Missä menee karmivuuden ja romantiikan raja? Jos esim. ajelee autolla toistuvasti ihastuksensa kodin lähellä, onko se jo liian karmivaa?
Puhun otsikossa miehistä, mutta voivat miehet ja lesbot myös vastata milloin nainen menee liian pitkälle. Missä vaiheessa romantiikka goes creepy?
Kommentit (120)
Miksi pitäisi kiertää, jos se on lyhin reitti oikaista?
Itse olen monesti kiertänyt muutamankin entisen miesystäväni kauempaa, mutta sitten olen vaan miettinyt, että hitto, jos on läpikulkukatu tai iso valtatie, niin hittojako mun pitää kierrellä ja väistellä. Jos se jotakuta ahdistaa tai nyppii, niin muuttakoon johonkin korpeen mun tieltä.
Kun olin teini yksi toivottoman yksipuolisesti ihastunut kundi kiikaroi kotitaloani läheiseltä mäeltä. Silloin olin vain että oi kun söpöä, nykyään olisi karvat pystyssä ja soittaisin poliisit.
Kun ei mene toisen omaan pihaan, vaan pysyy yleisellä tiellä, niin so what. Eri asia oli se, kun mun eksä pisti kaverinsa stalkkaamaan mua, kun menin eron jälkeen vanhempieni luo. Sinne kun pääsee vain yksityistietä. Mun isä kaiveli silloin jo haulikkoa esille, kun toinen ei välittänyt yksityistien kylteistä pätkääkään.
Vierailija kirjoitti:
Kun olin teini yksi toivottoman yksipuolisesti ihastunut kundi kiikaroi kotitaloani läheiseltä mäeltä. Silloin olin vain että oi kun söpöä, nykyään olisi karvat pystyssä ja soittaisin poliisit.
Toi on jo laitonta.
Ei se ole romanttista koskaan ettei jätetä rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Kun ei mene toisen omaan pihaan, vaan pysyy yleisellä tiellä, niin so what. Eri asia oli se, kun mun eksä pisti kaverinsa stalkkaamaan mua, kun menin eron jälkeen vanhempieni luo. Sinne kun pääsee vain yksityistietä. Mun isä kaiveli silloin jo haulikkoa esille, kun toinen ei välittänyt yksityistien kylteistä pätkääkään.
Ei nyt ihan noionkaan. Työkaveria stalkannut sai tuomion ja siinä huomioitiin myös työpaikan ulkopuolella venailu. Aina jostain putkahti näkyviin tämä hyypiö.
Vierailija kirjoitti:
Kun ei mene toisen omaan pihaan, vaan pysyy yleisellä tiellä, niin so what. Eri asia oli se, kun mun eksä pisti kaverinsa stalkkaamaan mua, kun menin eron jälkeen vanhempieni luo. Sinne kun pääsee vain yksityistietä. Mun isä kaiveli silloin jo haulikkoa esille, kun toinen ei välittänyt yksityistien kylteistä pätkääkään.
Pihaan ei sentään uskaltanut tulla. Tilanne ratkesi siihen, mutta kyllä tuli creepy olo, varsinkin mun vanhemmille.
Fyysinen stalkkaaminen menee minusta aina yli. Esim. väijytään paikoissa joissa ihastus käy, vaikka mitään omaa asiaa ei paikkaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei mene toisen omaan pihaan, vaan pysyy yleisellä tiellä, niin so what. Eri asia oli se, kun mun eksä pisti kaverinsa stalkkaamaan mua, kun menin eron jälkeen vanhempieni luo. Sinne kun pääsee vain yksityistietä. Mun isä kaiveli silloin jo haulikkoa esille, kun toinen ei välittänyt yksityistien kylteistä pätkääkään.
Ei nyt ihan noionkaan. Työkaveria stalkannut sai tuomion ja siinä huomioitiin myös työpaikan ulkopuolella venailu. Aina jostain putkahti näkyviin tämä hyypiö.
Työpaikan piha on yksityisaluetta. Ei siellä saa stalkata. Ihan sama kuin jonkun kodin pihassa stalkkais.
Tämä taitaa olla vähän samanlainen kysymys kuin siinä höyhen vs. kokonainen kana -keississä?
Mutta ihan vaan otsikon kysymykseen jos vastaisin. Jos esim työ- tai kauppamatka lyhenee merkittävästi ihastuksen osoitteen ohitse ajelemalla, ei käsittääkseni ole väärin sitä valita. Jos taas hengaat siellä nurkilla vain sen vuoksi että ihastus asuu siellä, ei kuulosta terveeltä. Se voi sulle tuoda hyvän mielen nähdä se sun ihastus livenä, mutta entisenä stalkattuna voin kertoa, että se ei tuo hyvää mieltä sille ihastuksen kohteelle.
Vierailija kirjoitti:
Fyysinen stalkkaaminen menee minusta aina yli. Esim. väijytään paikoissa joissa ihastus käy, vaikka mitään omaa asiaa ei paikkaan ole.
