Mummon kommentti poikani YO-kokeiden arvosanoihin (julkaistiin tänään) -->

Vierailija kirjoitti:

Semmosia ne mummot on. Minä kirjoitin 4 L:ää ja 2 E:tä, mutta olin siellä mummoni mielestä "paskalukiossa" enkä lyseossa. Kommentti oli, että "no kai nyt tuommosesta lukiosta helposti saa laudaturit". Vähä oli se mitä vit tua fiilis.

🤗

Taisi olla tod. tyhmä mummo.

🤩

Hei, lohdutukseksi, aina ei tiedä mitä tulevaisuudessa tarvitsee. Itse kirjoitin 4xL, pitkästä matikasta E ja saksasta M, tämä siis silloin kun reaaliajassa oli yksi koe. Diplomi-insinöörinä puhun saksaa päivittäin ja käytän Saksan kielen murretta eli flaamia jatkuvasti. Toki puhun myös noita englantia ja ruotsia koko ajan. Mutta ei ylioppilasarvosanat kerro tulevaisuudesta tai ammattialasta kaikkea.

Ja mummo on kyllä törkeä. Omani oli aina ja kaikesta onnellinen puolestani, vaikka isoveli kirjoittikin 6xL ja näin siis hänen saavutuksestaan.

Ehkä mummo ei tiennyt poikasi yleistä koulumenestystasoa?

Jos kuvitteli, että pojanpoika on perinyt hänen älynlahjansa, ja luuli että kokeista ja kursseista on tullut aina kymppejä? Silloin tietysti odottaa laudatureja yo-kirjoituksista.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvä luoja sentään!

Poika varmaan tarvii nyt loppuelämän terapiaa tämän tapauksen johdosta? Kyllä on teilläkin pienet ongelmat elämässä, jos niin verisesti pahoitetaan mieli jostain yo kokeen numeroista.

Mummo saa olla sitä mieltä mitä haluaa, miks kaikkien pitäs juhlia sun pojan suoritusta, jos se ei kaikkien mielestä mennyt niin hyvin kun ois pitäny? Mummolla olkoot oma mielipiteensä.

Kyllä pitää olla herkkänahkanen kun poikansa ja näköjään äitiki ottaa niin nokkiinsa tuosta. 

Tässä maailmassa ei arvosteta mitään muuta ku menestystä koulu ja työrintamalla. Ettekö löydä tästä elämästä mitään muuta traagisempaa? Voi voi, jaxuhalit teille <3

 

Niin mutta kun... Ensin mummo sanoo ikäväsi eilä sekään riitä, meni vielä julkaisemaan paskuutensa. Missä se muuten julkaistiin? Iltis?

Vierailija kirjoitti:

Hei, lohdutukseksi, aina ei tiedä mitä tulevaisuudessa tarvitsee. Itse kirjoitin 4xL, pitkästä matikasta E ja saksasta M, tämä siis silloin kun reaaliajassa oli yksi koe. Diplomi-insinöörinä puhun saksaa päivittäin ja käytän Saksan kielen murretta eli flaamia jatkuvasti. Toki puhun myös noita englantia ja ruotsia koko ajan. Mutta ei ylioppilasarvosanat kerro tulevaisuudesta tai ammattialasta kaikkea.

Ja mummo on kyllä törkeä. Omani oli aina ja kaikesta onnellinen puolestani, vaikka isoveli kirjoittikin 6xL ja näin siis hänen saavutuksestaan.

Ma luulin etta flaamia puhutaan Belgiassa? o_0

Minä olin ensimmäisessä ryhmässä olevia, jotka kirjoitti uuden systeemin mukaan, ja kirjoitin kolme E:tä. Kyllä tuli surkutteluja ylppäreissä vanhemmilta sukulaisilta paljon...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnittelut! Pitkän saksan m vaatii paljon. Ei ihan helpoimmasta päästä.

Taitaa olla, koska luokkakaverini kirjoitti siitä "vaan" M:n, vaikka oli asunut Saksassa vuosia.

Pitkän saksan kirjoittajista melko suuri prosentti on Helsingin saksalaisesta koulusta. Siinä samalla asteikolla arvoidaan koulunsa kokonaan saksaksi käyneitä ja sitten normaaleissa kouluissa pitkää saksaa lukeneita.

Kuinka moni mies olisi samalla sukunimellä anoppinsa kanssa, hoitaisi tyttärensä asioita ja tulisi huolehtimaan hänestä muille miehille?

