Minua ärsyttää suomalaiset lottovoittajat

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on se ja sama, mitä voittaja rahoillaan tekee noin muuten, mutta jotenkin aina riepoo kun joku isomman potin saanut kertoo ettei aio töitä lopettaa tai edes välttämättä vähentää. Että kiva kiva, pärjäisit ilman sitä palkkaakin niillä voittorahoillasi mutta ei, jäät työhön ja viet paikan ja palkan joltain toiselta (jolla ei sitä lottovoittoa ole puskurinaan...) Tekisi sitten jotain keikkatyötä tai vapaaehtoistyötä jos ei toimettomana tahdo olla.

Harvoin nimittäin nuo työssä jatkavat voittajat missään työvoimapulan alaisissa paikoissa (esim. siivoojina tai hoitajina) tuntuvat olevan, vaan aloilla jossa toiset sitten tosiaan kitkuttaa työttömyyskorvauksella kun ei ole työtä. Voittaja pitäköön muuten kukkarostaan huolta eikä mitään velvollisuutta ole esim. antaa hyväntekeväisyyteen mutta sen verran voisi muita ajatella että siitä duunipaikastaan luopuu. Se kun voi olla lottovoittoon verrattava asia sille työttömälle joka siihen tilalle palkataan.

Taas tämä, että "jäisi edes pois työstä, ettei vie muilta sitä työpaikkaa." Niin. Minä olen tehnyt juuri näin. En ole lottomiljonääri enkä edes miljonääri. Mieheni on hyvätuloinen ja yhdessä on hoidettu minun raha-asianikin niin, että tuottoa on. Asutaan syrjässä, joka työpaikkaan (alaani vastaavaan) on pitkät matkat. En ole halunnut viedä täällä jonkun toisen työpaikkaa, vaan olen hoitanut perhettä ja kotia. Mitä olen saanut kuulla? Ihmetystä, kateutta, kaikenlaista vihjailua. Täällä palstallakin on suoranaisesti hyökätty valintojani vastaan, kun olen joskus elämästäni jotain kirjoittanut. Tämä, ettei nainen käy työssä, se on kaikille todella punainen vaate. Valmistautukaa oikeasti siihen kohteluun, jos joskus vaurastutte syystä tai toisesta ja päätätte jäädä töistä pois. Itse olen tosi onnellinen, että on tämä mahdollisuus ollut, panostaa kotiin ja perheeseen, harrastuksiin ja vap.ehtoistyöhön.

Huvittaa vaan lukea näitä tekstejä täälläkin, kun suositellaan ja vaaditaan milloin mitäkin. Päättäkää edes.

Kyllä ainakin itse tunnin ihmisen joka on voittanut loton jättipotin.

Jos omalle kohdalle voitto sattuisi niin jatkaisin töissä. Miksi pitäisi lopettaa sen tekeminen mistä tykkää?

Suomessa leikitään köyhää ja nöyrää. Muutenhan olisi kateellisten kanalauma ja pummit heti kimpussa. Mitään parempaa autoakaan ei kannata hankkia kun se olisi heti naarmutettu. Parempi vaan ostaa uudet talvirenkaat siihen 10v vanhaan toyotaan.

Ulkomailta sitten se kakkoskämppä ja siellä voi laittaa haisemaan kenenkään tietämättä.

Sitten on vielä sekin juttu ettei nyt muutamalla millillä saa mitään niin erikoista luksuselämää. Hyvä jos edes jossain nordea private bankingissä viitsivät vastata puhelimeen. Joku kartano palvelijoineen on 100 miljoonaa+ ihmisille.

T. Lotto voittaja

Minusta se kertoo vaan siitä, että Suomessa asuu perusonnellisia ja elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä, joilla on jo hyvä elämä ja jotka eivät varsinaisesti edes tarvitse sitä lottovoittoa saadakseen paremman elämän. "On jo lottovoitto itsessään syntyä Suomeen" pitää kyllä kutinsa. Meillä on yksi ihmiskunnan historian parhaista yhteiskunnista ikinä.

