Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa kerrostaloasujat, mitä ihmettä te jyskytätte ja paiskotte pitkin seiniä ja lattioita?
Kertokaa kerrostaloasujat, mitä ihmettä te jyskytätte ja paiskotte pitkin seiniä ja lattioita? Olen muuttanut väliaikaisesti kerrostaloon ja uudet naapurini tuntuvat pitävän jumppa- ja punttisaleja kodeissaan, ainakin äänistä päätellen. Mitä ihmiset tekevät kodeissaan, että jatkuva töminä ja pauke raikaa pitkin taloa? Musiikki ei onneksi raikaa mutta tämä tällainen käsittämätön hakkaamisen tahti ihmetyttää? Talossa ei asu lapsia.
Kommentit (1698)
Omassa taloyhtiössä on nyt saatu pari vuotta nauttia siitä, mitä on normaali elämä. Ihan epätodelliselta tuntuu välillä vieläkin tämä ihana elämä, kun ei tarvita korvatulppia ja voi ihan oikeasti nauttia oman kodin rauhasta. Ei tarvita kuin yksi häiriköivä naapuri, ja muiden elämästä tulee yhtä h--ttiä. Monta vuotta kesti, ennen kuin tähän päästiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huono äänieristys tekee tuota. Asuin muinoin vanhassa kerrostalossa ja meno oli juuri tuota kuten aloittaja kertoo. Nyt asun uudessa ja täällä on paljon hiljaisempaa. Äänieristykseen on tullut tiukemmat standardit vuosien varrella. Kannattaa valita asunto, joka on uudehkossa (2010-luvulla) rakennetussa talossa, mikäli mahdollista. Samalla saa joitakin muita asumisviihtyvyyttä parantavia ominaisuuksi mm. vesimittari, ilmanvaihto jne.
Eipä pidä paikkaansa tuo kertomasi uusista taloista. Halvalla ja nopeeta tehdään sutta ja sekundaa. Äänieristeistä ei ole ainakaan tässä 12/2018 valmistuneessa krs-talossa tietoakaan! Naapurit tuntuvat asuvan tässä samassa kämpässä, kun kaikki kuuluu niin selvästi seinien läpi. Oksettavaa ja raivostuttavaa!!
Kannattaa lisätä omaan asuntoon tekstiilejä, jos naapureista kuuluu paljon ääntä. Paksuja mattoja, verhoja, pöytäliina ja vaikka akustiikkalevyjä. Tyhjä asunto on kuin kitaran kaikukoppa: voimistaa ulkopuolelta tulevia ääniä. Toki olisi hyvä, jos kaikki asukkaat lisäisivät asuntoihinsa tekstiilejä. Kokolattiamatotkin olisivat oikeastaan aika näppäriä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono äänieristys tekee tuota. Asuin muinoin vanhassa kerrostalossa ja meno oli juuri tuota kuten aloittaja kertoo. Nyt asun uudessa ja täällä on paljon hiljaisempaa. Äänieristykseen on tullut tiukemmat standardit vuosien varrella. Kannattaa valita asunto, joka on uudehkossa (2010-luvulla) rakennetussa talossa, mikäli mahdollista. Samalla saa joitakin muita asumisviihtyvyyttä parantavia ominaisuuksi mm. vesimittari, ilmanvaihto jne.
Eipä pidä paikkaansa tuo kertomasi uusista taloista. Halvalla ja nopeeta tehdään sutta ja sekundaa. Äänieristeistä ei ole ainakaan tässä 12/2018 valmistuneessa krs-talossa tietoakaan! Naapurit tuntuvat asuvan tässä samassa kämpässä, kun kaikki kuuluu niin selvästi seinien läpi. Oksettavaa ja raivostuttavaa!!
Määräykset ovat tiukentuneet, joten jos valitat äänieristyksen huonoudesta ja asia tutkitaan, se voidaan myös korjata. Ota yhteys isännöitsijään! Asunnossasi voidaan tehdä mittauksia ja selvittää mitä kautta äänet kantautuvat.
kirjoja paiskon ja juoksen ympyrää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutin 70-luvun kerrostaloon omistusasuntoon. Ihanan hiljaista, joko siis hyvät eristykset tai hiljaiset naapurit. Yläkerran vesiputkien äänet kuuluu, eipä juuri muuta. Edellinen vuokrakämppäni oli myös 70-lukulainen ja siellä kuului paljon enemmän mm. naapurin ukon puhelimessa kailotus.
