Lue keskustelun säännöt.
Apua masennuksesta tietävät?
20.11.2019 |
Mieheni masentui muutama kuukausi sitten, tai en tiedä kauanko oikeasti on ollut masentunut mutta silloin meni työterveyteen. Mies on väsynyt ja äreä. Meillä on 1,5-vuotias lapsi ja lapsi on alkanut reagoimaan miehen masennukseen. Mies ei enää jaksa leikkiä lapsen kanssa, ei jaksa katsoa lapseen päin kun lapsi yrittää kiinnittää hänen huomion ja kun on jonkun pakollisen hetken lapsen kanssa niin ei oikein edes puhu lapselle vaan tuijottaa vain apaattisena eteensä. Aluksi lapsi oli ihmeissään, kun oli tottunut siihen että isä jutteli ja nauroi hänen kanssaan ja leikki ja sellaista. Mutta nyt lapsi on alkanut selvästi mennä levottomaksi ja pahoittaa mielensä. Itkee enemmän kuin ennen, on stressaantuneen oloinen ja reagoi monesti niin, että jos on vaikka kanssani jossain ja isä kävelee siis kotona ohi ja lapsi sanoo isälle jotain ja isä ei edes katso päin, niin lapsi ahdistuu siitä ja heti iskee hampaansa minuun.
Ollaan juteltu tästä kyllä miehen kanssa ja mies tietää ja ymmärtää että lapsi kärsii mutta sanoo että ei pysty parempaan kun on koko ajan niin paha olla ja väsynyt olo. Mies on alkanut muuttua välinpitämättömämmäksi kuin ennen, ihan kuin ei enää edes välittäisi että lapsi kärsii hänen masennuksen takia. On muutenkin välinpitämätön. Töissä käy ja tekee muutamia kotitöitä ja käy joka päivä lenkillä (koska työterveydestä oli sanottu että se auttaa masennukseen), mutta muuten makaa vain sohvalla ja tuijottaa telkkaria tai tyhjää seinää. Minulle valittaa, että en ymmärrä hänen masennusta kun vaadin olemaan läsnä lapselle, että en ymmärrä että ei pysty. Minulle hermostuu helposti, tosin näen että yrittää olla hermostumatta ja minä yritän olla hermostuttamatta häntä.
Masennuksesta tietävät? Kuulostaako tämä normaalilta masennukselta? Ja mitä teen lapselle kun lapsi reagoi tällä tavalla isänsä masennukseen? Olen todella surullinen lapsen takia :(
Kommentit (106)
On se kumma kun täällä mammat taas heti eroa ehdottamassa kun miehellä masennusta, mutta sitten itketään kun mies jättää rintasyövän takia akan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok, kokemusta on, söin 6 vuotta masennuslääkkeitä ja olo oli aina ja enimmäkseen roska-paska, mielialat pohjalukemissa, ei mikään ala-urheilla-niin-piristyt auttanut.
Ruokavalion muutos ja lisäravinnot. Ensinnäkin olin raudanpuutteinen (ferritiini pitää olla väh 45-50 että pahimmat väsymysoireet lähtee). Raudanpuute tosin pitää selvittää. Vähäiset rautavarastot laiskistavat myös kilpirauhasta, joten söin l-tyrosiinia, jodia, seleeniä ja e-vitamiinia kilpirauhasta varten. Kalanmaksaöljyä aluksi 6 tablettia 12 viikoa ja sitten normaalisti. Hiivatulehdus voi olla yleistynyt ja aiheuttaa esim suoleen kerroksen joka estää ravintoaineiden imeytymistä ja saattaa lisätä suolen läpäisevyyttä. Eli hiiva häädetään tabletilla ja voiteilla ja sitten sokeriton ja hiilariton ruokavalio jottei hiiva saa ruokaa. Ok.
Gluteeniton ruokavalio oli ISOIN huomaamani yksittäinen muutos. Keliakiaa ei ole todettu, mutta gluteeni on semmoinen tekijä että se voi aiheutaa pientä tulehdusta suolessa ja haitata ravintoaineiden imeytmisiä kellä vain. Joillakin ihmisilä epäillään keliakiaa vaikka 20 vuotta ja sitten 20 vuoden päästä saat diagnoosin. Eli retrospektiivisesti, kaikki vatsaoireet olivatkin viljan gluteenista johtuneet, diagnoosiin meni vain 20 vuotta, eli siinä vaiheessahan monet hivenainepuutokset (et. raudan-) ovat vaivanneet.