No miten sen ihastuksen sitten tapaa, jos pitää välttää sen baaria, lähikauppaa jne?
Romanttista:
Lähettää joka päivä ruusu
Tulla laulamaan ikkunan alle
Creepyä:
Lähettää "tahdon vain sinut ja saan sinut" kirjeitä joka päivä
Tulla tuijottamaan ikkunan taakse
Stalkkaamisessa ei koskaan ole mitään romanttista. Jos stalkkaajan mielestä onkin, kohde varmasti näkee asian toisin.
Eräs mies, jonka olin tavannut vain kerran aiemmin, jäi luonani kiinni siitä että oli laittanut likapyykkikorista rintaliivini ja oli tunkemassa niitä reppuunsa. Jäätyään kiinni alkoi sönköttää, että teki sen siksi että halusi ostaa minulle lahjaksi rintaliivit ja olisi ottanut ne malliksi kauppaan mukaan. Se ei ollut romanttista, vaan karmivaa. Emmekä olleet tavanneet missään intiimissä merkeissä, vaan ihan perus ravintolaillallisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fyysinen stalkkaaminen menee minusta aina yli. Esim. väijytään paikoissa joissa ihastus käy, vaikka mitään omaa asiaa ei paikkaan ole.
No miten sen ihastuksen sitten tapaa, jos pitää välttää sen baaria, lähikauppaa jne?
Menet kerran sinne baariin/lähikauppaan tms. ja otat rohkeasti kontaktia, kerrot ihastuksellesi siis missä mennään. Ellet saa toivomaasi vastakaikua, jätät ihastuksen rauhaan. Ei tää mitään rakettitiedettä oo.
Pistin välit poikki kaverin kanssa, ja sain myöhemmin kuulla yhteiseltä tutulta että "Anna" oli ihmetellyt missä olet, kun on kävellyt usein talosi ohi mutta ei koskaan näe sinua. Se tuntui aika pahalta. Ei oltu siis parisuhteessa, ja riitaannuttiin aika pahasti. Ilmeisesti "Anna" uskoi että jos sattuisi kohtaamaan minut pihassa, meistä tulisi taas kaverit. Tai jotain. Hän asui lähellä, mutta oli silti vähän ahdistavaa, että hän ilmeisesti tieten tahtoen kierteli taloani.
Joskus sitten kävikin niin, että satuin olemaan toisen kaverin kanssa matkalla kotiin. "Anna" tuli väkisin halaamaan, siis oikeasti väkisin kun astuin taaksepäin, sanoi "saako halata", ja en nyt sitten viitsinyt sanoa toisen kaverin nähden että ei. Se oli todella kiusallista.
Mä näin mun entisen ihastuksen pyöräilemässä kesällä mun kodin ohi. Tuli hyvä mieli, vaikka jouduinkin ajamaan autolla vaan kiiruusti ohi, kun oli kiire töihin. :)
Ei liene ollut siltä vahinko, kun asuu ihan muualla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei mene toisen omaan pihaan, vaan pysyy yleisellä tiellä, niin so what. Eri asia oli se, kun mun eksä pisti kaverinsa stalkkaamaan mua, kun menin eron jälkeen vanhempieni luo. Sinne kun pääsee vain yksityistietä. Mun isä kaiveli silloin jo haulikkoa esille, kun toinen ei välittänyt yksityistien kylteistä pätkääkään.
Ei nyt ihan noionkaan. Työkaveria stalkannut sai tuomion ja siinä huomioitiin myös työpaikan ulkopuolella venailu. Aina jostain putkahti näkyviin tämä hyypiö.
Työpaikan piha on yksityisaluetta. Ei siellä saa stalkata. Ihan sama kuin jonkun kodin pihassa stalkkais.
Ei ollut työpaikallamme pihaa, vaan ihan tavallinen katu kerrostalon edessä. Kodin läheisyydessä myös tämä hyypiö venaili bussipysäkeillä ja muilla yleisillä paikoilla. Että jos nyt joku luulee, että julkisilla paikoilla vainoamista voi rauhassa tehdä, niin tiedoksi, ettei se pidä paikkansa. Laajennetussa lähestymiskiellossa on mainittu koti, työpaikka ja myöskään meitä työkavereita ei saanut lähestyä, koska lähetteli postia myös meille ja soitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fyysinen stalkkaaminen menee minusta aina yli. Esim. väijytään paikoissa joissa ihastus käy, vaikka mitään omaa asiaa ei paikkaan ole.
No miten sen ihastuksen sitten tapaa, jos pitää välttää sen baaria, lähikauppaa jne?
Menet kerran sinne baariin/lähikauppaan tms. ja otat rohkeasti kontaktia, kerrot ihastuksellesi siis missä mennään. Ellet saa toivomaasi vastakaikua, jätät ihastuksen rauhaan. Ei tää mitään rakettitiedettä oo.
Tässä se vastaus tulikin.
Kaikki stalkkaaminen on creepyä.