Lue keskustelun säännöt.
”Elämiseen riittävä palkka” Joo ei ole työnantajan tehtävä
13.11.2019 |
Vallalla on kummallinen käsitys siitä, että työantaja olisi elatusvelvollinen työntekijää kohtaan. Työnantajahan maksaa vain palkkaa tehdystä työstä. Ei työnantajalle kuuluu työntekijän elintaso. Jos työstä maksettava palkka ei riitä, on tehtävä kahta työtä tai ylitöitä.
Kommentit (134)
Minä olen työnantajan kanssa ihan sujut. Hän on maksavinaan minulle palkkaa ja minä olen tekevinäni hänelle töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä perusteella fyysisesti kuormittavat työt on muka niin arvottomia töitä että palkka pitää olla niin pieniä.. Ei niihinkään töihin kaikki kykene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä systeemin pitää olla sellainen että 40 tunnin viikkotunneilla voi tulla säällisesti toimeen. Näin oli pitkään Suomessa asian laita ja en ymmärrä miksei tänä päivänä onnistu.
Koska ihmisillä on kadonnut ymmärrys siitä mitä tarkoittaa säällisesti toimeen. Pitää olla hienot asunnot, autot ja monta reissua vuodessa.
Jos mennään muutama vuosikymmen taaksepäin, niin tilanne oli hieman erilainen. Mutta eihän sitä nykyajan lelliprseet muista.
Kuka haluaa palata elämään samaa elämää kuin muutama vuosikymmen sitten? Se on ihan säällistä, että perhe asuu asunnossa, jossa on enemmän kuin yksi huone ja tupakeittiö. Autoa ei välttämättä tarvita eikä niitä reissuja saati uutta kännykkää puolen vuoden välein, mutta kyllä ihmisten pitäisi pystyä ostamaan normaalia ruokaa.
Äitini perhe oli köyhä, kun äiti oli vauva. Heidän piti sitoa peitot äidin ympärille, jotta vauva ei olisi potkinut peittoja pois ja jäätynyt yön aikana kuoliaaksi. Tämä oli ihan kaupungissa ja vain 60 vuotta sitten. Olisiko tämä säällistä elämää?
Miksi edistys on lelliperseyttä? Miksi ei samantien katsota viidensadan vuoden taakse ja mietitä, että miksi me ei asuta jossain yhden huoneen puutalossa ilman sähköä tai juoksevaa vettä? Ihme lelliperseilyä, että ihmisillä on sähköt, sisävessa ja juokseva vesi.
Meillä on juuri niin paljon varaa kuin tuotamme jakovaraa toisillemme.
Yritä nyt ymmärtää että valtaosa kansasta elää yli varojensa. emme vain halua myöntää tätä. raja sosiaaliturvan maksamisessa tulee nyt vastaa halusimme taikka emme. Jo nyt teemme velkaa lastemme maksettavaksi. Me olemme ylimielisiä ja vastuuttomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pörssiyhtiöllä on vara maksaa osinkoja muttei säällistä palkkaa, jotain on pielessä. Tapahtuu tulonsiirto veronmaksajilta omistavalle luokalle.
Haluan minimipalkkalain ja minimityöajan. Nollatuntisopimukset kiellettävä.
Pörssiyhtiön tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Lukee osakeyhtiölaissa ja opetetaan koulussa yhteiskuntaopintunneilla.
Mutta onko yhteiskunnan tehtävä olla maksamassa näitä voittoja?
Vastavuoroisestihan on mielekästä kysyä, onko tulonsiirto omistavalta luokalta nettosaajille oikein ja toisinpäin taas väärin? Miksi? Kyse on pelkästään ideologisista ajatuksista. Markkinatalous, kapitalismi ja kommunismi ovat kaikki ihmiskunnan itse luomia uskontoja.
Yrityksen näkemys tästä tilanteesta on se, että heidän ei ole mielekästä maksaa työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa. Työntekijän näkemys tietenkin on, että jonkun on hänelle maksettava elämiseen riittävä palkka. Millä perusteella määrittelemme kumpi on mielestämme oikeassa ja kumpi väärässä?
Ideologisen suuntauksemme perusteella. Jos siis olet työntekijä, todennäköisesti suuntauksesi on yksi ja jos olet työnantaja, se on kenties toinen.
Kenellä on oikeus päättää sitten, että kenen ideologia on oikea? Kyse on kuitenkin vain ihmisten omista uskonnoista.
No kyllä minä sanoisin, että ihmisten perustarpeet ja perustoimeentulo ja yhteiskuntajärjestys menee koska tahansa sen edelle, että firmaa ei nyt vain huvita maksaa tarpeeksi. Jos ihmisoikeudet ja esim perustuslaki ei merkitse sinulle mitään, onhan tämä varmaankin pelkkää huuhaauskontoa.
En esittänyt yhtäkään mielipidettä tuossa, kunhan vain pohdiskelin. Olen ekonomisti ja siten nämä asiat ovat kiinnostavia ehkä erilaiselta kantilta kuin muiden ihmisten mielestä.
