Lue keskustelun säännöt.
Nainen, kerro hyvä syysi miksi kiistät tasoteorian olemassaolon?
Kommentit (200)
En tunne tätä tasoteoriaa sen kummemmin, mutta totta kai 33 ikävuoteen mennessä olen oppinut, minkälaisiin naisiin minulla on mahdollisuus ja minkälaisiin ei. Käytännössä kyse on ulkonäöstä, koska jos nainen on tyyppiä hoikka, treenattu tai kaunis, niin aina on tullut pakit. Koulutus, työ, harrastukset tai sellaiset asiat eivät koskaan ole olleet itsessään este.
Olen ymmärtänyt tämän johtuvan siitä, että ulkonäöllisesti olen aika kehnonpuoleinen, mutta kuitenkin menestynyt, fiksu, koulutettu ja pidetty. Kauniit tai perusnätit korostavat ulkonäköä, ja sokea reettakin näkee, että en ole komea kenenkään silmään. Vähän vähemmän kauniit kukkaset taas ymmärtävät olevansa samassa veneessä, niin ulkonäköni ei asetu esteeksi.
Kai siis ”uskon” tasoteoriaan, koska se on ollut 20 vuotta todellisuuttani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun katselen melkein 50-vuuotiaana elämää taaksepäin niin voin todeta että keskimäärin ne kouluaikojen tavikset ovat menestyneet elämässä parhaiten. On pisimmät ja vakaimmat liitot, vakaimmat työurat ja mukavat perheet. Sitten ne luokan "pahat pojat" ja "suositut tytöt" ovat monesti menneet tavalla tai toisella vikaa jossain elämän vaiheessa. Hiljaisimmista hissukoista sitten osa on jäänytkin sellaisiksi mutta onneksi myös rohkaisevia poikkeuksia löytyy.
Väittäisin siis että tavallisuus ja taviksena olo on elämässä täysin aliarvostettua koska se usein kuitenkin johtaa parhaaseen lopputulokseen pitkällä tähtäimellä.
Asutko edelleen syntymäseudullasi vai mistä tiedät, mitä heille kuuluu? Minulla ei ole aavistustakaan, mitä entisille koulukavereilleni kuuluu, missä he nykyisin asuvat tai minkä nimisiä ovat (en edes muista kuin muutaman etunimen). Mutta sinänsä itse olen mielelläni tavis, ollut sieltä kouluajoista saakka.
En asu kotipaikkakunnallani mutta luokkakokouksia on ollut noin 10 vuoden välein joten pysyy siten kartalla mitä kenellekin kuuluu. Edellinen kokous oli juuri viime vuonna.
Sitten meillä on sellainen porukka joka tapaa edelleen säännöllisesti kun suurin osa on muuttanut tänne pääkaupunkiseudulle. Sitä kautta kuulee sitten usein myös vanhan kotipaikkakunnankin ihmisten kuulumisia jos joku on kuullut jotain uutta.
Vierailija kirjoitti:
En tunne tätä tasoteoriaa sen kummemmin, mutta totta kai 33 ikävuoteen mennessä olen oppinut, minkälaisiin naisiin minulla on mahdollisuus ja minkälaisiin ei. Käytännössä kyse on ulkonäöstä, koska jos nainen on tyyppiä hoikka, treenattu tai kaunis, niin aina on tullut pakit. Koulutus, työ, harrastukset tai sellaiset asiat eivät koskaan ole olleet itsessään este.
Olen ymmärtänyt tämän johtuvan siitä, että ulkonäöllisesti olen aika kehnonpuoleinen, mutta kuitenkin menestynyt, fiksu, koulutettu ja pidetty. Kauniit tai perusnätit korostavat ulkonäköä, ja sokea reettakin näkee, että en ole komea kenenkään silmään. Vähän vähemmän kauniit kukkaset taas ymmärtävät olevansa samassa veneessä, niin ulkonäköni ei asetu esteeksi.
Kai siis ”uskon” tasoteoriaan, koska se on ollut 20 vuotta todellisuuttani.