Mitä vielä? Paljon b-vitamiineja, D-vitamiineja, lactobacillus reuteria ym maitohappobakteereja, paleo ruokavalio, 5-hpt, tryptofan, GABA, ashwagandha, berberiini (lista voi jatkua). Näillä kaikilla sain itseni kuntoon, vuosien masennuskierteestä (tulee ja menee, lääkitystä vaihdetaan...) ja niin pirteäksi, että ylipäänsä pääsin talosta ulos ja lenkille. Guuglaa 'Tri olonen ja masennus' ja vaikkapa 'lääkärin blogi' aluksi. EN yhtään liioittele tätä ruokavalioasiaa, olen ollut masennuskierteessä yli 20 vuotta. Miksi aivoille tärkeät ravintoaineet ja välittäjäaineet ( googlaa suoli ja serotoniini!) eivät imedy? Tämä oli suurin kysymykseni. Ja vastaus muutti kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko miehen kanssa mahdollista sopia, että hän jonkin lyhyen aikaa esim. 15 min päivässä tsemppaisi sen verran, että olisi läsnä lapselle? Muun aikaa voisi sitten lepäillä esim. makuuhuoneessa, jossa lapsen huomioiminen ei kuormita isää ja toisaalta reagoimaton isä ei hämmennä lasta.
Tämä oli tosi hyvä neuvo!
Ymmärrän hyvin miehesi oireilua. Itselläni on kokemusta vakavasta masennuksesta ja siihen muuten sain avun lääkityksestä. Neuvoisin miestäsi hakeutumaan psykiatrille, työterveyslääkäri ei tunne mielen sairauksia ja valitettavan usein pyrkii pitämään potilaan töissä vaikka lepoa tarvisi.
Ei kannata pitkittää ja pahentaa tilannetta turhalla odottelulla, että jospa se siitä. Harvoin sitä esim murtuneeseen raajaan suositellaan.
Lapselle sanoisin, että isää väsyttää ihan kamalasti nyt, mutta isä rakastaa kovasti. Vertaistukiryhmistä voisi löytyä apua sulle tässä asiassa. Kävisin myös terapeutilla hakemassa neuvoja tilanteeseen.
Älä vaivu epätoivoon. Apua on saatavilla ja miehesi voi taas voida hyvin, mutta on hyväksyttävä että masennus on tauti siinä missä muutkin ja sitä pitää hoitaa. Lääkkeet ei ole aina tarpeen, mutta jos psykiatri niitä suosittelee, kannattaa kokeilla.
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun täällä mammat taas heti eroa ehdottamassa kun miehellä masennusta, mutta sitten itketään kun mies jättää rintasyövän takia akan.
Mä tavallaan ymmärrän niitäkin jotka eroa ehdottaa. Pelkän masennuksen takia en minäkään eroa ymmärtäisi mutta jos kumppani kieltäytyy hoidosta eikä ihmeparantumista näy niin ei siihen suhteeseen voi jäädä jos lapsikin on omalla vastuulla.
Sehän olisi sama kun jäisi hoitoon suostumattoman alkoholistin kanssa suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin miehesi oireilua. Itselläni on kokemusta vakavasta masennuksesta ja siihen muuten sain avun lääkityksestä. Neuvoisin miestäsi hakeutumaan psykiatrille, työterveyslääkäri ei tunne mielen sairauksia ja valitettavan usein pyrkii pitämään potilaan töissä vaikka lepoa tarvisi.
Ei kannata pitkittää ja pahentaa tilannetta turhalla odottelulla, että jospa se siitä. Harvoin sitä esim murtuneeseen raajaan suositellaan.
Lapselle sanoisin, että isää väsyttää ihan kamalasti nyt, mutta isä rakastaa kovasti. Vertaistukiryhmistä voisi löytyä apua sulle tässä asiassa. Kävisin myös terapeutilla hakemassa neuvoja tilanteeseen.
Älä vaivu epätoivoon. Apua on saatavilla ja miehesi voi taas voida hyvin, mutta on hyväksyttävä että masennus on tauti siinä missä muutkin ja sitä pitää hoitaa. Lääkkeet ei ole aina tarpeen, mutta jos psykiatri niitä suosittelee, kannattaa kokeilla.