Onhan se aika säälittävää, jos ainoa motivaation työssäkäymiseen on pakko eli raha. Lottovoittajat, jotka eivät koe tarvetta irtsanoutua palkkapakon poistuttuakaan, saavat työnteosta selvästi jotakin muutakin itselleen kuin pelkkää rahaa. Ja onnellisuus ei ole auton merkistä ja vuosimallista kiinni. Auto on kuitenkin vaan väline, jolla pääsee liikkumaan pisteiden a ja b välillä. Laukku on tavaroiden kuljettamista varten -- onko sen ovh 20, 200 vai 2000 € ei muuta mitään. Onnelliset ihmiset ovat niitä jotka ovat ymmärtäneet, että sellainen onnellisuus ja tyytyväisyys, joka on sidottu ulkoisiin asioihin, roinaan, roinan hamstraamiseen, toisiin ihmisiin ja heidän mielipiteisiinsä, ei ole kestävällä pohjalla vaan onnellisuus pitää löytää omasta itsestään eli on asennekysymys.

Tuota noin, ei kenelläkään työstään nauttivalla ole mikään velvollisuus lopettaa työssäkäyntiä vain siksi, että joku muu saa paikan. Olen tähän asenteeseen törmännyt monta kertaa tällä palstalla, ja minusta se on todella hämmentävää.

Vierailija kirjoitti:

Jos köyhä saa rahaa se on näköjään nopeasti yhtä köyhä kuin ennenkin.

No joo, tässä taas yksi joka ei soisi köyhälle edes nautintoa lottovoitosta. Ei, vaan edelleen pitäisi kituuttaa ja nuukailla kuten ennenkin, jep jep.

Riippuvan se hiukan saajan iästäkin ja terveydestä mihin ja miten pitkään lottorahat riittää.

Jos saisin miljoonan, pari niin tiedän, että se riittäisi loppuelämäkseni vaikka sitä joskus tuhlaisinkin. En vaan kykenisi keksimään niin suuria rahanmenoja yksinelävänä ihmisenä, että ne loppuisi. En käsitä miksi EN nyt saisi nauttia vuosien köyhyyden ja ahdistuksen jälkeen rahoistani ihan mikä minulle parhaalta tuntuu?

JOS ikuiset säästäjät ja nuukailevat eivät kykene iloitsemaan rahan tuomista ja suomosta helpotuksesta elämäänsä, niin minäpä osaan, ja en edes ajattele hävetä sitä.

Niinkuin nyt joidenkin mielestä varmaan pitäisi hävetä sitä, että lottovoitosta nauttii ja elää parempaa elämää sen ansiosta.

Toinen seikka on terveystilanne. Jos voittaneella ihmisellä on jotain sairauksia joihin rahalla saisi parempaa hoitoa, niin vain tyhmää olisi olla sitä apua käyttämättä.

Tilanteet ja ihmiset ovat erilaisia, jokainen tehköön, jos lottovoitto osuu kohdalle, sillä mitä itse haluaa.

Silti kyllä myös ihmettelen noita, jotka "ehkä nyt vien vanhan autoni korjaamolle, ehkä nyt teen pienen, huom pienen keittiöremontin, ei tässä nyt muuta"

Ja samaa mieltä myös työssäkäynnistä, antaisivat nyt paikan jolloin muulle.

Tietysti vasta myöhemmin tosin heille valkenee kuinka isoista rahoista on kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin, ei kenelläkään työstään nauttivalla ole mikään velvollisuus lopettaa työssäkäyntiä vain siksi, että joku muu saa paikan. Olen tähän asenteeseen törmännyt monta kertaa tällä palstalla, ja minusta se on todella hämmentävää.

Ei ole velvollisuutta, ei.

Mutta itse jo ihan pelkästä kiitollisuudesta siitä, että olen oikeutettu elämään vailla eahahuolia vaikka en käy töissä, niin antaisin sen työpaikan jollekin muulle.

Myös myötätunnosta muita kohtaan, hyvästä sydämestäni, jos voin sillä auttaa jonkun toisen elämäntilannetta jne.

Miksi,olisin niin ahne tai ahdasmielinen, että pitäisin työpaikasta kiinni kun en sitä tarvitse?

