Taas juttua Suomen lapsivihamielisyydestä, Suomi taitaa olla ainoita maita jossa lapsi ei saa kuulua eikä näkyä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on todella surullista lukea, että niin moni vanhempi haluaisi edelleen satuttaa ja pahoinpidella lastaan vaikka se on täysin tarpeetonta. (vai ovatko edes vanhempia jotka näin kommentoi, saattavat tietenkin olla lapsettomiakin jotka antavat vinkkejä lapsellisille).

Olen päiväkodissa töissä ja kyllä lapset saa kuriin ilman läimäyttelyä ja satuttamistakin, se ei siis ole olennainen asia kasvatuksen kannalta ollenkaan. Se on sitten eri asia, että nyt kun sellainen on kielletty, niin vanhemmat eivät keksi tilalle mitään muuta kun aina on tukistettu ja annettu piiskaa. Suosittelen ongelmien kohdalla kysymään varhaiskasvattajien mielipiteitä ja vinkkejä. Väkivallattomuus ei tarkoita sitä, että lapsille ei saisi opettaa ollenkaan käytöstapoja.

Positiivinen pedagogiikkakaan ei tarkoita sitä, etteikö lapselle saisi antaa negatiivistakin palautetta ja ärähtää kunnolla jos lapsi ei muuten tottele. Myöskin aikuista pitää totella, sehän on jopa elintärkeääkin että lapsi ei jokaista aikuisen sanomista kyseenalaista ja jätä totettelematta (esim. juoksentelun lopettaminen kun käsketään on yksi tällainen asia, pahimmillaan lapsi voi muuten juosta auton alle tai eksyä).

Kyllä se pk:ssakin olisi hyödyllistä jos voisi esim. antaa tukkapöllyä. Jäähyttäminen kun ei onnistu kaikissa tilanteissa (esim. pukemistilanteet) eikä jäähy edes tehoa kaikkiin lapsiin.

Oikeastiko jossain päiväkodissa vielä käytetään jäähyjä? Jäähyllä lapsi jätetään yksin selviämään vaikeimpien tunteidensa kanssa mikä on tunnetaitojen kehityksen kannalta todella haitallista. Rankaiseminen on myös ylipäätään positiivisen kasvatuksen vastaista, sillä siinä aikuinen tekee lapselle pahaa sen sijaan, että tekisi hyvää, mikä romuttaa aikuisen ja lapsen välisen luottamussuhteen ja lapsen luontaisen halun noudattaa aikuisen ohjeita.

Meinaatko, että jonkun muun pitäisi selvitä lapsen vaikeista tunteista? Elämässä tulee vastaan myös niin sanottuja negatiiviisia tunteita ja tilanteita, ja niitä ei helikopterivanhempi voi kyllä tuntea lapsen puolesta.

Jäähypenkki on yleensä tarpeeton (kirjoitan yleensä, koska kyllä sitä joskus kuitenkin tarvitsee, vaikkei tuota nimeä käyttäisikään, mutta siis joskus pitää istuttaa lapsi tuoliin hetkeksi). Mutta kyllä tulee negatiivisia tunteita ja "rankaiseminen" eli seuraamuksetkin on ihan sallittuja eikä positiivinen pedagogiikkakaan niitä kiellä. Kyllä lasta saa esim. puhutella ankarasti, kieltää tekemästä jotakin tai laittaa (määrätä) rauhallisempaan tekemiseen jos esim. leikit menee liian rajuiksi, saa myös pitää kädestä kiinni jos lapsi ei muuten tottele jne. Mutta sellainen ylenmääräinen ankaruus on täysin tarpeetonta.

