Lue keskustelun säännöt.
Hesarissa tänään: Meikin vuoksi työtön?
22.11.2019 |
"Vahva meikki on niin iso osa identiteettiäni, etten ole valmis luopumaan siitä työn vuoksi”, Eeva-Kaisa Metsola sanoo. Tuttavien mielestä vahva meikki estää Eeva-Kaisa Metsolaa saamasta työpaikkaa. Metsola ei aio tyyliään muuttaa, sillä ulkonäöllä ei pitäisi olla tekemistä osaamisen kanssa. Onko oikein, että ulkonäkö voi kuitenkin vaikuttaa työelämässä esimerkiksi siihen, kuka saa työpaikan.
Mitäs av-raati sanoo: Saako ulkonäkö vaikuttaa työnsaantimahdollisuuksiin? Saako töihin tulla missä asussa ja meikissä tahansa?
Kommentit (432)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monet täällä sanovat jättävänsä palkkaamatta, koska olettaisivat sairaaksi. Tiesittekö, että sairauden takia palkkaamatta jättäminen on syrjintää,
Ei ole rekrytoinnissa ihan noin suoraviivaista. ”Kaiken kaikkiaan vaaditaan yleisen mittapuun mukaan hyväksyttävä syy, jos ansioituneinta hakijaa ei valita. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi henkilökohtaisessa soveltuvuudessa oleva ero valitun ja valitsematta jääneen välillä. Työnantajan tehtävänä on osoittaa, että tällainen syy on olemassa.”
Tässä nyt henkilökohtainen soveltuvuus nousee vastaan helposti, jos työnhakija ei halua luopua meikistään tai muuttaa sitä. Silloinhan kyse ei ole sairaudesta vaan todellakin siitä meikistä, ja siitä johtuvasta joustamattomuudesta. Lisäksi hän todennäköisesti ei ole ansioitunein hakija juuri missään, koska työhistoria on ilmeisesti aika olematon. Siihen taas auttaisi se, että suostuisi itse palkattavaksi, eli pesisi naamansa.
Sairaus ei kuitenkaan ole hyväksyttävä syy.
On monia töitä joihin ei voi palkata ihmisiä, joiden terveydentila ei ole riittävä. Joillekin aloille ei edes kouluteta, jos on tiettyjä terveysongelmia. Lisäksi, rekrytoijan tunne siitä että haastateltava on "ihan pimeä" ei ole sairauden perusteella syrjimistä, vaan hakijan luonteen arvioimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hesarin jutusta. Tää amputaatioheitto on kyllä... Nojoo. Tää argumentti vasta syökin uskottavuutta.
”Metsolaa mietityttää eniten se, mihin raja vedetään, jos työntekijöiden ulkonäköä aletaan rajoittaa. Pari vuotta sitten hän harkitsi hakevansa opiskelemaan lakia.
”Olen vasta tänä vuonna tämän meikkikeskustelun myötä ymmärtänyt, että monen mielestä tyylini ei sopisi lakimiehelle. Entä asianajaja, jolta puuttuu käsi tai jolla on silikonirinnat? Syövätkö nekin liikaa uskottavuutta?””
Tämä on ihan oikeasti loukkaava kommentti EK:lta. Jos joku on menettänyt raajansa tai syntynyt ilman sitä, se ei ole mikään tyylikysymys, ja vaikuttaa paljon ihmisen arkeen ja taustalla voi olla hyvinkin traumaattinen kokemus. Amputaatiota ei voi pestä pois.
Eiköhän tuo meikkaaminen ole vain ulkoinen ilmaus vähän isommista ongelmista.
Vapaa-ajalla Ihminen voi ilmentää itseään, kuten haluaa, pukeutua tyylillensä sopivalla tavalla (siihenkin on toki joku raja, kuten alastomuus muualla, kuin oman kodin seinien sisällä jne). Ei pidä rikkoa lakia.
