Mikä on nykyajan pahin tasa-arvo-ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon tasa- arvoon henkeen ja vereen. Silti mielestäni miehet ja naiset ovat erilaisia ja tätä ei saisi ääneen sanoa. Eli uskon kai tasa- arvoon erilaisuuden huomioiden. Kaikissa asioissa ei vain voi olla tasa-arvoa. Miehet ei edelleenkään synnytä ja se vaikuttaa naisen uraan.

Niinpä. Naisten pitäisi ilmeisesti saada synnyttää (täysin kivuttomasti) sekä olla kotona vauvaa hoitamassa, mutta se ei saisi haitata millään naisen uraa. Naisen tulisi siis saada palkkaa ja virkaa ns. vähemmän työllä kuin miehen joka ei ole pois työelämästä?

Mistä sinä tuon kivuttoman synnytyksen keksit? Sellaista ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Uskon tasa- arvoon henkeen ja vereen. Silti mielestäni miehet ja naiset ovat erilaisia ja tätä ei saisi ääneen sanoa. Eli uskon kai tasa- arvoon erilaisuuden huomioiden. Kaikissa asioissa ei vain voi olla tasa-arvoa. Miehet ei edelleenkään synnytä ja se vaikuttaa naisen uraan.

Eihän synnyttäminen naisten uraan vaikuta, vaan se aika joka menee vauvan hoitamiseen kotona. Ja sen ajan voi jakaa tasa-arvoisesti vanhempien välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lain edessä olemme sukupuolesta riippumatta tasa-arvoisia, paitsi armeija.

Siis uudelleen muotoiltuna: Lain edessä sukupuolet eivät ole tasa-arvoisia.

Perustele.

Armeija. Mies joutuu vankilaan ellei käy.

Toinen on lapsen surma. Jos äiti harkiten tappaa vauvansa, niin hänet voidaan tuomita surmasta. Jos isä tekee saman niin hänet tuomitaan murhasta elinkautiseen. Lukee oikein lakikirjassa.

Jos mies masentuu pahasti lapsen syntymän jälkeen tai menee jopa psykoosiin, niin siinä tapauksessa mies on ainakin osittain syyntakeeton. Ihan niin kuin nainenkin samassa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä urakehitysnaukumista. Joskus vain täytyy tehdä valintoja. Jos haluaa uran, tekee uraa. Jos haluaa lapsen, tekee lapsen. Jotkut toki onnistuu molemmissa, mutta useimpien on vain pakko valita. Tunnen useita naisia, jotka ovat valinneet uran, eikä sitä ole kukaan estänyt. Jos tulee vanhempana katumapäälle, niin lapsen voi myös adoptoida ja uraihmisellä ei jää ainakaan rahasta kiinni.

Joo, ei se miehenkään ura etene jos se kuumimmassa vaiheessa on yhtäkkiä vuoden pois kuvioista. Elämä on valintoja.

Ongelma onkin se, että miehet eivät kanna vastuuta jäämällä kotiin vauvan kanssa. Naiset kantavat, ja siitä seuraa urakehityksen heikentyminen.

Elämä on valintoja, mutta vastuun kantaminen omasta lapsesta ei ole valinta vaan itsestäänselvyys.

Kuinka moni näistä naisista on halunnut miehen jäävän kotiin?

Aika moni on valinnut uraorientoituneemman miehen, jolloin miehen jääminen kotiin olisi tarkoittanut elintason laskua mitä kumpikaan osapuoli ei halunnut.

Vaikka molempien tulot olisivat samaa luokkaa, sittenkin naiset useammin haluavat jäädä kotiin ainakin joksikin aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon tasa- arvoon henkeen ja vereen. Silti mielestäni miehet ja naiset ovat erilaisia ja tätä ei saisi ääneen sanoa. Eli uskon kai tasa- arvoon erilaisuuden huomioiden. Kaikissa asioissa ei vain voi olla tasa-arvoa. Miehet ei edelleenkään synnytä ja se vaikuttaa naisen uraan.

Eihän synnyttäminen naisten uraan vaikuta, vaan se aika joka menee vauvan hoitamiseen kotona. Ja sen ajan voi jakaa tasa-arvoisesti vanhempien välillä.