Ei ole velvollisuus vaan ilo antaa jotain hyvää toiselle kun on itsekin saanut hyvää elämässä. Kuten lottovoitto jolla aukeaa paljon mahdollisuuksia elää muullakin tavoin kuin "mä joka päivä töitä teen".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on se ja sama, mitä voittaja rahoillaan tekee noin muuten, mutta jotenkin aina riepoo kun joku isomman potin saanut kertoo ettei aio töitä lopettaa tai edes välttämättä vähentää. Että kiva kiva, pärjäisit ilman sitä palkkaakin niillä voittorahoillasi mutta ei, jäät työhön ja viet paikan ja palkan joltain toiselta (jolla ei sitä lottovoittoa ole puskurinaan...) Tekisi sitten jotain keikkatyötä tai vapaaehtoistyötä jos ei toimettomana tahdo olla.

Harvoin nimittäin nuo työssä jatkavat voittajat missään työvoimapulan alaisissa paikoissa (esim. siivoojina tai hoitajina) tuntuvat olevan, vaan aloilla jossa toiset sitten tosiaan kitkuttaa työttömyyskorvauksella kun ei ole työtä. Voittaja pitäköön muuten kukkarostaan huolta eikä mitään velvollisuutta ole esim. antaa hyväntekeväisyyteen mutta sen verran voisi muita ajatella että siitä duunipaikastaan luopuu. Se kun voi olla lottovoittoon verrattava asia sille työttömälle joka siihen tilalle palkataan.

Taas tämä, että "jäisi edes pois työstä, ettei vie muilta sitä työpaikkaa." Niin. Minä olen tehnyt juuri näin. En ole lottomiljonääri enkä edes miljonääri. Mieheni on hyvätuloinen ja yhdessä on hoidettu minun raha-asianikin niin, että tuottoa on. Asutaan syrjässä, joka työpaikkaan (alaani vastaavaan) on pitkät matkat. En ole halunnut viedä täällä jonkun toisen työpaikkaa, vaan olen hoitanut perhettä ja kotia. Mitä olen saanut kuulla? Ihmetystä, kateutta, kaikenlaista vihjailua. Täällä palstallakin on suoranaisesti hyökätty valintojani vastaan, kun olen joskus elämästäni jotain kirjoittanut. Tämä, ettei nainen käy työssä, se on kaikille todella punainen vaate. Valmistautukaa oikeasti siihen kohteluun, jos joskus vaurastutte syystä tai toisesta ja päätätte jäädä töistä pois. Itse olen tosi onnellinen, että on tämä mahdollisuus ollut, panostaa kotiin ja perheeseen, harrastuksiin ja vap.ehtoistyöhön.

Huvittaa vaan lukea näitä tekstejä täälläkin, kun suositellaan ja vaaditaan milloin mitäkin. Päättäkää edes.

Täysin sama kokemus täälläkin, on ollut hämmentävää huomata, miten aggressiivisia ihmiset ovat, jos jää kotiin ja on siihen varaa. Ja syyllistetään, että mitä sillä elämällään sitten tekee, jos ei saa toteuttaa itseään töissä. No sitä saavat ihmetellä, mielikuvituksen puutetta selkeästi ihmisillä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ainakin itse tunnin ihmisen joka on voittanut loton jättipotin.

Jos omalle kohdalle voitto sattuisi niin jatkaisin töissä. Miksi pitäisi lopettaa sen tekeminen mistä tykkää?

Et sitten millään keksi jotain muuta mukavaa jota voit tehdä kuin käydä töissä. Et sitten tykkää mistään muusta yhtä paljon tai enemmän kuin työssäkäyminen?

Tuntuu, että niiltä jotka voittavat lotossa puuttuu myös mielikuvitus. Ja suhteellisuudentaju.

Vierailija kirjoitti:

Minusta se kertoo vaan siitä, että Suomessa asuu perusonnellisia ja elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä, joilla on jo hyvä elämä ja jotka eivät varsinaisesti edes tarvitse sitä lottovoittoa saadakseen paremman elämän. "On jo lottovoitto itsessään syntyä Suomeen" pitää kyllä kutinsa. Meillä on yksi ihmiskunnan historian parhaista yhteiskunnista ikinä.

