”Elämiseen riittävä palkka” Joo ei ole työnantajan tehtävä

Tietotyössä voi olla yrityksen intressissä maksaa työntekijälle reilua palkkaa. Kun työtehtävät vaativat luovaa ongelmanratkaisukykyä eikä niinkään lihasvoimaa, silloin on fiksua maksaa palkkaa vähän yläkanttiin niin ettei työntekijän aivoissa raksuta taustalla joku stressaava "miten rahat riittää laskuihin" -prosessi, vaan aivot voivat keskittyä täysillä töihin. Rahahuolista vapaa työntekijä on tuottavampi kuin se, joka joutuu miettimään raha-asioita. Tällainen politiikka on mieheni työnantajalla, tekevät todella hyvää tulosta vaikka palkatkin ovat hulppeita. Heillä myös panostetaan henkilöstön työhyvinvointiin ja työn ja perheen yhdistämiseen. Äideillä on vuoden palkallinen äitiysloma ja isillä puolen vuoden palkallinen isyysloma. 

Sitten jossain suorittavassa työssä, kuten Postissa, sitä palkanmaksuvaraa ei nyt kauheasti ole. Eivätkä ne työntekijätkään ole mitään superkykyjä, joista pitää tapella toisten firmojen kanssa verissäpäin. Postin kohdalla pitäisi ehkä eriyttää ne toiminnat, jotka ovat lakisääteisiä (kirjeiden jakelu) ja ne, jotka eivät ole. Nyt Posti on hankalassa tilanteessa joutuessaan kilpailemaan yritysten kanssa, joilla ei ole taakkana tappiollista kirjejakelua. Tuo kirjejakelu pitäisi suosiolla pistää valtion maksettavaksi ja pakettipuoli voisi sitten toimia markkinaehtoisesti ja katsoa, pärjääkö se muita vastaan. 

Nyky-yhteiskunnassa pitää ehkä luopua sellaisesta ajattelusta, että peruskoulun jälkeen kävellään Postiin töihin ja ollaan siellä tyytyväisinä eläkkeelle saakka. Meillä on hyvin vähän töitä joissa ei vaadita mitään koulutusta. Kenenkään ei pitäisi ajatella, että paistaa niitä hampurilaisia ja siivoaa lattioita loppuikänsä. Nämä pitäisivät olla sellaisia hommia, joita tehdään nuorena kun ei ole vielä riittävästi ammatillista koulutusta, joilla pääsisi oman alan hommiin. Näistä töistä ei pystytä maksamaan niin paljon että sillä palkalla pystyisi perustamaan perheen ja hankkimaan omistusasunnon. Opiskeluvaiheessa ne ovat ihan käypäsiä lisätulon lähteitä ihmisille, joiden kustannustaso ei ole vielä niin korkea kuin perheellisillä aikuisilla. 

Itse en pidä minään itseisarvona, että kokopäiväisellä työllä pitäisi voida elättää itsensä. Jos työllä on niin matala tuottavuus ettei sen palkalla elä, minusta on ihan ok että yhteiskunta paikkaa esim. asumistuella. Ihmisen itsensä kannalta on kuitenkin parempi olla edes jossain työssä kuin kokonaan työtön. Ja yhteiskunnalle tulee halvemmaksi maksaa se asumistuki verrattuna siihen, että maksaisi työttömyystuen ja asumistuen. Siitä huonopalkkaisesta työstä on parempi ponnistaa eteenpäin kuin työttömyydestä. Vaihtuvuushan näissä pienipalkkaisissa töissä on suuri, mutta se on vain merkki siitä että ihmiset pääsevät elämässään eteenpäin ja parempiin hommiin tai lähtevät opiskelemaan. Kun hommat oppii muutamassa päivässä, niin ei haittaa. Niissä hommissa, joiden oppimisessa kestää pidempään, halutaan myös pitää työntekijöistä paremmin kiinni ja heille maksetaan myös parempaa palkkaa. 

Nuo postilaisten ylisuuret palkat ja lisät eivät vaan ole enää tätä päivää. Ikävää tietenkin, että joutuvat luopumaan hyväpalkkaisista hommistaan, mutta ovathan he tähän asti saaneet nautiskella hyvistä eduista, joista muut ovat voineet vain uneksia. Nyt se on tulossa tiensä päähän ja sen kanssa on elettävä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessahan on korkeat palkat absoluuttisesti. Vaikka tuntipalkka 10 eur. Bulgariassa on minimi n. 1,7 euroina. Globalisaatiolla ja suuryrityksillä ei ole juuri mitään tekemistä sen kanssa, että tuollainen palkka ei meinaa riittää pakollisiin elinkustannuksiin Suomessa. Voimme katsoa vain peiliin. Joku vetää välistä. Tai joku tekee suurin yhteisin kustannuksin vain vähän tuottavaa työtä. Tämä kaikki tapahtuu rajojen sisällä.

