Lue keskustelun säännöt.
Mistä huomaa sen, jos joku ihminen on keskivertoa älykkäämpi?
13.11.2019 |
Listataan tähän vaihteeksi näitä tunnusmerkkejä?
Kommentit (150)
Älykkyydessä on kyse logiikasta mikä voi ilmetä eri tavalla. Aivojen hermostollinen tehtävä on käsittää toiminnallinen idea mahdollisimman nopeasti. Yleensä idea kaiken sekamelskan keskellä on seikka joka ratkaisee ongelman perustellusti. Älykkyys itseasiassa on sitä kuinka nopeasti havaitsee idean ja se voi taas tuoda lisää ongelmia joiden aikaisempien ongelmien ratkaisu taas vie suuremman ongelman kokonaisuudessa ongelmaa eteenpäin. Ongelmassa voidaan tarvita myös aiempaa tietotaitoa jota tulee käyttää tukena ongelman ratkaisussa jos ongelmalla on jokin tietty funktio toimia tietyllä tavalla, mutta kun funktio on käsitetty ja fuktion ominaistoiminnassa on havaittu tietty looginen piirre, toiminta on tällöin ennustettavissa logiisuuden perustein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Laaja sanavarasto ja kielitaito
-Laaja yleissivistys, kiinnostus yhteiskunnallisista asioista
-Hyvä matematiikassa, looginen päättelykyky
-Ongelmanratkaisukyky, nopea ajattelu
-Kiinnostuu ja omaksuu nopeasti uusia asioita
-Luovuus ja mielikuvitus
Ja tärkeimpänä lisänä mielenterveysongelmat. Kukaan erityisen älykäs ei voi niiltä välttyä. Jos ette usko, niin kuvitelkaa maailma jossa on pelkkiä vajaaälyisiä mölisijöitä joka puolella ympärillä. Sellainen on älykkään maailma.
Erakoituminen tai sosiaalinen eristäytyminen auttaa tuohon vaivaan. Sekin, jos löytää tasoistaan ihmisseuraa ja kuplautuu heidän kanssaan omaan pieneen jaettuun maailmaansa. Pakon edessä tollojen ympäröimänä yksinäisenä älykkäänä on kyllä varmasti elämä kurjaa ja ahdistavaa.
Sosiaalinen eristäytyminen on mielenterveydellinen itsemurha. Hyvin toimivat sosiaaliset suhteet ovat hyvän mielialan tärkein osatekijä. Kyllä niitä olisi mensalaisillekin tarjolla, kunhan vain lopettaisivat "tyhmien" katsomisen nenänvartta pitkin.
Aikalailla näin. Mensalaiset tosin eivät ole mitään järin älykkäitä saati viihtyisää seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaa ulkoa kaikki maakuntalaulut.
Tämä on niin totta!
Ohoh. Kuulunkohan sitten joukkoon...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Laaja sanavarasto ja kielitaito
-Laaja yleissivistys, kiinnostus yhteiskunnallisista asioista
-Hyvä matematiikassa, looginen päättelykyky
-Ongelmanratkaisukyky, nopea ajattelu
-Kiinnostuu ja omaksuu nopeasti uusia asioita
-Luovuus ja mielikuvitus
Ja tärkeimpänä lisänä mielenterveysongelmat. Kukaan erityisen älykäs ei voi niiltä välttyä. Jos ette usko, niin kuvitelkaa maailma jossa on pelkkiä vajaaälyisiä mölisijöitä joka puolella ympärillä. Sellainen on älykkään maailma.
Erakoituminen tai sosiaalinen eristäytyminen auttaa tuohon vaivaan. Sekin, jos löytää tasoistaan ihmisseuraa ja kuplautuu heidän kanssaan omaan pieneen jaettuun maailmaansa. Pakon edessä tollojen ympäröimänä yksinäisenä älykkäänä on kyllä varmasti elämä kurjaa ja ahdistavaa.
Sosiaalinen eristäytyminen on mielenterveydellinen itsemurha. Hyvin toimivat sosiaaliset suhteet ovat hyvän mielialan tärkein osatekijä. Kyllä niitä olisi mensalaisillekin tarjolla, kunhan vain lopettaisivat "tyhmien" katsomisen nenänvartta pitkin.