Tunnetaidoilla tarkoitetaan vain tunteiden sanoittamista, tarkoituksena on, että lapsi oppii tunnistamaan tunteitaan ja että miten niiden kanssa kuuluu olla, eli nimenomaan sitä, että jos raivostuttaa niin on muitakin keinoja käsitellä sitä tunnetta kuin karjua ja riehua. Tätä opastamista ei vain enää tehdä tukkapöllyn avulla niinkuin ennen, vaan autetaan lasta tunteen tukahduttamisen sijaan tuomaan tunteensa esiin rakentavasti ja muita kunnioittaen. Myös tuetaan lasta, jos hän ei vielä osaa hillitä itseään, on aikuisen tehtävä auttaa hillitsemään, eikä se tarkoita aina negatiivista rankaisemista, vaan lapsen voi myös esim. ottaa syliin ja olla läsnä, kunnes tunnetila laskee ja sitten asiasta voi keskustella ja miettiä miten seuraavalla kerralla voisi toimia.

Kyllähän tuo vaatii tietenkin sitä aitoa läsnäoloa ja ajan urhaamista lapsen opastukseen, aina se ei ole mahdollista, joskus on kiire eikä pysty pysähtymään, mutta sellaista se elämä on, kuitenkin hyvä jos edes yrittää auttaa lasta silloin, kun siihen on aikaa ja mahdollisuus.

T: Lastenhoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on todella surullista lukea, että niin moni vanhempi haluaisi edelleen satuttaa ja pahoinpidella lastaan vaikka se on täysin tarpeetonta. (vai ovatko edes vanhempia jotka näin kommentoi, saattavat tietenkin olla lapsettomiakin jotka antavat vinkkejä lapsellisille).

Olen päiväkodissa töissä ja kyllä lapset saa kuriin ilman läimäyttelyä ja satuttamistakin, se ei siis ole olennainen asia kasvatuksen kannalta ollenkaan. Se on sitten eri asia, että nyt kun sellainen on kielletty, niin vanhemmat eivät keksi tilalle mitään muuta kun aina on tukistettu ja annettu piiskaa. Suosittelen ongelmien kohdalla kysymään varhaiskasvattajien mielipiteitä ja vinkkejä. Väkivallattomuus ei tarkoita sitä, että lapsille ei saisi opettaa ollenkaan käytöstapoja.

Positiivinen pedagogiikkakaan ei tarkoita sitä, etteikö lapselle saisi antaa negatiivistakin palautetta ja ärähtää kunnolla jos lapsi ei muuten tottele. Myöskin aikuista pitää totella, sehän on jopa elintärkeääkin että lapsi ei jokaista aikuisen sanomista kyseenalaista ja jätä totettelematta (esim. juoksentelun lopettaminen kun käsketään on yksi tällainen asia, pahimmillaan lapsi voi muuten juosta auton alle tai eksyä).

Kyllä se pk:ssakin olisi hyödyllistä jos voisi esim. antaa tukkapöllyä. Jäähyttäminen kun ei onnistu kaikissa tilanteissa (esim. pukemistilanteet) eikä jäähy edes tehoa kaikkiin lapsiin.

Oikeastiko jossain päiväkodissa vielä käytetään jäähyjä? Jäähyllä lapsi jätetään yksin selviämään vaikeimpien tunteidensa kanssa mikä on tunnetaitojen kehityksen kannalta todella haitallista. Rankaiseminen on myös ylipäätään positiivisen kasvatuksen vastaista, sillä siinä aikuinen tekee lapselle pahaa sen sijaan, että tekisi hyvää, mikä romuttaa aikuisen ja lapsen välisen luottamussuhteen ja lapsen luontaisen halun noudattaa aikuisen ohjeita.

Meinaatko, että jonkun muun pitäisi selvitä lapsen vaikeista tunteista? Elämässä tulee vastaan myös niin sanottuja negatiiviisia tunteita ja tilanteita, ja niitä ei helikopterivanhempi voi kyllä tuntea lapsen puolesta.