Onhan se aika säälittävää, jos ainoa motivaation työssäkäymiseen on pakko eli raha. Lottovoittajat, jotka eivät koe tarvetta irtsanoutua palkkapakon poistuttuakaan, saavat työnteosta selvästi jotakin muutakin itselleen kuin pelkkää rahaa. Ja onnellisuus ei ole auton merkistä ja vuosimallista kiinni. Auto on kuitenkin vaan väline, jolla pääsee liikkumaan pisteiden a ja b välillä. Laukku on tavaroiden kuljettamista varten -- onko sen ovh 20, 200 vai 2000 € ei muuta mitään. Onnelliset ihmiset ovat niitä jotka ovat ymmärtäneet, että sellainen onnellisuus ja tyytyväisyys, joka on sidottu ulkoisiin asioihin, roinaan, roinan hamstraamiseen, toisiin ihmisiin ja heidän mielipiteisiinsä, ei ole kestävällä pohjalla vaan onnellisuus pitää löytää omasta itsestään eli on asennekysymys.

Vähänpä tiedät ihmisten elämästä.

Onnea vaan sinne kuplaasi, jatka samaan malliin.

Kaikille ei suomessa ole osunut sitä "on lottovoitto syntyä Suomessa"-korttia.

Toisille on osunut se Musta-Pekka.

Mutta kiitos kommentista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ainakin itse tunnin ihmisen joka on voittanut loton jättipotin.

Jos omalle kohdalle voitto sattuisi niin jatkaisin töissä. Miksi pitäisi lopettaa sen tekeminen mistä tykkää?

Et sitten millään keksi jotain muuta mukavaa jota voit tehdä kuin käydä töissä. Et sitten tykkää mistään muusta yhtä paljon tai enemmän kuin työssäkäyminen?

Tuntuu, että niiltä jotka voittavat lotossa puuttuu myös mielikuvitus. Ja suhteellisuudentaju.

Huutelen täältä sivusta että suhteellisuudentaju tuntuu puuttuvan nimenomaan näiltä jotka haistattaisivat pomolla p***an ja lähtisivät ovet paukkuen tuhlaamaan. Ei se miljoona tai kaksi niin kummoinen summa ole että sillä pystyisi kovin ylellistä vapaaherran elämää viettämään.

Mä teen töitä vain muutamana päivänä viikosta ja se on kyllä niin että ystäväni pääsevät vähän heikosti arkipäivisin kahville tai lenkille kun ovat itse töissä. Että ei se lottovoittajan sosiaalinen päiväelämä välttämättä nii vilkasta olisi kuitenkaan. Keksin toki kiinnostavia harrastuksia itseksenikin mutta kyllä niille osa-aikatyöläisellä riittää aikaa ja energiaa. Lisäksi nautin työstäni ja työkaverini ovat oikeasti hauskoja tyyppejä, eivät vain säälittäviä sosiaalisen kontaktin korvikkeita. Työni on mielestäni oikeasti merkittävää/hyödyksi ihmisille eikä mitään puhelinmyyntiä tms. Ja vielä, mut on yhteiskunta kalliilla kouluttanut alalle jolla on työvoimapula, en siis vie kenenkään työpaikkaa ja mielestäni olisi jopa moraalisesti väärin että olen saanut paikan ilmaisessa koulutuksessa enkä sitten tekisi ollenkaan töitä alalla jolla tekijöitä tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Lottoa on pelattu vuosikymmeniä. Voittajia pitäisi olla satoja, tai jopa tuhansia (en jaksa laskea). Silti kukaan ei tunne lottovoittajia. Ja voittohan osuu aina jollekin tunnistautumattomana pelanneelle jonnekin Jumalan selän taakse. Eli miljoonia ei voita kukaan, Veikkaus huijaa vain rahat.

Lottovoittajia on vähän päälle viisituhatta. Siis päävoiton voittaneita. Saman verran Suomessa kuin suutareita. Tiedätkö yhtään suutaria?

Montako suomalaista on NHL:ssä pelannut? Joku 64 kpl. Eli suurempi todennäköisyys on voittaa lotossa kuin päästä NHL:ään pelaamaan. Ja sekin suhde on 1: 15 000 000.