Aikuisten ihmisten tulee ottaa vastuu omasta elämästään ja kyvystäään tulla toimeen yhteiskunnassa, jossa elää. Jos valitsee työllistymisen estävän tyylin, pukeutumisen tai muun seikan, niin mikä on yksikön oma vastuu? Miksi muiden pitää kustantaa tällaisen ihmisen oma valinta esim. suurempana verotaakkana, koska hänen toimeentulonsa joudutaan todennäköisesti maksamaan toimeentulotukena, työttömyyskorvauksena tai pahimmillaan pysyvänä eläkkeenä.
Jos minä haluan pukeutua joka ikinen päivä kulttuurini mukaiseen juhlapukuun, johon kuuluu 8 kilon hame, 10 sentin korkokengät ja paljetti bolero, niin voinko ihmetellä, ettei minua palkata esim. tehdastyöhön, jossa ei voi ko. Asukokonaisuutta käyttää, vaan pitäisi pukeutua tasapohjakenkiin ja kenties suojapukuun. Tai jos vakaumukseeni kuuluu pukeutua pitkään nuttuun, jossa vain silmät näkyvät ja en siitä syystä työllisty, niin kuuluuko muiden maksaa ko. asuvalinta? Vapaa-ajalla voi ilmentää näitä kulttuurisia meikkaus- ja pukeutumis erityispiirteitään, mutta on aikuisen yksilön velvollisuus ottaa vastuu pärjäämisestä sen maan työmarkkinoilla, jossa asuu.
Sapettaa sellainen ”ainutlaatuisuus”, jossa omasta toimeentulostaan ei oteta vastuuta vaan ollaan käsi ojossa, tekemättä omaa osuutta. On eri asia, jos joutuu työttömäksi, ja tekee kaikkensa sen eteen, että työllistyisi. Silloin ymmärrän työttömyystuen tarpeen, koska kyse ei ole omasta valinnasta, vaan tilapäisestä tilanteesta, johon hakee muutosta. Ei pidä itse seisoa omien mahdollisuuksiensa tiellä.
Näyttää siltä että on pahoja mt-ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ihan naurattaa tässäkin ketjussa esitetty väite, että kyllä aikuinen ihminen näkee meikin taakse ja löytää sieltä osaamisen. Leikitään nyt hetki, että menisit lääkäriin, ja lääkärillä olisi tuollainen meikki. Olisiko ihan ok olo itselläsi? Siinä istuisit kuuntelemassa syöpäkasvaimesta, keskenmenosta, tai ihan vaan peräpukamista, eikä tuo ulkonäkö tuntuisi lainkaan tilannetajun puutteesta? Tai jos lapsesi luokanopettaja meikkaisi noin? Pappi isoäitisi hautajaisissa? Neuvolan terkkari kyselisi jaksamisetasi, eikä vieläkään tuntuisi siltä, että avun tarvitsija voisikin istua pöydän toisella puolen? Etkö keksi edes miksi monelle kuitenkin tulisi epämukava olo siitä, että työntekijä on aamulla itse valinnut tuon ulkomuodon, ja tullut töihin tekemään sinun elämääsi vaikuttavia asioita?
Joo tiedän että hän on ihan eri alalla, mutta juuri noita epäuskon, epäkunnioituksen ja epävarmuuden tunteita halusi se urheiluliikekin välttää, kun halusi hänet palkata. Hän ei itse ollut siihen valmis. Eli meikki on osa identiteettiä, mutta työnteko ilmeisesti ei.
https://cdn.anna.fi/wp-content/uploads/s3/2019/11/15111139/eeva_kaisa_m…
Tämäkö on vahva meikki? Lähinnä muistuttaa kun antais 5v ekaa kertaa kokeilla meikkejä, tosin sekin olisi paremman näköinen, kun se osais käyttää muutakin kuin sitä paletin yhtä väriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MicMac kirjoitti:
Erittäin hyvä sinänsä, että muodostuu näitä anonyymejä ketjuja, jotta sekä kyseinen nainen että muutkin näkevät todellisen enemmistömielipiteen.
Tämä sama nainen on nimittäin tuonut "ongelmaansa" esille esim. eräässä ryhmässä facebookissa ja siellä tekopyhät hymistelijät kilvan selittelivät, että on se niin väärin jos meikki estää duunin.
