Lue keskustelun säännöt.
Nainen, kerro hyvä syysi miksi kiistät tasoteorian olemassaolon?
Kommentit (200)
181/200
|
28.11.2019 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset kaipaavat kumppaneiltaan eri asioita. Joku piirre joka minusta on viehättävä on toiselle turn off ja joku mikä on hänelle tärkeää ei merkitse minulle mitään.
Näinpä. Tuosta toisen ketjun innoittamana mulle ois tosi ihan miinus miehelle se, että hän on Joka Kodin Panomies, joka on irtosuhdeseikkaillut siellä ja täällä. En kaipaa pano-Alfaa, joka kelpaa kaikille ja pääse pukille kenen kanssa vaan, heti, kun viisari värähtää, kun en itsekään ole sellainen, joka pöksyjen kastuessa lähtee riiaamaan yöelämästä jonkun patjan lämmikkeen. Jotakuta toista naista tämä asia ei taas haittaa lainkaan, osa taas toivoo tällaista miestä, koska he ovat itse samanlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Tuo on roskaa.
Koska olet nainen, projisoit omat kriteerisi muihin. Naisilla on tapana uskoa luokka-ajatteluun ja toivoa pääsevänsä miehen siivellä / miehen kanssa korkeampaan luokkaan.
"Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä."
Ja sinun tapasi jakaa ihmiset korkeampiin/alempiin luokkiin on vähemmän törkeä ja ihmisarvoa loukkaava? Ihan yhtä "törkeää" se on kuin ihmisten rankkaaminen ulkonäön perusteella. Ero on vain se että naisena sinulle kumppanin rahat ja status ovat tärkeitä, kun taas miehille ei ole.
Ne miehet, joille naisen koulutus on täysin yhdentekevä asia, ovat yleensä itse jättäneet koulut kesken. Ja ennen vanhaan asia meni juuri noin, että miehen titteli määritti rouvan asemaa, koska rouva ei saanut itse hankkia niitä titteleitä. Tyttöjen piti tehdä hyvät naimakaupat, muuten he vajosivat oman säätynsä ulkopuolelle.
Suomalaiset pariskunnat ovat melko tasaväkisiä koulutukseltaan. Koulutetut naiset huolivat alemmin koulutetun miehen useammin kuin koulutetut miehet alemmin koulutetun naisen. Eli nimenomaan korkeakoulutetut miehet ovat tarkkoja siitä, että naiselta löytyy korkeakoulutodistus. Vanhempien koulutus periytyy myös jälkikasvulle. Vaikka kouluttamattomalle miehelle olisi ihan ok nostaa Kelan tukia ja piereskellä työkseen sohvalla ja jättää työnteko, koti ja lapset vaimon vastuulle, ei tuo kuvio houkuttele koulutettuja naisia.
Koulutetut naiset eivät useimmiten halua kouluttamattomia miehiä siitä syystä, että koulutus ei merkitse näille miehille mitään. Junttimainen mies kiskaisee koulutetun naisen omalle tasolleen aika äkkiä, jolloin nainen alkaa hävetä miehen lisäksi itseään, masentuu ja vajoaa henkiseen apatiaan, jossa pieruverkkarit, herkut, Kelan tuet ja kossupullot tuovat hetken lohtua.
Viimeinen kohta on ristiriidassa omien havaintojeni kanssa. Naiset, myös koulutetut, tuntuvat kiinnostuvan aina kaveristani, joka kävi lukiota parin jakson verran ja meni sitten töihin ja jäi sille tielle. Itse olen ylioppilas ja yliopistostakin on suorituksia hieman yli 500op. Yleisestikään ei ole jäänyt käsitystä, että koulutetut naiset oikeassa elämässä olisivat juuri akateemisten miesten perään enkä sano, että näin pitäisikään olla
ohis
Akateeminen mies ei ole itselleni se ensimmäinen valinta siitä syystä, että tiedän heillä olevan usein melko kovat vaatimukset kumppanille niillä osa-alueilla, joita itse en täytä. Tulisi olla mielenkiintoa ja taitoa keskustella ja väitellä hyvin vaativista, raskaista aiheista, jotka eivät itseäni kiinnosta. Usein on vaikea löytää molempia kiinnostavaa aihetta keskusteluun. Ja tämä siitä huolimatta, että olen akateeminen itsekin.
Pari kaveriani soitti ja valitteli melkein samaan aikaan miten mies ei ala keskustelemaan mistään. Kummallakin akateeminen mies.
Vierailija kirjoitti:
Ahaa eli nyt ymmärrän tasoteoria, eli se on sitä, että mies haluaa aina tavoitella sitä kauneinta näistä, mutta koska oma taso ei riitä, niin joutuu tyytymään oman tadoiseen naiseen. Ja ruma läski ja vanha (yli 25-vuotias) nainen on alinta kastia.
Hei, kiitos tästä. Olen tavisnainen- Tästä lähtien joka ikinen mies, joka on "tyytynyt" minuun lähtee saman tien mäkeen. Olen mieluummin yksin, kuin jonkun kanssa, joka on joutunut tyytymään minuun
Kannattaako sinun muuttaa elämässäsi mitään jonkun vammaisen trolli aloittajan takia, toki voi hän olla joku ”normaalikin” , vähän jälkeen jäänyt ihmispolo jonka ainoa kosketus seksiin on oma pen..is.
Vierailija kirjoitti:
Aina löytyy epätoivoisia miehiä, joille kelpaa ihan mikä nainen tahansa kunhan ei vaan peräkammarinpojan tarvitse elää YKSIN ja itsenäistyä aikuiseksi.
Prostituoidut tekevät hyvää bisnestä, kun miesasiakas ei haluakaan seksiä vaan halusi "jutella ja halata" lievittääkseen yksinäisyyttään. Siinä jutellessa kuluu helposti 60min ja seuraava asiakas ehtii ilmestyä paikalle ennen kuin juttuseuraa kaipaava luuseri älyää edes ryhtyä seksipuuhiin.
