Talvisota-elokuvan pienet virheet
Talvisota (1989) on realistisuudessaan mielestäni edelleen paras kotimainen sotaelokuva.
Kuitenkin siinä on pieniä epäjohdonmukaisuuksia. Esimerkiksi Martti Hakalalle annetaan kouraan paahdettuja kahvinpapuja. Martti kysyy: "Mitä nämä on?" Eikö 20- ja 30-luvuilla lapsuutensa ja nuoruutensa elänyt mies muka olisi tunnistanut kahvinpapuja välittömästi? Toisaalta hän on tuossa vaiheessa äärimmäisen väsynyt, valvonut useamman vuorokauden, se voisi aiheuttaa tuollaisen ajatuksen katkon.
Kommentit (70)
Tuohon maailmanaikaan kahvin keittäminen oli akkojen hommia.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti niin kovissa amfetamiini höyryissä ja valvonut monia öitä. Kädessä oli kahvipapuja, mutta hänen pirisilmissä kädessä kimalti timantteja ja afrikantähtiä, smaragdeja. Se on ihan älytöntä mitä se höökipulveri tekeekään. Aikoinani kun maistoin niin tuli sellanen olo että oli pakko päästä juoksemaan pimeään metsään keskellä yötä, olin sotavalmiudessa. Ei ollut nälkä ja pystyi juoksemaan kymmeniä kilometrejä. Jos Suomi meinaa pärjätä seuraavassa sodassa niin tuota pulveria on pakko olla ja paljon. Sitä pitäisi olla jokaisen sotilaan repussa 100g. Ilman sitä meillä ei ole mitään mahdollisuutta.
Sori, mutta pervitiiniä saatiin vasta 1941. Talvisodassa sitä ei ollut lainkaan saatavilla, eikä myöhemminkään kuin erikoismiehille, upseereille ja tiukassa paikassa harkinnan mukaan muillekin.
Saksalaiset dumppasivat pervitiiniä Suomeen vuodesta 1941 alkaen, koska sen haittavaikutukset olivat niin ilmeiset että sen jakelua Wehrmachtille kiristettiin rajusti Ranskan ja Balkanin sotaretkien jälkeen. Joten ylijäämänapit lahjoitettiin Suomeen, ja lahjoitettiinkin niin paljon että niitä oli jäljellä ainakin 80-luvulla.
Jospa kysymys tarkoittikin "miksi annoit näitä minulle, miten nämä tähän liittyvät?"
Vierailija kirjoitti:
Jospa kysymys tarkoittikin "miksi annoit näitä minulle, miten nämä tähän liittyvät?"
siis odotti jotain tehokkaampaa kuin kahvipapuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa kysymys tarkoittikin "miksi annoit näitä minulle, miten nämä tähän liittyvät?"
siis odotti jotain tehokkaampaa kuin kahvipapuja?
Joo,soijapapuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti niin kovissa amfetamiini höyryissä ja valvonut monia öitä. Kädessä oli kahvipapuja, mutta hänen pirisilmissä kädessä kimalti timantteja ja afrikantähtiä, smaragdeja. Se on ihan älytöntä mitä se höökipulveri tekeekään. Aikoinani kun maistoin niin tuli sellanen olo että oli pakko päästä juoksemaan pimeään metsään keskellä yötä, olin sotavalmiudessa. Ei ollut nälkä ja pystyi juoksemaan kymmeniä kilometrejä. Jos Suomi meinaa pärjätä seuraavassa sodassa niin tuota pulveria on pakko olla ja paljon. Sitä pitäisi olla jokaisen sotilaan repussa 100g. Ilman sitä meillä ei ole mitään mahdollisuutta.
Sori, mutta pervitiiniä saatiin vasta 1941. Talvisodassa sitä ei ollut lainkaan saatavilla, eikä myöhemminkään kuin erikoismiehille, upseereille ja tiukassa paikassa harkinnan mukaan muillekin.