Psykiatrit eivät muuta tee kuin suosittelee lääkkeitä. Kannattaa ennemmin hakeutua psykoterapiaan. Mikäli terapeutti katsoo, että lääkityksestä voisi olla etua, niin sitten psykiatrille. Tällöin mennään pienimmän haitan periaattella. Kela on tietysti oma ongelmansa, koska Kelan näkökulmasta pilleri parantaa, vaikka tieteellinen näyttö onkin kovin vähäistä. Pilleri on kuitenkin halvempi, kuin terapia. Saati elämänmuutos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun täällä mammat taas heti eroa ehdottamassa kun miehellä masennusta, mutta sitten itketään kun mies jättää rintasyövän takia akan.
Mä tavallaan ymmärrän niitäkin jotka eroa ehdottaa. Pelkän masennuksen takia en minäkään eroa ymmärtäisi mutta jos kumppani kieltäytyy hoidosta eikä ihmeparantumista näy niin ei siihen suhteeseen voi jäädä jos lapsikin on omalla vastuulla.
Sehän olisi sama kun jäisi hoitoon suostumattoman alkoholistin kanssa suhteeseen.
Mikäli tämä on naisten logiikka, pitäis miesten jättää naiset kerran kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Psykiatrit eivät muuta tee kuin suosittelee lääkkeitä. Kannattaa ennemmin hakeutua psykoterapiaan. Mikäli terapeutti katsoo, että lääkityksestä voisi olla etua, niin sitten psykiatrille. Tällöin mennään pienimmän haitan periaattella. Kela on tietysti oma ongelmansa, koska Kelan näkökulmasta pilleri parantaa, vaikka tieteellinen näyttö onkin kovin vähäistä. Pilleri on kuitenkin halvempi, kuin terapia. Saati elämänmuutos.
Kyllä ne myös purkaa turhia ja vääriä yleislääkärien määräämiä lääkityksiä ja kirjoittaa lähetteitä terapiaan jos tarpeen. Ei kaikki masentuneet tarvi terapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse yrittäisin lapsen tasoisesti kertoa, että isi on sairas (mutta toivottavasti paranee pian) , eikä se liity lapseen itseensä. Yrittäisin ylläpitää rutiineita mahdollisimman hyvin ja huomioida lasta.
Masennus(kin) on usein itsekäs sairaus ja sairastunut ei pysy näkemään kuin oman pahoinvointinsa.
Lääkkeiden mahdollinen vaikutus, perustuu pitkälti lumevaikutukseen, joten hoitokielteisyys jo itsessään saatta taputella lääkkeet tehottoiksi vaikka niihin saisikin suostuteltua.
Masennus kuitenkin paranee useimmiten itsestään. Kuitenkin voisi olla hyötyä mikäli miehesi on kykenevä/halukas keskustelemaan kanssasi/ammattilaisen kanssa mahdollisista syistä masennuksen takana (masennus on usein sekundääristä) ja miten tilannetta voisi korjata.
Paljon voimia teille!
Miten asia selitetään 1 v 6 kk -lapsen tasoisesti? Lapsella on itsellään noin kymmenen sanaa (äiti, isi, maito, leipä jne). Ja lapsi ymmärtää puhetta sen verran, että konkreettisia lauseita jos sanoo (mennään ulos, nyt nukkumaan, leikitään leluilla, katso kissaa) niin ne ymmärtää. En minä keksi miten selittää hänelle lapsentasoisesti isän masennusta, kun lapsi ei kai ymmärrä edes syy-seuraus-suhteita (eli että isän masennus ei johdu hänestä vaan muusta). Ap
Ei tässä ole mitään ongelmaa. Lapsi on tässä vaiheessa vielä äidin kiintymyssuhteen ja lämmön parissa. Isän osuus on vähäinen.
Lapsi kokee, että isä torjuu hänet ja isä on kylmä häntä kohtaan. Miten minun tarjoama lämpö estää sen, että lapsi kärsii kun isä torjuu? Ap
Halatkaa yhdessä isää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noitahan on paikkoja johon voi masentuneen perheenjäsen ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoja. suosittelen soittamaan sinne. Osaavat varmasti auttaa miten toimia juuri esimerkiksi lapsiperheissä tämän asian kanssa.
Mitä tosin ihmetelen lukemastani on se, miten mies näyttää jaksavan kaikkea muuta, mutta ei lainkaan lasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun täällä mammat taas heti eroa ehdottamassa kun miehellä masennusta, mutta sitten itketään kun mies jättää rintasyövän takia akan.