Tasoteoria on peräkammarinpoikien ja muiden puutteessa elävien ylijäämämiesten keksimä tekosyy sille, miksi eivät pärjää parisuhdemarkkinoilla. Myös rasismia piilotellaan usein "tasoteorian" taakse. Kun peräkammarinpojalla ei käy flaksi naisten kanssa, hän alkaa ulista, että maahanmuuttajamiehet vie kaikki "meidän naiset". Ei ne suomalaiset naiset ole suomalaisten miesten omaisuutta vaan itsenäisiä naisia, jotka seurustelevat kenen kanssa lystäävät.
Miten voi tällainen tylytys saada 7-0 peukut? Karmivaa tekstiä yksinäisistä ja syrjäytyneistä.
Nainen: "Tasoja ei ole olemassa!"
Mies: "Ai jaa? Taidanpa sitten yrittää tuota fitnesskissaa, kun itsekin tykkään käydä salilla"
Nainen: "No varaudu pakkeihin sitten. Kannattaa yrittää oman tasoisiaan"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Tuo on roskaa.
Koska olet nainen, projisoit omat kriteerisi muihin. Naisilla on tapana uskoa luokka-ajatteluun ja toivoa pääsevänsä miehen siivellä / miehen kanssa korkeampaan luokkaan.
"Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä."
Ja sinun tapasi jakaa ihmiset korkeampiin/alempiin luokkiin on vähemmän törkeä ja ihmisarvoa loukkaava? Ihan yhtä "törkeää" se on kuin ihmisten rankkaaminen ulkonäön perusteella. Ero on vain se että naisena sinulle kumppanin rahat ja status ovat tärkeitä, kun taas miehille ei ole.
Ne miehet, joille naisen koulutus on täysin yhdentekevä asia, ovat yleensä itse jättäneet koulut kesken. Ja ennen vanhaan asia meni juuri noin, että miehen titteli määritti rouvan asemaa, koska rouva ei saanut itse hankkia niitä titteleitä. Tyttöjen piti tehdä hyvät naimakaupat, muuten he vajosivat oman säätynsä ulkopuolelle.
Suomalaiset pariskunnat ovat melko tasaväkisiä koulutukseltaan. Koulutetut naiset huolivat alemmin koulutetun miehen useammin kuin koulutetut miehet alemmin koulutetun naisen. Eli nimenomaan korkeakoulutetut miehet ovat tarkkoja siitä, että naiselta löytyy korkeakoulutodistus. Vanhempien koulutus periytyy myös jälkikasvulle. Vaikka kouluttamattomalle miehelle olisi ihan ok nostaa Kelan tukia ja piereskellä työkseen sohvalla ja jättää työnteko, koti ja lapset vaimon vastuulle, ei tuo kuvio houkuttele koulutettuja naisia.
Koulutetut naiset eivät useimmiten halua kouluttamattomia miehiä siitä syystä, että koulutus ei merkitse näille miehille mitään. Junttimainen mies kiskaisee koulutetun naisen omalle tasolleen aika äkkiä, jolloin nainen alkaa hävetä miehen lisäksi itseään, masentuu ja vajoaa henkiseen apatiaan, jossa pieruverkkarit, herkut, Kelan tuet ja kossupullot tuovat hetken lohtua.
Viimeinen kohta on ristiriidassa omien havaintojeni kanssa. Naiset, myös koulutetut, tuntuvat kiinnostuvan aina kaveristani, joka kävi lukiota parin jakson verran ja meni sitten töihin ja jäi sille tielle. Itse olen ylioppilas ja yliopistostakin on suorituksia hieman yli 500op. Yleisestikään ei ole jäänyt käsitystä, että koulutetut naiset oikeassa elämässä olisivat juuri akateemisten miesten perään enkä sano, että näin pitäisikään olla
ohis
Akateeminen mies ei ole itselleni se ensimmäinen valinta siitä syystä, että tiedän heillä olevan usein melko kovat vaatimukset kumppanille niillä osa-alueilla, joita itse en täytä. Tulisi olla mielenkiintoa ja taitoa keskustella ja väitellä hyvin vaativista, raskaista aiheista, jotka eivät itseäni kiinnosta. Usein on vaikea löytää molempia kiinnostavaa aihetta keskusteluun. Ja tämä siitä huolimatta, että olen akateeminen itsekin.
Pari kaveriani soitti ja valitteli melkein samaan aikaan miten mies ei ala keskustelemaan mistään. Kummallakin akateeminen mies.
Heh, minä taas en näkisi tuossa mitään valittamisen aihetta :D Tietysti akateemisiakin miehiä on erilaisia mutta havaintojeni mukaan tämä keskusteleva tyyppi on selvässä enemmistössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Suomessa ei ole mitään selkeitä yhteiskuntaluokkia, vaan saman ydinperheenkin sisällä voi olla ihmisiä peruskoulun käyneestä tohtoriin ja sossun asiakkaasta suurituloiseen, hyvätuloisesta duunarista akateemiseen prekariaattiin. Koittakaa nyt jo sisäistää että tuo luokkajako on Suomessa saa aikansa elänyt vaikka se käytiinkin luennolla läpi. Käytä omia aivojasi.
"Muita tasoja ja luokkia ei sitten olekaan":D. Kuule, ihan varmasti on monellakin elämänalueella. Kaikki asiat voidaan luokitella. Eri asia sitten yleispätevyyden suhteen onko luokittelijana ammattilainen vaiko maallikko palstajäbä.