Vierailija kirjoitti:
Olen arvellut kantapääjyskytyksen yhdeksi syyksi sitä, että käytetään takaa avoimia tohveleita, jolloin pitääkseen jalkineen jalassa pitää jalkaterän olla kohotettuna lattiaan tallatessa. Eli noilla ei edes voi kävellä normaalisti, vain kanta-astuen tai hiihtäen meno onnistuu. Sitten vielä useimpien tossujen pohjat ovat liian ohuita. Eli mm. Ainojen ja Reinojen valmistaja on välillisesti syyllinen.
Kantapäätömistely johtuu huonoista jalan lihaksista. Jalka on vain veltto lätty joka tömähtää kantapäästä lattiaan. terve jalka astuu päkiävoittoisesti, jolloin ei tule tumahdusta. Sen takia naiset ovat pahimpia kantapäätömistelijöitä. Alakerrassani asuu vanha mummo, jonka tytär käy monta kertaa päivässä kylässä. Alkaa aina sellainen kantapääralli, kun tämä jyskyttää menemään, että minulla resonoi tietyt esineet täällä yläpuolellakin. Sääliksi käy alapuolella asuvaa.
Kantapääjytääjät, tunnetteko tai kuuletteko itse sitä jytinää kun te astelette menemään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen arvellut kantapääjyskytyksen yhdeksi syyksi sitä, että käytetään takaa avoimia tohveleita, jolloin pitääkseen jalkineen jalassa pitää jalkaterän olla kohotettuna lattiaan tallatessa. Eli noilla ei edes voi kävellä normaalisti, vain kanta-astuen tai hiihtäen meno onnistuu. Sitten vielä useimpien tossujen pohjat ovat liian ohuita. Eli mm. Ainojen ja Reinojen valmistaja on välillisesti syyllinen.
Kantapäätömistely johtuu huonoista jalan lihaksista. Jalka on vain veltto lätty joka tömähtää kantapäästä lattiaan. terve jalka astuu päkiävoittoisesti, jolloin ei tule tumahdusta. Sen takia naiset ovat pahimpia kantapäätömistelijöitä. Alakerrassani asuu vanha mummo, jonka tytär käy monta kertaa päivässä kylässä. Alkaa aina sellainen kantapääralli, kun tämä jyskyttää menemään, että minulla resonoi tietyt esineet täällä yläpuolellakin. Sääliksi käy alapuolella asuvaa.
Kantapääjytääjät, tunnetteko tai kuuletteko itse sitä jytinää kun te astelette menemään?
En tunnista laiskuutta eikä ole lihaksetkaan heikot, olen kyllä topakka ja toimelias. 😁
Tyyliin jos siiretään tuolit keittiön pöydän alle ja vedetään esiin, kun halutaan istua. Imuri jossa on kolisevat pyörät. Tässä varmaan yleisimmät laahaus ja kolina äänet, jotka omasta kämpästäni kuuluvat naapuriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahvakuulalla aloitin. Sitten paiskoin lusikkalaatikkoa kiinni, pudotin haarukan lattialle ja lopulta kävelin korkkareilla laminaattia pitkin...
Heitän ainakin ruokailuvälineet, leikkuuveitset sun muut mitkä ei mene rikki tiskialtaaseen. Kuuluu aika ikävä ääni, mutta elämisen ääniähän kerrostalossa saa ollakin päiväsaikaan. Sitä en ihan ymmärrä että yölläkin kuuluu mitä omituisimpia kolahduksia ja jysähdyksiä ja eräs naapuri aamulla töihin mennessään kolistelee rappukäytävän rapussa kaiteita jollakin.
Sinulla taitaa olla pieniä mielenterveyden ongelmia, ei normaalit ihmiset heittele tavaroita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut kerrostalossa nyt hieman yli vuoden ja siis aikaisemmin olen asunut vain rivitalossa (päätyasunto, seinänaapurin kämppä lähes aina tyhjillään, ja äänieristys oli mainio). Asun ensimmäisessä kerroksessa, joten alakerran naapureita minulla ei ole. Suurempaa meteliä ei ole juurikaan ollut, mitä nyt joskus ihmisten riitelyä on saattanut kuulua tuolta ylhäältä lapsiperhekodista.
