsia, lasten parissa olen tehnyt töitä kohta 15 vuotta.
Uhmaikäisen retuuttaminen kertoo vain siitä, että vanhempi ei ole osannut ennakoida lapsensa tekemisiä eikä elämässäni ole koskaan ollut tilannetta, jossa joku pitäisi retuuttaa nukkumaan.
Tällä palstalla olen oppinut, miksi lapset eriarvoistuvat jo varhain. Kyse on vanhempien kyvystä ottaa edes omasta elämästään vastuuta saati hyväksyä se, että heillä on lapsia. Osa kohtelee lapsiaan aivan kuin nämä olisivat vihollisia ja tälläkin palstalla pitää sitä normaalina toimintana.
Ei ole olemassa helppoja tai hankalia lapsia, on vain vanhempia, jotka joko suostuvat tai eivät suostu olemaan aikuisia.
Kannattaa valita sotansa. Jos taaperon nukkumaanmenosta tekee väkivaltaisen retuutustuokion, on menettänyt pelin.
Nyt olis taas kiva tietää, että mitä esim. "pelin menetys" tarkoittaa. Itse kasvatin omat lapseni ihan tosissani, en minään pelinä. Ja joskus oli väkivaltaisia retuutustuokioitakin. Nyt lapset ovat jo isoja ja ihan tavallisia ihmisiä. Niin että mikä peli on menetetty?
Lastesi lapsuus on menetetty! Väkivalta ei koskaan saa olla osa ihmissuhteita, ei retuutuksena, tönimisenä tai luunappeina.
Kysy lapsiltasi, olisiko heistä tullut onnellisia, jos sinä et olisi retuuttanut heitä. Olisivatko he saavuttaneet unelmansa ja voisivatko he ajatella, että ilman väkivaltaista lapsuutta he eivät löisi puolisoaan.
En ole, ei ole lapsia.
Koiria oon joskus retuuttanut samaan tyyliin kun siinä videolla se nainen lapsia, ja koirienkin retuuttamisessta tulee mulle kauhean huono omatunto ja oon tehnyt niin vaan muutaman kerran kun on leikannu jossain tilanteessa kiinni, esim koira meinannu vetää auton alle ja tulee semmonen raivo-säikähdys.
En ole retuuttanut.
Ja olisi aika ihmeellista jos olisin, mulla kun ei ole lapsia enka tyoskentele lasten parissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
*nostaa käden ylös*
En ole koskaan retuuttanut kumpaakaan lastani. En ole myöskään retuuttanut vieraitakaan lapsia.
Sama täällä. En ole koskaan retuuttanut omia lapsia enkä vieraita lapsia, lasten parissa olen tehnyt töitä kohta 15 vuotta.
Uhmaikäisen retuuttaminen kertoo vain siitä, että vanhempi ei ole osannut ennakoida lapsensa tekemisiä eikä elämässäni ole koskaan ollut tilannetta, jossa joku pitäisi retuuttaa nukkumaan.
Tällä palstalla olen oppinut, miksi lapset eriarvoistuvat jo varhain. Kyse on vanhempien kyvystä ottaa edes omasta elämästään vastuuta saati hyväksyä se, että heillä on lapsia. Osa kohtelee lapsiaan aivan kuin nämä olisivat vihollisia ja tälläkin palstalla pitää sitä normaalina toimintana.
Ei ole olemassa helppoja tai hankalia lapsia, on vain vanhempia, jotka joko suostuvat tai eivät suostu olemaan aikuisia.
Kannattaa valita sotansa. Jos taaperon nukkumaanmenosta tekee väkivaltaisen retuutustuokion, on menettänyt pelin.
Saivartelen sen verran, että jokainen käyttää halumiaan sanoja, termejä, ihan ok. Olen silti erimieltä, etteikö olisi helppoja ja ns vaikeita (käytä mielestäisi sanaa) lapsia. jopa samassa perheessä. Eikä se mene niin, että kahdelle suostut olemaan aikuinen ja yhdelle et...
Niin, aikuisuutta on sekin, että ymmärtää erilaisuutta ja osaa "lukea" lastaan. Jos perheessä yksi lapsi koetaan hankalaksi, niin kyse ei ole lapsesta vaan siitä aikuisesta, joka esim. kuvittelee ujon lapsen tarvitsevan samanlaista kommunikointia kuin avoimemman.