Mä tavallaan ymmärrän niitäkin jotka eroa ehdottaa. Pelkän masennuksen takia en minäkään eroa ymmärtäisi mutta jos kumppani kieltäytyy hoidosta eikä ihmeparantumista näy niin ei siihen suhteeseen voi jäädä jos lapsikin on omalla vastuulla.
Sehän olisi sama kun jäisi hoitoon suostumattoman alkoholistin kanssa suhteeseen.Mikäli tämä on naisten logiikka, pitäis miesten jättää naiset kerran kuukaudessa.
Tämän kirjoittanut ei taida edes osata minkäänlaista logiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin miehesi oireilua. Itselläni on kokemusta vakavasta masennuksesta ja siihen muuten sain avun lääkityksestä. Neuvoisin miestäsi hakeutumaan psykiatrille, työterveyslääkäri ei tunne mielen sairauksia ja valitettavan usein pyrkii pitämään potilaan töissä vaikka lepoa tarvisi.
Ei kannata pitkittää ja pahentaa tilannetta turhalla odottelulla, että jospa se siitä. Harvoin sitä esim murtuneeseen raajaan suositellaan.
Lapselle sanoisin, että isää väsyttää ihan kamalasti nyt, mutta isä rakastaa kovasti. Vertaistukiryhmistä voisi löytyä apua sulle tässä asiassa. Kävisin myös terapeutilla hakemassa neuvoja tilanteeseen.
Älä vaivu epätoivoon. Apua on saatavilla ja miehesi voi taas voida hyvin, mutta on hyväksyttävä että masennus on tauti siinä missä muutkin ja sitä pitää hoitaa. Lääkkeet ei ole aina tarpeen, mutta jos psykiatri niitä suosittelee, kannattaa kokeilla.
Psykiatrit eivät muuta tee kuin suosittelee lääkkeitä. Kannattaa ennemmin hakeutua psykoterapiaan. Mikäli terapeutti katsoo, että lääkityksestä voisi olla etua, niin sitten psykiatrille. Tällöin mennään pienimmän haitan periaattella. Kela on tietysti oma ongelmansa, koska Kelan näkökulmasta pilleri parantaa, vaikka tieteellinen näyttö onkin kovin vähäistä. Pilleri on kuitenkin halvempi, kuin terapia. Saati elämänmuutos.
Minä olen asioinut psykiatrien kanssa masennushoidon takia pääasiassa saadakseni heiltä kunkin tahon vaatimat lausunnot.
Lisäksi näillä käynneillä on ehdotettu lääkkeitä mutta valinta on joka kerta ollut minun. Kun olen yli 15 vuotta sairastanut niin muutamia olen koittanutkin. Yksi antoi lisää toimintakykyä, toinen vähensi hillitöntä ahdistusta, kolmas taas oli melko järeä ja vei tuskaiset ajatukset pois, mutta pystyin silti tekemään töitä. Näiden lääkkeiden ansiosta en ole esim. jäänyt pois terapiasta vaikka masennuskausi puskee päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykiatrit eivät muuta tee kuin suosittelee lääkkeitä. Kannattaa ennemmin hakeutua psykoterapiaan. Mikäli terapeutti katsoo, että lääkityksestä voisi olla etua, niin sitten psykiatrille. Tällöin mennään pienimmän haitan periaattella. Kela on tietysti oma ongelmansa, koska Kelan näkökulmasta pilleri parantaa, vaikka tieteellinen näyttö onkin kovin vähäistä. Pilleri on kuitenkin halvempi, kuin terapia. Saati elämänmuutos.
Kyllä ne myös purkaa turhia ja vääriä yleislääkärien määräämiä lääkityksiä ja kirjoittaa lähetteitä terapiaan jos tarpeen. Ei kaikki masentuneet tarvi terapiaa.
Hyvin harvinaista. Tätä vahvistaa sekin etteivät lääkärit osaa lopettaa lääkitystä, vaan ainoastaan aloittaa lääkityksen. Eli kun lopetuksessa tulee lähes väistämättä relapsi aivojen muuntuneen reseptori-välittäjäainebalanssin vuoksi, ei osata ylittää relapsia, vaan aloitetaan lääkitys uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun täällä mammat taas heti eroa ehdottamassa kun miehellä masennusta, mutta sitten itketään kun mies jättää rintasyövän takia akan.