Taidat unohtaa, että Suomessa on korkeat elinkustannuksetkin absoluuttisesti. Eipä siinä peiliin katsominen oikein auta. 

Sori kirjoitin huonosti. Tarkoitin siis juuri tuota. Mutta korkeiden elinkustannusten takana eivät ole mcdonaldsit, cocacolat, microsoftit, huaweit, jne. Vaan korkeiden elinkustannusten takana olemme me ihan itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkka on korvaus työstä. Ja jos sillä ei elä, niin työnantaja ja kaikki muutkin verovelvolliset kustantavat sosiaalitukina työntekijän palkasta sen osan, mitä työntantaja ei viitsi maksaa. Mutta kerää kuitenkin voitot työntekijän tekemästä työstä.

Tässä tilanteessa yhteiskunta tukee elinkelvotonta yritystä. Tuollaiset tukiaisloiset joutavat mennä konkkaan. Onko yrittäjällä mitään moraalia kun suostuu elämään yhteiskunnan tuella?

Ei yritys ole elinkelvoton, jos yrittäjä ei pysty maksamaan ns. säällistä palkkaa työntekijöille. Yritys on täysin elinkelpoinen, jos se irtisanoo nämä työntekijänsä ja siten ei työllistä enää ketään paitsi yrittäjän itsensä.

Tuntuu, että täällä on ehkä ihmisiä, jotka eivät ihan hahmota näitä asioita. 

Elinkelvoton yrityshän olisi, jossei se kykenisi toimimaan ollenkaan ilman yhteiskunnan tukia. Tällaisia ei nytkään tueta kuin starttirahan muodossa, niin mistä te oikein puhutte?

Jos yritys irtisanoo kaiken henkilökuntansa, kuka ne firman työt sitten tekee? Yrittäjä yksinkö? Siinä tapauksessa toimintaa joutuu supistamaan aika paljon vai meinaatko että yhden ihmisen aika ja ehkä osaaminenkin riittää monen ihmisen duunin tekoon kunhan ei vain ole laiska?

Jos ne työntekijät eivät siellä firmassa oikein mitään edes tee vaan pienikin palkka on liikaa, mitä se yrittäjä häviää, vaikka irtisanoisi ne peukalonpyörittäjät. Vai oliko sittenkin niin, että ilman niitä työntekijöitä ei firma pyörisi? Silloinhan he ansaitsevat myös kunnon palkan. 

Et voi nyt yhtä aikaa väittää, että työntekijät ovat vain turha kohtuuttoman kallis kuluerä, mutta samalla koko firman toiminta on heistä täysin riippuvainen. 

(Ja pikku vinkki, kaikkia työntekijöitä ei ole pakko irtisanoa.) 

Luulisi työnantajan ymmärtävän, että työntekijän panos jää tottakai johonkin 50%:n tienoille näissä tapauksissa. Pitää jaksaa hoitaa se toinenkin työ samalla mentaliteetilla, jos yksi ei elätä.

Vierailija kirjoitti:

Ylitöitä voisi tehdäkin mutta ne kun pitäisi ilmaiseksi tehdä tai vaihtaa vapaaksi niin eipä paljon houkuttele.

Jos työnantajalla ei ole varaa tai haluja maksaa kunnon palkkaa niin ei voi työntekijöiltäkään paljoa odottaa.

Niin, jos pitää olla ylitöissä parisen tuntia ja pääsee vaikka kuuden jälkeen. Siihen päälle työmatka, niin aika halvalla lähtee vapaa-aika.

Kun pitäisi keretä kaupassa käydä ja tehdä sapuskat lapsille vaikka.

Jossain 8e tuntipalkalla se elintärkeä vapaa-aika lähtee todella halvalla. Suurimmissa osissa työpaikkoja kilttejä ihmisiä painostetaan ylitöihin ja oletetaan että mahdottomat työt tehdään päivän aikana. Työväkeä on liian vähän ja väsymystä kertyy.

Alle parilla kympillä parituntia illasta vie elintärkeitä hetkiä etenkin perheelliseltä.