Ei kukaan mies. Miettikää sitä. Ja ihan oikein pojalle. Poikia saa ja tulee kiusata perheissä. Tytöillekin sitä tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnittelut! Pitkän saksan m vaatii paljon. Ei ihan helpoimmasta päästä.

Taitaa olla, koska luokkakaverini kirjoitti siitä "vaan" M:n, vaikka oli asunut Saksassa vuosia.

Pitkän saksan kirjoittajista melko suuri prosentti on Helsingin saksalaisesta koulusta. Siinä samalla asteikolla arvoidaan koulunsa kokonaan saksaksi käyneitä ja sitten normaaleissa kouluissa pitkää saksaa lukeneita.

Mihin tämä tieto perustuu? Olin siinä uskossa että siellä ainakin mun aikaan vielä suoritettiin lähes poikkeuksetta Reifeprüfung kun opintosuunnitelmakaan ei oikein tukenut suomalaista yo-tutkintoa. Ei mun aikaan ainakaan ollut pitkän saksan taso mitenkään päätä huimaava. Kun koe on kaikille haastava niin pisteytys ja pisterajat on sitten sen mukaiset.

Olipa ilkeä ja lyttäävä kommentti! Vastaisin sarkastisesti kiitos onnitteluista, ja jäädyttäisin välit tähän mummoon. Mietin vaan että jos heillä on oikeasti hyvät välit, miten tämä mummo silti voi laittaa noin tökerön viestin? Ehkei hän niin kiva olekaan oikeasti. Vähän sama juttu kun itse on pitänyt jotain kaveria hyvänä kaverina, ja sitten tekee tai sanoo jotain sellaista mikä saa avaamaan silmät että ei tuo nyt niin hyvä ollutkaan. Tietysti voi olla vähemmän passiivisaggressiivinen ja vastata suoraan että tuntuipa ikävältä, olin tosi ylpeä numeroistani ja luin ihan kunnolla. Mutta tuntuu että sarkastinen vastaus voisi mennä perille paremmin, koska kyllähän töksäyttävän kommentin sanoja jo tietää että tästä tulee paha mieli.

Onhan toiseksi ja kolmanneksi ylin arvosana ihan kelpo suoritus. Mummo ei välttämättä ole kartalla missä mennään tai vaihtoehtoisesti on itse ollut kympin tyttö. Vähän turha tuolla lailla kommentoida, oli kumpi vain kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummolla oli vaan väärä käsitys pojan lahjakkuudesta, varmaan omien piiriensä takia, ja tosi huono tilannetaju. Monissa porukoissa E:n tai M:n kehuminen on todella alentuvaa, mummo joko on tiikerimummo tai oletti lapsenlapsen kuuluvan näihin. 

On usein tosi hankala ja kiusallinen tilanne kun joku vähemmän tuttu kertoo arvosanansa. On jotenkin koitettava tunnustella ensin mitä mieltä se itse on siitä ennen kun reagoi, ei voi oikein mennä sanomaan "miten meni noin niinkun omasta mielestä"kään. Nyt ei ollut edes mahdollisuutta tähän kun tilanne tapahtui tekstiviestitse.

Lähdetään aiitä, että c on keskiarvo. Voi hyvällä mielellä kehua kaikkea se yläpuolella.

Voi kehua myös kaikkea!

Susta ei tarvitse välittää lainkaan siitä miten kehujen kohde ne kokee? En ehkä ollut tarpeeksi painokas. Pelkkä keskiarvoa parempi on epäonnistuminen jos realistinen tavoite oli L. M:n kehuminen on kuin sanoisi, että no sä olet sellainen oppilas jolle M on hyvä suoritus, ole nyt siitä kärkiviidenneksen ulkopuolelle sijoittumisesta hyvilläs. Verinen loukkaus jos realistinen tavoite oli L.

En ole se, jolle vastasit. Olisi se kurjaa, ellei koskaan voisi olla tyytyväinen siihen, että on riittävän hyvä. Ei tarvitse olla paras. Minä ainakin reilusti myönnän, ettei minulla ikimaailmassa olisi asiaa minkään kognitiivisia taitoja mittaavan skaban kärkiviidennekseen. Ylioppilaskirjoitusten yleisarvosana M (70-luvulla), gradu M ja väitöskirja M. Menee se yksi elämä näinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnittelut! Pitkän saksan m vaatii paljon. Ei ihan helpoimmasta päästä.