En olisi välttämättä samaa mieltä tuosta, että yritystä ei vain huvita maksaa tarpeeksi. Yrityksen intressinä on yksinkertaistetusti tehdä mahdollisimman paljon tuottoa. Olisi varmaan aiheellista pohtia sitä, onko Posti yritys ja jos on, niin miksi? Onko aiheellista vaatia Postin itse onnistuvan olevan voitollinen yritys vai pitäisikö valtion subventoida sen toimintaa kannattavalle tasolle? Nämä kaksi vaihtoehtoa eivät ole todennäköisesti taloudelliselta tehokkuudeltaan identtiset. Ensimmäisessä Posti nimittäin edelleen työllistää ihmisiä jollakin palkanmaksulla ja jälkimmäisessä valtio maksaa työntekijöiden työssäpysymisen palkan muodossa.
Et sinä mikään ekonomisti ole, jos näet yrityksen näkökulman noin suppeana. Yritys ei tee mahdollisimman paljon tuottoa siten, että se kohtelee työntekijöitään huonosti. Oletko kuullut esim tuottavuuspalkoista (efficiency wages englanniksi, jos googlea tarvitset)?
Huoh. Olen kansantaloustieteen maisteri. Ei sillä nyt ole kamalasti väliä, ellen puhu toisen ekonomistin kanssa? Silloin haluisin erityisesti kuulla muidenkin ajatuksia siitä, pitäisikö Postin olla yritys vai valtion tukema monopoli tai vastaava :) Haluaisin kuulla muidenkin mietteitä tuosta.
En tuossa kommentissani lähtenyt määrittelemään yrityksen näkökulmaa (?), kysyin alun perin sitä, että kenellä pitäisi olla oikeus päättää, mikä ideologia on paras.
Olen kuullut palkkateorioista, kirjoitin graduni sairaaloiden kustannustehokkuudesta.
No sittehän meitä on tässä kaksi. (Tai no, en ole vielä valmis, gradu puuttuu. Sen aihe on työmarkkinapolitiikka.)
Äskeisessä kommentissasi kyllä sanoit, että yritykselle ei ole mielekästä maksaa elämiseen riittävää palkkaa. Oletin, että nimenomaan tällä tarkoitit sitä toista näkökantaa, joista ei voi tietää kumpi on enemmän oikeassa. Mikä muu se on kuin yrityksen näkökulma?
Se, miten Posti toimintansa järjestää, ei liity asiaan nyt oikein mitenkään. Joka tapauksessa työntekijöille pitää maksaa kunnon palkka, oli organisaatio yksityinen tai julkinen. Nyt puhuttiin siitä, pitääkö palkan riittää, eikä siitä, mistä pussista työnantaja sen palkan maksaa.
Vaikuttiko sinun gradussasi kustannustehokkuuteen jotenkin olennaisesti se tieto, mistä raha tulee? En tarkoita organisaatiotason jäykkyyttä, vaan sitä, mitä sillä samalla rahalla saa ja millaisia mahdollisuuksia on käytettävissä. Jos Sari Sairaanhoitaja saa palkkaa määrän x julkisella puolella, onko hän työssään tehottomampi kuin silloin, jos hän saa saman määrän yksityisellä?
Tutkin tosiaan erinäisten terveystaloustieteellisten muuttujien vaikutusta sairaaloiden kustannustehokkuuteen Suomessa, joista palkat eivät olleet keskeisessä roolissa vaan ne normalisoitiin, koska halusin keskittyä muihin tekijöihin.
Julkinen puolihan ei itsessään tuota. Yksityisen sektorin taas on tarkoitus tuottaa. Tämä on aika oleellinen ero. En ymmärrä, miten tuo Sarin tuottavuus tässä on relevanttia, kun puhutaan kuitenkin kansantalouden tasolla, jolloin Sari Sairaanhoitajan työpanos yksityisellä puolella on rahallisesti arvioitu todennäköisesti alemmaksi kuin julkisella, jolla intressinä ei ole olla tuottava yritys. Joskus toisinpäinkin, eli julkisella on alempi palkka kuin yksityisellä.
Sanoin, että yrityksen näkökulmasta ei ole mielekästä maksaa elämiseen riittävää palkkaa omille työntekijöilleen, ja tarkoitin sillä sitä, että yrityksen palkanmaksuhalukkuuteen ei vaikuta olennaisesti se, miten työntekijä sen suuruuden subjektiivisesti kokee. Vain yksinkertaistaen yritystä kiinnostaa mahdollisimman pienet kustannukset (palkat) ja mahdollisimman suuri tuotto. En tiedä kuinka mielekästä on tällä palstalla tuon yksityiskohtaisemmin siitä puhua. On sitten ihan eri asia puhua siitä, pitäisikö yrityksen maksaa työntekijöilleen ns. kunnollinen palkka vai ei. Siitä en siis puhunut siinä kommentissani.