Päinvastoin. Juuri viime aikoina on havaittu että vaikka luokkajaon oli jo ajateltu kadonneen, se on kuitenkin paljon selkeämmin olemassa kuin halutaan nähdä. Akateemisesti koulutettujen vanhempien lapsilla on moninkertainen mahdollisuus kouluttautua myös itse korkealle kuin alemmin koulutettujen. Soaiaalituilla elävä tai pitkäaikaistyöttämyydestä kärsivän perheen lapset taas usein toistavat samaa kaavaa. Myös parisuhteiden muodostamisessa luokilla on edelleen merkitystä. Ei tietysti monestikaan tiedostetulla tasolla mutta kyllä luokka tuo mukanaan myös usein tietynlaisen ajattelumaailman ja arvot. Ja samanlaiset arvot taas sitovat ihmisiä helpommin yhteen kuin ihan erilaiset arvot ja kokemusmaailmat. Kuten ruotsiksi sattuvasti sanotaan: "lika barn leka bäst"
Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille? Tässä ei nyt puhuta suvuista joissa kaikki ovat kolmannen polven sossuasiakkaita tai toisaalta vanhan rahan lääkärisukuja. Näitä on murto-osa muihin verrattuna. Köyhyys voi periytyä mutta ei siihen tarvita l u o k k a a.
Mitä väliä sillä on jos valitsee ammatin esim. vanhempien esimerkin mukaan? Kun ne ammattikouluun menneet ovat jo maksaneet omakotitalonsa siinä vaiheessa kun työtön humanisti elää nälkärajalla. Ongelmako tässä on se, että amisparat eivät tajunneet hakea yliopistoon? Kuka tässä nyt on mitäkin luokkaa?
Mikä ihme "periytyvä ajattelutapa" minulla ja ystävilläni on kun lähtötilanne muutaman sukupolven takaa on torppari tai muu tavis ja muu suku sekalainen seurakunta tohtoria, opettajaa, sähkömiestä, lähihoitajaa, sihteeriä ja työtöntä. Että mikä se yhdistävä luokka-aspekti tässä sitten on? Joo, tottakai se pari haetaan samantapaisesta välttäen ääripäitä mutta tunnen ainakin 10 akateeminen-duunariparia.
Tämäkin varmaan mitätöidään sosiologijargonilla ja luentokertauksella vanhoista luokista.
Ei kukaan väitä että jokainen pariskunta olisi samaa yhteiskuntaluokkaa vaan että se on todennäköisempää että ollaan suunnilleen samanlaisista lähtökohdista kuin että ei olla.
Eikä myöskään kyse ole siitä että koko suku olisi samanlaista koska jokaiseen sukuun mahtuu monelaista tallaajaa. Mutta kyllä esim. sisarukset usein kouluttautuvat suunnilleen saman tasoisesta ja muodostavat usein aika samanlaisia parisuhteita. Ei siis aina mutta usein.
Ja harva suku on sellainen että siellä on täysin randomisti sekaisin pitkäaikaistyöttämiä ja professoreja. Kyllä monesti on havaittavissa joku "yleistaso" josta sitten osa poikkeaa yhteen suuntaan ja osa toiseen.
Luitko ollenkaan tekstiä johon viittasin ennen kuin kerrot itsestäänselvyyksiä? Tutkijakin voi olla pitkäaikaistyötön. Tuttu tohtori opiskelee lähihoitajaksi. Sisarukset usein kouluttautuvat tai eivät kouluttaudu saman tasoisesti ja miten niin suunnilleen? Esim. itse en pidä ammattikorkeakoulun käynyttä korkeakoulutettuna. Tuloille voi päästä millä vaan koulutuksella.
Eli: luokkakäsite vanhentunut, koska luokka-sana viittaa laajempaan ryhmään ja on sitä paitsi värittynyt. Keskitytään pitämään peruskoulu voimissaan niin lähtökohdat pysyvät edelleen melko tasa-arvoisina.
Millä perusteella alapeukut?:) Murtuvatko defenssit kun valmiiksi syötetyt mallit eivät enää päde? Vai eikö tohtori opiskele, amis voi olla hyvätuloinen jne.? Peruskoulu lopetettava??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Tuo on roskaa.
Koska olet nainen, projisoit omat kriteerisi muihin. Naisilla on tapana uskoa luokka-ajatteluun ja toivoa pääsevänsä miehen siivellä / miehen kanssa korkeampaan luokkaan.
"Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä."
Ja sinun tapasi jakaa ihmiset korkeampiin/alempiin luokkiin on vähemmän törkeä ja ihmisarvoa loukkaava? Ihan yhtä "törkeää" se on kuin ihmisten rankkaaminen ulkonäön perusteella. Ero on vain se että naisena sinulle kumppanin rahat ja status ovat tärkeitä, kun taas miehille ei ole.
Ne miehet, joille naisen koulutus on täysin yhdentekevä asia, ovat yleensä itse jättäneet koulut kesken. Ja ennen vanhaan asia meni juuri noin, että miehen titteli määritti rouvan asemaa, koska rouva ei saanut itse hankkia niitä titteleitä. Tyttöjen piti tehdä hyvät naimakaupat, muuten he vajosivat oman säätynsä ulkopuolelle.
Suomalaiset pariskunnat ovat melko tasaväkisiä koulutukseltaan. Koulutetut naiset huolivat alemmin koulutetun miehen useammin kuin koulutetut miehet alemmin koulutetun naisen. Eli nimenomaan korkeakoulutetut miehet ovat tarkkoja siitä, että naiselta löytyy korkeakoulutodistus. Vanhempien koulutus periytyy myös jälkikasvulle. Vaikka kouluttamattomalle miehelle olisi ihan ok nostaa Kelan tukia ja piereskellä työkseen sohvalla ja jättää työnteko, koti ja lapset vaimon vastuulle, ei tuo kuvio houkuttele koulutettuja naisia.
Koulutetut naiset eivät useimmiten halua kouluttamattomia miehiä siitä syystä, että koulutus ei merkitse näille miehille mitään. Junttimainen mies kiskaisee koulutetun naisen omalle tasolleen aika äkkiä, jolloin nainen alkaa hävetä miehen lisäksi itseään, masentuu ja vajoaa henkiseen apatiaan, jossa pieruverkkarit, herkut, Kelan tuet ja kossupullot tuovat hetken lohtua.