Ei kerkeä syömän päivällistä yhdessä, ei kerkeä käyttää lapsia harrastuksissa, ei kerkeä kuin käydä nukkumassa himassa ja takas aamulla töihin halvalla.

Halvalla lähtee ihmisen aika. Lapset kärsii ja koko perhe kärsii, jos painostetaan jäämään halvalla ylitöihin.

Eipä sillä rahalla saa palkattua edes hoitajaa niille lapsille ja ylitöihin pitäisi muka jäädä...

Työnantajat voisi opetella kysymään ajoissa että voiko jäädä ylitöihin, eikä aamulla huutaa, jos on normaaliin sovittuun aikaan lähtenyt töistä.

Ei sellainen peli vetele että ei kysytä edes. Se on ihan säännöissä että kysytään voitko jäädä.

Tämä ei nykyään tapahdu suurimmissa osissa työpaikkoja Suomessa.

Perheellisille joustoa tarvittaisi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylitöitä voisi tehdäkin mutta ne kun pitäisi ilmaiseksi tehdä tai vaihtaa vapaaksi niin eipä paljon houkuttele.

Jos työnantajalla ei ole varaa tai haluja maksaa kunnon palkkaa niin ei voi työntekijöiltäkään paljoa odottaa.

Niin, jos pitää olla ylitöissä parisen tuntia ja pääsee vaikka kuuden jälkeen. Siihen päälle työmatka, niin aika halvalla lähtee vapaa-aika.

Kun pitäisi keretä kaupassa käydä ja tehdä sapuskat lapsille vaikka.

Jossain 8e tuntipalkalla se elintärkeä vapaa-aika lähtee todella halvalla. Suurimmissa osissa työpaikkoja kilttejä ihmisiä painostetaan ylitöihin ja oletetaan että mahdottomat työt tehdään päivän aikana. Työväkeä on liian vähän ja väsymystä kertyy.

Alle parilla kympillä parituntia illasta vie elintärkeitä hetkiä etenkin perheelliseltä.

Ei kerkeä syömän päivällistä yhdessä, ei kerkeä käyttää lapsia harrastuksissa, ei kerkeä kuin käydä nukkumassa himassa ja takas aamulla töihin halvalla.

Halvalla lähtee ihmisen aika. Lapset kärsii ja koko perhe kärsii, jos painostetaan jäämään halvalla ylitöihin.

Eipä sillä rahalla saa palkattua edes hoitajaa niille lapsille ja ylitöihin pitäisi muka jäädä...

Työnantajat voisi opetella kysymään ajoissa että voiko jäädä ylitöihin, eikä aamulla huutaa, jos on normaaliin sovittuun aikaan lähtenyt töistä.

Ei sellainen peli vetele että ei kysytä edes. Se on ihan säännöissä että kysytään voitko jäädä.

Tämä ei nykyään tapahdu suurimmissa osissa työpaikkoja Suomessa.

Kokeilla on erityisen raskasta, kun otetaan itsestään selvänä että hommat hoidetaan ja pitää venyä ravintelin tahtiin. Halvalla tosiaan lähtee ja ei kysellä että onko jotain muuta menoa.

Pitäisi vaan kaikessa hiljaisuudessa jäädä "tienaaman" muutama euroa omasta vapaa-ajasta.

Ei se peli oikein vetele. Ei ihme että nuoria suositaan, kun ei niillä ole perhettä "elätettävänä".

Nuorilta voi odottaa että jäävät ja eivät uskalla sanoa ei ylitöille.

Ihmiset elävät kuitenkin yhteisössä ja työnantaja voi miettiä millaiseksi muuttuu se yhteisö jossa työntekijä ei saa riittävää palkkaa. Todennäköisesti hän ei kuitenkaan ymmärrä toimintansa seurauksia.

Aika erikoista, että puhutaan postilaisten ylisuurista palkoista ja lisistä. Läheinen oli postilla. Työpäivä oli rappusten juoksemista ylös alas usein ilman taukoja ja sittenkin meni ylitöiksi. Työntekijöiden määrää on vähennetty ja reittejä kasvatettu. Jos halusi päästä joskus kotiin, oli vedettävä ilman taukoja. Moni pitikin tuota ihmistä siihen aikaan ihan hulluna, etteivät ikinä suostuisi tekemään noin raskasta työtä sillä palkalla. Ja totta olikin, että moni tienasi enemmän vähemmällä vaivalla. Tälläkin ihmisellä oli kyllä luettuna enemmän, kuin yksi ammatti, mutta ei onnistunut saamaan töitä muualta. 