Mä en tunne yhtään suutaria henkilökohtaisesti, mutta uskon, että heitä on olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta se kertoo vaan siitä, että Suomessa asuu perusonnellisia ja elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä, joilla on jo hyvä elämä ja jotka eivät varsinaisesti edes tarvitse sitä lottovoittoa saadakseen paremman elämän. "On jo lottovoitto itsessään syntyä Suomeen" pitää kyllä kutinsa. Meillä on yksi ihmiskunnan historian parhaista yhteiskunnista ikinä.

Onhan se aika säälittävää, jos ainoa motivaation työssäkäymiseen on pakko eli raha. Lottovoittajat, jotka eivät koe tarvetta irtsanoutua palkkapakon poistuttuakaan, saavat työnteosta selvästi jotakin muutakin itselleen kuin pelkkää rahaa. Ja onnellisuus ei ole auton merkistä ja vuosimallista kiinni. Auto on kuitenkin vaan väline, jolla pääsee liikkumaan pisteiden a ja b välillä. Laukku on tavaroiden kuljettamista varten -- onko sen ovh 20, 200 vai 2000 € ei muuta mitään. Onnelliset ihmiset ovat niitä jotka ovat ymmärtäneet, että sellainen onnellisuus ja tyytyväisyys, joka on sidottu ulkoisiin asioihin, roinaan, roinan hamstraamiseen, toisiin ihmisiin ja heidän mielipiteisiinsä, ei ole kestävällä pohjalla vaan onnellisuus pitää löytää omasta itsestään eli on asennekysymys.

Vähänpä tiedät ihmisten elämästä.

Onnea vaan sinne kuplaasi, jatka samaan malliin.

Kaikille ei suomessa ole osunut sitä "on lottovoitto syntyä Suomessa"-korttia.

Toisille on osunut se Musta-Pekka.

Mutta kiitos kommentista!

Olen asunut Namibiassa, Libanonissa, Pakistanissa, Kosovossa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Mitäpä luulet, minkälaista mahtaisi olla elämässä Namibiassa, Libanonissa, Pakistanissa, Kosovossa tai vaikkapa ihan Yhdysvalloissa, jos olisi sattunut syntymään näihin maihin se suomalainen "Musta-Pekka" kädessä verrattuna siihen, että Suomessa huonoillakin elämänkorteilla on lapsilisät, opintotuet, asumistuet, päivärahat, neuvolat, terveyskeskukset, kouluterveydenhuolto, hammashoito, kuraattorit, tukiopetus, ilmainen opetus ja kouluruokailu, oppikirjat, materiaalit, opiskelija-asunnot ja kunnalliset vuokratalot, päivähoito, julkinen liikenne ja maksetut koulukyydit?

Ei ole koulupukupakkoa mikä karsisi ei-toivotun aineksen pois näennäisesti "ilmaisesta" opetukset.

On vapaat vaalit, missä voi valita kuntapäättäjänsä päättämään ihan niistä oman lähialueensa palveluista, vaikkapa leikkipuistoista ja lähiliikuntapaikoista, frisbeegolfradoista, kuntoportaista, latupohjista, kevyenliikenteen väylistä, katuvaloista, hiekotuksesta ja istutuksista, turvallisista ali- tai ylikuluista, pyöräparkeista, kävelykaduista, tai vaikka koirapuistoista ja koirankakkapusseista.

Maailman suurelle enemmistölle jo sellainen suomalaisille itsestään selvä asia kuin kunnalliset ja taloyhtiökohtaiset turvalliset leikkipaikat lapsille, joissa on turvatarkastetut ja hyväksytyt härvelit, tai se että lähistöltä löytyy valaistu ja hoidettu kenttä, jos lähiseudun muksut perhetaustaan katsomatta voi pelata pallopelejä kesällä ja luistella talvella, olisi jo lottovoitto.

Ei tarvitse mennä kuin rajan yli Venäjälle tai Viroon nähdäkseen mitä se sitten on kun ei ole. Täytyy elää kyllä aika kuplassa täällä pienessä Suomessa jos kuvittelee, että Suomessa on asiat jotenkin huonosti edes niillä, joilla elämä Suomessa ei ole mennyt ihan nappiin .