Tuo kertoo vain, että sinulle ulkonäkö on ainoa, jota mietit pariutumisessa. Ulkonäöllä tottakai on merkitystä, ihminen pitää kokea puoleensavetäväksi ja haluttavaksi jotta häneen voi rakastua, mutta miksi sinua ei kiinnosta naisten fiksuus ja koulutus vaan kiinnostuksesi perustuu VAIN heidän ulkonäköönsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne tätä tasoteoriaa sen kummemmin, mutta totta kai 33 ikävuoteen mennessä olen oppinut, minkälaisiin naisiin minulla on mahdollisuus ja minkälaisiin ei. Käytännössä kyse on ulkonäöstä, koska jos nainen on tyyppiä hoikka, treenattu tai kaunis, niin aina on tullut pakit. Koulutus, työ, harrastukset tai sellaiset asiat eivät koskaan ole olleet itsessään este.
Olen ymmärtänyt tämän johtuvan siitä, että ulkonäöllisesti olen aika kehnonpuoleinen, mutta kuitenkin menestynyt, fiksu, koulutettu ja pidetty. Kauniit tai perusnätit korostavat ulkonäköä, ja sokea reettakin näkee, että en ole komea kenenkään silmään. Vähän vähemmän kauniit kukkaset taas ymmärtävät olevansa samassa veneessä, niin ulkonäköni ei asetu esteeksi.
Kai siis ”uskon” tasoteoriaan, koska se on ollut 20 vuotta todellisuuttani.
Tuo kertoo vain, että sinulle ulkonäkö on ainoa, jota mietit pariutumisessa. Ulkonäöllä tottakai on merkitystä, ihminen pitää kokea puoleensavetäväksi ja haluttavaksi jotta häneen voi rakastua, mutta miksi sinua ei kiinnosta naisten fiksuus ja koulutus vaan kiinnostuksesi perustuu VAIN heidän ulkonäköönsä?
Taisit ymmärtää hiukan väärin. Olen tietenkin ollut kiinnostunut ja lähestynyt monenlaisia naisia, koska enhän muuten voisi tuota tulkintaani tehdä. Naiset kiinnostaa kokonaisuutena.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Eihän tuo kuvaamasi "keskiarvomies" ole lähelläkään keskiarvoa. 3/4 suomalaisesta on ylipainoisia eli keskiarvomies on ainakin vähän ylipainoinen. Aikuisista suomalaisista noin 70% on toisen asteen tutkinto tai alle, joten keskiarvomiehellä on ammattikoulu tai lukio suoritettuna. Vakkarityöpaikka on noin puolella aikuisväestöä, joten sekään ei ole mikään keskiarvo. Keskimääräinen kesämökin omistaja on 62-vuotias ja asunto saadaan maksettua omaksi joskus keski-iän jälkeen jos sattuu olemaan töitä ja mielellään vielä parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin arvioin ihmisiä empaattisuuden ja ystävällisyyden tason mukaan. Eli toki tasoja on.
Mutta kumppaniksi kelpaakin sitten vaan pukumies.
Kun joku tuossa juuri puhui luokkakokouksesta niin tuli mieleen miten silmiä avaava tapaaminen sattui viime vuonna luokkakokouksessa (ylioppilaaksi pääsystä 10 vuotta). Siellä sattui loppuilasta silmiin se meidän luokan kaunotar jota moni poika piiritti. Meni sitten yksiin rinnakkaisluokan komean jalkapalloilijapojan kanssa. Nyt sitten tilitti meikit naamalla muille miten pelkkää paskaa heidän liittonsa on. Tuo komea poika kittasi samaan aikaan baaritiskin puolella kaljaa kauhealla tahdilla ennen kuin sitten vähän myöhemmin kannettiin tiedottomassa tilassa taksiin ja tuo "kaunotar" sitten kiipesi hiljaisena siihen viereen.
Siinä sitten mietti miten ei aikoinaan tiennyt miten se elämä menee kun noitakin katseli silloin lukiossa ylöspäin vähän kadehtien kun itse ei koskaan ollut seurustellut eikä kukaan tyttö tuntunut olevan kiinnostunut. Nyt itsellä hyvä työpaikka, mukava nätti vaimo ja pieni lapsi ja asiat niin hyvin kuin vain voi olla.