Mä tavallaan ymmärrän niitäkin jotka eroa ehdottaa. Pelkän masennuksen takia en minäkään eroa ymmärtäisi mutta jos kumppani kieltäytyy hoidosta eikä ihmeparantumista näy niin ei siihen suhteeseen voi jäädä jos lapsikin on omalla vastuulla.
Sehän olisi sama kun jäisi hoitoon suostumattoman alkoholistin kanssa suhteeseen.Mikäli tämä on naisten logiikka, pitäis miesten jättää naiset kerran kuukaudessa.
Tämän kirjoittanut ei taida edes osata minkäänlaista logiikkaa.
Logiikka rautalangasta: naiset ovat hulluja kerran kuukaudessa. Mikäli tätä ei mies kestä, kuten nainen ei kestä miehen hulluutta, silloin nainen on vaihdettava.
Vierailija kirjoitti:
Ok, kokemusta on, söin 6 vuotta masennuslääkkeitä ja olo oli aina ja enimmäkseen roska-paska, mielialat pohjalukemissa, ei mikään ala-urheilla-niin-piristyt auttanut.
Ruokavalion muutos ja lisäravinnot. Ensinnäkin olin raudanpuutteinen (ferritiini pitää olla väh 45-50 että pahimmat väsymysoireet lähtee). Raudanpuute tosin pitää selvittää. Vähäiset rautavarastot laiskistavat myös kilpirauhasta, joten söin l-tyrosiinia, jodia, seleeniä ja e-vitamiinia kilpirauhasta varten. Kalanmaksaöljyä aluksi 6 tablettia 12 viikoa ja sitten normaalisti. Hiivatulehdus voi olla yleistynyt ja aiheuttaa esim suoleen kerroksen joka estää ravintoaineiden imeytymistä ja saattaa lisätä suolen läpäisevyyttä. Eli hiiva häädetään tabletilla ja voiteilla ja sitten sokeriton ja hiilariton ruokavalio jottei hiiva saa ruokaa. Ok.
Gluteeniton ruokavalio oli ISOIN huomaamani yksittäinen muutos. Keliakiaa ei ole todettu, mutta gluteeni on semmoinen tekijä että se voi aiheutaa pientä tulehdusta suolessa ja haitata ravintoaineiden imeytmisiä kellä vain. Joillakin ihmisilä epäillään keliakiaa vaikka 20 vuotta ja sitten 20 vuoden päästä saat diagnoosin. Eli retrospektiivisesti, kaikki vatsaoireet olivatkin viljan gluteenista johtuneet, diagnoosiin meni vain 20 vuotta, eli siinä vaiheessahan monet hivenainepuutokset (et. raudan-) ovat vaivanneet.
Mitä vielä? Paljon b-vitamiineja, D-vitamiineja, lactobacillus reuteria ym maitohappobakteereja, paleo ruokavalio, 5-hpt, tryptofan, GABA, ashwagandha, berberiini (lista voi jatkua). Näillä kaikilla sain itseni kuntoon, vuosien masennuskierteestä (tulee ja menee, lääkitystä vaihdetaan...) ja niin pirteäksi, että ylipäänsä pääsin talosta ulos ja lenkille. Guuglaa 'Tri olonen ja masennus' ja vaikkapa 'lääkärin blogi' aluksi. EN yhtään liioittele tätä ruokavalioasiaa, olen ollut masennuskierteessä yli 20 vuotta. Miksi aivoille tärkeät ravintoaineet ja välittäjäaineet ( googlaa suoli ja serotoniini!) eivät imedy? Tämä oli suurin kysymykseni. Ja vastaus muutti kaiken.
Aivot tarvitsevat hiilihydraatteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok, kokemusta on, söin 6 vuotta masennuslääkkeitä ja olo oli aina ja enimmäkseen roska-paska, mielialat pohjalukemissa, ei mikään ala-urheilla-niin-piristyt auttanut.