Mutta yksi, melko säännöllinen asia, josta häiriinnyn, on tosiaan joku yläkerran kantapääastuja. Oudointa siinä on se, että töminä alkaa satunnaisina aikoina päivästä/illasta, ja sitten sitä kestää yhtäjaksoisesti 5-10 minuuttia. Kuulostaa siis siltä kuin asukas tekisi lenkkiä kämpässään edestakaisin; kuulen selkeästi kun asukas aina tömistelee kämpän yhdeltä puolelta toiselle. Onko kyseessä päivittäinen liikuntaspurtti vai miksiköhän naapuri tömistelee edestakaisin kuin stressaantunut häkkieläin?
Joskus tuo töminä on kuulunut aamuyöstäkin, mutta sitä onneksi sattuu harvoin ja yötöminät ovat sijoittuneet viikonlopulle.
Kyllä, se voi olla liikuntaspurtti tai sitten esimerkiksi lapsi kömpii sängystään ylös sata kertaa ja hänet pitää kantaa sinne takaisin. Myös jotkin tavaroiden roudaamiset esimerkiksi vaatekaapista kierrätykseen vietävät kamat viedään lähemmäksi ovea tai petivaatteita viedään parvekkeelle tuulettumaan. Tai sitten esim vieraille viedään tarjottavia olohuoneeseen. Tai keittiö voi myös olla sen verran iso, että sitä sitä pitää kävellä eestaas kokkailun aikana. Tai kokatessa pitää kurkkia, ettei lapset tee olkkarissa pahojaan.
Hassua, että tätäkin pitää ihan erikseen kysellä, miksi ihmiset liikkuvat asunnossaan.
Ai niin ja itselläni on tapana aina kävellä asunnossa ympäriinsä, kun puhun puhelimessa.
Onko se pakko oikein voimalla iskeä kantapäät lattiaan joka askeleella? Minun pitää oikein tahallani iskeä kantapäätä lattiaan, etä siitä lähtee sellainen jumalaton töminä, joten en tiedä tekeekö yläkerran naapuri niin tahallaan vai voiko joku oikeasti kävellä niin vahvasti pelkillä kantapäillään. Kun siihen ei auta korvatulpat tai bluetooth-kuulokkeetkaan, se töminä on niin voimakasta, että jokaisella askeleella tuntuu tapahtuvan pieni maanjäristys.
Miten kenenkään ihmisen jalat kestää sitä takomista. Olen kokeillut itse tömäyttää kantapäitä lattiaan, enkä saa millään hakattua niitä sellaisella voimalla, josta töminää syntyy. Mutta vähemmälläkin takomisella sattuu jo jalkoihin.
No sun alakerran naapurilla on sitten luultavasti vielä enemmän melua ja töminää kun sulla. Etsinä itse sitä töminää kuule, mutta alakerrassa kuuluu. Pitää opetella sipsuttamaan tömistelemättä, tai meteliä syntyy automaattisesti, sellaisessa talossa, jossa tämä on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M7näymmärrään kirjoitti:
Tiedän vastauksen tuohon jatkuvaan töminä askellukseen: tahallista häiriköintiä ja yleistä sivistymättömyyttä, halutaan aiheuttaa tahallista meteliä joka provosoi ja ärsyttää naapureita
Minun yläkerran naapuri väittää että olen tehnyt aiheettomasti hänestä häiriö ilmoituksia ja ettei hän metelöi nyt uhkailee mua poliiseilla
Nyt meteli on entistä kovempaa, ottanut käyttöön lattiaan hakkaamisen ja ihmeellisiä pamauksia tekee...
Ei tässä auta muu kuin ensi vuonna muuttaa
Häiriköt saa tässä maassa kaikki periksi ja häiriköt voittaa, me kiltit ja tunnolliset joudutaan muuttamaan ja alistumaan, isännöitsijä on aina näiden metelöitsijöiden puolella
Ja häiriköiden häätämisessäkin menee yleensä yli vuosi, meillä kesti kamapään häätäminen 14 kuukautta, sinä aikana mölysi miten paljon vaan halusi, seuraava häirikkö jos muuttaa tänne niin pakko minun muuttaa heti pois, koska häädöissä kestää aivan liian kauan
Voisko olla koiria, jotka touhuavat omiaan. Raahaavat ja viskelevät lelujaan pisin lattiaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut kerrostalossa nyt hieman yli vuoden ja siis aikaisemmin olen asunut vain rivitalossa (päätyasunto, seinänaapurin kämppä lähes aina tyhjillään, ja äänieristys oli mainio). Asun ensimmäisessä kerroksessa, joten alakerran naapureita minulla ei ole. Suurempaa meteliä ei ole juurikaan ollut, mitä nyt joskus ihmisten riitelyä on saattanut kuulua tuolta ylhäältä lapsiperhekodista.