En oikein tiedä miten tämä asettuu mihinkään tasoteoriaan mutta tulihan avauduttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Eihän tuo kuvaamasi "keskiarvomies" ole lähelläkään keskiarvoa. 3/4 suomalaisesta on ylipainoisia eli keskiarvomies on ainakin vähän ylipainoinen. Aikuisista suomalaisista noin 70% on toisen asteen tutkinto tai alle, joten keskiarvomiehellä on ammattikoulu tai lukio suoritettuna. Vakkarityöpaikka on noin puolella aikuisväestöä, joten sekään ei ole mikään keskiarvo. Keskimääräinen kesämökin omistaja on 62-vuotias ja asunto saadaan maksettua omaksi joskus keski-iän jälkeen jos sattuu olemaan töitä ja mielellään vielä parisuhteessa.
Kaikkia suomalaisia miehiä koskevat keskiarvot eivät ole sellaisenaa siirrettävissä nuoriin pariutumisikäisiin miehiin.
Uskotko, että sillan alla asuva rapajuoppo on yhtä paljon naisten mieleen kuin David Beckham?
Jos et, uskot tasoteoriaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Suomessa ei ole mitään selkeitä yhteiskuntaluokkia, vaan saman ydinperheenkin sisällä voi olla ihmisiä peruskoulun käyneestä tohtoriin ja sossun asiakkaasta suurituloiseen, hyvätuloisesta duunarista akateemiseen prekariaattiin. Koittakaa nyt jo sisäistää että tuo luokkajako on Suomessa saa aikansa elänyt vaikka se käytiinkin luennolla läpi. Käytä omia aivojasi.
"Muita tasoja ja luokkia ei sitten olekaan":D. Kuule, ihan varmasti on monellakin elämänalueella. Kaikki asiat voidaan luokitella. Eri asia sitten yleispätevyyden suhteen onko luokittelijana ammattilainen vaiko maallikko palstajäbä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Eihän tuo kuvaamasi "keskiarvomies" ole lähelläkään keskiarvoa. 3/4 suomalaisesta on ylipainoisia eli keskiarvomies on ainakin vähän ylipainoinen. Aikuisista suomalaisista noin 70% on toisen asteen tutkinto tai alle, joten keskiarvomiehellä on ammattikoulu tai lukio suoritettuna. Vakkarityöpaikka on noin puolella aikuisväestöä, joten sekään ei ole mikään keskiarvo. Keskimääräinen kesämökin omistaja on 62-vuotias ja asunto saadaan maksettua omaksi joskus keski-iän jälkeen jos sattuu olemaan töitä ja mielellään vielä parisuhteessa.
Ei sillä ole väliä onko keskiarvomies aidosti keskiarvomies. Nuo nyt ovat ne kriteerit, jotka suurella osalla on potentiaaliselle kumppanille. Ehkä eivät aina toteudu, mutta noilla lähdetään hakemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskotko, että sillan alla asuva rapajuoppo on yhtä paljon naisten mieleen kuin David Beckham?
Jos et, uskot tasoteoriaan.
No tuon tasoisia itsestäänselvyyksiä sisältävällä teorialla ei vielä ihan Nobelia voiteta.
Vierailija kirjoitti:
Uskotko, että sillan alla asuva rapajuoppo on yhtä paljon naisten mieleen kuin David Beckham?
Jos et, uskot tasoteoriaan.
Ei, ei kukaan ole kiistänyt etteikö toinen olisi suositumpi ja kiinnostavampi. Jos päiväkoti-ikäiset tietävät sen. Mutta se ei myöskään kerro, että ihmisillä olisi joku laskennallinen taso saati että mitä merkitystä sillä olisi, minkä numeron tasoteoriassa saa.