Taitaa olla, koska luokkakaverini kirjoitti siitä "vaan" M:n, vaikka oli asunut Saksassa vuosia.

Pitkän saksan kirjoittajista melko suuri prosentti on Helsingin saksalaisesta koulusta. Siinä samalla asteikolla arvoidaan koulunsa kokonaan saksaksi käyneitä ja sitten normaaleissa kouluissa pitkää saksaa lukeneita.

Mihin tämä tieto perustuu? Olin siinä uskossa että siellä ainakin mun aikaan vielä suoritettiin lähes poikkeuksetta Reifeprüfung kun opintosuunnitelmakaan ei oikein tukenut suomalaista yo-tutkintoa. Ei mun aikaan ainakaan ollut pitkän saksan taso mitenkään päätä huimaava. Kun koe on kaikille haastava niin pisteytys ja pisterajat on sitten sen mukaiset.

Ainakin yliopistolla ja opekoulutuksessa sanotaan että kielissä ällät menee natiiveille, puolinatiiveille ja ko kielen kielikoululaisille.

Tavallisen suomenkielisen normikoulussa opiskelevan on käytännössä mahdoton saada kielistä ällää.

T kielten ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnittelut! Pitkän saksan m vaatii paljon. Ei ihan helpoimmasta päästä.

Taitaa olla, koska luokkakaverini kirjoitti siitä "vaan" M:n, vaikka oli asunut Saksassa vuosia.

Mun lapsi kirjoitti pitkästä saksasta E:n pelkällä peruskoulusaksalla, lukiossa ei saksaa ollut ollenkaan. Mutta kävi peruskoulun (3.-9. luokan) kyllä Deutsche Schulessa. Ihmettelen, jos ei joku ulkomailla ole oppinut saksaa M:ää paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnittelut! Pitkän saksan m vaatii paljon. Ei ihan helpoimmasta päästä.

Taitaa olla, koska luokkakaverini kirjoitti siitä "vaan" M:n, vaikka oli asunut Saksassa vuosia.

Pitkän saksan kirjoittajista melko suuri prosentti on Helsingin saksalaisesta koulusta. Siinä samalla asteikolla arvoidaan koulunsa kokonaan saksaksi käyneitä ja sitten normaaleissa kouluissa pitkää saksaa lukeneita.

Mihin tämä tieto perustuu? Olin siinä uskossa että siellä ainakin mun aikaan vielä suoritettiin lähes poikkeuksetta Reifeprüfung kun opintosuunnitelmakaan ei oikein tukenut suomalaista yo-tutkintoa. Ei mun aikaan ainakaan ollut pitkän saksan taso mitenkään päätä huimaava. Kun koe on kaikille haastava niin pisteytys ja pisterajat on sitten sen mukaiset.

Edellinen tarkoitti varmaan, että ne muut on käyny peruskoulun saksalaisessa koulussa. Jos käy Deutsche Schulessa lukion, niin eihän siellä mihinkään ylppäreihin osallistuta vaan tehdään se Reifeprüfung. Mutta tosi monet lähtee sieltä muihin lukioihin ja kun on peruskoulussa luokilla 3.-9. lukenut 6-7 tuntia saksaa viikossa ja peruskoulun loppua kohden yhä enemmän muitakin aineita opetettu saksaksi, niin onhan se pohja melko vahva.

Riippuu toki kielipäästäkin, miten hyvin se tarttuu. Meidän lapseen tarttui ja kirjoitti lukion ekana keväänä pitkästä saksasta E:n sillä Deutsche Schulen peruskoulusaksallaan. (Lukiossa ei ollut enää mahdollista lukea saksaa, mutta kyllä hän ylppäreihin vähän harjoitteli ja kertaili ja kirjoitti sen saksan nopeasti ennen kuin unohtuu.)

Vierailija kirjoitti:

Ainakin yliopistolla ja opekoulutuksessa sanotaan että kielissä ällät menee natiiveille, puolinatiiveille ja ko kielen kielikoululaisille.

Tavallisen suomenkielisen normikoulussa opiskelevan on käytännössä mahdoton saada kielistä ällää.

T kielten ope

No ei koske ainakaan englantia tämä. Mutta voisin uskoa että pätee harvinaisempien kielien (saksa, ranska, venäjä) kohdalla. Tuntuu ettei noita harvinaisempia kieliä edes pääse lukemaan muualla kuin kielikouluissa! Ja jos nyt pääseekin, niin opetusta on naurettavat kaksi tuntia viikossa, kun kielipainotteisessa on helposti neljä ja oikeassa kielikoulussa 6-7 ja lisäksi muita aineita opiskellaan sillä samalla kielellä.