Jäähypenkki on yleensä tarpeeton (kirjoitan yleensä, koska kyllä sitä joskus kuitenkin tarvitsee, vaikkei tuota nimeä käyttäisikään, mutta siis joskus pitää istuttaa lapsi tuoliin hetkeksi). Mutta kyllä tulee negatiivisia tunteita ja "rankaiseminen" eli seuraamuksetkin on ihan sallittuja eikä positiivinen pedagogiikkakaan niitä kiellä. Kyllä lasta saa esim. puhutella ankarasti, kieltää tekemästä jotakin tai laittaa (määrätä) rauhallisempaan tekemiseen jos esim. leikit menee liian rajuiksi, saa myös pitää kädestä kiinni jos lapsi ei muuten tottele jne. Mutta sellainen ylenmääräinen ankaruus on täysin tarpeetonta.

Tunnetaidoilla tarkoitetaan vain tunteiden sanoittamista, tarkoituksena on, että lapsi oppii tunnistamaan tunteitaan ja että miten niiden kanssa kuuluu olla, eli nimenomaan sitä, että jos raivostuttaa niin on muitakin keinoja käsitellä sitä tunnetta kuin karjua ja riehua. Tätä opastamista ei vain enää tehdä tukkapöllyn avulla niinkuin ennen, vaan autetaan lasta tunteen tukahduttamisen sijaan tuomaan tunteensa esiin rakentavasti ja muita kunnioittaen. Myös tuetaan lasta, jos hän ei vielä osaa hillitä itseään, on aikuisen tehtävä auttaa hillitsemään, eikä se tarkoita aina negatiivista rankaisemista, vaan lapsen voi myös esim. ottaa syliin ja olla läsnä, kunnes tunnetila laskee ja sitten asiasta voi keskustella ja miettiä miten seuraavalla kerralla voisi toimia.

Kyllähän tuo vaatii tietenkin sitä aitoa läsnäoloa ja ajan urhaamista lapsen opastukseen, aina se ei ole mahdollista, joskus on kiire eikä pysty pysähtymään, mutta sellaista se elämä on, kuitenkin hyvä jos edes yrittää auttaa lasta silloin, kun siihen on aikaa ja mahdollisuus.

T: Lastenhoitaja

Rankaiseminen ei kuulu positiiviseen kasvatukseen edes vaikka se naamioitaisiin eufemismin seuraamus alle. Ks. https://positiivinenkasvatus.fi/

Lisäksi lasta ei lainsäädännönkään mukaan saa pitää kädestä kiinni, pitää holdingissa tai muuten pidellä kiinni rangaistustarkoituksessa. Laissa ei ole säädetty tällaisesta rankaisemisoikeudesta, joten yleinen oikeus henkilökohtaiseen liikkumavapauteen pätee. Meillä kiinnipitely on myös työnantajan puolesta erikseen kielletty. Kiinnipitelyä saa käyttää ainoastaan jos se on turvallisuuden kannalta välttämätöntä ja silloinkin asiasta täytetään erillinen lomake (joka arkistoidaan virastoon) ja käydään keskustelu esimiehen kanssa.

T: toinen lastenhoitaja

Näiltä tunteiden sanoittajilta unohtuu pari hyvin keskeistä pointtia liittyen lasten käytökseen. Ensinnäkin todellakaan kaikki lasten tuhma käytös ei liity ymmärtämättömyyteen vaan hyvin paljon on myös laskelmoitua oman edun tavoittelua. Se joka laskelmoidusti käyttäytyy tuhmasti nauraa vain sille kun hänen tunnettaan sanoitetaan. Toisekseen pientä lasta on usein mahdoton saamaan ymmärtämään ns. rakentavaa käyttäytymismallia (kun eihän se aikuisiltakaan aina onnistu). Ei voida jäädä odottelemaan pitkäksi aikaa sitä että lapsi ehkä oppisi olemaan kunnolla sanoituksen avulla vaan tuhmalle käytökselle pitää saada stoppi heti.

Syy on vanhemmissa ei lapsissa.

