Nainen, kerro hyvä syysi miksi kiistät tasoteorian olemassaolon?
Kommentit (200)
En kiistä kokonaan, mutta niin monta kertaa vierestä seurannut kuinka täysin "eritasoiset" ihmiset pariutuvat keskenään. Se on varmaan sitä mitä rakkaudeksi kutsutaan, joka moisen poikkeaman aiheuttaa ; ) keskinäinen kemia usein määrittelee parinmuodostuksen, ei tasoteoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
En kiistä.
Olen saanut omakseni miehen, joka nostaa tasoni ja tekee minusta itseäni paremman naisen muiden silmissä.
Ja silti himoitsen kilttimiestä, joka on muille ihmisille mukava mutta suht hajuton ja mauton takarivin hengailija. Saat kuitenkin minut itseni ihanaksi, kauniiksi, ainutlaatuiseksi, tärkeäksi ihmiseksi.
Vierailija kirjoitti:
En kiistä.
Olen saanut omakseni miehen, joka nostaa tasoni ja tekee minusta itseäni paremman naisen muiden silmissä.
Ja silti himoitsen kilttimiestä, joka on muille ihmisille mukava mutta suht hajuton ja mauton takarivin hengailija. Saat kuitenkin minut itseni ihanaksi, kauniiksi, ainutlaatuiseksi, tärkeäksi ihmiseksi.
Tässä on muuten hassu harha.
Naiset pariutuvat tuosta syystä. Mutta oikeasti kukaan ei pidä sinua tasokkaampana, koska miehesi on tasokas. Tuo on samaa sarjaa kuin "näytän pieneltä ja sirolta ison miehen rinnalta" - et näytä, ihmiset eivät vertaa kokoasi mieheesi vaan itseensä.
Miehillä se pätee enemmän siksi koska kun ihmiset näkevät tavismiehen kauniin naisen seurassa, he olettavat että miehen on oltava rikas tai kuuluisa (niin kuin yleensä onkin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Tuo on roskaa.
Koska olet nainen, projisoit omat kriteerisi muihin. Naisilla on tapana uskoa luokka-ajatteluun ja toivoa pääsevänsä miehen siivellä / miehen kanssa korkeampaan luokkaan.
"Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä."
Ja sinun tapasi jakaa ihmiset korkeampiin/alempiin luokkiin on vähemmän törkeä ja ihmisarvoa loukkaava? Ihan yhtä "törkeää" se on kuin ihmisten rankkaaminen ulkonäön perusteella. Ero on vain se että naisena sinulle kumppanin rahat ja status ovat tärkeitä, kun taas miehille ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Tuo on roskaa.
Koska olet nainen, projisoit omat kriteerisi muihin. Naisilla on tapana uskoa luokka-ajatteluun ja toivoa pääsevänsä miehen siivellä / miehen kanssa korkeampaan luokkaan.
"Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä."
Ja sinun tapasi jakaa ihmiset korkeampiin/alempiin luokkiin on vähemmän törkeä ja ihmisarvoa loukkaava? Ihan yhtä "törkeää" se on kuin ihmisten rankkaaminen ulkonäön perusteella. Ero on vain se että naisena sinulle kumppanin rahat ja status ovat tärkeitä, kun taas miehille ei ole.
Palautatko mieleeni, mikä miehille olikaan naisessa tärkeää, kiitos.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Tuo on roskaa.
Koska olet nainen, projisoit omat kriteerisi muihin. Naisilla on tapana uskoa luokka-ajatteluun ja toivoa pääsevänsä miehen siivellä / miehen kanssa korkeampaan luokkaan.
"Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä."
Ja sinun tapasi jakaa ihmiset korkeampiin/alempiin luokkiin on vähemmän törkeä ja ihmisarvoa loukkaava? Ihan yhtä "törkeää" se on kuin ihmisten rankkaaminen ulkonäön perusteella. Ero on vain se että naisena sinulle kumppanin rahat ja status ovat tärkeitä, kun taas miehille ei ole.