Miten jaetaan tasa-arvoisesti vapaat sinun mielestä?

Sinulle tasa-arvo on siis sitä että vapaat jaetaan tasan? Tasa-arvo on sinulle siis sitä "50/50" ajattelua?

Minun mielestä se on tasa-arvoa että vapaat jaetaan itse siten miten vanhemmat itse haluavat vapaansa jakaa, en kannata mitään korvamerkittyjä vapaita koska se on tasa-arvon vastaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä urakehitysnaukumista. Joskus vain täytyy tehdä valintoja. Jos haluaa uran, tekee uraa. Jos haluaa lapsen, tekee lapsen. Jotkut toki onnistuu molemmissa, mutta useimpien on vain pakko valita. Tunnen useita naisia, jotka ovat valinneet uran, eikä sitä ole kukaan estänyt. Jos tulee vanhempana katumapäälle, niin lapsen voi myös adoptoida ja uraihmisellä ei jää ainakaan rahasta kiinni.

Joo, ei se miehenkään ura etene jos se kuumimmassa vaiheessa on yhtäkkiä vuoden pois kuvioista. Elämä on valintoja.

Heikoissa kantimissa on ura, jos se yhteen vanhempainvapaaseen kaatuu. Minulla on kaveri, jolla on viisi lasta ja se on pitänyt kaikki vapaat tasapuolisisti vaimonsa kanssa. Silti se on edennyt urallaan keskikokoisen firman myyntijohtajaksi.

Mahtaa olla kova kaveri, kun ei katkot työelämästä ole urakehitystä häirinneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Armeija ja armeija. Siellä luodaan hyväveliverkostot. Yliopistoissa ja korkeakouluissa oli ainakin takavuosina aloja, joissa esim reserviupseerikoulun käyminen oli suuri etu ja ansio, ja kokemuksista puhuttiin suureen ääneen opiskelijoiden illanvietoissa. Joillain työpaikkavierailuillakin armeijassa loistaneet otettiin etulyöntiasemaan ja muodostivat omat vitsailu ja läpänheittoporukkansa pomojen kanssa. Tasa-arvoa parhaimmillaan. Ehkä ajat ovat tästä muuttuneet noin 15 vuodessa.

Kävin armeijan 27 vuotta sitten.

En ole kertaakaan törmännyt mihinkään hyväveliverkostoihin. Työelämässä kukaan ei ole kysynyt olenko ylipäätään käynyt armeijan tai mitä siellä tein.

-mies

Paitsi jos puheeksi tulisi sivari/vapautus ja olisit sellaisen käynyt niin suurta osaa yhtäkkiä kiinnostaisi ja kummastuttaisi moinen "mies". ;)

M40

ap. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on yksinkertaisuudessa sitä että asioihin pitää saada tasainen sukupuolijakauma.

Esimerkiksi vanhempainvapaat pitää jakautua tasaisemmin sukupuolten välille, johtajia pitää olla suunnilleen yhtä paljon, ammatit eivät saisi olla sukupuolittuneita.. jne

Tasa-arvon mittarina toimii juuri se miten tasaisesti asiat jakautuvat sukupuolten välille.

Tasa-arvoon päästään siten että esimerkiksi perhevapaisiin tulee kiintiöt molemmille sukupuolille, johtajiksi yksinkertaisesti otetaan naisia heidän sukupuolensa takia, naisia houkutellaan miesvaltaisille aloille, miehiä houkutellaan naisvaltaisille aloille.. jne

Tasa-arvon toinen tärkeä tehtävä on kadottaa sukupuoliroolit pois sekä sukupuoli stereotypiota ei saisi olla.

Tasa-arvo on sukupuolineutraalisuuden vastakohta, tasa-arvossa aina pyritään siihen tilanteeseen että asia jakautuu noin 50/50 sukupuolen välille kun taas sukupuolineutraaliudessa sukupuolella ei ole merkitystä.

Entä jos miehet ja naiset haluavat eri asioita? Pakotetaanko ihmiset tekemään itsensä kannalta huonoja päätöksiä, että päästään tasa-arvoon?

Jos halutaan saavuttaa lopputulosten tasa-arvo, kyllä.

Jos halutaan saavuttaa mahdollisuuksien tasa-arvo, ei.