Olet häissä/konfirmaatiossa. Menetkö esim. vauvan/taaperon kanssa istumaan niin, että lapsen itkiessä huutoitkua pääset kätevästi rauhoittelemaan lasta sivummalle. Moni valitsee, osa ei. Miksi ihmeessä on ihan ok pilata toisen juhlat, niin ettei muut vieraat kuule mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on todella surullista lukea, että niin moni vanhempi haluaisi edelleen satuttaa ja pahoinpidella lastaan vaikka se on täysin tarpeetonta. (vai ovatko edes vanhempia jotka näin kommentoi, saattavat tietenkin olla lapsettomiakin jotka antavat vinkkejä lapsellisille).

Olen päiväkodissa töissä ja kyllä lapset saa kuriin ilman läimäyttelyä ja satuttamistakin, se ei siis ole olennainen asia kasvatuksen kannalta ollenkaan. Se on sitten eri asia, että nyt kun sellainen on kielletty, niin vanhemmat eivät keksi tilalle mitään muuta kun aina on tukistettu ja annettu piiskaa. Suosittelen ongelmien kohdalla kysymään varhaiskasvattajien mielipiteitä ja vinkkejä. Väkivallattomuus ei tarkoita sitä, että lapsille ei saisi opettaa ollenkaan käytöstapoja.

Positiivinen pedagogiikkakaan ei tarkoita sitä, etteikö lapselle saisi antaa negatiivistakin palautetta ja ärähtää kunnolla jos lapsi ei muuten tottele. Myöskin aikuista pitää totella, sehän on jopa elintärkeääkin että lapsi ei jokaista aikuisen sanomista kyseenalaista ja jätä totettelematta (esim. juoksentelun lopettaminen kun käsketään on yksi tällainen asia, pahimmillaan lapsi voi muuten juosta auton alle tai eksyä).

Kyllä se pk:ssakin olisi hyödyllistä jos voisi esim. antaa tukkapöllyä. Jäähyttäminen kun ei onnistu kaikissa tilanteissa (esim. pukemistilanteet) eikä jäähy edes tehoa kaikkiin lapsiin.

Oikeastiko jossain päiväkodissa vielä käytetään jäähyjä? Jäähyllä lapsi jätetään yksin selviämään vaikeimpien tunteidensa kanssa mikä on tunnetaitojen kehityksen kannalta todella haitallista. Rankaiseminen on myös ylipäätään positiivisen kasvatuksen vastaista, sillä siinä aikuinen tekee lapselle pahaa sen sijaan, että tekisi hyvää, mikä romuttaa aikuisen ja lapsen välisen luottamussuhteen ja lapsen luontaisen halun noudattaa aikuisen ohjeita.

Meinaatko, että jonkun muun pitäisi selvitä lapsen vaikeista tunteista? Elämässä tulee vastaan myös niin sanottuja negatiiviisia tunteita ja tilanteita, ja niitä ei helikopterivanhempi voi kyllä tuntea lapsen puolesta.

Jäähypenkki on yleensä tarpeeton (kirjoitan yleensä, koska kyllä sitä joskus kuitenkin tarvitsee, vaikkei tuota nimeä käyttäisikään, mutta siis joskus pitää istuttaa lapsi tuoliin hetkeksi). Mutta kyllä tulee negatiivisia tunteita ja "rankaiseminen" eli seuraamuksetkin on ihan sallittuja eikä positiivinen pedagogiikkakaan niitä kiellä. Kyllä lasta saa esim. puhutella ankarasti, kieltää tekemästä jotakin tai laittaa (määrätä) rauhallisempaan tekemiseen jos esim. leikit menee liian rajuiksi, saa myös pitää kädestä kiinni jos lapsi ei muuten tottele jne. Mutta sellainen ylenmääräinen ankaruus on täysin tarpeetonta.