Mutta yksi, melko säännöllinen asia, josta häiriinnyn, on tosiaan joku yläkerran kantapääastuja. Oudointa siinä on se, että töminä alkaa satunnaisina aikoina päivästä/illasta, ja sitten sitä kestää yhtäjaksoisesti 5-10 minuuttia. Kuulostaa siis siltä kuin asukas tekisi lenkkiä kämpässään edestakaisin; kuulen selkeästi kun asukas aina tömistelee kämpän yhdeltä puolelta toiselle. Onko kyseessä päivittäinen liikuntaspurtti vai miksiköhän naapuri tömistelee edestakaisin kuin stressaantunut häkkieläin?
Joskus tuo töminä on kuulunut aamuyöstäkin, mutta sitä onneksi sattuu harvoin ja yötöminät ovat sijoittuneet viikonlopulle.
Kyllä, se voi olla liikuntaspurtti tai sitten esimerkiksi lapsi kömpii sängystään ylös sata kertaa ja hänet pitää kantaa sinne takaisin. Myös jotkin tavaroiden roudaamiset esimerkiksi vaatekaapista kierrätykseen vietävät kamat viedään lähemmäksi ovea tai petivaatteita viedään parvekkeelle tuulettumaan. Tai sitten esim vieraille viedään tarjottavia olohuoneeseen. Tai keittiö voi myös olla sen verran iso, että sitä sitä pitää kävellä eestaas kokkailun aikana. Tai kokatessa pitää kurkkia, ettei lapset tee olkkarissa pahojaan.
Hassua, että tätäkin pitää ihan erikseen kysellä, miksi ihmiset liikkuvat asunnossaan.
Ai niin ja itselläni on tapana aina kävellä asunnossa ympäriinsä, kun puhun puhelimessa.
Onko se pakko oikein voimalla iskeä kantapäät lattiaan joka askeleella? Minun pitää oikein tahallani iskeä kantapäätä lattiaan, etä siitä lähtee sellainen jumalaton töminä, joten en tiedä tekeekö yläkerran naapuri niin tahallaan vai voiko joku oikeasti kävellä niin vahvasti pelkillä kantapäillään. Kun siihen ei auta korvatulpat tai bluetooth-kuulokkeetkaan, se töminä on niin voimakasta, että jokaisella askeleella tuntuu tapahtuvan pieni maanjäristys.
Miten kenenkään ihmisen jalat kestää sitä takomista. Olen kokeillut itse tömäyttää kantapäitä lattiaan, enkä saa millään hakattua niitä sellaisella voimalla, josta töminää syntyy. Mutta vähemmälläkin takomisella sattuu jo jalkoihin.
No sun alakerran naapurilla on sitten luultavasti vielä enemmän melua ja töminää kun sulla. Etsinä itse sitä töminää kuule, mutta alakerrassa kuuluu. Pitää opetella sipsuttamaan tömistelemättä, tai meteliä syntyy automaattisesti, sellaisessa talossa, jossa tämä on ongelma.
Sorry, jos tuotan pettymyksen. Mun alakerrassa on talon perustukset, enkä osaa kävellä iskemällä kantapäitä voimalla lattiaan.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lisätä omaan asuntoon tekstiilejä, jos naapureista kuuluu paljon ääntä. Paksuja mattoja, verhoja, pöytäliina ja vaikka akustiikkalevyjä. Tyhjä asunto on kuin kitaran kaikukoppa: voimistaa ulkopuolelta tulevia ääniä. Toki olisi hyvä, jos kaikki asukkaat lisäisivät asuntoihinsa tekstiilejä. Kokolattiamatotkin olisivat oikeastaan aika näppäriä...
Meinasin ottaa työmaalta ylijääneitä akustiikkalevyjä ja vuorata niillä alkovini seinät ja katon 😄 voisi helpottaa nukkumista edes hieman
Aikoinaan, kun kerrostalossa asustelin, niin yläkerran naapuri ilmeisesti sängyllä jyskytti seinää tai lämpöpatteria. Oli rouvaparalle kivuliasta homma tuo, kun kun niin voihki ja valitti.
Ihmettelin, että miksei tuota päivällä tehnyt vaan illalla tai yöllä moiseen urakkaan ryhtyi,
Naapurissa poliisi/diakonissa pariskunta jyystää iltasella niin että sängyn sorkat paukkuu lattiaan.