Ne miehet, joille naisen koulutus on täysin yhdentekevä asia, ovat yleensä itse jättäneet koulut kesken. Ja ennen vanhaan asia meni juuri noin, että miehen titteli määritti rouvan asemaa, koska rouva ei saanut itse hankkia niitä titteleitä. Tyttöjen piti tehdä hyvät naimakaupat, muuten he vajosivat oman säätynsä ulkopuolelle.
Suomalaiset pariskunnat ovat melko tasaväkisiä koulutukseltaan. Koulutetut naiset huolivat alemmin koulutetun miehen useammin kuin koulutetut miehet alemmin koulutetun naisen. Eli nimenomaan korkeakoulutetut miehet ovat tarkkoja siitä, että naiselta löytyy korkeakoulutodistus. Vanhempien koulutus periytyy myös jälkikasvulle. Vaikka kouluttamattomalle miehelle olisi ihan ok nostaa Kelan tukia ja piereskellä työkseen sohvalla ja jättää työnteko, koti ja lapset vaimon vastuulle, ei tuo kuvio houkuttele koulutettuja naisia.
Koulutetut naiset eivät useimmiten halua kouluttamattomia miehiä siitä syystä, että koulutus ei merkitse näille miehille mitään. Junttimainen mies kiskaisee koulutetun naisen omalle tasolleen aika äkkiä, jolloin nainen alkaa hävetä miehen lisäksi itseään, masentuu ja vajoaa henkiseen apatiaan, jossa pieruverkkarit, herkut, Kelan tuet ja kossupullot tuovat hetken lohtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaa seuraaviin kysymyksiin:
1. Uskotko että joila ihmisillä on enemmän kysyntää parisuhteeseen/seksiin kuin toisilla?
2. Uskotko että ihmisillä joilla on enemmän kysyntää, on taipumusta pariutua niiden kanssa joilla on enemmän kysyntää, jne?
Jos vastasit kyllä ja kyllä, uskot tasoteoriaan.
Loppu on keskustelua siitä mikä tarkalleen nostaa tasoa, eli ominaisuuksista joita enemmistö vastakkaisesta sukupuolesta suosii.
1. Tottakai uskon, jokainen lapsikin tietää, että toiset ovat suositumpia kavereina kuin toiset. En usko, että yksikään ainut ihminen kiistää tuota asiaa.
2. En. Uskon, että pariutumiseen vaikuttaa lukemattomia muita asioita.
Miten tasoteoria ottaa huomioon esim. iän? Kun se yrittää antaa ihmisille numeroita, niin eikö 99 % ihmisistä asetu jonnekin 1-3 välille jo pelkästään ikänsä puolesta? Väestö kun koostuu suurimmaksi osaksi muista kuin 17-23 vuotiaista naisista ja 30+ miehistä. Oma kuusikymppinen puolisoni olisi todennäköisesti jo pelkästään ikänsä puolesta ykkönen, jos häntä verrattaisiin kaikkiin maailman miehiiin.
Miten tasoteoria ottaa huomioon asuinpaikan/ympäristön/sen onko ihminen ylipäänsä "markkinoilla" ja jos on niin missä? Jos mies on kaikkea sitä, mitä te palstamiehet (!) ihailette eli 195 cm pitkä raamikas jykeväleukainen metsästäjänsilmäinen supliikkimies, mutta on valinnut jäädä kotiseudulleen Perähikiälle eivätkä pääkaupunkiseudun fitness-kissat koskaan edes kuule hänen olemassaolostaan, niin miten Perähikiän supliikkimiehen taso määräytyy? Ja mitä iloa siitä on, että hän on jonkun palstamiehen märkä päiväuni ja saa 9.5/10 pistettä?
Jos katson vaikka miten vanhat luokkakaverit ovat pariutuneet, niin sanoisin että tasoteoria pitää todella hyvin paikkansa.
Jos ajatellaan vaikka sitä stereotypiaa että naisen taso = kauneus, miehen taso = komeus, raha, status.
