Jos suomalaiselle lapselle annetaan nimeksi Noah, miten luulette nimen äännettävän?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
No onneksi ei ole annettu suomalaiselle
On kai Janna poika puoliksi suomalainen vaikka isä onkin kamerunilais-ranskalainen n e g g e r i?
Vierailija kirjoitti:
Riippuisi sukunimestä.
Noah Virtanen = Noa(h) Virtanen,
Noah Anderson = Nouah Änderson
Jannan vauvan sukunimeksi ei varmastikaan tule Hurmerinta vaan joku mustan miehen nimi.
Mä ääntäisin tuon nooa, mutta poikani kaveripiirissä on useampi Noah ja heidän vanhempansa ääntävät sen noah....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuisi sukunimestä.
Noah Virtanen = Noa(h) Virtanen,
Noah Anderson = Nouah Änderson
Jannan vauvan sukunimeksi ei varmastikaan tule Hurmerinta vaan joku mustan miehen nimi.
No ei varmaan, kuulostaisi kamalalta
Noo-aH Hurmerinta. Ihan kuin joku haukoitus tai ohho-ihmettely siinä keskellä 😆
Hurmerinta muutenkin vähän ikävä nimi, hurme=veri. Veririnta?
[noua]
Suomessa on myös nimi Nooa, joka aiheuttanee vähemmän ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Mä ääntäisin tuon nooa, mutta poikani kaveripiirissä on useampi Noah ja heidän vanhempansa ääntävät sen noah....
Oikeasti? Eihän se h äänny missään niistä kielistä joissa nimi on yleinen. Se on mykkä-h.
Tulevalle petikumppanille herkullinen nimi hokea sängyssä ainaskin. Liekö siellä idea tuohon nimeen syntynyt hmm..
Vierailija kirjoitti:
Huoh
Tuskin h:ta alkuun. Pitikö sun kirjoittaa Nuoh?
Luulin lapsena että Ukkonnooa oli kunnon mies. Hassu nimi sekin.
Ruotsinkielisillä sama tyyppi oli tietysti Gubbennuua.
Jos tiivistetään keskustelu siihen, että älä anna lapselle vierasperäistä nimeä, jota kukaan ei osaa lausua oikein.
Vierailija kirjoitti:
Jos tiivistetään keskustelu siihen, että älä anna lapselle vierasperäistä nimeä, jota kukaan ei osaa lausua oikein.
ja jos osaa lausua niin seuraava ongelma taivutuksen kanssa...
Kun vanhemmat ovat valinneeet nimen jossa on lopussa h, niin kyllä se on tarkoitus ääntää. Nimi lausutaan siis Noah, aivan kuten Susannah lausutaan Susannah.
Nooa se tulee suomalaisille olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuisi sukunimestä.
Noah Virtanen = Noa(h) Virtanen,
Noah Anderson = Nouah Änderson
Jannan vauvan sukunimeksi ei varmastikaan tule Hurmerinta vaan joku mustan miehen nimi.
No ei varmaan, kuulostaisi kamalalta
Noo-aH Hurmerinta. Ihan kuin joku haukoitus tai ohho-ihmettely siinä keskellä 😆
Hurmerinta muutenkin vähän ikävä nimi, hurme=veri. Veririnta?
Hurme tarkoittaa haavasta vuotanutta verta, engl. gore. Erotuksena yleismerkityksestä veri, engl. blood.
Menen leikkimään Noah'n kanssa? Noahin kanssa? Noan? Nooan? Nouan? Nuuan? Nouän?
Tavutetaanko sen genetiivi No-a-hin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuisi sukunimestä.
Noah Virtanen = Noa(h) Virtanen,
Noah Anderson = Nouah Änderson
Jannan vauvan sukunimeksi ei varmastikaan tule Hurmerinta vaan joku mustan miehen nimi.
No ei varmaan, kuulostaisi kamalalta
Noo-aH Hurmerinta. Ihan kuin joku haukoitus tai ohho-ihmettely siinä keskellä 😆
Hurmerinta muutenkin vähän ikävä nimi, hurme=veri. Veririnta?Hurme tarkoittaa haavasta vuotanutta verta, engl. gore. Erotuksena yleismerkityksestä veri, engl. blood.
Niin? Eli Veririnta. Lieneekö ammuttu vai pistetty?
Mikä lapselle nimeksi, Noa, Nooa vai Noah?
Kysymys: Nimi Nooa tuntuu niin mieluisalta pojalle ristimänimeksi. Voiko sen antaa muodossa Noah? Miten sitä taivutetaan?
Vastaus: Vanha raamatullinen nimi on ollut käytössä muodoissa Noa, Nooa ja Noah. Nooak ei ole saanut meillä kannatusta. Taivutuksen kannalta näistä varianteista Noah on hankalin, sillä perusmuoto tulee lausutuksi [nooa], onhan sananloppuinen h aika hankala suomalaisen ääntää. Kirjoitusasu on englannin ja saksan mukainen, ja niissä kielissä nimi äännetään [nou ] ja [nooa]. Kielikellossa 2/1985 on ohje, jonka mukaan r ja h -loppuisten vierasnimien taivutusmuodoissa äännetään loppukonsonantti ja päätteet liitetään siihen sidevokaalin avulla. Siis nimet äännetään niin kuin kirjoitetaan: Noah : Noahin : Noahia : Noahiin. Jos joku ääntääkin o:n pitkäksi, tullaan sekamuotoon, joka ei noudata oikein suomen kielen sääntöjä, mutta ei johdonmukaisesti vierasnimienkään taivutusohjeita. Annettua ohjetta, poikkeusta yleisohjeesta, voi noudattaa suomalaisen pojan nimessä suomenkielisessä ympäristössä, mutta jos nimenkantaja on ulkomaalainen, tuntuisi luontevalta noudattaa vierasnimien taivuttamisen yleisohjetta: kun nimi loppuu konsonanttiin, joka ei äänny, kirjoitetaan konsonantin jälkeen heittomerkki ja pääteainekset. Siis Noah’n [nooan] : Noah’a [nooaa] : Noah’an [nooaan].