Voit inttää tästä vaikka loppuelämäsi, mutta yksikään lapsi ei ansaitse tulla retuutetuksi vain siksi, että aikuinen ei halua häntä kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Noh, miten retuuttaminen määritellään tarkasti?
Joka tapauksessa se hoitajan käytös oli huonoa. Ei olisi kannattanut lähteä yksin lasten kanssa päiväkodin ulkopuolelle. Ja kun lähti olisi sitten löntystellyt rauhassa lasten kanssa. Ei ammattilainen voi toimia, niin kuin se hoitaja toimi.Olen kyllä nopeassa parin minuutin junavaihdossa taluttanut/retuuttanut lasta aika voimakkaasti väkijoukossa. Oma kaksivuotias halusi kävellä itse täydellä laiturilla ja mieluiten olisi jäänyt sinne asemalle ja hissiin. Sitten se heittäytyi maahan ja huusi ja kannoin kainalossa rimpuilevan lapsen junaan. Toisella kädellä työnsin rattaita joissa vauva ja matkatavarat.
Ja kun esikoinen tulee uudestaan ja uudestaan riehumaan tilanteeseen, jossa imetän ja nukutan vauvaa. Hyppii sängyllä siinä ihan vieressä, niin aika äkäseen olen kantanut pois. Siis sen jälkeen, kun ensin olen useasti pyytänyt, ohjannut muuhun tekemiseen, komentanut, kantanut "nätisti" pois, ja jopa vähän karjahtanut.
Kyllä ne taitaa retuuttamisen puolelle mennä. En silti tiedä mitä muuta olisin junavaihdossa tehnyt. Huutanut konnarille että " hei sori meillä kestää tässä, kun neuvottelen kaksivuotiaan kanssa jäädäänkö tänne vai tullaanko kyytiin".
Ja tuossa toisessa esimerkissä oisin toki voinut jättää vauvan nukuttamisen ja kuunnella väsyitkua, oisin voinut antaa esikoisen hyppiä ja lohduttaa sitten kun olisi tullut kipeää. Oisin voinut laittaa lastenohjelmat pyörimään, mutta siitäkin valitetaan, kun on liikaa ruutuaikaa.Toisaalta oonpa aika kiireellä kantanu lasta vessaan, kun sillä on tullut ripulia housuun. Varmaan aika samalta näyttää tuon retuuttamisen kanssa.
Rakastan näitä selityksiä, joilla kaikenlaista väkivaltaa puolustellaan! Enhän minä mitään tekisi, mutta kun tuo 2v !!!! on tuollainen, niin minun on pakko.
Pysähdytkö koskaan miettimään, miksi syyllistät sitä pikkulasta siitä, että sinä toimit väärin? Miksi sillä lapsella muka on niin iso valta, että sillä pysäyttäisi kokonaisen junan, jos sinä et häntä retuuttaisi?
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut 7 eri päiväkodissa töissä enkä ole ikinä retuuttanut lasta. Jos olisin niin vaihtaisin heti alaa. Näissä päiväkodeissa ei ikinä edes lähdetä ryhmän kanssa ulos yksin vaan aina on edessä ja takana hoitaja. Jos jono hidastuu ja tulee välejä niin menen kahden lapsen keskelle ja sanon ”nyt otetaan spurtti ja juostaan nuo edelliset kiinni”.
Ryhmä myös opetetaan toimimaan ulkona pikkuhiljaa. Ensin retkelle vaikka 100m päähän. Jos joku ei tottele niin häntä opetetaan ja kauemmas ei lähdetä ennenkuin rutiinit sujuu. Ei todellakaan mitään suojatien ylityksiä ennenkuin ryhmä ymmärtää ohjeita. Ja jos joku on karkailija/juoksija niin hän on aina ohjaajan kädessä kiinni ja opetetaan että karkailijalta jää aina seuraava retki välistä jos ei tottele säääntöjä.
Videolla koko seurue ei osannut sääntöjä ja ohjaaja ei osannut kävellä tarpeeksi hitaasti. Aivan liian vaikea liikkuminen nuin hitaalle ryhmälle.
Ja itse olen retuuttanut omia tappelevia koiria. Kun nartut on ottanut yhteen niin pakko on ollut niskasta raahata väkisin erilleen. Mutta näitäkin pitää vaan ennakoida eikä koiria voi enää laittaa sellaisiin tilanteisiin mistä matsit alkaa.