Minussa tuo musta suttu herättää seuraavat ajatukset:
- MT-ongelmaa
- häpeää perhe/parisuhdeväkivallasta
- äärimmäisen hankala persoona
En palkkaisi. En mihinkään rooliin enkä mihinkään työyhteisöön.
Mietin ihan samaa. Olen yksi siihen ketjuun kommentoineista. Ihmettelen tosi paljon sitä epärehellistä hymistelyä. Aivan taatusti jokainen, jolla on silmät päässä, ymmärtää kyllä miksi rekry valitsee jonkun toisen.
Missä FB-ryhmässä tää avautuminen on ollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos henkilö meikkaa niin ettei sitä meikin takia voi työllistää edes lähihoitajaksi, kun lapset ja vanhukset pelkää, niin vika on .... ?
Vierailija kirjoitti:
Jos henkilö meikkaa niin ettei sitä meikin takia voi työllistää edes lähihoitajaksi, kun lapset ja vanhukset pelkää, niin vika on .... ?
Yhteiskunnan tietysti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan se saanut hyvin harjoittelupaikkoja opiskeluaikanaan?
Hän on valmistunut restonomiksi, tradenomin opinnot on kesken samoin kuin yliopisto. Voisiko olla, että meikki ei varsinaisesti liity asiaan, vaan koulutus ei ole vielä riittävä tai oikea hänen hakemiinsa paikkoihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo meikki tekee normaalin näköisestä naisesta sairaan, mt-ongelmaisen, ruman ja pelottavan näköisen. Mutta jos haluaa sillä tavalla persoonaansa väkisin korostaa niin mikäpä siinä. Turhaa ulinaa kuitenkin lehdissä.
jos haluais vältellä työntekoa niin tuollainen meikkihän on just hyvä.näin miehenä tuollainen meikki päällä niin työnantaja käännyttäis jo ovella :D sit työkkärin akoille vaan toteis et mun periaatteisiin kuuluu olla tällainen.muiden syy kun en saa töitä byhyy
Siis ihminen sottaa tahallaan naamansa ja menee sen jälkeen lehtiin valittamaan miksei saa töitä...onko tämä pilaa vai onko toi nainen tosissaan? Jos ei oikeasti pysty menemään töihin kuin naama epäsiistiksi sotkettuna niin on jollain tavalla häiriintynyt.
En palkkaisi ihmistä, jolla on noin iso asenneongelma. Tulee sellainen olo, että meikillä yritetään piilotella muita ongelmia.
Mulla tulee oikeasti paha mieli ihmisten puolesta, joilla on arpi tai palovamma tms näkyvällä paikalla ja se OIKEASTI vaikeuttaa heidän elämäänsä. Tuttuna yksi nainen, jolla lapsuuden palovamma peittää puolet kasvoista ja kaulasta eikä elämä ole ollut sen vuoksi helppoa. Silti hän ei ole uhriutunut, kuten tämä Hesarin henkilö.
Vammat eivät lähde pesemällä pois, joten tuo vertaus amputoituun raajaan on yksiselitteisesti törkeä.
Kiitos vinkistä, Eeva-Kaisa Metsola!
Mäkin alan vetoon siihen, etku mä ja mun idis mun identiteetistä, ettei tartte mennä töihin.
Apua en kestä tätä myötähäpeän määrää!!! Oikeasti, ei kukaan rinnasta itse sotkettua meikkiä amputaatioon!!!
Rinnat, ihan luomutkin, valitettavasti kyllä syövät joissakin tilanteissa naisen uskottavuutta, mikä on aika ongelmallinen juttu. Silti isoistakaan rinnoista ei välity vaikutelma, että ihminen on ihan sekaisin, vaan toinen osapuoli saattaa seksualisoida ne ihan vain siksi, että sentyyppistä tissikuvastoa on vuosikymmenten ajan tuputettu mm. mainoksissa. Tuolle mustalle mörkömeikille ei ole olemassa mitään ennalta tuttua skeemaa, jonka pohjalta ihminen voisi ajatella, että ahaa toi on niitä. Se on yksinkertaisesti vain outo ja pelottava ja herättää kysymyksen siitä, olenko itse piilokamerassa vai peräti vaarassa.