Olen jo edellä kysynyt, ottaako tasoteoria huomioon iän, asuinpaikan, sen onko ihminen ylipäänsä "parisuhdemarkkinoilla". Jos kaikki maailman ihmiset laitettaisiin numeroasteikolle, niin 99 % (hatusta heitetty arvio) heistä olisi tasoa 1-3 jo ihan puhtaasti ikänsä puolesta. Mitä merkitystä sillä olisi, olisinko minä 2,1 vai 1,9? Kilpailenko jollakin tavalla huippumallien kanssa? Missä se kilpailu tapahtuu ja miten? Puolisoni olisi luultavasti samaa luokkaa, mutta miten tasonumeron tietäminen hänen elämäänsä vaikuttaisi? Minulle hän on täysi kymppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Eihän tuo kuvaamasi "keskiarvomies" ole lähelläkään keskiarvoa. 3/4 suomalaisesta on ylipainoisia eli keskiarvomies on ainakin vähän ylipainoinen. Aikuisista suomalaisista noin 70% on toisen asteen tutkinto tai alle, joten keskiarvomiehellä on ammattikoulu tai lukio suoritettuna. Vakkarityöpaikka on noin puolella aikuisväestöä, joten sekään ei ole mikään keskiarvo. Keskimääräinen kesämökin omistaja on 62-vuotias ja asunto saadaan maksettua omaksi joskus keski-iän jälkeen jos sattuu olemaan töitä ja mielellään vielä parisuhteessa.
Ei sillä ole väliä onko keskiarvomies aidosti keskiarvomies. Nuo nyt ovat ne kriteerit, jotka suurella osalla on potentiaaliselle kumppanille. Ehkä eivät aina toteudu, mutta noilla lähdetään hakemaan.
Sinun maailmassasi kumppania lähdetään hakemaan. Arvatenkin Tinderistä tai nettideiteiltä. Maailmankuvaasi ei mahdu sellainen vaihtoehto, että kaksi ihmistä kohtaa toisensa ja ihastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Suomessa ei ole mitään selkeitä yhteiskuntaluokkia, vaan saman ydinperheenkin sisällä voi olla ihmisiä peruskoulun käyneestä tohtoriin ja sossun asiakkaasta suurituloiseen, hyvätuloisesta duunarista akateemiseen prekariaattiin. Koittakaa nyt jo sisäistää että tuo luokkajako on Suomessa saa aikansa elänyt vaikka se käytiinkin luennolla läpi. Käytä omia aivojasi.
"Muita tasoja ja luokkia ei sitten olekaan":D. Kuule, ihan varmasti on monellakin elämänalueella. Kaikki asiat voidaan luokitella. Eri asia sitten yleispätevyyden suhteen onko luokittelijana ammattilainen vaiko maallikko palstajäbä.
Päinvastoin. Juuri viime aikoina on havaittu että vaikka luokkajaon oli jo ajateltu kadonneen, se on kuitenkin paljon selkeämmin olemassa kuin halutaan nähdä. Akateemisesti koulutettujen vanhempien lapsilla on moninkertainen mahdollisuus kouluttautua myös itse korkealle kuin alemmin koulutettujen. Soaiaalituilla elävä tai pitkäaikaistyöttämyydestä kärsivän perheen lapset taas usein toistavat samaa kaavaa. Myös parisuhteiden muodostamisessa luokilla on edelleen merkitystä. Ei tietysti monestikaan tiedostetulla tasolla mutta kyllä luokka tuo mukanaan myös usein tietynlaisen ajattelumaailman ja arvot. Ja samanlaiset arvot taas sitovat ihmisiä helpommin yhteen kuin ihan erilaiset arvot ja kokemusmaailmat. Kuten ruotsiksi sattuvasti sanotaan: "lika barn leka bäst"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Suomessa ei ole mitään selkeitä yhteiskuntaluokkia, vaan saman ydinperheenkin sisällä voi olla ihmisiä peruskoulun käyneestä tohtoriin ja sossun asiakkaasta suurituloiseen, hyvätuloisesta duunarista akateemiseen prekariaattiin. Koittakaa nyt jo sisäistää että tuo luokkajako on Suomessa saa aikansa elänyt vaikka se käytiinkin luennolla läpi. Käytä omia aivojasi.