Miksi ajattelet mensalaisten katsovan tyhmiä nenänvartta pitkin? Tuohan on sun oma ennakkoluulosi älykkäistä eikä toisinpäin.
Tietenkin he keskimäärin katsovat. Eivät mensalaiset ole muita ihmisiä humaanimpia. Jos ihminen kokee jollain alueella paremmuutta verrattuna toiseen, hän hyvin helposti alkaa väheksyä sitä huonompaa esimerkiksi välttelemällä tämän seuraa.
Puhumattakaan siitä että mensalaiset eivät ole = älykkäät, vaan he ovat = ne älykkäät, jotka ovat halunneet todistuksen älykkyydestään ja päästä älykkäiden "eliitti"kerhoon johon taviksia ei oteta mukaan. Tuo valikoitumisperuste korreloi lähes yksi yhteen itseään parempana pitämisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuu sivistyssanoin, osaa artikuloida hyvin, on hyvä kirjoittamaan, tietää yhteiskunnan asioista ja osaa esittää oman mielipiteensä niihin.. itse olen tyhmä :(
Sivistyssanojen ulkoaopettelu ja ahkera viljely ei vaadi älyä. Lisäksi näiden käyttäminen väärissä tilanteissa (esim. tieteellisen erityissanaston käyttäminen maallikoille) osoittaa sosiaalisen älyn ja pelisilmän puutetta. Yleensä "sivistyssanan" pystyy tarpeen mukaan korvaamaan ymmärrettävämmällä termillä. Tällainen ihminen on todennäköisesti enemmän huomion- ja ihailunkipeä kuin älykäs - ellei sitten kyse ole asperger-tyyppisestä ihmisestä.
Kyllä vaatii. Jos muodostaa reaaliaikaisesti puheessa lauseita, joissa on monta sivistyssanaa ja lopputuloksena on looginen lause, on älykäs. Sivistyssanoissa on tiiviissä muodossa paljon sisältöä ja niiden sisältöjen hallittu yhdistäminen on vaativaa hommaa.
Sivistyssana ei lähtökohtaisesti eroa muusta sanastosta muuten kuin yleisyydeltään arkikielessä. Mikäli kykenee puhumaan, kykenee myös opettelemaan sivistyssanoja. Paljon vahvempaa älyllistä analyysiä vaatii sen ymmärtäminen, mikä on oikea aika ja paikka kunkin erikoistermin käyttämiseen.
Olet toki siltä osin oikeassa, että sivystyssanojen oppiminen edellyttää yleensä a) puhetaidon ja b) lukutaidon (koska sivistyssanojen opetteluun tarvitaan yleensä muita lähteitä kuin arkiset tapahtumat). Kohtien a) ja b) täyttyminen normaalilla länsimaalaisella vaatii tosiaan jonkinasteisen perusälykkyyden. Tässä keskustelussa vertailukohtana ovat kuitenkin normaaliälyiset, joten molempien kohtien voidaan olettaa täyttyvän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Laaja sanavarasto ja kielitaito
-Laaja yleissivistys, kiinnostus yhteiskunnallisista asioista
-Hyvä matematiikassa, looginen päättelykyky
-Ongelmanratkaisukyky, nopea ajattelu
-Kiinnostuu ja omaksuu nopeasti uusia asioita
-Luovuus ja mielikuvitus
Ja tärkeimpänä lisänä mielenterveysongelmat. Kukaan erityisen älykäs ei voi niiltä välttyä. Jos ette usko, niin kuvitelkaa maailma jossa on pelkkiä vajaaälyisiä mölisijöitä joka puolella ympärillä. Sellainen on älykkään maailma.
Erakoituminen tai sosiaalinen eristäytyminen auttaa tuohon vaivaan. Sekin, jos löytää tasoistaan ihmisseuraa ja kuplautuu heidän kanssaan omaan pieneen jaettuun maailmaansa. Pakon edessä tollojen ympäröimänä yksinäisenä älykkäänä on kyllä varmasti elämä kurjaa ja ahdistavaa.