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin, ei kenelläkään työstään nauttivalla ole mikään velvollisuus lopettaa työssäkäyntiä vain siksi, että joku muu saa paikan. Olen tähän asenteeseen törmännyt monta kertaa tällä palstalla, ja minusta se on todella hämmentävää.

Googlaa sanat oikeus ja velvollisuus. Sen jälkeen mieti, mikä ero niillä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ainakin itse tunnin ihmisen joka on voittanut loton jättipotin.

Jos omalle kohdalle voitto sattuisi niin jatkaisin töissä. Miksi pitäisi lopettaa sen tekeminen mistä tykkää?

Et sitten millään keksi jotain muuta mukavaa jota voit tehdä kuin käydä töissä. Et sitten tykkää mistään muusta yhtä paljon tai enemmän kuin työssäkäyminen?

Tuntuu, että niiltä jotka voittavat lotossa puuttuu myös mielikuvitus. Ja suhteellisuudentaju.

Ei, en keksi enkä tykkää.

Valmennan työkseni lajissa, jota aloin harrastamaan 30 vuotta sitten. Pitäisikö minun äkkiä vaan lopettaa ammattini, harrastukseni, intohimoni siksi että sain lisää rahaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ainakin itse tunnin ihmisen joka on voittanut loton jättipotin.

Jos omalle kohdalle voitto sattuisi niin jatkaisin töissä. Miksi pitäisi lopettaa sen tekeminen mistä tykkää?

Et sitten millään keksi jotain muuta mukavaa jota voit tehdä kuin käydä töissä. Et sitten tykkää mistään muusta yhtä paljon tai enemmän kuin työssäkäyminen?

Tuntuu, että niiltä jotka voittavat lotossa puuttuu myös mielikuvitus. Ja suhteellisuudentaju.

Ei, en keksi enkä tykkää.

Valmennan työkseni lajissa, jota aloin harrastamaan 30 vuotta sitten. Pitäisikö minun äkkiä vaan lopettaa ammattini, harrastukseni, intohimoni siksi että sain lisää rahaa?

Tämä. Jotkut asiat ovat sellaisa, että niitä ei suurikaan rahasumma noin vain poista tai lopeta. Tätä eivät ymmärrä sellaiset ihmiset, joilla ei ole syvää intohimoa, tarvetta, paloa ja rakkautta jotain kohtaan, vaan he kuvittelevat suuren rahasumman ratkaisevan kaiken. Että ei "tarvitse" enää tehdä mitään muuta kuin kaikkea kivaa. Joillekin se oma ammatti, harrastus, intohimo jne on se, mitä he elävät ja hengittävät ja sitä ei miljoonat muuta mihinkään. Miksi muuten esim maailmanlaajuista suosiota nauttiva huippubändi, jonka kaikki jäsenet ja levy-yhtiöt ja managrit yms ovat jo tulleet miljonääreiksi sillä touhulla, jatkavat sitä edelleen vuodesta toiseen? Senkö takia että saisivat vielä lisää miljoonia? Ei. Se työ on heille elämän suola, intohimo, henkireikä, jota ilman heillä ei ole mitään, ei vaikka olisi sata miljoonaa rahaa. Joitain asioita ei vain lopeteta noin vain, vaikka saisi kaiken maailman rahan. Jotkut ihmiset eivät ansaitse lottovoittoa, ja he ovat niitä jotka kuvittelevat sen olevan ratkaisu heidän elämäänsä. He vain tuhlaavat sen kaiken. Kuten taannoin jossain lööpissä oli joku kaine hupuloinut lottovoittaja itkenyt tyyliin "ei se 7 miljoonaakaan ihan kaikkeen riitä". Ääliö.

Hyvin harvalla taviksilla on sellainen työ johon tuntee suurta intohimoa tai työ on niin experttiä, että siihen ei saisi uutta työntekijää.

Maailmanlaajuista huippubändiä nyt turha verrata työntekoon, tai työtä ja työtä, mutta harva suomalainen nyt on tämänkaltaisia töissä "töissä" .