Niin vain kauneimmat naiset ovat saaneet miehet joilta löytyy jonkinlainen yhdistelmä komeutta, rahaa ja statusta.
Viiden suosituimman tytön miehet:
- ulkomainen miljonääri, tumma, melko komea
- pitkä, tumma, komea, hyvätuloinen johtaja
- pitkä, komea, miehekäs, hyvätuloinen yrittäjä
- ulkonäkö sellaista hyvää keskitasoa, hyvässä ammatissa, erittäin suosittu kaveripiireissä
- tavisNiin, ja tuo viides biletti ulkonäkönsä tärviölle. Kolmekymppisenä näytti ikäistään huomattavasti vanhemmalta, ja päätyi ikävien kokemusten jälkeen tavismieheen.
Sinä siis kolmekymppisenä tiedät mitä luokkakaverit on elämässään tehneet ja millaisia heidän parisuhteet on? Minä en muista edes viiden ihmisen nimeä koulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on, että nämä tasoteoreetikot pyörittelevät vuodesta toiseen samoja pintatason havaintoja keskiarvomiehistä ja -naisista?
Mikä on pintataso? Jos tarkoitat ulkoisia ominaisuuksia ja statusta, niin varmaan siksi, että nuo ovat ne joihin potentiaalisessa kumppanissa kiinnitetään ensiksi huomiota. Esimerkiksi Tinder perustuu täysin pintatason ominaisuuksiin.
Eli
- Tinder perustuu täysin pintatason ominaisuuksiin
- pintatason ominaisuudet ovat ne, joihin potentiaalisessa kumppanissa kiinnitetään ensiksi huomiota
- pintatason ominaisuuksista naisille olennaista (tasoon vaikuttavia) on kauneus
- pintatason ominaisuuksista miehille olennaisia (tasoon vaikuttavia) ovat varakkuus ja status
- samantasoiset ihmiset pariutuvat keskenään
Jos koko homma on kerran kiteytetty tuohon, niin mitä keskustelemista asiassa vielä on?
Entä me jotka ensin tuttustumme ihmisiin ennen kuin voimme pitää potentiaalisena kumppanina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on, että nämä tasoteoreetikot pyörittelevät vuodesta toiseen samoja pintatason havaintoja keskiarvomiehistä ja -naisista?
Mikä on pintataso? Jos tarkoitat ulkoisia ominaisuuksia ja statusta, niin varmaan siksi, että nuo ovat ne joihin potentiaalisessa kumppanissa kiinnitetään ensiksi huomiota. Esimerkiksi Tinder perustuu täysin pintatason ominaisuuksiin.
Eli
- Tinder perustuu täysin pintatason ominaisuuksiin
- pintatason ominaisuudet ovat ne, joihin potentiaalisessa kumppanissa kiinnitetään ensiksi huomiota
- pintatason ominaisuuksista naisille olennaista (tasoon vaikuttavia) on kauneus
- pintatason ominaisuuksista miehille olennaisia (tasoon vaikuttavia) ovat varakkuus ja status
- samantasoiset ihmiset pariutuvat keskenään
Jos koko homma on kerran kiteytetty tuohon, niin mitä keskustelemista asiassa vielä on?
Entä me jotka ensin tuttustumme ihmisiin ennen kuin voimme pitää potentiaalisena kumppanina?
Ihan samoin tavoin tekin toimitte kuin Tinderissä.
Taso (ulkonäkö, miehen sosiaalinen asema) ratkaisee onko mitään mahdollisuutta kumppanuuteen. Liian matalatasoinen on mahdollinen kaveri, ei koskaan muuta.
Tutustuessa ratkeaa onko toinen potentiaalinen kumppani.
Paremmin tutustuessa ratkeaa syntyykö suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on, että nämä tasoteoreetikot pyörittelevät vuodesta toiseen samoja pintatason havaintoja keskiarvomiehistä ja -naisista?
Mikä on pintataso? Jos tarkoitat ulkoisia ominaisuuksia ja statusta, niin varmaan siksi, että nuo ovat ne joihin potentiaalisessa kumppanissa kiinnitetään ensiksi huomiota. Esimerkiksi Tinder perustuu täysin pintatason ominaisuuksiin.