Uskomattomia vähätteleviä trollaajia täällä. Mutta onhan tämä internets. Naapurien metelöinti voi vaikuttaa todella paljon ihmisen elämään, jos ei ikinä saa olla rauhassa. On tutkittu juttu, että jatkuva meteli nostaa stressitasoja ja vähentää hyvinvointia.
Toisaalta en ymmärrä sitäkään, miksi niille naapureille ei voi käydä sanomassa. Itse olen viimeisten viiden vuoden aikana asunut kahdessa talossa, joissa ei ole tarvinnut naapurin ovikelloa pimpottaa. Ja olen muuttanut monen monta kertaa. Yhdessä talossa eräskin alakerran naapuri oli kuunnellut seinän takaa kuuluvia öisiä viddu-huutoja ties kuinka kauan. Minä kävin kahta kerrosta ylempää sanomassa yön pimeinä tunteina, että nyt hiljaa, täällä asuu muitakin. Kolmannen kerran jälkeen uskoi.
Sanominen on tuottanut tulosta lähes aina. Olen ollut ystävällinen ja pyytänyt käyntini aiheuttamaa häiriötä anteeksi. Ihmiset eivät usein ole tietoisia metelöinnistään ja saattavat itse olla onnekkaampia naapureidensa suhteen. Osa, joskin vähemmistö, naapureista on hermostunut, kun olen käynyt metelistä sanomassa, mutta heistäkin kaikki ovat alun kiukun jälkeen oikeasti ottaneet neuvosta vaarin ja vähentäneet kolisteluaan. Yksi poikkeus on ollut, ja hänellä taisi olla enemmänkin ongelmia: kantalaukkasi ja paukutteli kaikki kaapit läpi melkein joka yö kolmesta viiteen. Ei myöntänyt mitään, syytti muita, valehteli suut ja silmät täyteen ja jatkoi samaa rataa, kunnes muutti pois.
Ymmärrän, että äänet eivät kulkeudu aina suoraviivaisesti, mutta jos pystyy seuraamaan yläkerran tyypin askelia ja jos kolina loppuu yläpuolelta ja siirtyy käytävään, on melun lähde aivan selvä.
Omia inhokkejani ovat kanta-astujat. Yksi yläkerran naapuri hankki kaverin, joka tuli aina iltaisin kylään, takoi kantojaan lattiaan usein yökolmeen ja paukutteli kaappeja yöpalaa valmistaessaan. Samassa osoitteessa seinänaapurin isäihminen nukahti seinän vierustalla olevalle sohvalle ja kuorsasi seinää tärisyttäen pitkälle yöhön ennen kuin siirtyi makuuhuoneen puolelle. Aamulla heräsin puoli kuudelta saman äijän kantapäätömistelyyn. Lähes poikkeuksetta kantapääkävelijät ovat olleet kuitenkin (nuoria) naisia. He ovat toisaalta myös niitä, jotka on opetettu kunnioittamaan toisia, joten sanominen tehoaa, kunhan he vain saavat tiedon.
Itsellä ei onneksi ole kokemusta marmorikuulista tai superpalloista. Yläkerran naapuri ilmeisesti heittelee iltaisin koiralle lelua, joka kalahtaa laminaattiin, mutta kaiken aiemman rinnalla tuo ei tunnu juuri missään.
Minut on opetettu olemaan kävelemättä kantapäillä, ja nuoruudenkodissa tai sisaruksilla vieraillessa saa heti noottia, jos aamukymmeneltä lipeää keittiön astialaatikon ovi kiinni liian kovaa, joten olen tarkka myös siitä, etten itse pidä meteliä, varsinkaan kymmenen jälkeen.
Meidän rappukäytävässä asu perhe mikä siirtelee huonekaluja päivittäin alkaen aamu kuuden jälkeen. Sitten koko päivä juoksuääntä ja huonekalujen raahausääntä. Normaaleita elämisen ääniä vissiin lapsiperheessä.
Se pikkuisen huvittava piirre tuossa, että kun lapsukaiset juoksentelee sisällä nurkasta toiseen asuntoa ja pitkin pitkää eteistä edestakaisin, niin sitten kun perhettä näkee ulkona autolle ja sieltä pois kävelemässä, niin molemmat vanhemmat pitävät näitä "herranenkeleitä" tiukasti kädestä kiinni, ettei vaan lapsukaiset erehtyisi yhtään juoksuaskelta ulkona ottamaan. Juokseminenhan tulee, ihan oikein, suorittaa turvallisesti sisätiloissa.