Minä taas olen sitä mieltä, että on väärin kun lottovoitto menee niille jotka jatkavat elämäänsä kuin voittoa ei olisi tullutkaan. Jotka siitä eivät edes iloitse tai nauti, aivan hukkaanheitettyä rahaa.

Se saisi mennä niille jotka tekevät raskasta, stressaavaa, pienipalkkaista työtä.

Ja niille jotka ovat uupuneita, sairaita, turhautuneita työhönsä.

Ja niille joiden elämä muuttuisi voiton myötä paremmaksi, saisivat hengähtää rahahuolista, saisivat hoitaa itseään kuntoon, voisivat nauttia elämästään ja antaisivat iloa myös ystävilleen ja läheisilleen voittonsa mahdollistamana.

Mutta usein se tosiaan menee niille jotka itseasiassa sitä eivät olisi tarvinneet tai eivät tunne siitä mitään iloa, eivät itse eivätkä hänen läheisensä.

Elämä on epäoikeudenmukaista.

Vierailija kirjoitti:

Minusta se kertoo vaan siitä, että Suomessa asuu perusonnellisia ja elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä, joilla on jo hyvä elämä ja jotka eivät varsinaisesti edes tarvitse sitä lottovoittoa saadakseen paremman elämän. "On jo lottovoitto itsessään syntyä Suomeen" pitää kyllä kutinsa. Meillä on yksi ihmiskunnan historian parhaista yhteiskunnista ikinä.

Niin mutta miksi nämä ihmiset sitten pelaavat lottoa jos eivät kerran tarvitse ylimääräistä rahaa ja ovat jo saaneet lottovottonsa syntymällä Suomeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ainakin itse tunnin ihmisen joka on voittanut loton jättipotin.

Jos omalle kohdalle voitto sattuisi niin jatkaisin töissä. Miksi pitäisi lopettaa sen tekeminen mistä tykkää?

Et sitten millään keksi jotain muuta mukavaa jota voit tehdä kuin käydä töissä. Et sitten tykkää mistään muusta yhtä paljon tai enemmän kuin työssäkäyminen?

Tuntuu, että niiltä jotka voittavat lotossa puuttuu myös mielikuvitus. Ja suhteellisuudentaju.

Ei, en keksi enkä tykkää.

Valmennan työkseni lajissa, jota aloin harrastamaan 30 vuotta sitten. Pitäisikö minun äkkiä vaan lopettaa ammattini, harrastukseni, intohimoni siksi että sain lisää rahaa?

Tämä. Jotkut asiat ovat sellaisa, että niitä ei suurikaan rahasumma noin vain poista tai lopeta. Tätä eivät ymmärrä sellaiset ihmiset, joilla ei ole syvää intohimoa, tarvetta, paloa ja rakkautta jotain kohtaan, vaan he kuvittelevat suuren rahasumman ratkaisevan kaiken. Että ei "tarvitse" enää tehdä mitään muuta kuin kaikkea kivaa. Joillekin se oma ammatti, harrastus, intohimo jne on se, mitä he elävät ja hengittävät ja sitä ei miljoonat muuta mihinkään. Miksi muuten esim maailmanlaajuista suosiota nauttiva huippubändi, jonka kaikki jäsenet ja levy-yhtiöt ja managrit yms ovat jo tulleet miljonääreiksi sillä touhulla, jatkavat sitä edelleen vuodesta toiseen? Senkö takia että saisivat vielä lisää miljoonia? Ei. Se työ on heille elämän suola, intohimo, henkireikä, jota ilman heillä ei ole mitään, ei vaikka olisi sata miljoonaa rahaa. Joitain asioita ei vain lopeteta noin vain, vaikka saisi kaiken maailman rahan. Jotkut ihmiset eivät ansaitse lottovoittoa, ja he ovat niitä jotka kuvittelevat sen olevan ratkaisu heidän elämäänsä. He vain tuhlaavat sen kaiken. Kuten taannoin jossain lööpissä oli joku kaine hupuloinut lottovoittaja itkenyt tyyliin "ei se 7 miljoonaakaan ihan kaikkeen riitä". Ääliö.

Olet niin asian ytimessä!