Sehän romahduttaa yhteiskunnan entisestään, jos palkansaajillekin pitää alkaa maksaa aikaisempaa enemmän tukia. Suomessa on nyt se tilanne, että töitä ei saa välttämättä edes koulutettu henkilö. Puhumattakaan jo vähän kypsempään ikään ehtineistä. Muutamalle sellaiselle aukeni välittömästi työpaikka ulkomailta ja sillä palkalla elää. Jostain syystä Suomessa työllistyminen on ihan yhtä pelleilyä. Kai se on sitä, kun yritykset voi korvata työvoimaa kuntouttavaan työtoimintaan laitetuilla henkilöillä. 

Kapitalismin alttarille voi uhrata loputtomasti rahaa ja aikaa, mutta hyötyjiä on aika vähän.

Tuotantovälineiden omistajien ei tarvitse enää valitettavasti pahemmin pelätä, koska työläiset on köyhdytetty ja riisuttu aseista.

Toivottavasti AP kokee edes vähän kovia, jotta tuo kylmän kokkaroinnin rinnalle tulisi vähän inhimillisyyttäkin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä systeemin pitää olla sellainen että 40 tunnin viikkotunneilla voi tulla säällisesti toimeen. Näin oli pitkään Suomessa asian laita ja en ymmärrä miksei tänä päivänä onnistu.

Ei voida teettää kuin 37h maksimissaan muuten tulee pekkaset.

Akka ollut kohta 20v rättikaupassa töissä ja ainut kuka tekee täyset tunnit on myymälän hoitaja (johtaja) sitten muutama johtajan ystävä/ perseennuolija tekee 37h ja normimyyjälläbei voi olla yli 34h.

Vierailija kirjoitti:

Aika erikoista, että puhutaan postilaisten ylisuurista palkoista ja lisistä. Läheinen oli postilla. Työpäivä oli rappusten juoksemista ylös alas usein ilman taukoja ja sittenkin meni ylitöiksi. Työntekijöiden määrää on vähennetty ja reittejä kasvatettu. Jos halusi päästä joskus kotiin, oli vedettävä ilman taukoja. Moni pitikin tuota ihmistä siihen aikaan ihan hulluna, etteivät ikinä suostuisi tekemään noin raskasta työtä sillä palkalla. Ja totta olikin, että moni tienasi enemmän vähemmällä vaivalla. Tälläkin ihmisellä oli kyllä luettuna enemmän, kuin yksi ammatti, mutta ei onnistunut saamaan töitä muualta. 

Sehän romahduttaa yhteiskunnan entisestään, jos palkansaajillekin pitää alkaa maksaa aikaisempaa enemmän tukia. Suomessa on nyt se tilanne, että töitä ei saa välttämättä edes koulutettu henkilö. Puhumattakaan jo vähän kypsempään ikään ehtineistä. Muutamalle sellaiselle aukeni välittömästi työpaikka ulkomailta ja sillä palkalla elää. Jostain syystä Suomessa työllistyminen on ihan yhtä pelleilyä. Kai se on sitä, kun yritykset voi korvata työvoimaa kuntouttavaan työtoimintaan laitetuilla henkilöillä. 

Niinpä. Postilla ei todellakaan ole mitkään ylisuuret palkat, joista voisi hyvällä omatunnolla napsaista 30-50% pois (samalla kun Super Johtaja nauttii lähes 100 000/kk palkkaa). Se alkaa olla jo köyhyysrajalla. Eikö nämä urpot tosiaan tajua, mitä se ensinnäkin tekee ihan vain työmoraalille, jos työstä ei makseta edes sinne päin, mitä sen työmäärään kuuluisi, puhumattakaan muista lieveilmiöistä? Sehän jarruttaa ja huonontaa sitä elintärkeää voiton tekemistä. Ja ei ole työntekijän kannettavana firman riski, mitä tuo yksi sankarikin tuolla aikaisemmin satuili ettei ole itseisarvo ettei KOKOpäivätyöllä tartte tulla toimeen. Ei sitten se duunikaan varmaan ole kokopäivän arvoinen? Vaikka siihen saisikin sosiaalitukia päälle, siltikään elintaso ei olisi sellainen, kuin kokopäivätyöllä olisi kohtuullista olla. Sosiaalituet ovat suunniteltu vain sillain, että niillä pärjää, mutta ei sen enenpää.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä systeemin pitää olla sellainen että 40 tunnin viikkotunneilla voi tulla säällisesti toimeen. Näin oli pitkään Suomessa asian laita ja en ymmärrä miksei tänä päivänä onnistu.