Lopputulosten tasa-arvossa on se ongelma että nyt kun aletaan keskustelemaan myös miesten ongelmista, liittyykin siihen asioita joita naiset eivät halua. Esim. tuo mainittu urakehitys ja kotitöiden epätasainen jakautuminen vs ylöspäin pariutuminen.

Ensimmäisestä on mukavampaa keskustella, jälkimmäisestä ei niinkään. Kuitenkin nämä kuuluvat yhteen. Jos naiset pariutuvat ylöspäin, syntyy väistämättä pareja joissa uraorientoituneempi mies on enemmän töissä ja nainen enemmän kotitöitä tekemässä.

Sivusta seurannut kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä urakehitysnaukumista. Joskus vain täytyy tehdä valintoja. Jos haluaa uran, tekee uraa. Jos haluaa lapsen, tekee lapsen. Jotkut toki onnistuu molemmissa, mutta useimpien on vain pakko valita. Tunnen useita naisia, jotka ovat valinneet uran, eikä sitä ole kukaan estänyt. Jos tulee vanhempana katumapäälle, niin lapsen voi myös adoptoida ja uraihmisellä ei jää ainakaan rahasta kiinni.

Joo, ei se miehenkään ura etene jos se kuumimmassa vaiheessa on yhtäkkiä vuoden pois kuvioista. Elämä on valintoja.

Heikoissa kantimissa on ura, jos se yhteen vanhempainvapaaseen kaatuu. Minulla on kaveri, jolla on viisi lasta ja se on pitänyt kaikki vapaat tasapuolisisti vaimonsa kanssa. Silti se on edennyt urallaan keskikokoisen firman myyntijohtajaksi.

Mahtaa olla kova kaveri, kun ei katkot työelämästä ole urakehitystä häirinneet.

Minullakin on kaveri joka on missi ja verojuristi, mutta silti vanhan ajan kodin hengetär.

Ihmisiä on kaikenlaisia, kuitenkin keskimäärin menee niin että mitä uraorientoituneempi ihminen, sitä vähemmän tulee jäämään kotitöitä tekemään ja lasta hoitamaan. Jos naiset arvostavat miehissä kunnianhimoa ja määrätietoisuutta, he valitsevat miehiä jotka pienemmällä todennäköisyydellä haluavat jäädä vanhempainvapaalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että miehet laitetaan asenteellisesti todella tiukkaan muottiin jossa erilainen = vässykkähintti ja mm. miehen asemasta keskustelija on = vinkuva vänisijä joka jää ilman naista ihan oikeutetusti.

Tämä.

Naisella on käytännössä mahdollisuus valita kahden roolin välillä.

Nainen voi menestyä urallaan siinä missä mieskin (sinkkunaisten tulot ovat jo korkeammat kuin sinkkumiesten, sukupuolten väliset tuloerot syntyvät aviopareista) - mutta nainen voi myös panostaa naisellisuuteen ja päätyä hyvään asemaan avioliiton kautta. Heikkous on sallittua, koska yhä löytyy turvaajia ja renkaanvaihtajia.

Miehen on käytännössä oltava mies, sillä perinteisellä tavalla. Muutoin ei saa osakseen kunnioitusta. Mahdollisuutta nousta korkeampaan sosioekonomiseen luokkaan avioliiton kautta ei ole.

Käytännössä miehen kanssa samassa asemassa on vain se naisten vähemmistö joilla ei ole juurikaan naisellisia avuja, vaan heidän on pärjättävä omillaan. Osa tietysti pärjääkin olemalla vahvoja kuten miehet, osa ei.

Miesten tasa-arvokysymykset jäävät auttamatta taka-alalle, kiitos asenneilmapiirin jossa "valittava mies on vässykkä". Ja myös siksi koska parisuhteiden ja seksuaalisuuden tuomista eduista naisille ei haluta keskustella.

kyllä ja esim feministien päinvastaisista puheista huolimatta, on oikean miehen rooli heillekin kapea. naisettomuudesta pilkataan ja homotteluun sorrutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lain edessä olemme sukupuolesta riippumatta tasa-arvoisia, paitsi armeija.

Siis uudelleen muotoiltuna: Lain edessä sukupuolet eivät ole tasa-arvoisia.