Tunnetaidoilla tarkoitetaan vain tunteiden sanoittamista, tarkoituksena on, että lapsi oppii tunnistamaan tunteitaan ja että miten niiden kanssa kuuluu olla, eli nimenomaan sitä, että jos raivostuttaa niin on muitakin keinoja käsitellä sitä tunnetta kuin karjua ja riehua. Tätä opastamista ei vain enää tehdä tukkapöllyn avulla niinkuin ennen, vaan autetaan lasta tunteen tukahduttamisen sijaan tuomaan tunteensa esiin rakentavasti ja muita kunnioittaen. Myös tuetaan lasta, jos hän ei vielä osaa hillitä itseään, on aikuisen tehtävä auttaa hillitsemään, eikä se tarkoita aina negatiivista rankaisemista, vaan lapsen voi myös esim. ottaa syliin ja olla läsnä, kunnes tunnetila laskee ja sitten asiasta voi keskustella ja miettiä miten seuraavalla kerralla voisi toimia.

Kyllähän tuo vaatii tietenkin sitä aitoa läsnäoloa ja ajan urhaamista lapsen opastukseen, aina se ei ole mahdollista, joskus on kiire eikä pysty pysähtymään, mutta sellaista se elämä on, kuitenkin hyvä jos edes yrittää auttaa lasta silloin, kun siihen on aikaa ja mahdollisuus.

T: Lastenhoitaja

Rankaiseminen ei kuulu positiiviseen kasvatukseen edes vaikka se naamioitaisiin eufemismin seuraamus alle. Ks. https://positiivinenkasvatus.fi/

Lisäksi lasta ei lainsäädännönkään mukaan saa pitää kädestä kiinni, pitää holdingissa tai muuten pidellä kiinni rangaistustarkoituksessa. Laissa ei ole säädetty tällaisesta rankaisemisoikeudesta, joten yleinen oikeus henkilökohtaiseen liikkumavapauteen pätee. Meillä kiinnipitely on myös työnantajan puolesta erikseen kielletty. Kiinnipitelyä saa käyttää ainoastaan jos se on turvallisuuden kannalta välttämätöntä ja silloinkin asiasta täytetään erillinen lomake (joka arkistoidaan virastoon) ja käydään keskustelu esimiehen kanssa.

T: toinen lastenhoitaja

Ei tämä pidä ollenkaan paikkaansa, mutta olen hyvin tietoinen siitä, että valitettavasti moni on tulkinnut asian noin ja toimii sen mukaisesti ja se kyllä näkyy lapsista :(

T: lastenhoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on todella surullista lukea, että niin moni vanhempi haluaisi edelleen satuttaa ja pahoinpidella lastaan vaikka se on täysin tarpeetonta. (vai ovatko edes vanhempia jotka näin kommentoi, saattavat tietenkin olla lapsettomiakin jotka antavat vinkkejä lapsellisille).

Olen päiväkodissa töissä ja kyllä lapset saa kuriin ilman läimäyttelyä ja satuttamistakin, se ei siis ole olennainen asia kasvatuksen kannalta ollenkaan. Se on sitten eri asia, että nyt kun sellainen on kielletty, niin vanhemmat eivät keksi tilalle mitään muuta kun aina on tukistettu ja annettu piiskaa. Suosittelen ongelmien kohdalla kysymään varhaiskasvattajien mielipiteitä ja vinkkejä. Väkivallattomuus ei tarkoita sitä, että lapsille ei saisi opettaa ollenkaan käytöstapoja.

Positiivinen pedagogiikkakaan ei tarkoita sitä, etteikö lapselle saisi antaa negatiivistakin palautetta ja ärähtää kunnolla jos lapsi ei muuten tottele. Myöskin aikuista pitää totella, sehän on jopa elintärkeääkin että lapsi ei jokaista aikuisen sanomista kyseenalaista ja jätä totettelematta (esim. juoksentelun lopettaminen kun käsketään on yksi tällainen asia, pahimmillaan lapsi voi muuten juosta auton alle tai eksyä).

Kyllä se pk:ssakin olisi hyödyllistä jos voisi esim. antaa tukkapöllyä. Jäähyttäminen kun ei onnistu kaikissa tilanteissa (esim. pukemistilanteet) eikä jäähy edes tehoa kaikkiin lapsiin.