Tottakai Sarin tuottavuus on relevanttia, jos mietit, kannattaisiko Postin olla yksityinen vai julkinen laitos. Samat työntekijät siellä sen työn tekevät ja ihannetilanteessa saisivat myös saman palkan. Siksi mietinkin, miten se Sari muuttuisikin mystisesti työssään tehokkaammaksi, kun ne rahat tulevat yksityisestä pussista. Minusta sen ei pitäisi vaikuttaa asiaan millään tavalla, joten siksi en ymmärrä tuota sinun Postipohdintaasi. Itsekin sanot tuossa, ettei oma gradusi edes tarkastellut palkkoja, joten eihän tämä tehokkuusajattelu liity tähän keskusteluun nyt oikein mitenkään. Palkkojen oletetaan olevan suht joustamattomia, joten tehokkuus etsitään jostain muualta.
Ja edelleen kuulostaa tosi kapealta ajatustavalta vain tuijottaa sitä yksittäistä faktaa, että yritys pyrkii minimoimaan kustannukset, joten se pyrkii mahdollisimman pieniin palkkoihin. Jostain syytä kuitenkin yrityksillä on monenlaisia työntekijäetuja ja bonuksia ja hyvinvointijärjestelmiä. Sinä ilmeisesti et lainkaan ymmärrä, mikä merkitys näillä on yrityksen tulonmuodostuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pörssiyhtiöllä on vara maksaa osinkoja muttei säällistä palkkaa, jotain on pielessä. Tapahtuu tulonsiirto veronmaksajilta omistavalle luokalle.
Haluan minimipalkkalain ja minimityöajan. Nollatuntisopimukset kiellettävä.
Pörssiyhtiön tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Lukee osakeyhtiölaissa ja opetetaan koulussa yhteiskuntaopintunneilla.
Mutta onko yhteiskunnan tehtävä olla maksamassa näitä voittoja?
Vastavuoroisestihan on mielekästä kysyä, onko tulonsiirto omistavalta luokalta nettosaajille oikein ja toisinpäin taas väärin? Miksi? Kyse on pelkästään ideologisista ajatuksista. Markkinatalous, kapitalismi ja kommunismi ovat kaikki ihmiskunnan itse luomia uskontoja.
Yrityksen näkemys tästä tilanteesta on se, että heidän ei ole mielekästä maksaa työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa. Työntekijän näkemys tietenkin on, että jonkun on hänelle maksettava elämiseen riittävä palkka. Millä perusteella määrittelemme kumpi on mielestämme oikeassa ja kumpi väärässä?
Ideologisen suuntauksemme perusteella. Jos siis olet työntekijä, todennäköisesti suuntauksesi on yksi ja jos olet työnantaja, se on kenties toinen.
Kenellä on oikeus päättää sitten, että kenen ideologia on oikea? Kyse on kuitenkin vain ihmisten omista uskonnoista.
No kyllä minä sanoisin, että ihmisten perustarpeet ja perustoimeentulo ja yhteiskuntajärjestys menee koska tahansa sen edelle, että firmaa ei nyt vain huvita maksaa tarpeeksi. Jos ihmisoikeudet ja esim perustuslaki ei merkitse sinulle mitään, onhan tämä varmaankin pelkkää huuhaauskontoa.
En esittänyt yhtäkään mielipidettä tuossa, kunhan vain pohdiskelin. Olen ekonomisti ja siten nämä asiat ovat kiinnostavia ehkä erilaiselta kantilta kuin muiden ihmisten mielestä.
En olisi välttämättä samaa mieltä tuosta, että yritystä ei vain huvita maksaa tarpeeksi. Yrityksen intressinä on yksinkertaistetusti tehdä mahdollisimman paljon tuottoa. Olisi varmaan aiheellista pohtia sitä, onko Posti yritys ja jos on, niin miksi? Onko aiheellista vaatia Postin itse onnistuvan olevan voitollinen yritys vai pitäisikö valtion subventoida sen toimintaa kannattavalle tasolle? Nämä kaksi vaihtoehtoa eivät ole todennäköisesti taloudelliselta tehokkuudeltaan identtiset. Ensimmäisessä Posti nimittäin edelleen työllistää ihmisiä jollakin palkanmaksulla ja jälkimmäisessä valtio maksaa työntekijöiden työssäpysymisen palkan muodossa.
Et sinä mikään ekonomisti ole, jos näet yrityksen näkökulman noin suppeana. Yritys ei tee mahdollisimman paljon tuottoa siten, että se kohtelee työntekijöitään huonosti. Oletko kuullut esim tuottavuuspalkoista (efficiency wages englanniksi, jos googlea tarvitset)?
Huoh. Olen kansantaloustieteen maisteri. Ei sillä nyt ole kamalasti väliä, ellen puhu toisen ekonomistin kanssa? Silloin haluisin erityisesti kuulla muidenkin ajatuksia siitä, pitäisikö Postin olla yritys vai valtion tukema monopoli tai vastaava :) Haluaisin kuulla muidenkin mietteitä tuosta.
