Mistä huomaa sen, jos joku ihminen on keskivertoa älykkäämpi?
Listataan tähän vaihteeksi näitä tunnusmerkkejä?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylivertaisuusvinouman vuoksi ihminen ei yleensä tunnista itseään selvästi älykkäämpiä älykkäiksi. Toisin sanoen lähes kaikki näkevät lähes kaikki itseään tyhmempinä mutta vain osa on oikeassa ja yleensä juuri se osa joka on tulkinnassaan epävarmempi.
Suurin osa erehtyy pitämään itsensä kanssa samankaltaisia älykkäinä vaikka olisi tyhmä kuin saapas. Samalla he saattavat haukkua huippuälykästä tyhmäksi kuin saapas.
Varsin turha ketju siis.
Hienolta kalskahtava kommenttisi kaipaisi hieman välimerkkejä, jotta vaikuttaisit älykkäältä.
Ei mua kiinnosta pelata vaikutelmilla vaan annan sisällön puhua puolestaan. Olen sekä laiska että epäpinnallinen superälykkö.
Sinun ongelmasi, ystävä hyvä, on se, että kuvittelet olevasi älykäs, vaikka et sitä ole todellisuudessa. Se, että ihmiset ovat älykkäämpiä kuin sinä, näyttää vaivaavan sinua niin paljon, että tyrkytät näitä pseudoälykkäitä kommenttejasi jokaiseen älykkyyttä sivuavaan ketjuun. Älykkään ihmisen tunnistaa parhaiten siitä, että tämä ei toitota älykkyyttään koko ajan muille niin kuin sinä teet.
Missä ihmeessä olen muka toitottanut älykkyyttäni? Oletko se sama, jolla asia-argumentit loppuvat alkuunsa kaikissa älykkyysketjuissa ja ryhdyt panettelemaan muita kirjoittajia ja laittamaan sanoja heidän suuhunsa? Kerrotko, mikä sinua vaivaa saaden näin käyttäytymään?
Tyhmyys. Harva asia on tyhmempää kuin se, että kuvittelee voivansa tehdä ihmisistä syvällisiä päätelmiä anonyymillä palstalla kirjoitettujen tekstien perusteella. Silti sellaiseenkin täällä törmää jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Jos kaksi ihmistä kilpailee älykkyydestä niin sen voi ratkaista taistelulla.
Älykkäämpi todennäköisesti osaa valjastaa voiman käyttöönsä suoraviivaisemmin ja tyhmempi saa surmansa.
Älykäs osaa siis voimankäytön ja tuntee käytännön elämänkoulun fysiikan.
Tätä tapahtuu luonnossa jatkuvasti joka sekunti.
Niin ja luonnostahan ne älykötkin ovat löytyneet, jotka tätä maailma aovat vieneet eteenpäin, vai? Älä sekoita fyysistä kyvykkyyttä älykkyyteen. Kahden minuutin jäähy.
Ympäristötietoisuus, sähköauto...onhan näitä selviä merkkejä.
Sellaisia ihmisiä tapaa todella harvoin, jotka ovat niin älykkäitä että heistä huomaa selvästi, että he ovat keskivertoa älykkäämpiä. Yleensä älykkyys on vaikeammin huomattava ominaisuus kuin tyhmyys. Esim. kun joku ei ymmärrä jotain kertomaani juttua, kiinnitän huomiota siihen ja ajattelen, että onpa tyhmä. Jos taas joku tajuaa jonkin jutun, pidän sitä ehkä itsestäänselvyytenä enkä tule miettineeksi, onko se ihminen tavallista älykkäämpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhtautuu asioihin rauhallisesti ja tasapainoisesti, koska itsevarmana kykeenee hallitsemaan tilanteita myös oman mukavuusalueen ulkopuolelta.
Luottamus Jumalaan tekee tämän- ja avaa mahdollisuuksia keskittyä niihin tilanteisiin -> uutta tietoa kertyy.
uskovainen ja älykäs
Lähes aina ateisti ja uskonnoton, ei sovi älykkääseen maailmankuvaan uskoa satuolentoihin. Kyky ajatella omilla aivoilla ja vastustaa valtavirran ajatuksia, kun ne eivät ole loogisia tai fiksuja.
Ateismihan onkin todella fiksu maailmankatsomus. Olemassaoleva maailma syntyi, kun Ei-mitään rähjähti ilman mitään syytä ja alkoi laajentua eksponentiaalisesti kunnes kaikkeus oli täydellisessä tasapainossa älyllistä, itsereflektoivaa elämää varten. Vau!