Sosiaalinen eristäytyminen on mielenterveydellinen itsemurha. Hyvin toimivat sosiaaliset suhteet ovat hyvän mielialan tärkein osatekijä. Kyllä niitä olisi mensalaisillekin tarjolla, kunhan vain lopettaisivat "tyhmien" katsomisen nenänvartta pitkin.
Miksi ajattelet mensalaisten katsovan tyhmiä nenänvartta pitkin? Tuohan on sun oma ennakkoluulosi älykkäistä eikä toisinpäin.
Tietenkin he keskimäärin katsovat. Eivät mensalaiset ole muita ihmisiä humaanimpia. Jos ihminen kokee jollain alueella paremmuutta verrattuna toiseen, hän hyvin helposti alkaa väheksyä sitä huonompaa esimerkiksi välttelemällä tämän seuraa.
Saattaa olla, että tämäkin ennakkoluuloinen ja yleistävä mutuilusi on perusteetonta.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyydessä on kyse logiikasta mikä voi ilmetä eri tavalla. Aivojen hermostollinen tehtävä on käsittää toiminnallinen idea mahdollisimman nopeasti. Yleensä idea kaiken sekamelskan keskellä on seikka joka ratkaisee ongelman perustellusti. Älykkyys itseasiassa on sitä kuinka nopeasti havaitsee idean ja se voi taas tuoda lisää ongelmia joiden aikaisempien ongelmien ratkaisu taas vie suuremman ongelman kokonaisuudessa ongelmaa eteenpäin. Ongelmassa voidaan tarvita myös aiempaa tietotaitoa jota tulee käyttää tukena ongelman ratkaisussa jos ongelmalla on jokin tietty funktio toimia tietyllä tavalla, mutta kun funktio on käsitetty ja fuktion ominaistoiminnassa on havaittu tietty looginen piirre, toiminta on tällöin ennustettavissa logiisuuden perustein.
Ei ole ihan yksinkertaista. Nimittäin mikäli aivot kykenevät ajattelemaan todella monimutkaisia kokonaisuuksia, ne voivat olla hitaita yksinkertaisuuden edessä. Siis tuntua ettei ymmärrä kysymystä kun se on liian helppo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkään ihmisen ei tarvitse kertoa muille olevansa älykäs. Muut kyllä huomaavat älykkyyden muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Laaja sanavarasto ja kielitaito
-Laaja yleissivistys, kiinnostus yhteiskunnallisista asioista
-Hyvä matematiikassa, looginen päättelykyky
-Ongelmanratkaisukyky, nopea ajattelu
-Kiinnostuu ja omaksuu nopeasti uusia asioita
-Luovuus ja mielikuvitus
Ja tärkeimpänä lisänä mielenterveysongelmat. Kukaan erityisen älykäs ei voi niiltä välttyä. Jos ette usko, niin kuvitelkaa maailma jossa on pelkkiä vajaaälyisiä mölisijöitä joka puolella ympärillä. Sellainen on älykkään maailma.
Erakoituminen tai sosiaalinen eristäytyminen auttaa tuohon vaivaan. Sekin, jos löytää tasoistaan ihmisseuraa ja kuplautuu heidän kanssaan omaan pieneen jaettuun maailmaansa. Pakon edessä tollojen ympäröimänä yksinäisenä älykkäänä on kyllä varmasti elämä kurjaa ja ahdistavaa.
Sosiaalinen eristäytyminen on mielenterveydellinen itsemurha. Hyvin toimivat sosiaaliset suhteet ovat hyvän mielialan tärkein osatekijä. Kyllä niitä olisi mensalaisillekin tarjolla, kunhan vain lopettaisivat "tyhmien" katsomisen nenänvartta pitkin.
Aikalailla näin. Mensalaiset tosin eivät ole mitään järin älykkäitä saati viihtyisää seuraa.