En tuossa kommentissani lähtenyt määrittelemään yrityksen näkökulmaa (?), kysyin alun perin sitä, että kenellä pitäisi olla oikeus päättää, mikä ideologia on paras.
Olen kuullut palkkateorioista, kirjoitin graduni sairaaloiden kustannustehokkuudesta.
No sittehän meitä on tässä kaksi. (Tai no, en ole vielä valmis, gradu puuttuu. Sen aihe on työmarkkinapolitiikka.)
Äskeisessä kommentissasi kyllä sanoit, että yritykselle ei ole mielekästä maksaa elämiseen riittävää palkkaa. Oletin, että nimenomaan tällä tarkoitit sitä toista näkökantaa, joista ei voi tietää kumpi on enemmän oikeassa. Mikä muu se on kuin yrityksen näkökulma?
Se, miten Posti toimintansa järjestää, ei liity asiaan nyt oikein mitenkään. Joka tapauksessa työntekijöille pitää maksaa kunnon palkka, oli organisaatio yksityinen tai julkinen. Nyt puhuttiin siitä, pitääkö palkan riittää, eikä siitä, mistä pussista työnantaja sen palkan maksaa.
Vaikuttiko sinun gradussasi kustannustehokkuuteen jotenkin olennaisesti se tieto, mistä raha tulee? En tarkoita organisaatiotason jäykkyyttä, vaan sitä, mitä sillä samalla rahalla saa ja millaisia mahdollisuuksia on käytettävissä. Jos Sari Sairaanhoitaja saa palkkaa määrän x julkisella puolella, onko hän työssään tehottomampi kuin silloin, jos hän saa saman määrän yksityisellä?
Tutkin tosiaan erinäisten terveystaloustieteellisten muuttujien vaikutusta sairaaloiden kustannustehokkuuteen Suomessa, joista palkat eivät olleet keskeisessä roolissa vaan ne normalisoitiin, koska halusin keskittyä muihin tekijöihin.
Julkinen puolihan ei itsessään tuota. Yksityisen sektorin taas on tarkoitus tuottaa. Tämä on aika oleellinen ero. En ymmärrä, miten tuo Sarin tuottavuus tässä on relevanttia, kun puhutaan kuitenkin kansantalouden tasolla, jolloin Sari Sairaanhoitajan työpanos yksityisellä puolella on rahallisesti arvioitu todennäköisesti alemmaksi kuin julkisella, jolla intressinä ei ole olla tuottava yritys. Joskus toisinpäinkin, eli julkisella on alempi palkka kuin yksityisellä.
Sanoin, että yrityksen näkökulmasta ei ole mielekästä maksaa elämiseen riittävää palkkaa omille työntekijöilleen, ja tarkoitin sillä sitä, että yrityksen palkanmaksuhalukkuuteen ei vaikuta olennaisesti se, miten työntekijä sen suuruuden subjektiivisesti kokee. Vain yksinkertaistaen yritystä kiinnostaa mahdollisimman pienet kustannukset (palkat) ja mahdollisimman suuri tuotto. En tiedä kuinka mielekästä on tällä palstalla tuon yksityiskohtaisemmin siitä puhua. On sitten ihan eri asia puhua siitä, pitäisikö yrityksen maksaa työntekijöilleen ns. kunnollinen palkka vai ei. Siitä en siis puhunut siinä kommentissani.
Tottakai Sarin tuottavuus on relevanttia, jos mietit, kannattaisiko Postin olla yksityinen vai julkinen laitos. Samat työntekijät siellä sen työn tekevät ja ihannetilanteessa saisivat myös saman palkan. Siksi mietinkin, miten se Sari muuttuisikin mystisesti työssään tehokkaammaksi, kun ne rahat tulevat yksityisestä pussista. Minusta sen ei pitäisi vaikuttaa asiaan millään tavalla, joten siksi en ymmärrä tuota sinun Postipohdintaasi. Itsekin sanot tuossa, ettei oma gradusi edes tarkastellut palkkoja, joten eihän tämä tehokkuusajattelu liity tähän keskusteluun nyt oikein mitenkään. Palkkojen oletetaan olevan suht joustamattomia, joten tehokkuus etsitään jostain muualta.
Ja edelleen kuulostaa tosi kapealta ajatustavalta vain tuijottaa sitä yksittäistä faktaa, että yritys pyrkii minimoimaan kustannukset, joten se pyrkii mahdollisimman pieniin palkkoihin. Jostain syytä kuitenkin yrityksillä on monenlaisia työntekijäetuja ja bonuksia ja hyvinvointijärjestelmiä. Sinä ilmeisesti et lainkaan ymmärrä, mikä merkitys näillä on yrityksen tulonmuodostuksessa.