Viimeinen kohta on ristiriidassa omien havaintojeni kanssa. Naiset, myös koulutetut, tuntuvat kiinnostuvan aina kaveristani, joka kävi lukiota parin jakson verran ja meni sitten töihin ja jäi sille tielle. Itse olen ylioppilas ja yliopistostakin on suorituksia hieman yli 500op. Yleisestikään ei ole jäänyt käsitystä, että koulutetut naiset oikeassa elämässä olisivat juuri akateemisten miesten perään enkä sano, että näin pitäisikään olla
ohis
Akateeminen mies ei ole itselleni se ensimmäinen valinta siitä syystä, että tiedän heillä olevan usein melko kovat vaatimukset kumppanille niillä osa-alueilla, joita itse en täytä. Tulisi olla mielenkiintoa ja taitoa keskustella ja väitellä hyvin vaativista, raskaista aiheista, jotka eivät itseäni kiinnosta. Usein on vaikea löytää molempia kiinnostavaa aihetta keskusteluun. Ja tämä siitä huolimatta, että olen akateeminen itsekin.
Pari kaveriani soitti ja valitteli melkein samaan aikaan miten mies ei ala keskustelemaan mistään. Kummallakin akateeminen mies.
Heh, minä taas en näkisi tuossa mitään valittamisen aihetta :D Tietysti akateemisiakin miehiä on erilaisia mutta havaintojeni mukaan tämä keskusteleva tyyppi on selvässä enemmistössä.
Möllötättekö hiljaa sohvalla vai miten teillä kommunikoidaan...?
Koska haluan kiistää elämän raadollisuuden ja epätasa-arvoisuuden. Haluan pysyä prinsessa-maailmassani, jossa kaikki saa sen uljaan prinssin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nainen: "Tasoja ei ole olemassa!"
Mies: "Ai jaa? Taidanpa sitten yrittää tuota fitnesskissaa, kun itsekin tykkään käydä salilla"
Nainen: "No varaudu pakkeihin sitten. Kannattaa yrittää oman tasoisiaan"
Tämä. Mun pää ei taivu siihen, että samaan aikaan täytyy tiedostaa oma ja muiden taso sekä ymmärtää, että tasoja ei ole olemassa ja niistä puhuvat vain l-sukkareppanat
Onhan noita teorioita olemassa vaikka kuinka paljon ja hullut keksivät koko ajan lisää, mutta ei esim. tasoteorialla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Jos tunne-elämä on persoonallisuushäiriötasoisesti vaurioitunut, voi toki selitellä omaa kelpaamattomuuttaan ulkoistamalla asian tasoteoriaksi. Tuon nimen voisikin muuttaa persoonallisuushäiriöteoriaksi. Eihän se normaaleihin päde ja ap:lle tuo teoria on defenssi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita teorioita olemassa vaikka kuinka paljon ja hullut keksivät koko ajan lisää, mutta ei esim. tasoteorialla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Jos tunne-elämä on persoonallisuushäiriötasoisesti vaurioitunut, voi toki selitellä omaa kelpaamattomuuttaan ulkoistamalla asian tasoteoriaksi. Tuon nimen voisikin muuttaa persoonallisuushäiriöteoriaksi. Eihän se normaaleihin päde ja ap:lle tuo teoria on defenssi.
Eli ei ole olemassa piirteitä tai piirteiden yhdistelmiä, jotka yleisesti koetaan positiivisiksi ja kiinnostaviksi? Kuvaile hieman mallia, jota itse pidät uskottavana ja todellisuutta kuvaavana
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Tuo on roskaa.
Koska olet nainen, projisoit omat kriteerisi muihin. Naisilla on tapana uskoa luokka-ajatteluun ja toivoa pääsevänsä miehen siivellä / miehen kanssa korkeampaan luokkaan.
"Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä."
Ja sinun tapasi jakaa ihmiset korkeampiin/alempiin luokkiin on vähemmän törkeä ja ihmisarvoa loukkaava? Ihan yhtä "törkeää" se on kuin ihmisten rankkaaminen ulkonäön perusteella. Ero on vain se että naisena sinulle kumppanin rahat ja status ovat tärkeitä, kun taas miehille ei ole.
Ne miehet, joille naisen koulutus on täysin yhdentekevä asia, ovat yleensä itse jättäneet koulut kesken. Ja ennen vanhaan asia meni juuri noin, että miehen titteli määritti rouvan asemaa, koska rouva ei saanut itse hankkia niitä titteleitä. Tyttöjen piti tehdä hyvät naimakaupat, muuten he vajosivat oman säätynsä ulkopuolelle.
Suomalaiset pariskunnat ovat melko tasaväkisiä koulutukseltaan. Koulutetut naiset huolivat alemmin koulutetun miehen useammin kuin koulutetut miehet alemmin koulutetun naisen. Eli nimenomaan korkeakoulutetut miehet ovat tarkkoja siitä, että naiselta löytyy korkeakoulutodistus. Vanhempien koulutus periytyy myös jälkikasvulle. Vaikka kouluttamattomalle miehelle olisi ihan ok nostaa Kelan tukia ja piereskellä työkseen sohvalla ja jättää työnteko, koti ja lapset vaimon vastuulle, ei tuo kuvio houkuttele koulutettuja naisia.
Koulutetut naiset eivät useimmiten halua kouluttamattomia miehiä siitä syystä, että koulutus ei merkitse näille miehille mitään. Junttimainen mies kiskaisee koulutetun naisen omalle tasolleen aika äkkiä, jolloin nainen alkaa hävetä miehen lisäksi itseään, masentuu ja vajoaa henkiseen apatiaan, jossa pieruverkkarit, herkut, Kelan tuet ja kossupullot tuovat hetken lohtua.