Eli
- Tinder perustuu täysin pintatason ominaisuuksiin
- pintatason ominaisuudet ovat ne, joihin potentiaalisessa kumppanissa kiinnitetään ensiksi huomiota
- pintatason ominaisuuksista naisille olennaista (tasoon vaikuttavia) on kauneus
- pintatason ominaisuuksista miehille olennaisia (tasoon vaikuttavia) ovat varakkuus ja status
- samantasoiset ihmiset pariutuvat keskenään
Jos koko homma on kerran kiteytetty tuohon, niin mitä keskustelemista asiassa vielä on?
Entä me jotka ensin tuttustumme ihmisiin ennen kuin voimme pitää potentiaalisena kumppanina?
Ihan samoin tavoin tekin toimitte kuin Tinderissä.
Taso (ulkonäkö, miehen sosiaalinen asema) ratkaisee onko mitään mahdollisuutta kumppanuuteen. Liian matalatasoinen on mahdollinen kaveri, ei koskaan muuta.
Tutustuessa ratkeaa onko toinen potentiaalinen kumppani.
Paremmin tutustuessa ratkeaa syntyykö suhde.
Mihin unohdit rakastumisen?
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaa seuraaviin kysymyksiin:
1. Uskotko että joila ihmisillä on enemmän kysyntää parisuhteeseen/seksiin kuin toisilla?
2. Uskotko että ihmisillä joilla on enemmän kysyntää, on taipumusta pariutua niiden kanssa joilla on enemmän kysyntää, jne?
Jos vastasit kyllä ja kyllä, uskot tasoteoriaan.
Loppu on keskustelua siitä mikä tarkalleen nostaa tasoa, eli ominaisuuksista joita enemmistö vastakkaisesta sukupuolesta suosii.
1. Tottakai uskon, jokainen lapsikin tietää, että toiset ovat suositumpia kavereina kuin toiset. En usko, että yksikään ainut ihminen kiistää tuota asiaa.
2. En. Uskon, että pariutumiseen vaikuttaa lukemattomia muita asioita.
Miten tasoteoria ottaa huomioon esim. iän? Kun se yrittää antaa ihmisille numeroita, niin eikö 99 % ihmisistä asetu jonnekin 1-3 välille jo pelkästään ikänsä puolesta? Väestö kun koostuu suurimmaksi osaksi muista kuin 17-23 vuotiaista naisista ja 30+ miehistä. Oma kuusikymppinen puolisoni olisi todennäköisesti jo pelkästään ikänsä puolesta ykkönen, jos häntä verrattaisiin kaikkiin maailman miehiiin.
Miten tasoteoria ottaa huomioon asuinpaikan/ympäristön/sen onko ihminen ylipäänsä "markkinoilla" ja jos on niin missä? Jos mies on kaikkea sitä, mitä te palstamiehet (!) ihailette eli 195 cm pitkä raamikas jykeväleukainen metsästäjänsilmäinen supliikkimies, mutta on valinnut jäädä kotiseudulleen Perähikiälle eivätkä pääkaupunkiseudun fitness-kissat koskaan edes kuule hänen olemassaolostaan, niin miten Perähikiän supliikkimiehen taso määräytyy? Ja mitä iloa siitä on, että hän on jonkun palstamiehen märkä päiväuni ja saa 9.5/10 pistettä?
Jos katson vaikka miten vanhat luokkakaverit ovat pariutuneet, niin sanoisin että tasoteoria pitää todella hyvin paikkansa.
Jos ajatellaan vaikka sitä stereotypiaa että naisen taso = kauneus, miehen taso = komeus, raha, status.
Niin vain kauneimmat naiset ovat saaneet miehet joilta löytyy jonkinlainen yhdistelmä komeutta, rahaa ja statusta.