Oikeastiko jossain päiväkodissa vielä käytetään jäähyjä? Jäähyllä lapsi jätetään yksin selviämään vaikeimpien tunteidensa kanssa mikä on tunnetaitojen kehityksen kannalta todella haitallista. Rankaiseminen on myös ylipäätään positiivisen kasvatuksen vastaista, sillä siinä aikuinen tekee lapselle pahaa sen sijaan, että tekisi hyvää, mikä romuttaa aikuisen ja lapsen välisen luottamussuhteen ja lapsen luontaisen halun noudattaa aikuisen ohjeita.

Meinaatko, että jonkun muun pitäisi selvitä lapsen vaikeista tunteista? Elämässä tulee vastaan myös niin sanottuja negatiiviisia tunteita ja tilanteita, ja niitä ei helikopterivanhempi voi kyllä tuntea lapsen puolesta.

Jäähypenkki on yleensä tarpeeton (kirjoitan yleensä, koska kyllä sitä joskus kuitenkin tarvitsee, vaikkei tuota nimeä käyttäisikään, mutta siis joskus pitää istuttaa lapsi tuoliin hetkeksi). Mutta kyllä tulee negatiivisia tunteita ja "rankaiseminen" eli seuraamuksetkin on ihan sallittuja eikä positiivinen pedagogiikkakaan niitä kiellä. Kyllä lasta saa esim. puhutella ankarasti, kieltää tekemästä jotakin tai laittaa (määrätä) rauhallisempaan tekemiseen jos esim. leikit menee liian rajuiksi, saa myös pitää kädestä kiinni jos lapsi ei muuten tottele jne. Mutta sellainen ylenmääräinen ankaruus on täysin tarpeetonta.

Tunnetaidoilla tarkoitetaan vain tunteiden sanoittamista, tarkoituksena on, että lapsi oppii tunnistamaan tunteitaan ja että miten niiden kanssa kuuluu olla, eli nimenomaan sitä, että jos raivostuttaa niin on muitakin keinoja käsitellä sitä tunnetta kuin karjua ja riehua. Tätä opastamista ei vain enää tehdä tukkapöllyn avulla niinkuin ennen, vaan autetaan lasta tunteen tukahduttamisen sijaan tuomaan tunteensa esiin rakentavasti ja muita kunnioittaen. Myös tuetaan lasta, jos hän ei vielä osaa hillitä itseään, on aikuisen tehtävä auttaa hillitsemään, eikä se tarkoita aina negatiivista rankaisemista, vaan lapsen voi myös esim. ottaa syliin ja olla läsnä, kunnes tunnetila laskee ja sitten asiasta voi keskustella ja miettiä miten seuraavalla kerralla voisi toimia.

Kyllähän tuo vaatii tietenkin sitä aitoa läsnäoloa ja ajan urhaamista lapsen opastukseen, aina se ei ole mahdollista, joskus on kiire eikä pysty pysähtymään, mutta sellaista se elämä on, kuitenkin hyvä jos edes yrittää auttaa lasta silloin, kun siihen on aikaa ja mahdollisuus.

T: Lastenhoitaja

Rankaiseminen ei kuulu positiiviseen kasvatukseen edes vaikka se naamioitaisiin eufemismin seuraamus alle. Ks. https://positiivinenkasvatus.fi/

Lisäksi lasta ei lainsäädännönkään mukaan saa pitää kädestä kiinni, pitää holdingissa tai muuten pidellä kiinni rangaistustarkoituksessa. Laissa ei ole säädetty tällaisesta rankaisemisoikeudesta, joten yleinen oikeus henkilökohtaiseen liikkumavapauteen pätee. Meillä kiinnipitely on myös työnantajan puolesta erikseen kielletty. Kiinnipitelyä saa käyttää ainoastaan jos se on turvallisuuden kannalta välttämätöntä ja silloinkin asiasta täytetään erillinen lomake (joka arkistoidaan virastoon) ja käydään keskustelu esimiehen kanssa.