Tuo on toiaan vähän kummallinen väärinkäsitys tuo mahdollisimman pieniin palkkohin pyrkiminen. Toki sama väärinymmärrys on vallalla monessa yrityksessäkin ja tulos sen mukainen. Tosiasiassa yrityksen intresseissä on mahdollisimman korkea työntekijän tuottavuus suhteessa työn tekijän kustannuksiin, eikä se suinkaan itsestäänselvästi parane palkkoja polkemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta yhteiskunnan ei tule verovaroin tukea yrittäjiä, joilla ei ole sen vertaa taipumuksia yrittäjyyteen, että kykenisivät maksamaan työntekijöilleen säällistä palkkaa. Katsos jos sinä et maksa kunnollista palkkaa työntekijöillesi, me veronmaksajat teemme sen. Tavallaan tuemme sinun kannattamatonta yritystoimintaasi tätä kautta.
Mielenkiintoinen ajatus. Olisiko sinun mielestä kuitenkin parempi, että yrittäjä ei työllistäisi näitä itselleen ylikalliita työntekijöitä, ja nämä työntekijät olisivat siten työttömiä ja sinun elätettäviä kokonaisuudessaan? Yritys olisi kooltaan myös pienempi ja tuottavuudeltaan heikompi kansantaloudessa.
Kumma vaan kun yrityksellä on varaa maksaa osakkeenomistajille...muttei työntekijöille.
Ajattelin itse myös ihan pieniä muutaman hengen yrityksiä, jotka eivät ole edes osakeyhtiöitä. Eivät maksa siis osakkeenomistajille mitään. Vai puhutaanko tässä taas yhtäkkiä Postista vai jostain muusta? Onko sinulla ajatuksia tuosta mitä aiemmin itse asiassa sanoin, eli olisiko parempi, että yrittäjä ei työllistä ketään ja "työntekijät" ovatkin sitten työttömiä työttömyysturvalla? Siis voihan se näinkin olla, kysynkin siksi muiden ajatuksia.
En ole tuo, jolta kysyit, mutta kyllä minusta ainakin olisi parempi, ettei työllistetä, ellei ole varaa. Se työntekijä saa sitten etsittyä sellaisen paikan, jossa saa oikeaa palkkaa eikä mitään taskurahaa.
On olemassa myös käsite luova tuho, joka myöskin tekee vain hyvää kansantaloudelle. Tuottamattomat yritykset poistuvat markkinoilta ja tekevät tilaa paremmille. Joskus kannattaa vain hyväksyä se tosiasia, että yrittäjyys ei ole aina yhteiskunnallekaan eduksi vaan se voi olla kehityksen jarru.
Olen itse asiassa pääasiassa kanssasi samaa mieltä tuosta, ettei palkkaamista pitäisi subventoida. Olen vain äärimmäisen skeptinen sen suhteen, olisiko tämä loppupeleissä kannattavaa ja skeptinen erityisesti sen suhteen, johtaisiko tämä siihen, että maagisesti nämä ihmiset löytäisivät jostain paremmin palkatun työn? Esimerkiksi näitä lopputulemia voi kuvitella ties kuinka paljon huonoja.
Mielestäni tähän liittyy edelleen se, ettei työllisyys pelkästään työllistämisenä ole mikään itseisarvo, jos se ei tekijälleen ole hyödyllistä. Samalla tavalla orjuus on sen teettävälle taholle tietysti mielekästä ja halpaa, mutta ei sille jolla se teetetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta yhteiskunnan ei tule verovaroin tukea yrittäjiä, joilla ei ole sen vertaa taipumuksia yrittäjyyteen, että kykenisivät maksamaan työntekijöilleen säällistä palkkaa. Katsos jos sinä et maksa kunnollista palkkaa työntekijöillesi, me veronmaksajat teemme sen. Tavallaan tuemme sinun kannattamatonta yritystoimintaasi tätä kautta.
Mielenkiintoinen ajatus. Olisiko sinun mielestä kuitenkin parempi, että yrittäjä ei työllistäisi näitä itselleen ylikalliita työntekijöitä, ja nämä työntekijät olisivat siten työttömiä ja sinun elätettäviä kokonaisuudessaan? Yritys olisi kooltaan myös pienempi ja tuottavuudeltaan heikompi kansantaloudessa.
Kumma vaan kun yrityksellä on varaa maksaa osakkeenomistajille...muttei työntekijöille.
Ajattelin itse myös ihan pieniä muutaman hengen yrityksiä, jotka eivät ole edes osakeyhtiöitä. Eivät maksa siis osakkeenomistajille mitään. Vai puhutaanko tässä taas yhtäkkiä Postista vai jostain muusta? Onko sinulla ajatuksia tuosta mitä aiemmin itse asiassa sanoin, eli olisiko parempi, että yrittäjä ei työllistä ketään ja "työntekijät" ovatkin sitten työttömiä työttömyysturvalla? Siis voihan se näinkin olla, kysynkin siksi muiden ajatuksia.
En ole tuo, jolta kysyit, mutta kyllä minusta ainakin olisi parempi, ettei työllistetä, ellei ole varaa. Se työntekijä saa sitten etsittyä sellaisen paikan, jossa saa oikeaa palkkaa eikä mitään taskurahaa.