Sinä varmaan pystyt esittämään fiksumman selityksen? Anna kun arvaan, näkymätön taikamies on tehnyt kaiken ja tästä taikamiehestä on jokaisella tallaajalla ihan oma versionsa, vain mielikuvitus on rajana?
Täydelliseksi tasapainoksikin on vähän kummallista kutsua systeemiä, jossa on käytännössä ääretön tila, mutta vain yhdellä kärpäsenpaskalla tiedettävästi onnistuu elämä jotenkuten.
Tuo on yksi tyhmyyden merkki, että kaikelle pitäisi olla joku syy. Syiden hakeminen on inhimillinen tarve, fyysinen maailma ei sellaista vaadi.
Eikö? En ole kyllä kvanttifysiikan asiantuntija, mutta luulisin että jopa siinäkin esiintyy jonkinlaisia syitä ja seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhtautuu asioihin rauhallisesti ja tasapainoisesti, koska itsevarmana kykeenee hallitsemaan tilanteita myös oman mukavuusalueen ulkopuolelta.
Luottamus Jumalaan tekee tämän- ja avaa mahdollisuuksia keskittyä niihin tilanteisiin -> uutta tietoa kertyy.
uskovainen ja älykäs
Lähes aina ateisti ja uskonnoton, ei sovi älykkääseen maailmankuvaan uskoa satuolentoihin. Kyky ajatella omilla aivoilla ja vastustaa valtavirran ajatuksia, kun ne eivät ole loogisia tai fiksuja.
Ateismihan onkin todella fiksu maailmankatsomus. Olemassaoleva maailma syntyi, kun Ei-mitään rähjähti ilman mitään syytä ja alkoi laajentua eksponentiaalisesti kunnes kaikkeus oli täydellisessä tasapainossa älyllistä, itsereflektoivaa elämää varten. Vau!
Sinä varmaan pystyt esittämään fiksumman selityksen? Anna kun arvaan, näkymätön taikamies on tehnyt kaiken ja tästä taikamiehestä on jokaisella tallaajalla ihan oma versionsa, vain mielikuvitus on rajana?
Täydelliseksi tasapainoksikin on vähän kummallista kutsua systeemiä, jossa on käytännössä ääretön tila, mutta vain yhdellä kärpäsenpaskalla tiedettävästi onnistuu elämä jotenkuten.
Tuo on yksi tyhmyyden merkki, että kaikelle pitäisi olla joku syy. Syiden hakeminen on inhimillinen tarve, fyysinen maailma ei sellaista vaadi.
Eikö? En ole kyllä kvanttifysiikan asiantuntija, mutta luulisin että jopa siinäkin esiintyy jonkinlaisia syitä ja seurauksia.
Fysiikan pohjalta tietenkin on syy- ja seuraussuhteita, mutta vain ihminen tarvitsee jotain eksistentiaalista selitystä.
Ihminen joka on luotettu ja aikaansaava, mutta ei niin osallistu yhteisön sisäiseen draamaan on luultavasti vähän älykkäämpi kuin yhteisön keskivertojäsen.
Suurin osa läheisistä suhteista tapahtuu yhden keskihajonnan sisällä suuntaan ja toiseen. Jos älykkyys on riittävästi keskiverron yli, ei suhteista muihin tule niin intiimejä, koska joissain asioissa ei tule ymmärretyksi. Voi kuitenkin viihtyä yhteisössä, koska on samoja kiinnostuksia ja arvoja. Vähän älykkäämpi on yleensä myös arvostettu ja hänen osaamisensa on helppo tunnustaa.
Älyn pitää olla paljon keskiverron yli, että siitä tulee ongelma. Silloin sosiaalisuus vähenee ja ihmisen kyvykkyys on muille uhka, koska hän ei kuulu enää "meihin". Liian älykäs pitää matalaa profiilia ja luultavasti etsii jo parempaa paikkaa itselleen. Vaikka puhuttaisiin samasta asiasta, hän keskustelee siitä aivan eri tasolla. Liian älykästä ei erota hiljaisesta. Jos liian älykäs pakotetaan olemaan tyhmässä seurassa, hänestä voi tulla myös häirikkö.
Samalla tavalla epäonnistumisetkin kaadetaan epämiellyttävimpien niskaan.