Päiväkodissa on sama; jos kaksi lasta aina ottaa matsia niin he ovat aina eri paikoissa. Syövät kaukana toisistaan. Leikit eri huoneissa; toinen muovailussa ja toinen taidepajassa. Toinen lähtee ekana pukemaan ja ulos, toinen viimeisenä. Toinen ensin sisään ja toinen viimeisenä jne. Tappelut on helppo ennakoida niin lapsilla kuin koirilla ja sitä kautta ne voidaan estää. Retuutus on aina väärin.
Sen kyllä huomaa, että ihmiset ei enää "retuuta" koiriakaan, eli hallitse niitä fyysisesti. Koirat on kyllä hihnoissa, mutta ilmeisesti vain näön vuoksi, koska kaikki hihnapakotteet koetaan retuuttamiseksi. Ollaan tilanteessa, missä koirat sinkoilee miten sattuu, koska eivät usko nätisti sanottua ja perusteltua selitystä miksi pitäisi pysyä tienreunassa eikä saa mennä muiden koirien luokse.
Joudun omien hyvin käyttäytyvien kanssa pakoilemaan muita koirakoita. Siihen on se "retuuttamattomuus" koirien kohdalla johtanut ja se että vedetään ihan överiksi positiivisuuden kanssa. Eihän siinä mitään, jos koiran saa käyttäytymään positiivisilla vahvisteilla, mutta jos ei saa, niin ei voi olla vaihtoehtona se, että antaa koiran sitten perseillä miten sattuu.
Tässä mielessä koirien ja lasten vertaaminen on kyllä suhteellisen osuvaa, ettei ihan pienelle lapsellekkaan voi sen enempää selittää asioita perustellen, kun ei ymmärskyky vielä riitä niitä sisäistämään. Ja myös äänensävyillä on väliä, sanooko nätisti vai niin, että äänestää kuuluu että olet nyt tosissasi ja tilanne sellainen että pitää totella.
Vierailija kirjoitti:
En ole, ei ole lapsia.
Koiria oon joskus retuuttanut samaan tyyliin kun siinä videolla se nainen lapsia, ja koirienkin retuuttamisessta tulee mulle kauhean huono omatunto ja oon tehnyt niin vaan muutaman kerran kun on leikannu jossain tilanteessa kiinni, esim koira meinannu vetää auton alle ja tulee semmonen raivo-säikähdys.
Noniin, eläinrääkkääjä. Ei se koiriasi lohdutaettä sulla on huono omatunto jälkeenpäin, stanan sadisti. Koirat pitäis ottaa pois sulta.
No toki, olen oman kirkuvan uhmikseni napannut syliin ja kantanut väkisin vaikka autoon. Tai napannut tiukasti kiinni kädestä, jos tämä on yrittänyt karkailla.
Olennaista kuitenkin, että nyt on kyseessä henkilö, joka tekee työtä lasten parissa. Hänellä tulee olla keinot selviytyä lasten kanssa ammattimaisin keinoin. Toiseksi, koko tilanne on aivan absurdi, yksi hoitaja ja noin monta pientä lasta. Ja kolmanneksi, ei tuossa lapset pöllöilleet ja käyttäytyneet huonosti, vaan kyse oli ihan vaan huonosti koordinoidusta tilanteesta.
Siinä on eroa miten se lapsen fyysinen siirto tapahtuu. Jos pieni lapsi ei millään ymmärrä/suostu menemään tai pääse johonkin paikkaan jossa hänen pitäisi esim turvallisuussyistä olla täytyy hänet sinne ohjata, mutta siihen ei tarvita tökkimistä, tönimistä, agressiivista vaatteista repimistä jne. Yksinkertaisesti ohjaa lapsen vaikka hartioista oikeaan suuntaan tai tarvittaessa nostaa.
Ongelma ei ole lapsen fyysinen ohjaaminen vaan juurikin halventava tapa puhua, eleet ja agressiivinen tapa koskea.
Olen ollut päiväkodissa töissä yli 30v ja omia lapsia on 5, lapsenlapsiakin jo 2.
Käsi sydämellä ikinä en ole ainuttakaan lasta retuuttanut tai puhunu noin rumasti kun tuo työntekijä videolla.
Ihan käsittämätön video, mutta hyvä että tulee julkisuuteen. Olen tässä työurani aikana nähnyt ettei kaikki todellakaan sovellu alalle.