Perustele.

Mitä ihmettä?

Jos tasa-arvossa on poikkeus, emme ole tasa-arvoisia. Kuinka tämä itsestäänselvyys, tarvitsee lisäperusteluja?

Pahin tasa-arvo-ongelma on ilman muuta se, ettei vanhemmuuden kustannuksia jostain ihmeen syystä suostuta jakamaan tasan kaikkien työnantajien kesken.  Naisten asema työmarkkinoilla on tämän vuoksi huonompi ja eläkertymässä tulee reippaasti takkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että miehet laitetaan asenteellisesti todella tiukkaan muottiin jossa erilainen = vässykkähintti ja mm. miehen asemasta keskustelija on = vinkuva vänisijä joka jää ilman naista ihan oikeutetusti.

Tämä.

Naisella on käytännössä mahdollisuus valita kahden roolin välillä.

Nainen voi menestyä urallaan siinä missä mieskin (sinkkunaisten tulot ovat jo korkeammat kuin sinkkumiesten, sukupuolten väliset tuloerot syntyvät aviopareista) - mutta nainen voi myös panostaa naisellisuuteen ja päätyä hyvään asemaan avioliiton kautta. Heikkous on sallittua, koska yhä löytyy turvaajia ja renkaanvaihtajia.

Miehen on käytännössä oltava mies, sillä perinteisellä tavalla. Muutoin ei saa osakseen kunnioitusta. Mahdollisuutta nousta korkeampaan sosioekonomiseen luokkaan avioliiton kautta ei ole.

Käytännössä miehen kanssa samassa asemassa on vain se naisten vähemmistö joilla ei ole juurikaan naisellisia avuja, vaan heidän on pärjättävä omillaan. Osa tietysti pärjääkin olemalla vahvoja kuten miehet, osa ei.

Miesten tasa-arvokysymykset jäävät auttamatta taka-alalle, kiitos asenneilmapiirin jossa "valittava mies on vässykkä". Ja myös siksi koska parisuhteiden ja seksuaalisuuden tuomista eduista naisille ei haluta keskustella.

Ongelma on siinä ettei naiset huoli mielellään kumppaniksi sellaists heikkoa ja huonotuloista miestä.

Hyvätuloinen naissinkku ei siis huoli kumppanikseen huonotuloista miessinkkua.

Hyvätuloisilla miehillä taas riittää tarjontaa niin hyvätuloisista naisista kun taas myös huonotuloisista naisista.

Myös naiset karttavat miehen heikkoutta usein, kuinka moni nainen haluas kumppanikseen miehen kuka on herkkä ja heittäytyy heikkona naisen käsivarsille "turvaan"?

Jos mies on pienituloinen hän jää todella suurella todennäköisyydellä lapsettomaksi koska hänen on yksinkertaisesti vaikea löytää kumppania koska hyvätuloiset naiset harvoin huolii kumppanikseen pienituloista duunaria.

En syyllistä ketään mutta tämä on kyllä tasa-arvo ongelma.

Ei ole. Et ole täysin väärässä siinä että miehiä arvioidaan kyllä enemmän tulojen mukaan kuin naisia, mutta siitä olet ihan harhoissasi että naisten tulot eivät vaikuttaisi siihen saavatko miestä. Naisiin kohdistuu paljon miehiä kovemmat vaatimukset, ja ainoa syy miksi naisten suostuminen on rajoittava tekijä parisuhteisiin on se, että miehet eivät yllä edes niihin ihan perusasioihin kuten ei avointa vihaa, ei väkivaltaa, ei tuhoisaa elämäntapaa, ja osaa jollakin tapaa kontaktissa toiseen ihmiseen niin että suhde on jotain muutakin kuin yhteistaloutta ja huonoa seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laajimmin ihmisiä koskettava epätasa-arvoisuus on asevelvollisuus.

Pienempää porukkaa koskettava, mutta asia josta pitäisi mielestäni pitää todella paljon suurempaa ääntä: tyttövauvojen silpominen ("ympärileikkaus") uskonnollisilla syillä on Suomessa kiellettyä, mutta poikavauvojen silpominen ("ympärileikkaus") uskonnollisilla syillä on sallittua.

