Lue keskustelun säännöt.
Kamalin huvipuistolaite missä olet ollut?
Kommentit (700)
Tivolin Demonen. Turhaan kokeilin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lentävässä matossa heittelehdin jotenkin kummallisesti lapsena. Tuntui että putoan turvakaaren alta. Siitä jäi pieni trauma. Korkkiruuviin menin silloisen kumppanin painostuksesta myöhemmin.
Täällä ihan sama, joskus lapsena siihen menin isän kanssa ja samalle penkkiriville tuli vielä lihava mies. Turvakaari/puomi ei tullut lähellekään. siinä sitten pidin kiinni henkeni edestä ja heiluin edestakas, olin varma että putoan. Muuten kyllä juoksin kaikkissa laitteissa ihan surutta, mutta lentävässä matossa en käynyt sen jälkeen vuosiin.
Vierailija kirjoitti:
Linnanmäen Enterpriseen teinit minut kerran huijasivat mukaansa, ja huusin ja valitin niin paljon, että edessä olevasta vaunusta kääntyivät yhdessä rauhallisemmassa vaiheessa katsomaan :D Sen jälkeen mulle suositeltiinkin Kot Kot-junaa.
Korjaan: laitteen nimi olikin Linnunrata. Pimeässä tilassa rämisteltiin raiteita pitkin ja oli kamalaa!
nöde kirjoitti:
Viikinkivene! Luulin, että putoan ja kuolen. Ruokoilin Jumalaa, vaikka en edes usko Jumalaan.
Kyllä sinä silloin uskoit ja hyvinhän sun kävi: olet elossa!
Vierailija kirjoitti:
Suomen Tivolissa joskus viime vuosituhannella. Heiluvien varsien varassa oli kaksi ”ohjaamoa”, joista molempiin mahtui kaksi ihmistä vierekkäin. Laite alkoi tehdä vastakkaista heiluriliikettä siten, että ne ”ohjaamot” tekivät lopulta 360 asteen ympyrän siten, että varsien päässä olevat ”ohjaamot” olivat ylösalaisin. Yhdessä vaiheessa ne pysähtyivät yläasentoon vähäksi aikaa siten, että ”ohjaamossa” oltiin pää alaspäin. Toivottavasti osasin selittää ymmärrettävästi.
Jep, oli varmasn samanlainen, josta aikaisemmin kirjoitin.
Lintsillä ohjaamossa istuttiin peräkkäin.
Kamala vekotin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan tavallinen karuselli. Se joka pyörii vaan ympyrää ja pirun kovaa. Yök.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lentävässä matossa heittelehdin jotenkin kummallisesti lapsena. Tuntui että putoan turvakaaren alta. Siitä jäi pieni trauma. Korkkiruuviin menin silloisen kumppanin painostuksesta myöhemmin.
Täällä ihan sama, joskus lapsena siihen menin isän kanssa ja samalle penkkiriville tuli vielä lihava mies. Turvakaari/puomi ei tullut lähellekään. siinä sitten pidin kiinni henkeni edestä ja heiluin edestakas, olin varma että putoan. Muuten kyllä juoksin kaikkissa laitteissa ihan surutta, mutta lentävässä matossa en käynyt sen jälkeen vuosiin.
Takauma teini-iästä. Itsehän siis nautin Lentävässä matossa, mutta sitten jostain syystä aloin katselemaan muita. Siinä laitteessa oli samaan aikaan monta alakouluikäistä ja näytti, ettei yksikään nauti siitä laitteesta. Vaan tosiaan itkivät ja parkuivat, roikkuivat puomissa kuin henkensä hädässä. Sen jälkeen vaan yritin keskittyä rohkasemaan heitä. Ikinä enää ole palannut moiseen laitteeseen ja monet muutkin olen jättänyt väliin, kun näki sen tuskan niiden lasten silmissä.
Mun huvipuistoajat loppu 16 vuoden ikään. Omien lasten kanssa oon kotkot tyyppisessä käynyt, mutta siinä se. Pitkin hampain ollaan huvipuistoissa muutenkaan käyty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin töissä Särkässä noihin aikoihin ja myös ko. laitetta ajelin. Sehän ei sitten pysähtynyt hetkessä ja hienoja elämyksiä oli, kun joku alkoi oksentamaan. Sehän levisi jokakerta ihan kaikkialle ja myös muiden kyytiläisten päälle.
Linnanmäen Lohikäärme, kun täysin kirkkaalta taivaalta alkoikin yhtäkkiä kesken ajon sataa kaatamalla. Laite jo itsessään sai multa pään pyörälle ja aiheutti pahoinvoinnin, siihen vielä lisäksi vaikeus hengittää valtavien sadepisaroiden hakatessa naamaa kuin pesukoneessa olisi. Laitteen valvoja pyöritti rauhassa pesuohjelman loppuun ja sitten koko huvipuisto juoksikin sateelta suojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vänkärin penkki silloin, kun vaimo ratissa.