On olemassa myös käsite luova tuho, joka myöskin tekee vain hyvää kansantaloudelle. Tuottamattomat yritykset poistuvat markkinoilta ja tekevät tilaa paremmille. Joskus kannattaa vain hyväksyä se tosiasia, että yrittäjyys ei ole aina yhteiskunnallekaan eduksi vaan se voi olla kehityksen jarru.
Olen itse asiassa pääasiassa kanssasi samaa mieltä tuosta, ettei palkkaamista pitäisi subventoida. Olen vain äärimmäisen skeptinen sen suhteen, olisiko tämä loppupeleissä kannattavaa ja skeptinen erityisesti sen suhteen, johtaisiko tämä siihen, että maagisesti nämä ihmiset löytäisivät jostain paremmin palkatun työn? Esimerkiksi näitä lopputulemia voi kuvitella ties kuinka paljon huonoja.
Mielestäni tähän liittyy edelleen se, ettei työllisyys pelkästään työllistämisenä ole mikään itseisarvo, jos se ei tekijälleen ole hyödyllistä. Samalla tavalla orjuus on sen teettävälle taholle tietysti mielekästä ja halpaa, mutta ei sille jolla se teetetään.
Jotain tällaista tähän ajatusmaailmaan näkyy liittyvän. Ikään kuin yrityksestä tekisi tuottavan se, että sinne on otettu työntekijöitä. Siitä huolimatta, että kunnollista palkkaa ei pystytä maksamaan ja sekin vähä on työnantajan mielestä ihan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja ostaa työpanoksen niin kuin kaupassa asiakas banaanin. Ja kyllähän asiakas voi ostaa hieman kalliimman reilun kaupan banaanin solidaarisuudesta banaaninkasvattajia kohtaan, mutta jos niiden kilohinta alkaa olla moninkertainen ja sitä vaaditaan ikävillä äänensävyillä, voi olla että asiakas vaihtaa liikettä.
Kenelle työnantaja aikoo myydä yrityksensä tuotteet tai palvelut, jos kohta kaikille maksetaan elämiseen riittämätöntä palkaa? Mistä maksukykyiset asiakkaat? Pelkästään ulkomailtako ostajat?
Ei ole yrityksen x tehtävä miettiä sitä, paljonko yritykset a, b, c ja d maksavat palkkaa.
Ap
Kommenteistasi näkee ettei sinulla ole liiketaloustieteellistä koulutusta. Jos olisi, ymmärtäisit että menestyvät (suur)yritykset seuraavat tarkkaan asiakaskohderyhmänsä ostovoiman kehitystä ja kulutuskäyttäytymisen muutoksia. Ja ottavat em. asiat huomioon omassa päätöksenteossaan. Myös kilpailevien yritysten toimintaa seuraavat ja pyrkivät reagoimaan tarpeen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessahan on korkeat palkat absoluuttisesti. Vaikka tuntipalkka 10 eur. Bulgariassa on minimi n. 1,7 euroina. Globalisaatiolla ja suuryrityksillä ei ole juuri mitään tekemistä sen kanssa, että tuollainen palkka ei meinaa riittää pakollisiin elinkustannuksiin Suomessa. Voimme katsoa vain peiliin. Joku vetää välistä. Tai joku tekee suurin yhteisin kustannuksin vain vähän tuottavaa työtä. Tämä kaikki tapahtuu rajojen sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja ostaa työpanoksen niin kuin kaupassa asiakas banaanin. Ja kyllähän asiakas voi ostaa hieman kalliimman reilun kaupan banaanin solidaarisuudesta banaaninkasvattajia kohtaan, mutta jos niiden kilohinta alkaa olla moninkertainen ja sitä vaaditaan ikävillä äänensävyillä, voi olla että asiakas vaihtaa liikettä.
Kenelle työnantaja aikoo myydä yrityksensä tuotteet tai palvelut, jos kohta kaikille maksetaan elämiseen riittämätöntä palkaa? Mistä maksukykyiset asiakkaat? Pelkästään ulkomailtako ostajat?
Ei ole yrityksen x tehtävä miettiä sitä, paljonko yritykset a, b, c ja d maksavat palkkaa.
Ap
Kommenteistasi näkee ettei sinulla ole liiketaloustieteellistä koulutusta. Jos olisi, ymmärtäisit että menestyvät (suur)yritykset seuraavat tarkkaan asiakaskohderyhmänsä ostovoiman kehitystä ja kulutuskäyttäytymisen muutoksia. Ja ottavat em. asiat huomioon omassa päätöksenteossaan. Myös kilpailevien yritysten toimintaa seuraavat ja pyrkivät reagoimaan tarpeen mukaan.