Viimeinen kohta on ristiriidassa omien havaintojeni kanssa. Naiset, myös koulutetut, tuntuvat kiinnostuvan aina kaveristani, joka kävi lukiota parin jakson verran ja meni sitten töihin ja jäi sille tielle. Itse olen ylioppilas ja yliopistostakin on suorituksia hieman yli 500op. Yleisestikään ei ole jäänyt käsitystä, että koulutetut naiset oikeassa elämässä olisivat juuri akateemisten miesten perään enkä sano, että näin pitäisikään olla
ohis
Akateeminen mies ei ole itselleni se ensimmäinen valinta siitä syystä, että tiedän heillä olevan usein melko kovat vaatimukset kumppanille niillä osa-alueilla, joita itse en täytä. Tulisi olla mielenkiintoa ja taitoa keskustella ja väitellä hyvin vaativista, raskaista aiheista, jotka eivät itseäni kiinnosta. Usein on vaikea löytää molempia kiinnostavaa aihetta keskusteluun. Ja tämä siitä huolimatta, että olen akateeminen itsekin.
Pari kaveriani soitti ja valitteli melkein samaan aikaan miten mies ei ala keskustelemaan mistään. Kummallakin akateeminen mies.
Heh, minä taas en näkisi tuossa mitään valittamisen aihetta :D Tietysti akateemisiakin miehiä on erilaisia mutta havaintojeni mukaan tämä keskusteleva tyyppi on selvässä enemmistössä.
Möllötättekö hiljaa sohvalla vai miten teillä kommunikoidaan...?
Keskustelevalla tyypillä tarkoitin sellaista, joka käyttää kaikki illat esimerkiksi politiikasta tai muista vastaavista raskaista aiheista jauhamiseen. Saatat tunnistaa ihmistyypin? Minua sellainen ei kiinnosta vaan ennemmin juttelen jostain kevyemmästä. Niinkin voi kommunikoida. Ja voi siinä sohvalla hiljaakin möllöttää, sekin on joskus oikein hyvä vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita teorioita olemassa vaikka kuinka paljon ja hullut keksivät koko ajan lisää, mutta ei esim. tasoteorialla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Jos tunne-elämä on persoonallisuushäiriötasoisesti vaurioitunut, voi toki selitellä omaa kelpaamattomuuttaan ulkoistamalla asian tasoteoriaksi. Tuon nimen voisikin muuttaa persoonallisuushäiriöteoriaksi. Eihän se normaaleihin päde ja ap:lle tuo teoria on defenssi.
Eli ei ole olemassa piirteitä tai piirteiden yhdistelmiä, jotka yleisesti koetaan positiivisiksi ja kiinnostaviksi? Kuvaile hieman mallia, jota itse pidät uskottavana ja todellisuutta kuvaavana
Tietysti on, mutta niistä nämä tasojankkajat eivät yleensä puhu mitään. Henkinen terveys ja tasapainoisuus on yksi. Peruspositiivinen ja aktiivinen elämänasenne on toinen. Sitten esim puhtaus ja asiallinen pukeutuminen. Riittävä älykkyys ja kyky toimia muiden ihmisten kanssa. Huumorintaju. Nämä kun on kunnossa, on jo aika vahvoilla parisuhdemarkkinoilla. Ja jos jollakin alueella näistä on ongelmia, kyllä se toki laskee ’tasoa’.
Sen sijaan yhdenkään naisen ikinä en ole kuullut kaipaavan mieheltä tietynlaista leukaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Suomessa ei ole mitään selkeitä yhteiskuntaluokkia, vaan saman ydinperheenkin sisällä voi olla ihmisiä peruskoulun käyneestä tohtoriin ja sossun asiakkaasta suurituloiseen, hyvätuloisesta duunarista akateemiseen prekariaattiin. Koittakaa nyt jo sisäistää että tuo luokkajako on Suomessa saa aikansa elänyt vaikka se käytiinkin luennolla läpi. Käytä omia aivojasi.
"Muita tasoja ja luokkia ei sitten olekaan":D. Kuule, ihan varmasti on monellakin elämänalueella. Kaikki asiat voidaan luokitella. Eri asia sitten yleispätevyyden suhteen onko luokittelijana ammattilainen vaiko maallikko palstajäbä.
Päinvastoin. Juuri viime aikoina on havaittu että vaikka luokkajaon oli jo ajateltu kadonneen, se on kuitenkin paljon selkeämmin olemassa kuin halutaan nähdä. Akateemisesti koulutettujen vanhempien lapsilla on moninkertainen mahdollisuus kouluttautua myös itse korkealle kuin alemmin koulutettujen. Soaiaalituilla elävä tai pitkäaikaistyöttämyydestä kärsivän perheen lapset taas usein toistavat samaa kaavaa. Myös parisuhteiden muodostamisessa luokilla on edelleen merkitystä. Ei tietysti monestikaan tiedostetulla tasolla mutta kyllä luokka tuo mukanaan myös usein tietynlaisen ajattelumaailman ja arvot. Ja samanlaiset arvot taas sitovat ihmisiä helpommin yhteen kuin ihan erilaiset arvot ja kokemusmaailmat. Kuten ruotsiksi sattuvasti sanotaan: "lika barn leka bäst"
Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille? Tässä ei nyt puhuta suvuista joissa kaikki ovat kolmannen polven sossuasiakkaita tai toisaalta vanhan rahan lääkärisukuja. Näitä on murto-osa muihin verrattuna. Köyhyys voi periytyä mutta ei siihen tarvita l u o k k a a.
Mitä väliä sillä on jos valitsee ammatin esim. vanhempien esimerkin mukaan? Kun ne ammattikouluun menneet ovat jo maksaneet omakotitalonsa siinä vaiheessa kun työtön humanisti elää nälkärajalla. Ongelmako tässä on se, että amisparat eivät tajunneet hakea yliopistoon? Kuka tässä nyt on mitäkin luokkaa?