Tuo koko kielten opetus pitäisi minusta miettiä uusiksi, ei tuolla perusopsilla opi muuta kuin englantia ja senkin oppiminen jää oman harrastuneisuuden varaan.

Poikani kirjoitti iltalukiosta, vieläpä  erittäin hyvin arvosanoin. Meidänpä mummo oli vakuuttunut siitä, että iltalukion kirjoitukset eivät ole "oikeat" ja luuloaan vahvisti sekin, että poika kirjoitti syksyllä. Keväällähän ne oikeat on, tiesi mummo. Ei luovuttanut, vaikka oli itse näkemässä, kun poika painoi valkolakin päähänsä koulun juhlassa.

Mummo voi itse mennä korottamaan omia arvosanojaan, jos haluaa. Toisten arvosanoista on turha ruikuttaa. Perfektionistiuden pitäisi ulottua vain itseen, ei muihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin yliopistolla ja opekoulutuksessa sanotaan että kielissä ällät menee natiiveille, puolinatiiveille ja ko kielen kielikoululaisille.

Tavallisen suomenkielisen normikoulussa opiskelevan on käytännössä mahdoton saada kielistä ällää.

T kielten ope

No ei koske ainakaan englantia tämä. Mutta voisin uskoa että pätee harvinaisempien kielien (saksa, ranska, venäjä) kohdalla. Tuntuu ettei noita harvinaisempia kieliä edes pääse lukemaan muualla kuin kielikouluissa! Ja jos nyt pääseekin, niin opetusta on naurettavat kaksi tuntia viikossa, kun kielipainotteisessa on helposti neljä ja oikeassa kielikoulussa 6-7 ja lisäksi muita aineita opiskellaan sillä samalla kielellä.

Tuo koko kielten opetus pitäisi minusta miettiä uusiksi, ei tuolla perusopsilla opi muuta kuin englantia ja senkin oppiminen jää oman harrastuneisuuden varaan.

Kyllä se aika pitkälti pätee kun katsoo yo-tuloksia. Helsingissä laudatureja menee Englantilaiseen kouluun ja Ksykiin (enkunkielinen linja).

Ja kielikoulussahan se opetus on ko kielellä. En tajua mitä tarkoitat noilla 6-7 viikkotunnilla.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se aika pitkälti pätee kun katsoo yo-tuloksia. Helsingissä laudatureja menee Englantilaiseen kouluun ja Ksykiin (enkunkielinen linja).

Ja kielikoulussahan se opetus on ko kielellä. En tajua mitä tarkoitat noilla 6-7 viikkotunnilla.

Saksalaisessa koulussa oli saksanopetusta 6-7 tuntia viikossa. Ei se muu opetus ole saksaksi alusta asti, vaan asteittain ja vuosi vuodelta lisääntyen. Vasta lukiossa lähes koko opetus on saksaksi, sielläkin äidinkieli suomeksi ja oliko joku muukin aine. Mutta hassua kyllä, myös englannin opetus oli saksaksi. Lapseni joutui englannin sanakokeisiin opettelemaan ne sanat myös saksaksi, ei riittänyt että tietää ne suomeksi ja englanniksi, kun koe oli saksaksi. 

Eikö Helsingistä muka englannin laudatureja saa muualta kuin noista kouluista? Oma (helsinkiläinen) lapseni kirjoitti maaseudun lukiosta enkun ällän vaikka enkku oli hänellä peruskoulussa C-kieli. Ihan oman harrastuneisuuden pohjalta se kielitaito tuli, oli vaan jo ala-asteelta lukenut niin ison kasan englanninkielisiä kirjoja että pärjäsi ylppäreissä.

Noita harvinaisempia pitkiä kieliä on hankalampi oppia harrastuneisuudella, englannin kieli on tähän paljon helpompi kun se on soluttautunut joka puolelle. Kun oma lapsi halusi harjoitella saksaa ylppäreihin ja otti yhteyttä peruskoulunaikaiseen saksanopettajaansa kysyäkseen mitä saksalaisia nuorisokirjoja hän suosittelisi, niin ei se ressukka opettaja osannut sanoa yhtään, vaikka ihan saksalainen oli! Sen sijaan kuka tahansa maallikkokin osaisi luetella kasan englanninkielisiä kirjoja joita nuoret tykkäävät lukea.