Viiden suosituimman tytön miehet:
- ulkomainen miljonääri, tumma, melko komea
- pitkä, tumma, komea, hyvätuloinen johtaja
- pitkä, komea, miehekäs, hyvätuloinen yrittäjä
- ulkonäkö sellaista hyvää keskitasoa, hyvässä ammatissa, erittäin suosittu kaveripiireissä
- tavisNiin, ja tuo viides biletti ulkonäkönsä tärviölle. Kolmekymppisenä näytti ikäistään huomattavasti vanhemmalta, ja päätyi ikävien kokemusten jälkeen tavismieheen.
Siis mitä hittoa? Viisi suosituinta tyttöä? Kuka osaa nimetä kouluajoiltaan viisi suosituinta tyttöä? En minä ainakaan. Meillä oli vain erilaisia porukoita. Oli hiljaisia, urheilijoita, koviksia, aktiiveja jne. En minä näitä kyllä osaisi laittaa suosituimmuusjärjestykseen, kun tuolloin oikeastaan vain kovikset yleensä seurustelivat, mutta urheilijat ja aktiivit olivat kaveriporukoissa pidettyjä ja opettajien suosiossa ja hiljaiset taas löysivät myöhemmin niitä vakaimpia suhteita menestyvimpien miesten kanssa. Eli millä mittarilla se suosittuus lasketaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen pyrkii biologisena olentona hankkimaan lapsilleen tasokkaimman mahdollisen toisen vanhemman. Miehiä kiinnostaa hyvän synnyttäjän geenit ja siksi he suosivat nuoria naisia, joilla on leveät lanteet, mutta kapea uuma, vahvistamassa asiaa, että vielä ei ole synnytetty liian montaa lasta ja mielellään vähän seksuaalihistoriaa, jotta nainen on tauditon. Naisia taas kiinnostaa saada lapselleen mahdollisimman hyvä isä ja elättäjä. Tämän vuoksi nainen suosii terveen näköisiä, riittävän pitkiä miehiä, jotka elävät pitkään ja kykenevät puolustamaan perhettään sekä ovat kouluttautuneita ja hyvätuloisia voidakseen maksimaalisesti tarjota elatusta. Siinä se on ainoa tasoteoria, joka on totta. Pikkuinen miehensintti ei kiinnosta naisia ikinä eikä iäkkäämpi jo lihonut nainen, koska ei symboloisoi enää hedelmällisyyttään.
Täähän on ihan huttua 😂
Miten kukaan eronnut ja lapsensa jo tehnyt nainen voisi ikinä saada uutta parisuhdetta?
Ja tunnen useammankin pikkuisen miehensintin joka on ihan onnellisessa suhteessa, lapsiakin jopa. Ja eronneitakin sinttejä, jotka ovat nopeasti löytäneet uuden kumppanin.
Että ehkäpä se on enemmän siitä persoonasta, terveestä suhtautumisesta itseensä ja muihin, sekä mukavasta luonteesta kiinni, kuin noista katkerista teorioista. 😅
Kaksi huonotasoista sopii toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaa seuraaviin kysymyksiin:
1. Uskotko että joila ihmisillä on enemmän kysyntää parisuhteeseen/seksiin kuin toisilla?
2. Uskotko että ihmisillä joilla on enemmän kysyntää, on taipumusta pariutua niiden kanssa joilla on enemmän kysyntää, jne?
Jos vastasit kyllä ja kyllä, uskot tasoteoriaan.
Loppu on keskustelua siitä mikä tarkalleen nostaa tasoa, eli ominaisuuksista joita enemmistö vastakkaisesta sukupuolesta suosii.
1. Tottakai uskon, jokainen lapsikin tietää, että toiset ovat suositumpia kavereina kuin toiset. En usko, että yksikään ainut ihminen kiistää tuota asiaa.
2. En. Uskon, että pariutumiseen vaikuttaa lukemattomia muita asioita.
Miten tasoteoria ottaa huomioon esim. iän? Kun se yrittää antaa ihmisille numeroita, niin eikö 99 % ihmisistä asetu jonnekin 1-3 välille jo pelkästään ikänsä puolesta? Väestö kun koostuu suurimmaksi osaksi muista kuin 17-23 vuotiaista naisista ja 30+ miehistä. Oma kuusikymppinen puolisoni olisi todennäköisesti jo pelkästään ikänsä puolesta ykkönen, jos häntä verrattaisiin kaikkiin maailman miehiiin.