"Muita tasoja ja luokkia ei sitten olekaan":D. Kuule, ihan varmasti on monellakin elämänalueella. Kaikki asiat voidaan luokitella. Eri asia sitten yleispätevyyden suhteen onko luokittelijana ammattilainen vaiko maallikko palstajäbä.
Suomessa on hyvin selvät luokkaerot, ja ne näkyvät sekä parinvalinnassa että lasten kouluttautumisessa. Ne näkyvät myös harrastuksissa, elintavoissa, syrjäytymisriskeissä jne. Ja ne eivät ole katoamassa, vaan päin vastoin vahvistuneet viime aikoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Tuo on roskaa.
Koska olet nainen, projisoit omat kriteerisi muihin. Naisilla on tapana uskoa luokka-ajatteluun ja toivoa pääsevänsä miehen siivellä / miehen kanssa korkeampaan luokkaan.
"Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä."
Ja sinun tapasi jakaa ihmiset korkeampiin/alempiin luokkiin on vähemmän törkeä ja ihmisarvoa loukkaava? Ihan yhtä "törkeää" se on kuin ihmisten rankkaaminen ulkonäön perusteella. Ero on vain se että naisena sinulle kumppanin rahat ja status ovat tärkeitä, kun taas miehille ei ole.
Ne miehet, joille naisen koulutus on täysin yhdentekevä asia, ovat yleensä itse jättäneet koulut kesken. Ja ennen vanhaan asia meni juuri noin, että miehen titteli määritti rouvan asemaa, koska rouva ei saanut itse hankkia niitä titteleitä. Tyttöjen piti tehdä hyvät naimakaupat, muuten he vajosivat oman säätynsä ulkopuolelle.
Suomalaiset pariskunnat ovat melko tasaväkisiä koulutukseltaan. Koulutetut naiset huolivat alemmin koulutetun miehen useammin kuin koulutetut miehet alemmin koulutetun naisen. Eli nimenomaan korkeakoulutetut miehet ovat tarkkoja siitä, että naiselta löytyy korkeakoulutodistus. Vanhempien koulutus periytyy myös jälkikasvulle. Vaikka kouluttamattomalle miehelle olisi ihan ok nostaa Kelan tukia ja piereskellä työkseen sohvalla ja jättää työnteko, koti ja lapset vaimon vastuulle, ei tuo kuvio houkuttele koulutettuja naisia.
Koulutetut naiset eivät useimmiten halua kouluttamattomia miehiä siitä syystä, että koulutus ei merkitse näille miehille mitään. Junttimainen mies kiskaisee koulutetun naisen omalle tasolleen aika äkkiä, jolloin nainen alkaa hävetä miehen lisäksi itseään, masentuu ja vajoaa henkiseen apatiaan, jossa pieruverkkarit, herkut, Kelan tuet ja kossupullot tuovat hetken lohtua.
Viimeinen kohta on ristiriidassa omien havaintojeni kanssa. Naiset, myös koulutetut, tuntuvat kiinnostuvan aina kaveristani, joka kävi lukiota parin jakson verran ja meni sitten töihin ja jäi sille tielle. Itse olen ylioppilas ja yliopistostakin on suorituksia hieman yli 500op. Yleisestikään ei ole jäänyt käsitystä, että koulutetut naiset oikeassa elämässä olisivat juuri akateemisten miesten perään enkä sano, että näin pitäisikään olla
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Tuo on roskaa.
Koska olet nainen, projisoit omat kriteerisi muihin. Naisilla on tapana uskoa luokka-ajatteluun ja toivoa pääsevänsä miehen siivellä / miehen kanssa korkeampaan luokkaan.
"Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä."
Ja sinun tapasi jakaa ihmiset korkeampiin/alempiin luokkiin on vähemmän törkeä ja ihmisarvoa loukkaava? Ihan yhtä "törkeää" se on kuin ihmisten rankkaaminen ulkonäön perusteella. Ero on vain se että naisena sinulle kumppanin rahat ja status ovat tärkeitä, kun taas miehille ei ole.