Naisten ympärileikkaus on hieman eri asia, kuin miesten. Mies kykenee ”toimimaan” tämän jälkeen ja kokemana nautintoa. Naisen silpomisen jälkeen einole jäljellä nautintoa, vaan kipua Ja kurjuutta.

Tämä on se propaganda, mikä on mennyt täysillä läpi länsimaissa.

Todellisuudessa tyttöjen ympärileikkauksia on monen tyyppisiä, ja niistä yleisin, hupun poisto, vastaa lähes täysin poikien ympärileikkausta. Mitä sinä ajattelet, klittan poista ja vaginan ompeleminen, sitä ei harrasta kuin muutama sub-saharan shithole, amerikkalaista pelleä lainatakseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että miehet laitetaan asenteellisesti todella tiukkaan muottiin jossa erilainen = vässykkähintti ja mm. miehen asemasta keskustelija on = vinkuva vänisijä joka jää ilman naista ihan oikeutetusti.

Tämä.

Naisella on käytännössä mahdollisuus valita kahden roolin välillä.

Nainen voi menestyä urallaan siinä missä mieskin (sinkkunaisten tulot ovat jo korkeammat kuin sinkkumiesten, sukupuolten väliset tuloerot syntyvät aviopareista) - mutta nainen voi myös panostaa naisellisuuteen ja päätyä hyvään asemaan avioliiton kautta. Heikkous on sallittua, koska yhä löytyy turvaajia ja renkaanvaihtajia.

Miehen on käytännössä oltava mies, sillä perinteisellä tavalla. Muutoin ei saa osakseen kunnioitusta. Mahdollisuutta nousta korkeampaan sosioekonomiseen luokkaan avioliiton kautta ei ole.

Käytännössä miehen kanssa samassa asemassa on vain se naisten vähemmistö joilla ei ole juurikaan naisellisia avuja, vaan heidän on pärjättävä omillaan. Osa tietysti pärjääkin olemalla vahvoja kuten miehet, osa ei.

Miesten tasa-arvokysymykset jäävät auttamatta taka-alalle, kiitos asenneilmapiirin jossa "valittava mies on vässykkä". Ja myös siksi koska parisuhteiden ja seksuaalisuuden tuomista eduista naisille ei haluta keskustella.

kyllä ja esim feministien päinvastaisista puheista huolimatta, on oikean miehen rooli heillekin kapea. naisettomuudesta pilkataan ja homotteluun sorrutaan.

En ole tavannut yhtään vuoden 1970 jälkeen syntynyttä feministiä, siis oikeasti feministiä jonka feminismi on jotain muutakin kuin sitä että käytetään sitä sanaa itsestä, joka tekisi tuota.

Vierailija kirjoitti:

ap. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on yksinkertaisuudessa sitä että asioihin pitää saada tasainen sukupuolijakauma.

Esimerkiksi vanhempainvapaat pitää jakautua tasaisemmin sukupuolten välille, johtajia pitää olla suunnilleen yhtä paljon, ammatit eivät saisi olla sukupuolittuneita.. jne

Tasa-arvon mittarina toimii juuri se miten tasaisesti asiat jakautuvat sukupuolten välille.

Tasa-arvoon päästään siten että esimerkiksi perhevapaisiin tulee kiintiöt molemmille sukupuolille, johtajiksi yksinkertaisesti otetaan naisia heidän sukupuolensa takia, naisia houkutellaan miesvaltaisille aloille, miehiä houkutellaan naisvaltaisille aloille.. jne

Tasa-arvon toinen tärkeä tehtävä on kadottaa sukupuoliroolit pois sekä sukupuoli stereotypiota ei saisi olla.

Tasa-arvo on sukupuolineutraalisuuden vastakohta, tasa-arvossa aina pyritään siihen tilanteeseen että asia jakautuu noin 50/50 sukupuolen välille kun taas sukupuolineutraaliudessa sukupuolella ei ole merkitystä.

Entä jos miehet ja naiset haluavat eri asioita? Pakotetaanko ihmiset tekemään itsensä kannalta huonoja päätöksiä, että päästään tasa-arvoon?

Jos halutaan saavuttaa lopputulosten tasa-arvo, kyllä.

Jos halutaan saavuttaa mahdollisuuksien tasa-arvo, ei.