Saksalaiset dumppasivat pervitiiniä Suomeen vuodesta 1941 alkaen, koska sen haittavaikutukset olivat niin ilmeiset että sen jakelua Wehrmachtille kiristettiin rajusti Ranskan ja Balkanin sotaretkien jälkeen. Joten ylijäämänapit lahjoitettiin Suomeen, ja lahjoitettiinkin niin paljon että niitä oli jäljellä ainakin 80-luvulla.
Sanoisin että hyödyt voittaa haitat. Toki ei se varmaan ihan heikoimmille sovi. Mun mielestä sellainen mahdollisuus pitäisi olla. Kumpi on tehokkaampi sotilas, yksi joka tarvitsee unta ja ruokaa melkein päivittäin vai yksi joka pystyy toimimaan useamman päivän tauotta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti niin kovissa amfetamiini höyryissä ja valvonut monia öitä. Kädessä oli kahvipapuja, mutta hänen pirisilmissä kädessä kimalti timantteja ja afrikantähtiä, smaragdeja. Se on ihan älytöntä mitä se höökipulveri tekeekään. Aikoinani kun maistoin niin tuli sellanen olo että oli pakko päästä juoksemaan pimeään metsään keskellä yötä, olin sotavalmiudessa. Ei ollut nälkä ja pystyi juoksemaan kymmeniä kilometrejä. Jos Suomi meinaa pärjätä seuraavassa sodassa niin tuota pulveria on pakko olla ja paljon. Sitä pitäisi olla jokaisen sotilaan repussa 100g. Ilman sitä meillä ei ole mitään mahdollisuutta.
Sori, mutta pervitiiniä saatiin vasta 1941. Talvisodassa sitä ei ollut lainkaan saatavilla, eikä myöhemminkään kuin erikoismiehille, upseereille ja tiukassa paikassa harkinnan mukaan muillekin.
Saksalaiset dumppasivat pervitiiniä Suomeen vuodesta 1941 alkaen, koska sen haittavaikutukset olivat niin ilmeiset että sen jakelua Wehrmachtille kiristettiin rajusti Ranskan ja Balkanin sotaretkien jälkeen. Joten ylijäämänapit lahjoitettiin Suomeen, ja lahjoitettiinkin niin paljon että niitä oli jäljellä ainakin 80-luvulla.
Joo täältäkin löytyy 25 kg:n säkki Pervitiiniä. Ihan kohtuullisesti potkii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti niin kovissa amfetamiini höyryissä ja valvonut monia öitä. Kädessä oli kahvipapuja, mutta hänen pirisilmissä kädessä kimalti timantteja ja afrikantähtiä, smaragdeja. Se on ihan älytöntä mitä se höökipulveri tekeekään. Aikoinani kun maistoin niin tuli sellanen olo että oli pakko päästä juoksemaan pimeään metsään keskellä yötä, olin sotavalmiudessa. Ei ollut nälkä ja pystyi juoksemaan kymmeniä kilometrejä. Jos Suomi meinaa pärjätä seuraavassa sodassa niin tuota pulveria on pakko olla ja paljon. Sitä pitäisi olla jokaisen sotilaan repussa 100g. Ilman sitä meillä ei ole mitään mahdollisuutta.
Sori, mutta pervitiiniä saatiin vasta 1941. Talvisodassa sitä ei ollut lainkaan saatavilla, eikä myöhemminkään kuin erikoismiehille, upseereille ja tiukassa paikassa harkinnan mukaan muillekin.
Saksalaiset dumppasivat pervitiiniä Suomeen vuodesta 1941 alkaen, koska sen haittavaikutukset olivat niin ilmeiset että sen jakelua Wehrmachtille kiristettiin rajusti Ranskan ja Balkanin sotaretkien jälkeen. Joten ylijäämänapit lahjoitettiin Suomeen, ja lahjoitettiinkin niin paljon että niitä oli jäljellä ainakin 80-luvulla.