Olet siis mensalainen. Ilmankos oletkin noin kelju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkyydessä on kyse logiikasta mikä voi ilmetä eri tavalla. Aivojen hermostollinen tehtävä on käsittää toiminnallinen idea mahdollisimman nopeasti. Yleensä idea kaiken sekamelskan keskellä on seikka joka ratkaisee ongelman perustellusti. Älykkyys itseasiassa on sitä kuinka nopeasti havaitsee idean ja se voi taas tuoda lisää ongelmia joiden aikaisempien ongelmien ratkaisu taas vie suuremman ongelman kokonaisuudessa ongelmaa eteenpäin. Ongelmassa voidaan tarvita myös aiempaa tietotaitoa jota tulee käyttää tukena ongelman ratkaisussa jos ongelmalla on jokin tietty funktio toimia tietyllä tavalla, mutta kun funktio on käsitetty ja fuktion ominaistoiminnassa on havaittu tietty looginen piirre, toiminta on tällöin ennustettavissa logiisuuden perustein.
Rikostutkinta toimii pitkälti sillä logiikalla, havaittu taustoissa ja käyttäytymisessä tiettyjä yhteneväisiä piirteitä joilla tekijä profiloidaan suhteessa tekotapaan, tekoaikaan, tekopaikkaan jne..
Vierailija kirjoitti:
Älykkään ihmisen ei tarvitse kertoa muille olevansa älykäs. Muut kyllä huomaavat älykkyyden muutenkin.
Vain suunnilleen samalla älykkyystasolla olevat. Vähemmän älykkäät eivät tunnista korkeampaa älykkyyttä. Tutkijat Dunning ja Kruger julkaisivat tästä ilmiöstä, jota kutsutaan ylivertaisuusharhaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
...vaikka sosiaalisissa tilanteissa ihmisten miellyttävyys on tärkeää, älykkäämpi kykenee erottamaan myös, mitä sanottavaa jollakulla on, tuli se miellyttävältä ihmiseltä tai ei. Tai älykkäämmälle ei ole uhka, jos joku on eri mieltä.
Tämän perusteella älykkäitä ei olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyydessä on kyse logiikasta mikä voi ilmetä eri tavalla. Aivojen hermostollinen tehtävä on käsittää toiminnallinen idea mahdollisimman nopeasti. Yleensä idea kaiken sekamelskan keskellä on seikka joka ratkaisee ongelman perustellusti. Älykkyys itseasiassa on sitä kuinka nopeasti havaitsee idean ja se voi taas tuoda lisää ongelmia joiden aikaisempien ongelmien ratkaisu taas vie suuremman ongelman kokonaisuudessa ongelmaa eteenpäin. Ongelmassa voidaan tarvita myös aiempaa tietotaitoa jota tulee käyttää tukena ongelman ratkaisussa jos ongelmalla on jokin tietty funktio toimia tietyllä tavalla, mutta kun funktio on käsitetty ja fuktion ominaistoiminnassa on havaittu tietty looginen piirre, toiminta on tällöin ennustettavissa logiisuuden perustein.
Rikostutkinta toimii pitkälti sillä logiikalla, havaittu taustoissa ja käyttäytymisessä tiettyjä yhteneväisiä piirteitä joilla tekijä profiloidaan suhteessa tekotapaan, tekoaikaan, tekopaikkaan jne..
Puolustusvoimissa taas älykkyys tarkoittaa joukkojen järkevää strategista siirtelyä Esim ihmettelin talvisota elokuvaa katsellessa miksi osa joukkoa ei siirretty hyökkaavän joukkioon selustaan ampumaan näitä. Häyhä olisi varmaan näin toiminutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hyvä ongelmanratkaisutilanteissa.
Jos joukkoon mahtuu esim 100 sotilasta. Fokus on jalkaväkilinjassa eteenpäin josta myös tulitetaan. Yksi tarkkaampuja tarvitsee 100 ammusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuu sivistyssanoin, osaa artikuloida hyvin, on hyvä kirjoittamaan, tietää yhteiskunnan asioista ja osaa esittää oman mielipiteensä niihin.. itse olen tyhmä :(
Sivistyssanojen ulkoaopettelu ja ahkera viljely ei vaadi älyä. Lisäksi näiden käyttäminen väärissä tilanteissa (esim. tieteellisen erityissanaston käyttäminen maallikoille) osoittaa sosiaalisen älyn ja pelisilmän puutetta. Yleensä "sivistyssanan" pystyy tarpeen mukaan korvaamaan ymmärrettävämmällä termillä. Tällainen ihminen on todennäköisesti enemmän huomion- ja ihailunkipeä kuin älykäs - ellei sitten kyse ole asperger-tyyppisestä ihmisestä.