Niinpä. Ja työnantajaa pitäisi kiinnostaa myös, paljonko kilpailevat firmat maksavat samasta työvoimasta. Jos oma palkka on kilpailijoita reilusti alempi, tottakai hyvät työntekijät menevät mieluummin sinne toiseen firmaan tai vaikka kokonaan toiselle alalle. Se, että kaikissa siivousfirmoissa on yhtä surkea palkka ei auta, jos ne samat työntekijät menevät mieluummin mäkkäriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessahan on korkeat palkat absoluuttisesti. Vaikka tuntipalkka 10 eur. Bulgariassa on minimi n. 1,7 euroina. Globalisaatiolla ja suuryrityksillä ei ole juuri mitään tekemistä sen kanssa, että tuollainen palkka ei meinaa riittää pakollisiin elinkustannuksiin Suomessa. Voimme katsoa vain peiliin. Joku vetää välistä. Tai joku tekee suurin yhteisin kustannuksin vain vähän tuottavaa työtä. Tämä kaikki tapahtuu rajojen sisällä.
Taidat unohtaa, että Suomessa on korkeat elinkustannuksetkin absoluuttisesti. Eipä siinä peiliin katsominen oikein auta.
Vierailija kirjoitti:
Palkka on korvaus työstä. Ja jos sillä ei elä, niin työnantaja ja kaikki muutkin verovelvolliset kustantavat sosiaalitukina työntekijän palkasta sen osan, mitä työntantaja ei viitsi maksaa. Mutta kerää kuitenkin voitot työntekijän tekemästä työstä.
Oikeasti ei ole, vaan korvausta menetetystä vapaa-ajasta. Sillä palkan suuruus ei riipu ainakaan kuukausipalkkaisilla tehdyn työn määrästä. Laiska saikuttaja saa ihan saman palkan kuin ahkera puurtajakin. Palkka ei siis ole korvausta tehdystä työstä. MOT.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka on korvaus työstä. Ja jos sillä ei elä, niin työnantaja ja kaikki muutkin verovelvolliset kustantavat sosiaalitukina työntekijän palkasta sen osan, mitä työntantaja ei viitsi maksaa. Mutta kerää kuitenkin voitot työntekijän tekemästä työstä.
Tässä tilanteessa yhteiskunta tukee elinkelvotonta yritystä. Tuollaiset tukiaisloiset joutavat mennä konkkaan. Onko yrittäjällä mitään moraalia kun suostuu elämään yhteiskunnan tuella?
Ei yritys ole elinkelvoton, jos yrittäjä ei pysty maksamaan ns. säällistä palkkaa työntekijöille. Yritys on täysin elinkelpoinen, jos se irtisanoo nämä työntekijänsä ja siten ei työllistä enää ketään paitsi yrittäjän itsensä.
Tuntuu, että täällä on ehkä ihmisiä, jotka eivät ihan hahmota näitä asioita.
Elinkelvoton yrityshän olisi, jossei se kykenisi toimimaan ollenkaan ilman yhteiskunnan tukia. Tällaisia ei nytkään tueta kuin starttirahan muodossa, niin mistä te oikein puhutte?
Jos yritys irtisanoo kaiken henkilökuntansa, kuka ne firman työt sitten tekee? Yrittäjä yksinkö? Siinä tapauksessa toimintaa joutuu supistamaan aika paljon vai meinaatko että yhden ihmisen aika ja ehkä osaaminenkin riittää monen ihmisen duunin tekoon kunhan ei vain ole laiska?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, voisin heittää vielä sellaisen ajatuksen ilmoille, että kun te, jotka vastustatte näitä ns. "surkeita" yrittäjiä, joilla ei ole mielestänne siis "halua" maksaa tarpeeksi (mikä on tarpeeksi? oletetaan nyt se elämisen taso eikä saivarrella) palkkaa työntekijöilleen, jos niitä on pystynyt siis hankkimaan ja laajentumaan. Onko mielestänne palkkatuki järjestelmänä myös poistettava kokonaan? Kyse on kuitenkin osittain keinotekoisesta työllistämisestä, jossa verovaroin kustannetaan henkilön työllistyminen.
Olisiko mielestänne parempi, että yritys maksaa työntekijöilleen huonon palkan ja veronmaksajat maksavat sitten sen erotuksen tarvittavaan tulotasoon työntekijälle VAI se, että yrityksellä ei ole varaa palkata yhtäkään työntekijää ja veronmaksajat verovaroin kustantavat työntekijöiden palkkaamisen?
Miksi toinen olisi parempi ja miksi toinen ei? Olisiko olemassa jokin parempi systeemi? Ilman yrityksiä ei nimittäin ole tässä maassa ollenkaan tuottavaa sektoria ja jäljellä olisi vain tyhjän sektorin kierre, jossa valtio pyrkii menoillaan ja tuloillaan elättämään itseään. Suomi ainakin on siis miinuksella siinä pelissä ollut jo pitkään, mitä luulette, että tapahtuisi?