Sanoisin että hyödyt voittaa haitat. Toki ei se varmaan ihan heikoimmille sovi. Mun mielestä sellainen mahdollisuus pitäisi olla. Kumpi on tehokkaampi sotilas, yksi joka tarvitsee unta ja ruokaa melkein päivittäin vai yksi joka pystyy toimimaan useamman päivän tauotta?
Sinä varmaankin tunnet asian paremmin kuin Wehrmachtin sotilaslääketieteen spesialistit? 😉
Kyllä, päivän-parin taistelua varten sitä pervitiiniä kelpasi nappailla, mutta käytön loppuessa sotilaat lamaantuivat. Baska juttu jos vihu tekee silloin juuri vastahyökkäyksen.
Noita voi googlailla, itse olisin komppanianpäällikkönä miettinyt pääni ympäri useampaan kertaan uskaltaako niitä nappeja antaa? Onko nyt niin paha tilanne että kannattaa ottaa riski että koko porukka on hetken päästä toimintakyvytöntä tai alkaa jopa tapella keskenään...?
Vierailija kirjoitti:
Alussa tunnusmusiikin aikaan kuvataan kynnettyä peltoa.
Selvästi näkee, että on kynnetty traktorilla, ei hevosella.
Kyllä Suomessa oli traktoreita jo ennen toista maailmansotaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti niin kovissa amfetamiini höyryissä ja valvonut monia öitä. Kädessä oli kahvipapuja, mutta hänen pirisilmissä kädessä kimalti timantteja ja afrikantähtiä, smaragdeja. Se on ihan älytöntä mitä se höökipulveri tekeekään. Aikoinani kun maistoin niin tuli sellanen olo että oli pakko päästä juoksemaan pimeään metsään keskellä yötä, olin sotavalmiudessa. Ei ollut nälkä ja pystyi juoksemaan kymmeniä kilometrejä. Jos Suomi meinaa pärjätä seuraavassa sodassa niin tuota pulveria on pakko olla ja paljon. Sitä pitäisi olla jokaisen sotilaan repussa 100g. Ilman sitä meillä ei ole mitään mahdollisuutta.
Sori, mutta pervitiiniä saatiin vasta 1941. Talvisodassa sitä ei ollut lainkaan saatavilla, eikä myöhemminkään kuin erikoismiehille, upseereille ja tiukassa paikassa harkinnan mukaan muillekin.
Saksalaiset dumppasivat pervitiiniä Suomeen vuodesta 1941 alkaen, koska sen haittavaikutukset olivat niin ilmeiset että sen jakelua Wehrmachtille kiristettiin rajusti Ranskan ja Balkanin sotaretkien jälkeen. Joten ylijäämänapit lahjoitettiin Suomeen, ja lahjoitettiinkin niin paljon että niitä oli jäljellä ainakin 80-luvulla.
Sanoisin että hyödyt voittaa haitat. Toki ei se varmaan ihan heikoimmille sovi. Mun mielestä sellainen mahdollisuus pitäisi olla. Kumpi on tehokkaampi sotilas, yksi joka tarvitsee unta ja ruokaa melkein päivittäin vai yksi joka pystyy toimimaan useamman päivän tauotta?
Sinä varmaankin tunnet asian paremmin kuin Wehrmachtin sotilaslääketieteen spesialistit? 😉
Kyllä, päivän-parin taistelua varten sitä pervitiiniä kelpasi nappailla, mutta käytön loppuessa sotilaat lamaantuivat. Baska juttu jos vihu tekee silloin juuri vastahyökkäyksen.
Noita voi googlailla, itse olisin komppanianpäällikkönä miettinyt pääni ympäri useampaan kertaan uskaltaako niitä nappeja antaa? Onko nyt niin paha tilanne että kannattaa ottaa riski että koko porukka on hetken päästä toimintakyvytöntä tai alkaa jopa tapella keskenään...?
Olet oikeassa. En osaa sanoa minkälainen vaikutus sillä on muihin ihmisiin. Jokaisen ihmisen psyyke on yksilöllinen. Osaan vain sanoa minkälainen vaikutus sillä oli minuun.