Miten tasoteoria ottaa huomioon asuinpaikan/ympäristön/sen onko ihminen ylipäänsä "markkinoilla" ja jos on niin missä? Jos mies on kaikkea sitä, mitä te palstamiehet (!) ihailette eli 195 cm pitkä raamikas jykeväleukainen metsästäjänsilmäinen supliikkimies, mutta on valinnut jäädä kotiseudulleen Perähikiälle eivätkä pääkaupunkiseudun fitness-kissat koskaan edes kuule hänen olemassaolostaan, niin miten Perähikiän supliikkimiehen taso määräytyy? Ja mitä iloa siitä on, että hän on jonkun palstamiehen märkä päiväuni ja saa 9.5/10 pistettä?
Jos katson vaikka miten vanhat luokkakaverit ovat pariutuneet, niin sanoisin että tasoteoria pitää todella hyvin paikkansa.
Jos ajatellaan vaikka sitä stereotypiaa että naisen taso = kauneus, miehen taso = komeus, raha, status.
Niin vain kauneimmat naiset ovat saaneet miehet joilta löytyy jonkinlainen yhdistelmä komeutta, rahaa ja statusta.
Viiden suosituimman tytön miehet:
- ulkomainen miljonääri, tumma, melko komea
- pitkä, tumma, komea, hyvätuloinen johtaja
- pitkä, komea, miehekäs, hyvätuloinen yrittäjä
- ulkonäkö sellaista hyvää keskitasoa, hyvässä ammatissa, erittäin suosittu kaveripiireissä
- tavisNiin, ja tuo viides biletti ulkonäkönsä tärviölle. Kolmekymppisenä näytti ikäistään huomattavasti vanhemmalta, ja päätyi ikävien kokemusten jälkeen tavismieheen.
Sinä siis kolmekymppisenä tiedät mitä luokkakaverit on elämässään tehneet ja millaisia heidän parisuhteet on? Minä en muista edes viiden ihmisen nimeä koulusta.
Niin katsoppas kun meillä normaaleilla ihmisillä, kuten sinulla ja minulla, on elämä. Ihmissuhteita, työ, harrastuksia jne. Meillä ei ole kiinnostusta eikää aikaa vatvoa peruskoulu/ lukio aikaisia juttuja, puhumattakaan siitä että nämä mielipuoliset teoriahimmelit ovat meille vain viihdettä. -eri
Kyllä tasot on, sen huomaa nettideiteissä heti ekoissa viesteissä. On 1 ja 3 pisteen miehiä ja on 2 ja 4 pisteen miehiä. Jos et tajua, mistä on kyse, kuulut jälkimmäisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Tuo on roskaa.
Koska olet nainen, projisoit omat kriteerisi muihin. Naisilla on tapana uskoa luokka-ajatteluun ja toivoa pääsevänsä miehen siivellä / miehen kanssa korkeampaan luokkaan.
"Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä."
Ja sinun tapasi jakaa ihmiset korkeampiin/alempiin luokkiin on vähemmän törkeä ja ihmisarvoa loukkaava? Ihan yhtä "törkeää" se on kuin ihmisten rankkaaminen ulkonäön perusteella. Ero on vain se että naisena sinulle kumppanin rahat ja status ovat tärkeitä, kun taas miehille ei ole.
Sinä olet väärässä. Juuri miehille yhteiskuntaluokka on tärkein kriteeri. Sen todistaa esim se, että mitä vähemmän naisilla on valtaa parinvalinnassa, sitä tiukemmin avioliitot solmitaan pelkästään yhteiskuntaluokkaan perustuen. Esim Intia. Länsimaissakin yhteiskuntaluokkien väliset avioliitot ovat lisääntyneet vasta kun naiset ovat oikeasti päässeet vapaasti valitsemaan.