Itse otan suojakännin ja puoliksi makaan takapenkillä.
En ole edes mennyt kamalimpiin huvipuistolaitteisiin, koska tulen pahoinvoivaksi pyörivässä liikkeessä.
”Hurjin” laite, jossa olen ollut oli joko Lintsin muinainen Vonkaputous tai Särkänniemen Korkkiruuvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole edes mennyt kamalimpiin huvipuistolaitteisiin, koska tulen pahoinvoivaksi pyörivässä liikkeessä.
”Hurjin” laite, jossa olen ollut oli joko Lintsin muinainen Vonkaputous tai Särkänniemen Korkkiruuvi.
On näköjään molemmat laitteet purettu muiden tieltä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelottavin ajelu oli Pärnussa.
Siellä oli semmonen pop-up huvipuisto
kasattu nurtsille. Sää oli sateinen, ihmisiä oli liikkeellä vain vähän.
Silti oli pakko mennä Pilvenpyörän näköisen laitteen kyytiin.
Ei siinä ollut kuin me kaksi, mikä oli jo huolestuttavaa. Siellä korkeimmassa kohdassa kävi mielessä että toivottavasti kaikki pultit on kiinnitetty kunnolla.
Särkänniemen High voltage oli jo liikaa.
M42
Vierailija kirjoitti:
Särkänniemessä oli aikanaan laite nimeltä Discoround, tms. Iso ympyrä, johon mentiin sisälle, ei ikkunoita ja pyöri aivan hulluna. Kerran olin tässä peruskouluikäisenä ja "nautinnollisen" kyydin päätteeksi suuntasin suoraan lähimpään vessaan oksentamaan.
Tämä, hyi helvetti. Paha olo kesti tämän jälkeen joku pari tuntia.
Sky Flyer Särkänniemessä joskus v. nakki ja muusi. Minä ja serkku, molemmilla tosi paha korkean paikan kammo. Jommankumman älynväläyksestä siihen mentiin ja oli polvet vellinä varmaan puoli tuntia sen jälkeen. Juuei. Jonnet ei kuitenkaan muista, niin tossa on linkki:
Vierailija kirjoitti:
Äitini vei minut ihan liian pienenä Särkänniemen Viikinkilaivaan. Olisinko ollut jotain 5-6 v. Tuntui koko ajan siltä, että valun turvakaaren ali. Äitini joutui pitämään minusta kiinni. Muistan tunteneeni syvää kauhua, ja varmaan ensimmäistä kertaa elämässäni pelänneeni kuolevani. Itkin hysteerisenä pelosta ja järkytyksestä, ja huusin jotakuta pysäyttämään laitteen ja että eikö ole mitään hätäjarrua. Vastapäätä istuvat ihmiset katsoivat äitiäni kuin vuoden kasvattajaa.
Itsellä samanlainen kokemus Wasalandiassa, sillä erotuksella että äitinikin itki silkasta kauhusta, samoin toisella puolella istunut kummitätini. Olimme valinneet paikan päädystä ja mulla oli liukkaat verkkarit jalassa. Muistan tunteen tippumisesta laivan mennessä ylös ja pidin itkien kiinni siitä ns turvalaidasta. Kun laivan keula lähti alas, valuin jalkatilaan ja sieltä äiti ja kummitäti yritti minua vetää ylös että en loukkaa päätäni laivan keulan taas noustessa. Joku huusi, että pysäyttäkää laite, mutta laitteen hoitaja ei tehnyt mitään. Siinä oli sen päivän huviretki sitten.
Myös tuo ns lentävä matto oli kamala pienenä, kun se oli kavereiden lempilaite ja itse pelkäsin todella putoavani. En uskaltanut sanoa kavereille, että en uskalla tulla. Hurricanessa paukkui turvakaaret ja joku mies kiljui pari riviä edempänä, että turvakaari irtoaa. Laite pysäytettiin ja suljettiin. En enää ikinä uskaltanut mennä siihen.
En muista laitteen nimeä, mutta melkein kuin Särkänniemen nykyinen Boom, tosin se ei pyörinyt samalla, ja meni vain yhden kerran ylös ja yhden kerran alas vapaapudotuksena. Se oli uusi laite silloin. Nuorena aikuisena suurin piirtein rukoilin ylös mennessä, että selviän hengissä, mutta sitten laitteesta poistuessa kikatin ihan hulluna. Mutta joo, en oo koskaan pelännyt laitteen alussa samalla tavalla kuin siinä. Nuorena tykkäsin kyllä hurjimmista laitteista. En oo käyny huvipuistossa lähes 20 vuoteen enää.
Linnanmäen Enterpriseen teinit minut kerran huijasivat mukaansa, ja huusin ja valitin niin paljon, että edessä olevasta vaunusta kääntyivät yhdessä rauhallisemmassa vaiheessa katsomaan :D Sen jälkeen mulle suositeltiinkin Kot Kot-junaa.