Miehillä on Ukko-Pekat, vaikka se kivääri tuli vasta jatkosotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alussa tunnusmusiikin aikaan kuvataan kynnettyä peltoa.
Selvästi näkee, että on kynnetty traktorilla, ei hevosella.
Kyllä Suomessa oli traktoreita jo ennen toista maailmansotaa.
Oli toki. Tosin sen ajan traktorit ei edes olisi jaksaneet vetää monisiipisiä auroja joilla on elokuvan kynnökset tehty.
"Mitä nämä on?" on normaali kommentti tuossa tilanteessa. Liittyy enemmän tilanteen odottamattomuuteen, kuin esineiden tunnistamiseen.
Aika vähän on katsojissa niitä, jotka muistavat tuota aikaa tai tuntevat historiaa niin hyvin, että huomaavat epäjohdonmukaisuuksia vaikkapa hevosten valjastuksessa tai taloustarvikkeissa. Aseiden kanssa kannattaisi noissa olla aina tarkka, kun on olemassa asianharrastajia.
Pervitiiniä ei kai tavallisille sotilaille annettu. Ilmeisesti vain kaukopartiomiehille, lääkäreille ja muille sellaisille, joiden oli jaksettava toimia epäinhimillisesti tauotta vuorokausikaupalla.
Liikekannallepanossa mukaan tulee Ylli, joka on ollut jo Kalevankankaalla vuonna 1918. Kaatuu kai ensimmäisenä.
Todellisuudessa noin vanhoja miehiä ei mobilisoitu lokakuussa 1939. Heidät otettiin täydennysmiehiksi vasta sodan aikana.
Oikeastaan kaikissa sotaelokuvissa tykistökeskitys on uskomattoman tehotonta. Eikä ihme, kun "kranaatteina" käytetään pommeja jotka räjähtävät aina vasta maan sisässä lennattaen pelkkää hiekkaa ympäriinsä näyttävän tulipallon saattelemana. Sirpaleita lentää aina vain yksi tai kaksi isoa, joita keskityksen tauottua ihmetellään.
Todellisuudessa tykistön kranaatti räjähtävät usein jo ilmassa sirpaleiden levitessä isolle alueelle. Vaikka kranaatti osuisi maahan, on laukaisin niin herkkä, että ei synny välttämättä kuoppaa käytännössä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on Ukko-Pekat, vaikka se kivääri tuli vasta jatkosotaan.
Pystykorvilta nuo näyttivät... Miten M/27 eroaa M/39:sta?
Talvisota-elokuvassa häiritsivät myös taistelukohtausten eteneminen. Lukumäärältään ylivoimainen vihollinen vyöryy eteenpäin, kärsii tappioita, mutta yhtäkkiä perääntyy. Ja vähät suomalaissotilaat poteroissaan huokaisevat helpotuksesta.
Sinänsä koko elokuvahan huutaa, kuinka huonot varusteet suomalaisilla oli talvisodassa. Se vääpelikin aina pyytämässä miehiltä päivärahoja takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on Ukko-Pekat, vaikka se kivääri tuli vasta jatkosotaan.
Pystykorvilta nuo näyttivät... Miten M/27 eroaa M/39:sta?
Pystykorvia m/27 ne on, en itse ole huomannut yhtään m/39 kivääriä.
Kiväärissä m/27 , on suora perä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkav%C3%A4enkiv%C3%A4%C3%A4ri_M/27
Ukko-Pekassa m/39 on ns. pistoolikahvainen perä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaskiv%C3%A4%C3%A4ri_m/39
Tosin myös Ukko-Pekkaa on kutsuttu pystykorvaksi, molemmissahan on samanlainen etutähtäin, josta tuo nimitys pystykorva on tullut.
Alussa tunnusmusiikin aikaan kuvataan kynnettyä peltoa.
Selvästi näkee, että on kynnetty traktorilla, ei hevosella.