Lopputulosten tasa-arvossa on se ongelma että nyt kun aletaan keskustelemaan myös miesten ongelmista, liittyykin siihen asioita joita naiset eivät halua. Esim. tuo mainittu urakehitys ja kotitöiden epätasainen jakautuminen vs ylöspäin pariutuminen.

Ensimmäisestä on mukavampaa keskustella, jälkimmäisestä ei niinkään. Kuitenkin nämä kuuluvat yhteen. Jos naiset pariutuvat ylöspäin, syntyy väistämättä pareja joissa uraorientoituneempi mies on enemmän töissä ja nainen enemmän kotitöitä tekemässä.

Heippa,

retoriikka "mahdollisuuksien tasa-arvosta" ja "lopputulosten tasa-arvosta" on tarkoituksenmukaisesti harhaanjohtavaa amerikkalaisten konservatiivien propagandaa. Sillä ei ole mitään tekemistä ainoankaan todellisen tasa-arvoaatteen kanssa, eikä se ole mielekäs tapa hahmottaa tasa-arvoa lainkaan. Se perustuu valheellisille oletuksille meritokratiasta ja siitä että se on 1) olemassa 2) neutraali ja 3) hyvä, moraalinen tai millään tapaa oikeutettavissa oleva tapa jakaa ja säännöstellä elämän perusedellytyksiä.

Kiitos ja näkemiin!

Se, ettei sitä oikeasti ole, muutoin, kuin sanana. Kantav äestöä sorsitaan.

Vierailija kirjoitti:

Pahin tasa-arvo-ongelma on ilman muuta se, ettei vanhemmuuden kustannuksia jostain ihmeen syystä suostuta jakamaan tasan kaikkien työnantajien kesken.  Naisten asema työmarkkinoilla on tämän vuoksi huonompi ja eläkertymässä tulee reippaasti takkiin.

Miten niin?

Jos mies ja vaimo ottavat yhtä paljon vapaata, mihin on mahdollisuus, kutannukset jakautuvat kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ap. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on yksinkertaisuudessa sitä että asioihin pitää saada tasainen sukupuolijakauma.

Esimerkiksi vanhempainvapaat pitää jakautua tasaisemmin sukupuolten välille, johtajia pitää olla suunnilleen yhtä paljon, ammatit eivät saisi olla sukupuolittuneita.. jne

Tasa-arvon mittarina toimii juuri se miten tasaisesti asiat jakautuvat sukupuolten välille.

Tasa-arvoon päästään siten että esimerkiksi perhevapaisiin tulee kiintiöt molemmille sukupuolille, johtajiksi yksinkertaisesti otetaan naisia heidän sukupuolensa takia, naisia houkutellaan miesvaltaisille aloille, miehiä houkutellaan naisvaltaisille aloille.. jne

Tasa-arvon toinen tärkeä tehtävä on kadottaa sukupuoliroolit pois sekä sukupuoli stereotypiota ei saisi olla.

Tasa-arvo on sukupuolineutraalisuuden vastakohta, tasa-arvossa aina pyritään siihen tilanteeseen että asia jakautuu noin 50/50 sukupuolen välille kun taas sukupuolineutraaliudessa sukupuolella ei ole merkitystä.

Entä jos miehet ja naiset haluavat eri asioita? Pakotetaanko ihmiset tekemään itsensä kannalta huonoja päätöksiä, että päästään tasa-arvoon?

Jos halutaan saavuttaa lopputulosten tasa-arvo, kyllä.

Jos halutaan saavuttaa mahdollisuuksien tasa-arvo, ei.

Lopputulosten tasa-arvossa on se ongelma että nyt kun aletaan keskustelemaan myös miesten ongelmista, liittyykin siihen asioita joita naiset eivät halua. Esim. tuo mainittu urakehitys ja kotitöiden epätasainen jakautuminen vs ylöspäin pariutuminen.

Ensimmäisestä on mukavampaa keskustella, jälkimmäisestä ei niinkään. Kuitenkin nämä kuuluvat yhteen. Jos naiset pariutuvat ylöspäin, syntyy väistämättä pareja joissa uraorientoituneempi mies on enemmän töissä ja nainen enemmän kotitöitä tekemässä.