Kyllä vaatii. Jos muodostaa reaaliaikaisesti puheessa lauseita, joissa on monta sivistyssanaa ja lopputuloksena on looginen lause, on älykäs. Sivistyssanoissa on tiiviissä muodossa paljon sisältöä ja niiden sisältöjen hallittu yhdistäminen on vaativaa hommaa.
Sivistyssana ei lähtökohtaisesti eroa muusta sanastosta muuten kuin yleisyydeltään arkikielessä. Mikäli kykenee puhumaan, kykenee myös opettelemaan sivistyssanoja. Paljon vahvempaa älyllistä analyysiä vaatii sen ymmärtäminen, mikä on oikea aika ja paikka kunkin erikoistermin käyttämiseen.
Olet toki siltä osin oikeassa, että sivystyssanojen oppiminen edellyttää yleensä a) puhetaidon ja b) lukutaidon (koska sivistyssanojen opetteluun tarvitaan yleensä muita lähteitä kuin arkiset tapahtumat). Kohtien a) ja b) täyttyminen normaalilla länsimaalaisella vaatii tosiaan jonkinasteisen perusälykkyyden. Tässä keskustelussa vertailukohtana ovat kuitenkin normaaliälyiset, joten molempien kohtien voidaan olettaa täyttyvän.
Keksitkö sä näitä juttuja omasta päästäsi lennosta? Sanavaraston koko korreloi tutkimuksissa todella vahvasti "yleisen älykkyyden" kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Laaja sanavarasto ja kielitaito
-Laaja yleissivistys, kiinnostus yhteiskunnallisista asioista
-Hyvä matematiikassa, looginen päättelykyky
-Ongelmanratkaisukyky, nopea ajattelu
-Kiinnostuu ja omaksuu nopeasti uusia asioita
-Luovuus ja mielikuvitus
Ja tärkeimpänä lisänä mielenterveysongelmat. Kukaan erityisen älykäs ei voi niiltä välttyä. Jos ette usko, niin kuvitelkaa maailma jossa on pelkkiä vajaaälyisiä mölisijöitä joka puolella ympärillä. Sellainen on älykkään maailma.
Erakoituminen tai sosiaalinen eristäytyminen auttaa tuohon vaivaan. Sekin, jos löytää tasoistaan ihmisseuraa ja kuplautuu heidän kanssaan omaan pieneen jaettuun maailmaansa. Pakon edessä tollojen ympäröimänä yksinäisenä älykkäänä on kyllä varmasti elämä kurjaa ja ahdistavaa.
Sosiaalinen eristäytyminen on mielenterveydellinen itsemurha. Hyvin toimivat sosiaaliset suhteet ovat hyvän mielialan tärkein osatekijä. Kyllä niitä olisi mensalaisillekin tarjolla, kunhan vain lopettaisivat "tyhmien" katsomisen nenänvartta pitkin.
Miksi ajattelet mensalaisten katsovan tyhmiä nenänvartta pitkin? Tuohan on sun oma ennakkoluulosi älykkäistä eikä toisinpäin.
Tietenkin he keskimäärin katsovat. Eivät mensalaiset ole muita ihmisiä humaanimpia. Jos ihminen kokee jollain alueella paremmuutta verrattuna toiseen, hän hyvin helposti alkaa väheksyä sitä huonompaa esimerkiksi välttelemällä tämän seuraa.
Saattaa olla, että tämäkin ennakkoluuloinen ja yleistävä mutuilusi on perusteetonta.
Ei tämä ole mutuilua, vaan faktatietoa. Kuinka paljon rikkaat viettävät aikaa köyhien kanssa? Entä miksi white flight on ilmiönä olemassa? Ryhmäytyminen tapahtuu aina ja ryhmästä katsellaan "huonompia" ihmisiä nenänvartta pitkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylivertaisuusvinouman vuoksi ihminen ei yleensä tunnista itseään selvästi älykkäämpiä älykkäiksi. Toisin sanoen lähes kaikki näkevät lähes kaikki itseään tyhmempinä mutta vain osa on oikeassa ja yleensä juuri se osa joka on tulkinnassaan epävarmempi.