T: toinen lastenhoitaja

Ei meillä tarvitse mitään lomaketta täyttää, mutta vanhemmille kerrotaan toki. Holding onkin eri asia kuin kädestä kiinnipitäminen/tavallinen sylitys. Tottakai lasta saa pitää kiinni, mutta te ette varmaan käy sitten missään retkilläkään, kun lapsihan voi juosta auton alle, jos ei suostu pitämään kädestä vapaaehtoisesti kiinni eikä häneen saa ilman hänen suostumusta koskea.

Asia on hyvä (positiviinen pedagogiikka), mutta selitetty huonosti ja sitten sitä tulkitaan noin, että lasta ei saisi muka lainkaan fyysisesti ohjata koskaan. Missään ei kuitenkaan kielletä niin tekemästä. Ja olen tämän kysynyt koulutuksissakin jossa on tämän koko ideologian kanta-ihmiset olleet paikalla.

T: Lastenhoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on todella surullista lukea, että niin moni vanhempi haluaisi edelleen satuttaa ja pahoinpidella lastaan vaikka se on täysin tarpeetonta. (vai ovatko edes vanhempia jotka näin kommentoi, saattavat tietenkin olla lapsettomiakin jotka antavat vinkkejä lapsellisille).

Olen päiväkodissa töissä ja kyllä lapset saa kuriin ilman läimäyttelyä ja satuttamistakin, se ei siis ole olennainen asia kasvatuksen kannalta ollenkaan. Se on sitten eri asia, että nyt kun sellainen on kielletty, niin vanhemmat eivät keksi tilalle mitään muuta kun aina on tukistettu ja annettu piiskaa. Suosittelen ongelmien kohdalla kysymään varhaiskasvattajien mielipiteitä ja vinkkejä. Väkivallattomuus ei tarkoita sitä, että lapsille ei saisi opettaa ollenkaan käytöstapoja.

Positiivinen pedagogiikkakaan ei tarkoita sitä, etteikö lapselle saisi antaa negatiivistakin palautetta ja ärähtää kunnolla jos lapsi ei muuten tottele. Myöskin aikuista pitää totella, sehän on jopa elintärkeääkin että lapsi ei jokaista aikuisen sanomista kyseenalaista ja jätä totettelematta (esim. juoksentelun lopettaminen kun käsketään on yksi tällainen asia, pahimmillaan lapsi voi muuten juosta auton alle tai eksyä).

Kyllä se pk:ssakin olisi hyödyllistä jos voisi esim. antaa tukkapöllyä. Jäähyttäminen kun ei onnistu kaikissa tilanteissa (esim. pukemistilanteet) eikä jäähy edes tehoa kaikkiin lapsiin.

Oikeastiko jossain päiväkodissa vielä käytetään jäähyjä? Jäähyllä lapsi jätetään yksin selviämään vaikeimpien tunteidensa kanssa mikä on tunnetaitojen kehityksen kannalta todella haitallista. Rankaiseminen on myös ylipäätään positiivisen kasvatuksen vastaista, sillä siinä aikuinen tekee lapselle pahaa sen sijaan, että tekisi hyvää, mikä romuttaa aikuisen ja lapsen välisen luottamussuhteen ja lapsen luontaisen halun noudattaa aikuisen ohjeita.

Meinaatko, että jonkun muun pitäisi selvitä lapsen vaikeista tunteista? Elämässä tulee vastaan myös niin sanottuja negatiiviisia tunteita ja tilanteita, ja niitä ei helikopterivanhempi voi kyllä tuntea lapsen puolesta.

Jäähypenkki on yleensä tarpeeton (kirjoitan yleensä, koska kyllä sitä joskus kuitenkin tarvitsee, vaikkei tuota nimeä käyttäisikään, mutta siis joskus pitää istuttaa lapsi tuoliin hetkeksi). Mutta kyllä tulee negatiivisia tunteita ja "rankaiseminen" eli seuraamuksetkin on ihan sallittuja eikä positiivinen pedagogiikkakaan niitä kiellä. Kyllä lasta saa esim. puhutella ankarasti, kieltää tekemästä jotakin tai laittaa (määrätä) rauhallisempaan tekemiseen jos esim. leikit menee liian rajuiksi, saa myös pitää kädestä kiinni jos lapsi ei muuten tottele jne. Mutta sellainen ylenmääräinen ankaruus on täysin tarpeetonta.