Kyllä, olen sitä mieltä, että palkkatukijärjestelmää käytetään väärin. Sen idea on helpottaa yrittäjää uuden työntekijän palkkaamisen alkuun. Sitä ei ole tarkoitettu jatkuvasti hyväksikäytettäväksi systeemiksi, jossa joku muu maksaa jatkuvasti palkkaa, jota yrittäjä ei viitsi maksaa. Koko kansantalouden tasolla tämä vääristää alan palkkatasoa ja työllistymistä. Siinä ei kuitenkaan ole mitään pahaa, että oikeasti yrittäjä haluaa palkata uuden työntekijän, mutta sitä kynnystä madalletaan vähän alkuvaiheessa.
En nyt ihan ymmärrä, miksi kunnon palkan maksamisen vaatimus tarkoittaisi sitä, ettei yrityksiä olisi ollenkaan. Totuus nyt vain on se, että jos yritys ei pysty maksamaan palkkaa, ei se kyllä oikein mitään tuotakaan.
Siis onko yksinyrittäjä sinusta tuottamaton?
Ihan helposti voi olla, jos hänen tuotteilleen tai palveluilleen ei ole kysyntää. Tai kilpailijat myyvät halvemmalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä systeemin pitää olla sellainen että 40 tunnin viikkotunneilla voi tulla säällisesti toimeen. Näin oli pitkään Suomessa asian laita ja en ymmärrä miksei tänä päivänä onnistu.
Koska ihmisillä on kadonnut ymmärrys siitä mitä tarkoittaa säällisesti toimeen. Pitää olla hienot asunnot, autot ja monta reissua vuodessa.
Jos mennään muutama vuosikymmen taaksepäin, niin tilanne oli hieman erilainen. Mutta eihän sitä nykyajan lelliprseet muista.
Kuka haluaa palata elämään samaa elämää kuin muutama vuosikymmen sitten? Se on ihan säällistä, että perhe asuu asunnossa, jossa on enemmän kuin yksi huone ja tupakeittiö. Autoa ei välttämättä tarvita eikä niitä reissuja saati uutta kännykkää puolen vuoden välein, mutta kyllä ihmisten pitäisi pystyä ostamaan normaalia ruokaa.
Äitini perhe oli köyhä, kun äiti oli vauva. Heidän piti sitoa peitot äidin ympärille, jotta vauva ei olisi potkinut peittoja pois ja jäätynyt yön aikana kuoliaaksi. Tämä oli ihan kaupungissa ja vain 60 vuotta sitten. Olisiko tämä säällistä elämää?
Miksi edistys on lelliperseyttä? Miksi ei samantien katsota viidensadan vuoden taakse ja mietitä, että miksi me ei asuta jossain yhden huoneen puutalossa ilman sähköä tai juoksevaa vettä? Ihme lelliperseilyä, että ihmisillä on sähköt, sisävessa ja juokseva vesi.
Meillä on juuri niin paljon varaa kuin tuotamme jakovaraa toisillemme.
Yritä nyt ymmärtää että valtaosa kansasta elää yli varojensa. emme vain halua myöntää tätä. raja sosiaaliturvan maksamisessa tulee nyt vastaa halusimme taikka emme. Jo nyt teemme velkaa lastemme maksettavaksi. Me olemme ylimielisiä ja vastuuttomia.
Valtioden lainoja ei koskaan tulla maksamaan pois. Ne mitätöidään jonain päivänä tai inflaatio hoitaa ajan myötä. Vai oikeastiko joku uskoo esim. USA:n maksavan jättimäisen velkansa?
luottamusmies, ei SAK:lainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka on korvaus työstä. Ja jos sillä ei elä, niin työnantaja ja kaikki muutkin verovelvolliset kustantavat sosiaalitukina työntekijän palkasta sen osan, mitä työntantaja ei viitsi maksaa. Mutta kerää kuitenkin voitot työntekijän tekemästä työstä.
Oikeasti ei ole, vaan korvausta menetetystä vapaa-ajasta. Sillä palkan suuruus ei riipu ainakaan kuukausipalkkaisilla tehdyn työn määrästä. Laiska saikuttaja saa ihan saman palkan kuin ahkera puurtajakin. Palkka ei siis ole korvausta tehdystä työstä. MOT.
Kyllä se palkka usein ainakin jossain määrin työntekijän tuottavuuden kanssa korreloi. Tuottavammat kaverit tuppaavat saamaan parempia palkkoja, henkilökohtaisia lisiä, bonuksia jne. Toki monilla on usein myös palkkaus sidottu osittain tulokseen.
Näinhän se on toisaalta. Mutta posti maksoi johtajalle miljoonaluokan palkkaa, työntekijöille minimin jolla nippa nappa tulee toimeen. Tässä on ollut hyvin selkeä epäoikeudenmukaisuus.
Ylitöitä voisi tehdäkin mutta ne kun pitäisi ilmaiseksi tehdä tai vaihtaa vapaaksi niin eipä paljon houkuttele.
Jos työnantajalla ei ole varaa tai haluja maksaa kunnon palkkaa niin ei voi työntekijöiltäkään paljoa odottaa.
Miten sinä otit tähän kantaa? Kysyit, onko yksinyrittäjä minusta tuottamaton. Mikä kannanotto se on?