En ole retuuttanut, enkä retuuta. En ymmärrä miten tuo hoitaja ei osannut ohjata lapsiryhmää rauhallisesti tien yli. Vaikuttaa vähän yksinkertaiselta hoitaja. Teki ihan uskomattoman munauksrn jättämällä osan lapsista tien toiselle puolelle, lähtiessä hakemaan muita tien toiselta puolelta. Tämä siitä seuraa kun lähihoitajiksi valikoituvat yläasteelta lähtien penaalin tylsimmät kynät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole, ei ole lapsia.
Koiria oon joskus retuuttanut samaan tyyliin kun siinä videolla se nainen lapsia, ja koirienkin retuuttamisessta tulee mulle kauhean huono omatunto ja oon tehnyt niin vaan muutaman kerran kun on leikannu jossain tilanteessa kiinni, esim koira meinannu vetää auton alle ja tulee semmonen raivo-säikähdys.Noniin, eläinrääkkääjä. Ei se koiriasi lohdutaettä sulla on huono omatunto jälkeenpäin, stanan sadisti. Koirat pitäis ottaa pois sulta.
Niin totta, monillehan näyttää koirien hyvinvointi olevan tärkeämpää kuin lasten. Eli lasta voit retuuttaa, mut et koiraa.
En ole retuuttanut yhtäkään lasta enkä tule retuuttamaan. Olen tehnyt töitä lasten kanssa. Minua on kyllä retuutettu. Paiskattu rappusista alas, heitetty päin seinää, laitettu ilman vaatteita pakkaseen lumihankeen, huudettu pää punaisena samalla solvaten, oltu antamatta ruokaa, lukittu eristyshuoneeseen ja sen sellaista. Mikä oli rangaistus tekijälle? Parin sadan sakot.
Retuuttaminen termi tuli medialta. Ja se meni vähän metsään. Oikea termi olisi ollut epäasiallinen käytös, töniminen ja vaatteista nyppiminen. Tai vaikka agressiivinen käytös. Ehkä myös epäammattimainen lapsen ohjaaminen.
En ole retuuttanut, koska en todellakaan tahdo olla missään tekemisissä lasten kanssa töissä enkä vapaa-ajalla. Mitä tulee tuohon hoitajakohuun, niin en jaksa sitä tuomita. Oppivatpahan olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
*nostaa käden ylös*
En ole koskaan retuuttanut kumpaakaan lastani. En ole myöskään retuuttanut vieraitakaan lapsia.
Sama täällä. En ole koskaan retuuttanut omia lapsia enkä vieraita lapsia, lasten parissa olen tehnyt töitä kohta 15 vuotta.
Uhmaikäisen retuuttaminen kertoo vain siitä, että vanhempi ei ole osannut ennakoida lapsensa tekemisiä eikä elämässäni ole koskaan ollut tilannetta, jossa joku pitäisi retuuttaa nukkumaan.
Tällä palstalla olen oppinut, miksi lapset eriarvoistuvat jo varhain. Kyse on vanhempien kyvystä ottaa edes omasta elämästään vastuuta saati hyväksyä se, että heillä on lapsia. Osa kohtelee lapsiaan aivan kuin nämä olisivat vihollisia ja tälläkin palstalla pitää sitä normaalina toimintana.
Ei ole olemassa helppoja tai hankalia lapsia, on vain vanhempia, jotka joko suostuvat tai eivät suostu olemaan aikuisia.
Kannattaa valita sotansa. Jos taaperon nukkumaanmenosta tekee väkivaltaisen retuutustuokion, on menettänyt pelin.
Nyt olis taas kiva tietää, että mitä esim. "pelin menetys" tarkoittaa. Itse kasvatin omat lapseni ihan tosissani, en minään pelinä. Ja joskus oli väkivaltaisia retuutustuokioitakin. Nyt lapset ovat jo isoja ja ihan tavallisia ihmisiä. Niin että mikä peli on menetetty?
Mietipä vielä uudestaan sadisti, tuliko heistä normaaleja oletko itse normaali.
Nyt olis taas kiva tietää, että mitä esim. "pelin menetys" tarkoittaa. Itse kasvatin omat lapseni ihan tosissani, en minään pelinä. Ja joskus oli väkivaltaisia retuutustuokioitakin. Nyt lapset ovat jo isoja ja ihan tavallisia ihmisiä. Niin että mikä peli on menetetty?