Suurin osa erehtyy pitämään itsensä kanssa samankaltaisia älykkäinä vaikka olisi tyhmä kuin saapas. Samalla he saattavat haukkua huippuälykästä tyhmäksi kuin saapas.
Varsin turha ketju siis.
Hienolta kalskahtava kommenttisi kaipaisi hieman välimerkkejä, jotta vaikuttaisit älykkäältä.
Ei mua kiinnosta pelata vaikutelmilla vaan annan sisällön puhua puolestaan. Olen sekä laiska että epäpinnallinen superälykkö.
Sinun ongelmasi, ystävä hyvä, on se, että kuvittelet olevasi älykäs, vaikka et sitä ole todellisuudessa. Se, että ihmiset ovat älykkäämpiä kuin sinä, näyttää vaivaavan sinua niin paljon, että tyrkytät näitä pseudoälykkäitä kommenttejasi jokaiseen älykkyyttä sivuavaan ketjuun. Älykkään ihmisen tunnistaa parhaiten siitä, että tämä ei toitota älykkyyttään koko ajan muille niin kuin sinä teet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Laaja sanavarasto ja kielitaito
-Laaja yleissivistys, kiinnostus yhteiskunnallisista asioista
-Hyvä matematiikassa, looginen päättelykyky
-Ongelmanratkaisukyky, nopea ajattelu
-Kiinnostuu ja omaksuu nopeasti uusia asioita
-Luovuus ja mielikuvitus
Ja tärkeimpänä lisänä mielenterveysongelmat. Kukaan erityisen älykäs ei voi niiltä välttyä. Jos ette usko, niin kuvitelkaa maailma jossa on pelkkiä vajaaälyisiä mölisijöitä joka puolella ympärillä. Sellainen on älykkään maailma.
Erakoituminen tai sosiaalinen eristäytyminen auttaa tuohon vaivaan. Sekin, jos löytää tasoistaan ihmisseuraa ja kuplautuu heidän kanssaan omaan pieneen jaettuun maailmaansa. Pakon edessä tollojen ympäröimänä yksinäisenä älykkäänä on kyllä varmasti elämä kurjaa ja ahdistavaa.
Sosiaalinen eristäytyminen on mielenterveydellinen itsemurha. Hyvin toimivat sosiaaliset suhteet ovat hyvän mielialan tärkein osatekijä. Kyllä niitä olisi mensalaisillekin tarjolla, kunhan vain lopettaisivat "tyhmien" katsomisen nenänvartta pitkin.
Miksi ajattelet mensalaisten katsovan tyhmiä nenänvartta pitkin? Tuohan on sun oma ennakkoluulosi älykkäistä eikä toisinpäin.
Tietenkin he keskimäärin katsovat. Eivät mensalaiset ole muita ihmisiä humaanimpia. Jos ihminen kokee jollain alueella paremmuutta verrattuna toiseen, hän hyvin helposti alkaa väheksyä sitä huonompaa esimerkiksi välttelemällä tämän seuraa.
Saattaa olla, että tämäkin ennakkoluuloinen ja yleistävä mutuilusi on perusteetonta.
Ei tämä ole mutuilua, vaan faktatietoa. Kuinka paljon rikkaat viettävät aikaa köyhien kanssa? Entä miksi white flight on ilmiönä olemassa? Ryhmäytyminen tapahtuu aina ja ryhmästä katsellaan "huonompia" ihmisiä nenänvartta pitkin.
En havainnut faktoja koskien mensalaisten nenänvarsia. Rikkaus ja erilainen sosioekonominen demografiadynamiikka ei liity yhtään mitenkään älykkyyteen. Ei mitenkään.
Tietenkin he keskimäärin katsovat. Eivät mensalaiset ole muita ihmisiä humaanimpia. Jos ihminen kokee jollain alueella paremmuutta verrattuna toiseen, hän hyvin helposti alkaa väheksyä sitä huonompaa esimerkiksi välttelemällä tämän seuraa.