Mikä ihme "periytyvä ajattelutapa" minulla ja ystävilläni on kun lähtötilanne muutaman sukupolven takaa on torppari tai muu tavis ja muu suku sekalainen seurakunta tohtoria, opettajaa, sähkömiestä, lähihoitajaa, sihteeriä ja työtöntä. Että mikä se yhdistävä luokka-aspekti tässä sitten on? Joo, tottakai se pari haetaan samantapaisesta välttäen ääripäitä mutta tunnen ainakin 10 akateeminen-duunariparia.
Tämäkin varmaan mitätöidään sosiologijargonilla ja luentokertauksella vanhoista luokista.
Ei kukaan väitä että jokainen pariskunta olisi samaa yhteiskuntaluokkaa vaan että se on todennäköisempää että ollaan suunnilleen samanlaisista lähtökohdista kuin että ei olla.
Eikä myöskään kyse ole siitä että koko suku olisi samanlaista koska jokaiseen sukuun mahtuu monelaista tallaajaa. Mutta kyllä esim. sisarukset usein kouluttautuvat suunnilleen saman tasoisesta ja muodostavat usein aika samanlaisia parisuhteita. Ei siis aina mutta usein.
Ja harva suku on sellainen että siellä on täysin randomisti sekaisin pitkäaikaistyöttämiä ja professoreja. Kyllä monesti on havaittavissa joku "yleistaso" josta sitten osa poikkeaa yhteen suuntaan ja osa toiseen.
Luitko ollenkaan tekstiä johon viittasin ennen kuin kerrot itsestäänselvyyksiä? Tutkijakin voi olla pitkäaikaistyötön. Tuttu tohtori opiskelee lähihoitajaksi. Sisarukset usein kouluttautuvat tai eivät kouluttaudu saman tasoisesti ja miten niin suunnilleen? Esim. itse en pidä ammattikorkeakoulun käynyttä korkeakoulutettuna. Tuloille voi päästä millä vaan koulutuksella.
Eli: luokkakäsite vanhentunut, koska luokka-sana viittaa laajempaan ryhmään ja on sitä paitsi värittynyt. Keskitytään pitämään peruskoulu voimissaan niin lähtökohdat pysyvät edelleen melko tasa-arvoisina.
Millä perusteella alapeukut?:) Murtuvatko defenssit kun valmiiksi syötetyt mallit eivät enää päde? Vai eikö tohtori opiskele, amis voi olla hyvätuloinen jne.? Peruskoulu lopetettava??
Sitä että et ymmärrä yhtään yhteiskuntaluokkien logiikkaa. Tutkija voi olla työtön, mutta hän on silti ylempää keskiluokkaa koulutuksensa ja kiinnostustensa takia. Tulot eivät ratkaise, rikas duunari on edelleen duunari. Ja AMK nyt vaan tuottaa korkeakoulututkintoja. Jos yhtään ymmärtäisit koulutusjärjestelmiä ja olisit asunut esim ulkomailla, missä bachelor on normi tutkinto, ymmärtäisit sen.
Koulutus perityy, joten sisarusten koulutustasot korreloivat. Se on tutkittu fakta, jota inttämällä et pysty muuttamaan miksikään.
Tää on nii viihdettä: persoonallisuushäiriöinen mies, joka ei saa naista vimmatusta yrityksestä huolimatta, luulee tajuavansa jotakin parinmuodostuksesta :)
Ihminen, jolla on nolla suhdetta :D
Minä en vaihtaisi mun vatsakasta puolisoa kehenkään maailmassa, vaikka saisin kenet. Miten se mahtuu teoriaan?
Ja muut hyvässä suhteessa olevat sanoisivat samaa. Mutta sitä ei ymmärrä se, jolla ei koskaan ole oikeaa rakkautta ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Suomessa ei ole mitään selkeitä yhteiskuntaluokkia, vaan saman ydinperheenkin sisällä voi olla ihmisiä peruskoulun käyneestä tohtoriin ja sossun asiakkaasta suurituloiseen, hyvätuloisesta duunarista akateemiseen prekariaattiin. Koittakaa nyt jo sisäistää että tuo luokkajako on Suomessa saa aikansa elänyt vaikka se käytiinkin luennolla läpi. Käytä omia aivojasi.
"Muita tasoja ja luokkia ei sitten olekaan":D. Kuule, ihan varmasti on monellakin elämänalueella. Kaikki asiat voidaan luokitella. Eri asia sitten yleispätevyyden suhteen onko luokittelijana ammattilainen vaiko maallikko palstajäbä.
Päinvastoin. Juuri viime aikoina on havaittu että vaikka luokkajaon oli jo ajateltu kadonneen, se on kuitenkin paljon selkeämmin olemassa kuin halutaan nähdä. Akateemisesti koulutettujen vanhempien lapsilla on moninkertainen mahdollisuus kouluttautua myös itse korkealle kuin alemmin koulutettujen. Soaiaalituilla elävä tai pitkäaikaistyöttämyydestä kärsivän perheen lapset taas usein toistavat samaa kaavaa. Myös parisuhteiden muodostamisessa luokilla on edelleen merkitystä. Ei tietysti monestikaan tiedostetulla tasolla mutta kyllä luokka tuo mukanaan myös usein tietynlaisen ajattelumaailman ja arvot. Ja samanlaiset arvot taas sitovat ihmisiä helpommin yhteen kuin ihan erilaiset arvot ja kokemusmaailmat. Kuten ruotsiksi sattuvasti sanotaan: "lika barn leka bäst"
Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille? Tässä ei nyt puhuta suvuista joissa kaikki ovat kolmannen polven sossuasiakkaita tai toisaalta vanhan rahan lääkärisukuja. Näitä on murto-osa muihin verrattuna. Köyhyys voi periytyä mutta ei siihen tarvita l u o k k a a.
Mitä väliä sillä on jos valitsee ammatin esim. vanhempien esimerkin mukaan? Kun ne ammattikouluun menneet ovat jo maksaneet omakotitalonsa siinä vaiheessa kun työtön humanisti elää nälkärajalla. Ongelmako tässä on se, että amisparat eivät tajunneet hakea yliopistoon? Kuka tässä nyt on mitäkin luokkaa?