Ja Suomessa tällä hetkellä, todistetusti, nainen ottaa todennäköisemmin puolison itseään alemmasta yhteiskuntaluokasta kuin mies.
Eli tässä on tasoteorian ratkaiseva virhe. Se ohittaa todistetusti keskeisimmän ’tason’ miesten valintakriteereistä. Ehkä se johtuu siitä, että ainakin tämän palstan tasomiehet vaikuttavat itse olevan alemmista yhteiskuntaluokista, eivätkä he oikeasti ymmärrä, miten ylemmän keskiluokan miehet toimivat.
Vierailija kirjoitti:
Ne teidän hölinäteoriat perustuu vain ulkoisiin seikkoihin eikä niissä ole otettu huomioon luonnetta ja muita mittaamattomia asioita. Kertaakaan teidän listauksissa ei ole annettu yhdeksikään vaihtoehdoksi "samanlaiset arvot ja tulevaisuuden suunnitelmat" tai "samanlainen huumorintaju". Sen sijaan pituudet on listattu sentin tarkkuudella.
Tämä. Toisaalta koko tasoteoria onkin ehkä luotu vain satunnaisia seksisuhteita varten eikä suinkaan parisuhteita varten. Pelkissä seksisuhteissa ulkoiset ominiasuudet ovat tietenkin tärkeämpiä, koska toisen kanssa ei ole tarkoituskaan viettää aikaa enää aktin jälkeen. Parisuhteessa taas suurin osa yhdessä vietetystä ajasta on ihan muuta kuin seksiä. Hunksin näköinen ääliö kelpaa seksiin, mutta ei parisuhteeseen, koska sitä ääliö-osaa ei yksinkertaisesti kestä kovinkaan montaa minuuttia.
Nyt kun katselen melkein 50-vuuotiaana elämää taaksepäin niin voin todeta että keskimäärin ne kouluaikojen tavikset ovat menestyneet elämässä parhaiten. On pisimmät ja vakaimmat liitot, vakaimmat työurat ja mukavat perheet. Sitten ne luokan "pahat pojat" ja "suositut tytöt" ovat monesti menneet tavalla tai toisella vikaa jossain elämän vaiheessa. Hiljaisimmista hissukoista sitten osa on jäänytkin sellaisiksi mutta onneksi myös rohkaisevia poikkeuksia löytyy.
Väittäisin siis että tavallisuus ja taviksena olo on elämässä täysin aliarvostettua koska se usein kuitenkin johtaa parhaaseen lopputulokseen pitkällä tähtäimellä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun katselen melkein 50-vuuotiaana elämää taaksepäin niin voin todeta että keskimäärin ne kouluaikojen tavikset ovat menestyneet elämässä parhaiten. On pisimmät ja vakaimmat liitot, vakaimmat työurat ja mukavat perheet. Sitten ne luokan "pahat pojat" ja "suositut tytöt" ovat monesti menneet tavalla tai toisella vikaa jossain elämän vaiheessa. Hiljaisimmista hissukoista sitten osa on jäänytkin sellaisiksi mutta onneksi myös rohkaisevia poikkeuksia löytyy.
Väittäisin siis että tavallisuus ja taviksena olo on elämässä täysin aliarvostettua koska se usein kuitenkin johtaa parhaaseen lopputulokseen pitkällä tähtäimellä.
Asutko edelleen syntymäseudullasi vai mistä tiedät, mitä heille kuuluu? Minulla ei ole aavistustakaan, mitä entisille koulukavereilleni kuuluu, missä he nykyisin asuvat tai minkä nimisiä ovat (en edes muista kuin muutaman etunimen). Mutta sinänsä itse olen mielelläni tavis, ollut sieltä kouluajoista saakka.
Ei ehkä kannattaisi käyttää vertauskuvaa, jolle ei ole olemassakaan vastinetta todellisessa elämässä. Kuulostaa vähän siltä kuin au.tisti yrittäisi hahmottaa ihmissuhteita.