Ne miehet, joille naisen koulutus on täysin yhdentekevä asia, ovat yleensä itse jättäneet koulut kesken. Ja ennen vanhaan asia meni juuri noin, että miehen titteli määritti rouvan asemaa, koska rouva ei saanut itse hankkia niitä titteleitä. Tyttöjen piti tehdä hyvät naimakaupat, muuten he vajosivat oman säätynsä ulkopuolelle.
Suomalaiset pariskunnat ovat melko tasaväkisiä koulutukseltaan. Koulutetut naiset huolivat alemmin koulutetun miehen useammin kuin koulutetut miehet alemmin koulutetun naisen. Eli nimenomaan korkeakoulutetut miehet ovat tarkkoja siitä, että naiselta löytyy korkeakoulutodistus. Vanhempien koulutus periytyy myös jälkikasvulle. Vaikka kouluttamattomalle miehelle olisi ihan ok nostaa Kelan tukia ja piereskellä työkseen sohvalla ja jättää työnteko, koti ja lapset vaimon vastuulle, ei tuo kuvio houkuttele koulutettuja naisia.
Koulutetut naiset eivät useimmiten halua kouluttamattomia miehiä siitä syystä, että koulutus ei merkitse näille miehille mitään. Junttimainen mies kiskaisee koulutetun naisen omalle tasolleen aika äkkiä, jolloin nainen alkaa hävetä miehen lisäksi itseään, masentuu ja vajoaa henkiseen apatiaan, jossa pieruverkkarit, herkut, Kelan tuet ja kossupullot tuovat hetken lohtua.
Viimeinen kohta on ristiriidassa omien havaintojeni kanssa. Naiset, myös koulutetut, tuntuvat kiinnostuvan aina kaveristani, joka kävi lukiota parin jakson verran ja meni sitten töihin ja jäi sille tielle. Itse olen ylioppilas ja yliopistostakin on suorituksia hieman yli 500op. Yleisestikään ei ole jäänyt käsitystä, että koulutetut naiset oikeassa elämässä olisivat juuri akateemisten miesten perään enkä sano, että näin pitäisikään olla
ohis
Tilastojen mukaan miehille puolison korkea koulutustaso on tärkeämpää kuin naisille. Keskimäärin kuitenkin kaikki pariutuvat todennäköisimmin oman koulutustason mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Suomessa ei ole mitään selkeitä yhteiskuntaluokkia, vaan saman ydinperheenkin sisällä voi olla ihmisiä peruskoulun käyneestä tohtoriin ja sossun asiakkaasta suurituloiseen, hyvätuloisesta duunarista akateemiseen prekariaattiin. Koittakaa nyt jo sisäistää että tuo luokkajako on Suomessa saa aikansa elänyt vaikka se käytiinkin luennolla läpi. Käytä omia aivojasi.
"Muita tasoja ja luokkia ei sitten olekaan":D. Kuule, ihan varmasti on monellakin elämänalueella. Kaikki asiat voidaan luokitella. Eri asia sitten yleispätevyyden suhteen onko luokittelijana ammattilainen vaiko maallikko palstajäbä.
Suomessa on hyvin selvät luokkaerot, ja ne näkyvät sekä parinvalinnassa että lasten kouluttautumisessa. Ne näkyvät myös harrastuksissa, elintavoissa, syrjäytymisriskeissä jne. Ja ne eivät ole katoamassa, vaan päin vastoin vahvistuneet viime aikoina.
Ja ne vahvistuvat siksi, että se on ollut mahdollista. 100 vuotta sitten Suomessa oli vain hyvin vähän yläluokkaisia ihmisiä ja heistäkin vain harvalla sukujuuret Suomesta. Suurin osa tällä hetkellä elävistä on vain pari sukupolvea taaksepäin työväenluokasta lähtöisin. Monilla ei ollut siihen aikaan edes mitään ammatillista koulutusta vaan ammatti opittiin työtä tehdessä. Nämä pari sukupolvea välissä on kouluttautunut ja heidän lapsensakin kouluttautunut. Voimme siis tänä päivänä unohtaa työväenluokkaiset juuremme, keskittyä näihin seuraaviin sukupolviin ja määritellä yhteiskuntaluokkamme uudelleen.
Tinder, tinder, tinder.....miten Tinder liittyy parinmuodostukseen?