Mikä ihme "periytyvä ajattelutapa" minulla ja ystävilläni on kun lähtötilanne muutaman sukupolven takaa on torppari tai muu tavis ja muu suku sekalainen seurakunta tohtoria, opettajaa, sähkömiestä, lähihoitajaa, sihteeriä ja työtöntä. Että mikä se yhdistävä luokka-aspekti tässä sitten on? Joo, tottakai se pari haetaan samantapaisesta välttäen ääripäitä mutta tunnen ainakin 10 akateeminen-duunariparia.
Tämäkin varmaan mitätöidään sosiologijargonilla ja luentokertauksella vanhoista luokista.
Ei kukaan väitä että jokainen pariskunta olisi samaa yhteiskuntaluokkaa vaan että se on todennäköisempää että ollaan suunnilleen samanlaisista lähtökohdista kuin että ei olla.
Eikä myöskään kyse ole siitä että koko suku olisi samanlaista koska jokaiseen sukuun mahtuu monelaista tallaajaa. Mutta kyllä esim. sisarukset usein kouluttautuvat suunnilleen saman tasoisesta ja muodostavat usein aika samanlaisia parisuhteita. Ei siis aina mutta usein.
Ja harva suku on sellainen että siellä on täysin randomisti sekaisin pitkäaikaistyöttämiä ja professoreja. Kyllä monesti on havaittavissa joku "yleistaso" josta sitten osa poikkeaa yhteen suuntaan ja osa toiseen.
Luitko ollenkaan tekstiä johon viittasin ennen kuin kerrot itsestäänselvyyksiä? Tutkijakin voi olla pitkäaikaistyötön. Tuttu tohtori opiskelee lähihoitajaksi. Sisarukset usein kouluttautuvat tai eivät kouluttaudu saman tasoisesti ja miten niin suunnilleen? Esim. itse en pidä ammattikorkeakoulun käynyttä korkeakoulutettuna. Tuloille voi päästä millä vaan koulutuksella.
Eli: luokkakäsite vanhentunut, koska luokka-sana viittaa laajempaan ryhmään ja on sitä paitsi värittynyt. Keskitytään pitämään peruskoulu voimissaan niin lähtökohdat pysyvät edelleen melko tasa-arvoisina.
Millä perusteella alapeukut?:) Murtuvatko defenssit kun valmiiksi syötetyt mallit eivät enää päde? Vai eikö tohtori opiskele, amis voi olla hyvätuloinen jne.? Peruskoulu lopetettava??
Sitä että et ymmärrä yhtään yhteiskuntaluokkien logiikkaa. Tutkija voi olla työtön, mutta hän on silti ylempää keskiluokkaa koulutuksensa ja kiinnostustensa takia. Tulot eivät ratkaise, rikas duunari on edelleen duunari. Ja AMK nyt vaan tuottaa korkeakoulututkintoja. Jos yhtään ymmärtäisit koulutusjärjestelmiä ja olisit asunut esim ulkomailla, missä bachelor on normi tutkinto, ymmärtäisit sen.
Koulutus perityy, joten sisarusten koulutustasot korreloivat. Se on tutkittu fakta, jota inttämällä et pysty muuttamaan miksikään.
Eihän tuollaisella käsitteistöllä tee mitään jos niillä ei ole enää yhteisiä nimittäjiä kuten tulotaso, eikö? Olen asunut ulkomailla ja työskennellyt ammattikorkeakoulussa.
Luuserit ei tajua, ettei parisuhteessa ulkonäkö ei ole pääroolissa. Ulkonäkö ei olla saa suorastaan vastenmielinen alussa, mutta sitten tulee tärkeäksi ihan muut asiat. Tämän tietää jokainen hyvässä suhteessa ollut. Mutta ei persoonallisuushäiriöinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on tasoja. Käytän nyt vaikka itseäni esimerkkinä.
Minä:
- lyhyt
- hieman keskivartalolihava
- ei koulutusta
- osa-aikatyö
- ei omaisuutta
- hyvin vähän kokemusta naisten kanssa
Keskiarvomies:
- normaalimittainen
- normaalipainoinen
- korkeakoulutus
- vakiotyö ja ura
- oma asunto, auto ja ehkä kesämökki
- seurustellut ja harrastanut seksiä teini-ikäisestä asti
On selvää kumpi on ylemmällä tasolla. Ei tässä ole mitään väärää. Turha sitä silti on kiistää, että tasoja on.
Suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan erotella kolme tasoa: työväenluokka, alempi ja ylempi keskiluokka sekä yläluokka. Useimmiten ihmiset pariutuvat samasta yhteiskuntaluokasta tulevien kanssa, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä kuin muiden. Heidän jälkeläisistään myös tulee todennäköisimmin saman yhteiskuntaluokan edustajia ainakin koulutuksellisessa mielessä. Poikkeuksia toki löytyy.
Muita tasona ja luokkia ei sitten olekaan. Työväenluokan edustaja ei ihmisenä ole huonompi kuin yläluokan, vaan kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo. Tasoteoriassa on se vika, että siinä törkeästi ja ihmisarvoa loukkaavasti annetaan ihmisille arvosana x/10, jolloin alemman arvosanan saavat ovat huonompia ihmisiä. Lisäksi nuo arvosanat eivät ole universaaleja ja toistettavia, sillä ne jotka alentuvat toisia ihmisiä numeerisesti luokittelemaan, antavat samoille ihmisille erilaisia arvosanoja. Kyseessä on subjektiivinen kokemus, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana.
Suomessa ei ole mitään selkeitä yhteiskuntaluokkia, vaan saman ydinperheenkin sisällä voi olla ihmisiä peruskoulun käyneestä tohtoriin ja sossun asiakkaasta suurituloiseen, hyvätuloisesta duunarista akateemiseen prekariaattiin. Koittakaa nyt jo sisäistää että tuo luokkajako on Suomessa saa aikansa elänyt vaikka se käytiinkin luennolla läpi. Käytä omia aivojasi.