Tunnetaidoilla tarkoitetaan vain tunteiden sanoittamista, tarkoituksena on, että lapsi oppii tunnistamaan tunteitaan ja että miten niiden kanssa kuuluu olla, eli nimenomaan sitä, että jos raivostuttaa niin on muitakin keinoja käsitellä sitä tunnetta kuin karjua ja riehua. Tätä opastamista ei vain enää tehdä tukkapöllyn avulla niinkuin ennen, vaan autetaan lasta tunteen tukahduttamisen sijaan tuomaan tunteensa esiin rakentavasti ja muita kunnioittaen. Myös tuetaan lasta, jos hän ei vielä osaa hillitä itseään, on aikuisen tehtävä auttaa hillitsemään, eikä se tarkoita aina negatiivista rankaisemista, vaan lapsen voi myös esim. ottaa syliin ja olla läsnä, kunnes tunnetila laskee ja sitten asiasta voi keskustella ja miettiä miten seuraavalla kerralla voisi toimia.

Kyllähän tuo vaatii tietenkin sitä aitoa läsnäoloa ja ajan urhaamista lapsen opastukseen, aina se ei ole mahdollista, joskus on kiire eikä pysty pysähtymään, mutta sellaista se elämä on, kuitenkin hyvä jos edes yrittää auttaa lasta silloin, kun siihen on aikaa ja mahdollisuus.

T: Lastenhoitaja

Rankaiseminen ei kuulu positiiviseen kasvatukseen edes vaikka se naamioitaisiin eufemismin seuraamus alle. Ks. https://positiivinenkasvatus.fi/

Lisäksi lasta ei lainsäädännönkään mukaan saa pitää kädestä kiinni, pitää holdingissa tai muuten pidellä kiinni rangaistustarkoituksessa. Laissa ei ole säädetty tällaisesta rankaisemisoikeudesta, joten yleinen oikeus henkilökohtaiseen liikkumavapauteen pätee. Meillä kiinnipitely on myös työnantajan puolesta erikseen kielletty. Kiinnipitelyä saa käyttää ainoastaan jos se on turvallisuuden kannalta välttämätöntä ja silloinkin asiasta täytetään erillinen lomake (joka arkistoidaan virastoon) ja käydään keskustelu esimiehen kanssa.

T: toinen lastenhoitaja

Ei meillä tarvitse mitään lomaketta täyttää, mutta vanhemmille kerrotaan toki. Holding onkin eri asia kuin kädestä kiinnipitäminen/tavallinen sylitys. Tottakai lasta saa pitää kiinni, mutta te ette varmaan käy sitten missään retkilläkään, kun lapsihan voi juosta auton alle, jos ei suostu pitämään kädestä vapaaehtoisesti kiinni eikä häneen saa ilman hänen suostumusta koskea.

Asia on hyvä (positiviinen pedagogiikka), mutta selitetty huonosti ja sitten sitä tulkitaan noin, että lasta ei saisi muka lainkaan fyysisesti ohjata koskaan. Missään ei kuitenkaan kielletä niin tekemästä. Ja olen tämän kysynyt koulutuksissakin jossa on tämän koko ideologian kanta-ihmiset olleet paikalla.

T: Lastenhoitaja

Miksi lasten päivähoito on jotain ihmeen ideologiaa nykyään? Missä on maalaisjärki?

Eläimet, jollainen ihminenkin on, rankaisee kyllä jälkeläisiään epätoivotusta käytöksestä.

Olennaista on, että se on lyhyt tilanne, jonka jälkeen asia on unohdettu ja jatketaan ja näytetään rakkautta kuten aina ennenkin.

Lapsia tulee suojata ja samalla myös käyttää järkeä.