Heippa,

retoriikka "mahdollisuuksien tasa-arvosta" ja "lopputulosten tasa-arvosta" on tarkoituksenmukaisesti harhaanjohtavaa amerikkalaisten konservatiivien propagandaa. Sillä ei ole mitään tekemistä ainoankaan todellisen tasa-arvoaatteen kanssa, eikä se ole mielekäs tapa hahmottaa tasa-arvoa lainkaan. Se perustuu valheellisille oletuksille meritokratiasta ja siitä että se on 1) olemassa 2) neutraali ja 3) hyvä, moraalinen tai millään tapaa oikeutettavissa oleva tapa jakaa ja säännöstellä elämän perusedellytyksiä.

Kiitos ja näkemiin!

Jos olemme marjanpoimijoita, ja minä poimin 10 marjaa, sinä poimit 2 marjaa, kuuluuko sinulle 6 marjaa? Onko se todellista tasa-arvoaatetta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ap. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvo on yksinkertaisuudessa sitä että asioihin pitää saada tasainen sukupuolijakauma.

Esimerkiksi vanhempainvapaat pitää jakautua tasaisemmin sukupuolten välille, johtajia pitää olla suunnilleen yhtä paljon, ammatit eivät saisi olla sukupuolittuneita.. jne

Tasa-arvon mittarina toimii juuri se miten tasaisesti asiat jakautuvat sukupuolten välille.

Tasa-arvoon päästään siten että esimerkiksi perhevapaisiin tulee kiintiöt molemmille sukupuolille, johtajiksi yksinkertaisesti otetaan naisia heidän sukupuolensa takia, naisia houkutellaan miesvaltaisille aloille, miehiä houkutellaan naisvaltaisille aloille.. jne

Tasa-arvon toinen tärkeä tehtävä on kadottaa sukupuoliroolit pois sekä sukupuoli stereotypiota ei saisi olla.

Tasa-arvo on sukupuolineutraalisuuden vastakohta, tasa-arvossa aina pyritään siihen tilanteeseen että asia jakautuu noin 50/50 sukupuolen välille kun taas sukupuolineutraaliudessa sukupuolella ei ole merkitystä.

Entä jos miehet ja naiset haluavat eri asioita? Pakotetaanko ihmiset tekemään itsensä kannalta huonoja päätöksiä, että päästään tasa-arvoon?

Jos halutaan saavuttaa lopputulosten tasa-arvo, kyllä.

Jos halutaan saavuttaa mahdollisuuksien tasa-arvo, ei.

Lopputulosten tasa-arvossa on se ongelma että nyt kun aletaan keskustelemaan myös miesten ongelmista, liittyykin siihen asioita joita naiset eivät halua. Esim. tuo mainittu urakehitys ja kotitöiden epätasainen jakautuminen vs ylöspäin pariutuminen.

Ensimmäisestä on mukavampaa keskustella, jälkimmäisestä ei niinkään. Kuitenkin nämä kuuluvat yhteen. Jos naiset pariutuvat ylöspäin, syntyy väistämättä pareja joissa uraorientoituneempi mies on enemmän töissä ja nainen enemmän kotitöitä tekemässä.

Heippa,

retoriikka "mahdollisuuksien tasa-arvosta" ja "lopputulosten tasa-arvosta" on tarkoituksenmukaisesti harhaanjohtavaa amerikkalaisten konservatiivien propagandaa. Sillä ei ole mitään tekemistä ainoankaan todellisen tasa-arvoaatteen kanssa, eikä se ole mielekäs tapa hahmottaa tasa-arvoa lainkaan. Se perustuu valheellisille oletuksille meritokratiasta ja siitä että se on 1) olemassa 2) neutraali ja 3) hyvä, moraalinen tai millään tapaa oikeutettavissa oleva tapa jakaa ja säännöstellä elämän perusedellytyksiä.

Kiitos ja näkemiin!

Jos olemme marjanpoimijoita, ja minä poimin 10 marjaa, sinä poimit 2 marjaa, kuuluuko sinulle 6 marjaa? Onko se todellista tasa-arvoaatetta?

Kyseisellä henkilöllä taisi mennä tasa-arvo ja kommunismi- termit sekaisin vaan :)