Ruokavalion muutos ja lisäravinnot. Ensinnäkin olin raudanpuutteinen (ferritiini pitää olla väh 45-50 että pahimmat väsymysoireet lähtee). Raudanpuute tosin pitää selvittää. Vähäiset rautavarastot laiskistavat myös kilpirauhasta, joten söin l-tyrosiinia, jodia, seleeniä ja e-vitamiinia kilpirauhasta varten. Kalanmaksaöljyä aluksi 6 tablettia 12 viikoa ja sitten normaalisti. Hiivatulehdus voi olla yleistynyt ja aiheuttaa esim suoleen kerroksen joka estää ravintoaineiden imeytymistä ja saattaa lisätä suolen läpäisevyyttä. Eli hiiva häädetään tabletilla ja voiteilla ja sitten sokeriton ja hiilariton ruokavalio jottei hiiva saa ruokaa. Ok.
Gluteeniton ruokavalio oli ISOIN huomaamani yksittäinen muutos. Keliakiaa ei ole todettu, mutta gluteeni on semmoinen tekijä että se voi aiheutaa pientä tulehdusta suolessa ja haitata ravintoaineiden imeytmisiä kellä vain. Joillakin ihmisilä epäillään keliakiaa vaikka 20 vuotta ja sitten 20 vuoden päästä saat diagnoosin. Eli retrospektiivisesti, kaikki vatsaoireet olivatkin viljan gluteenista johtuneet, diagnoosiin meni vain 20 vuotta, eli siinä vaiheessahan monet hivenainepuutokset (et. raudan-) ovat vaivanneet.
Mitä vielä? Paljon b-vitamiineja, D-vitamiineja, lactobacillus reuteria ym maitohappobakteereja, paleo ruokavalio, 5-hpt, tryptofan, GABA, ashwagandha, berberiini (lista voi jatkua). Näillä kaikilla sain itseni kuntoon, vuosien masennuskierteestä (tulee ja menee, lääkitystä vaihdetaan...) ja niin pirteäksi, että ylipäänsä pääsin talosta ulos ja lenkille. Guuglaa 'Tri olonen ja masennus' ja vaikkapa 'lääkärin blogi' aluksi. EN yhtään liioittele tätä ruokavalioasiaa, olen ollut masennuskierteessä yli 20 vuotta. Miksi aivoille tärkeät ravintoaineet ja välittäjäaineet ( googlaa suoli ja serotoniini!) eivät imedy? Tämä oli suurin kysymykseni. Ja vastaus muutti kaiken.
Aivot tarvitsevat hiilihydraatteja.
Joita tuotetaan glukoneogeneesillä proteiineista ja rasvoista muiden hiilihydraattilähteiden puuttuessa. Aivot osaavat myös hyödyntää ketoaineita.
- Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun täällä mammat taas heti eroa ehdottamassa kun miehellä masennusta, mutta sitten itketään kun mies jättää rintasyövän takia akan.
Mä tavallaan ymmärrän niitäkin jotka eroa ehdottaa. Pelkän masennuksen takia en minäkään eroa ymmärtäisi mutta jos kumppani kieltäytyy hoidosta eikä ihmeparantumista näy niin ei siihen suhteeseen voi jäädä jos lapsikin on omalla vastuulla.
Sehän olisi sama kun jäisi hoitoon suostumattoman alkoholistin kanssa suhteeseen.Mikäli tämä on naisten logiikka, pitäis miesten jättää naiset kerran kuukaudessa.
Tämän kirjoittanut ei taida edes osata minkäänlaista logiikkaa.
Logiikka rautalangasta: naiset ovat hulluja kerran kuukaudessa. Mikäli tätä ei mies kestä, kuten nainen ei kestä miehen hulluutta, silloin nainen on vaihdettava.
Naiset. Siis ihan kaikki maailman naiset?
Anna kun arvaan, olet ehkä ollut tekemisissä ehkä 1 naisen kanssa koko elämäsi aikana ja sinun logiikkasi mukaan kaikki naiset ovat hulluja kerran kuukaudessa.
Voisiko mies antaa fyysistä läheisyyttä vaikka pitämällä kainalossa telkkaria katsottaessa tai kun luetaan iltasatua. Olla siis läsnä hiljaisissa vähän energian tilanteissa.
En suosittele ottamaan neuvoja vastaan tuntemattomilta ihmisiltä anonyymillä keskustelupalstalla. Esimerkiksi perheneuvolasta voisitte saada apua lapsen oireiluun ja koko perheen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Meidän perheessä oli saman tyylinen tilanne, ja perheneuvolan palvelut olivat korvaamaton apu. Siellä osataan selvittää ammattilaisten toimesta syyt ja apu juuri sinun lapsesi oireille.
No niin, ei mitään ongelmaa, normaalia lapsen käytöstä. Jatkakaa.