"Muita tasoja ja luokkia ei sitten olekaan":D. Kuule, ihan varmasti on monellakin elämänalueella. Kaikki asiat voidaan luokitella. Eri asia sitten yleispätevyyden suhteen onko luokittelijana ammattilainen vaiko maallikko palstajäbä.
Päinvastoin. Juuri viime aikoina on havaittu että vaikka luokkajaon oli jo ajateltu kadonneen, se on kuitenkin paljon selkeämmin olemassa kuin halutaan nähdä. Akateemisesti koulutettujen vanhempien lapsilla on moninkertainen mahdollisuus kouluttautua myös itse korkealle kuin alemmin koulutettujen. Soaiaalituilla elävä tai pitkäaikaistyöttämyydestä kärsivän perheen lapset taas usein toistavat samaa kaavaa. Myös parisuhteiden muodostamisessa luokilla on edelleen merkitystä. Ei tietysti monestikaan tiedostetulla tasolla mutta kyllä luokka tuo mukanaan myös usein tietynlaisen ajattelumaailman ja arvot. Ja samanlaiset arvot taas sitovat ihmisiä helpommin yhteen kuin ihan erilaiset arvot ja kokemusmaailmat. Kuten ruotsiksi sattuvasti sanotaan: "lika barn leka bäst"
Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille? Tässä ei nyt puhuta suvuista joissa kaikki ovat kolmannen polven sossuasiakkaita tai toisaalta vanhan rahan lääkärisukuja. Näitä on murto-osa muihin verrattuna. Köyhyys voi periytyä mutta ei siihen tarvita l u o k k a a.
Mitä väliä sillä on jos valitsee ammatin esim. vanhempien esimerkin mukaan? Kun ne ammattikouluun menneet ovat jo maksaneet omakotitalonsa siinä vaiheessa kun työtön humanisti elää nälkärajalla. Ongelmako tässä on se, että amisparat eivät tajunneet hakea yliopistoon? Kuka tässä nyt on mitäkin luokkaa?
Mikä ihme "periytyvä ajattelutapa" minulla ja ystävilläni on kun lähtötilanne muutaman sukupolven takaa on torppari tai muu tavis ja muu suku sekalainen seurakunta tohtoria, opettajaa, sähkömiestä, lähihoitajaa, sihteeriä ja työtöntä. Että mikä se yhdistävä luokka-aspekti tässä sitten on? Joo, tottakai se pari haetaan samantapaisesta välttäen ääripäitä mutta tunnen ainakin 10 akateeminen-duunariparia.
Tämäkin varmaan mitätöidään sosiologijargonilla ja luentokertauksella vanhoista luokista.
Ei kukaan väitä että jokainen pariskunta olisi samaa yhteiskuntaluokkaa vaan että se on todennäköisempää että ollaan suunnilleen samanlaisista lähtökohdista kuin että ei olla.
Eikä myöskään kyse ole siitä että koko suku olisi samanlaista koska jokaiseen sukuun mahtuu monelaista tallaajaa. Mutta kyllä esim. sisarukset usein kouluttautuvat suunnilleen saman tasoisesta ja muodostavat usein aika samanlaisia parisuhteita. Ei siis aina mutta usein.
Ja harva suku on sellainen että siellä on täysin randomisti sekaisin pitkäaikaistyöttämiä ja professoreja. Kyllä monesti on havaittavissa joku "yleistaso" josta sitten osa poikkeaa yhteen suuntaan ja osa toiseen.
Luitko ollenkaan tekstiä johon viittasin ennen kuin kerrot itsestäänselvyyksiä? Tutkijakin voi olla pitkäaikaistyötön. Tuttu tohtori opiskelee lähihoitajaksi. Sisarukset usein kouluttautuvat tai eivät kouluttaudu saman tasoisesti ja miten niin suunnilleen? Esim. itse en pidä ammattikorkeakoulun käynyttä korkeakoulutettuna. Tuloille voi päästä millä vaan koulutuksella.
Eli: luokkakäsite vanhentunut, koska luokka-sana viittaa laajempaan ryhmään ja on sitä paitsi värittynyt. Keskitytään pitämään peruskoulu voimissaan niin lähtökohdat pysyvät edelleen melko tasa-arvoisina.
Millä perusteella alapeukut?:) Murtuvatko defenssit kun valmiiksi syötetyt mallit eivät enää päde? Vai eikö tohtori opiskele, amis voi olla hyvätuloinen jne.? Peruskoulu lopetettava??
Sitä että et ymmärrä yhtään yhteiskuntaluokkien logiikkaa. Tutkija voi olla työtön, mutta hän on silti ylempää keskiluokkaa koulutuksensa ja kiinnostustensa takia. Tulot eivät ratkaise, rikas duunari on edelleen duunari. Ja AMK nyt vaan tuottaa korkeakoulututkintoja. Jos yhtään ymmärtäisit koulutusjärjestelmiä ja olisit asunut esim ulkomailla, missä bachelor on normi tutkinto, ymmärtäisit sen.
Koulutus perityy, joten sisarusten koulutustasot korreloivat. Se on tutkittu fakta, jota inttämällä et pysty muuttamaan miksikään.
Eihän tuollaisella käsitteistöllä tee mitään jos niillä ei ole enää yhteisiä nimittäjiä kuten tulotaso, eikö? Olen asunut ulkomailla ja työskennellyt ammattikorkeakoulussa.
Eli tiedät, että AMK on korkeakoulututkinto ja vastaa hyvinkin monia ulkomaisia korkeakoulututkintoja.
Ja tulotaso ei ole yhteiskuntaluokkaa määräävä tekijä, mutta koulutustaso ja kiinnostuksenkohteet on. Näitä on tutkittu paljonkin, ja on löytynyt paljon yhteiskuntaluokkaa erottavia piirteitä. Mutta Suomessa raha ei sellainen ole.