Koska Suomi on maahan*muuton kannalla. Tähän huonosti sopii korkeat palkat matalapalkkaisille.

Toki sosiaaliturvakin pitää laskea samassa suhteessa pikapuolin.

Vierailija kirjoitti:

Tietotyössä voi olla yrityksen intressissä maksaa työntekijälle reilua palkkaa. Kun työtehtävät vaativat luovaa ongelmanratkaisukykyä eikä niinkään lihasvoimaa, silloin on fiksua maksaa palkkaa vähän yläkanttiin niin ettei työntekijän aivoissa raksuta taustalla joku stressaava "miten rahat riittää laskuihin" -prosessi, vaan aivot voivat keskittyä täysillä töihin. Rahahuolista vapaa työntekijä on tuottavampi kuin se, joka joutuu miettimään raha-asioita. Tällainen politiikka on mieheni työnantajalla, tekevät todella hyvää tulosta vaikka palkatkin ovat hulppeita. Heillä myös panostetaan henkilöstön työhyvinvointiin ja työn ja perheen yhdistämiseen. Äideillä on vuoden palkallinen äitiysloma ja isillä puolen vuoden palkallinen isyysloma. 

Sitten jossain suorittavassa työssä, kuten Postissa, sitä palkanmaksuvaraa ei nyt kauheasti ole. Eivätkä ne työntekijätkään ole mitään superkykyjä, joista pitää tapella toisten firmojen kanssa verissäpäin. Postin kohdalla pitäisi ehkä eriyttää ne toiminnat, jotka ovat lakisääteisiä (kirjeiden jakelu) ja ne, jotka eivät ole. Nyt Posti on hankalassa tilanteessa joutuessaan kilpailemaan yritysten kanssa, joilla ei ole taakkana tappiollista kirjejakelua. Tuo kirjejakelu pitäisi suosiolla pistää valtion maksettavaksi ja pakettipuoli voisi sitten toimia markkinaehtoisesti ja katsoa, pärjääkö se muita vastaan. 

Nyky-yhteiskunnassa pitää ehkä luopua sellaisesta ajattelusta, että peruskoulun jälkeen kävellään Postiin töihin ja ollaan siellä tyytyväisinä eläkkeelle saakka. Meillä on hyvin vähän töitä joissa ei vaadita mitään koulutusta. Kenenkään ei pitäisi ajatella, että paistaa niitä hampurilaisia ja siivoaa lattioita loppuikänsä. Nämä pitäisivät olla sellaisia hommia, joita tehdään nuorena kun ei ole vielä riittävästi ammatillista koulutusta, joilla pääsisi oman alan hommiin. Näistä töistä ei pystytä maksamaan niin paljon että sillä palkalla pystyisi perustamaan perheen ja hankkimaan omistusasunnon. Opiskeluvaiheessa ne ovat ihan käypäsiä lisätulon lähteitä ihmisille, joiden kustannustaso ei ole vielä niin korkea kuin perheellisillä aikuisilla. 

Itse en pidä minään itseisarvona, että kokopäiväisellä työllä pitäisi voida elättää itsensä. Jos työllä on niin matala tuottavuus ettei sen palkalla elä, minusta on ihan ok että yhteiskunta paikkaa esim. asumistuella. Ihmisen itsensä kannalta on kuitenkin parempi olla edes jossain työssä kuin kokonaan työtön. Ja yhteiskunnalle tulee halvemmaksi maksaa se asumistuki verrattuna siihen, että maksaisi työttömyystuen ja asumistuen. Siitä huonopalkkaisesta työstä on parempi ponnistaa eteenpäin kuin työttömyydestä. Vaihtuvuushan näissä pienipalkkaisissa töissä on suuri, mutta se on vain merkki siitä että ihmiset pääsevät elämässään eteenpäin ja parempiin hommiin tai lähtevät opiskelemaan. Kun hommat oppii muutamassa päivässä, niin ei haittaa. Niissä hommissa, joiden oppimisessa kestää pidempään, halutaan myös pitää työntekijöistä paremmin kiinni ja heille maksetaan myös parempaa palkkaa. 

Nuo postilaisten ylisuuret palkat ja lisät eivät vaan ole enää tätä päivää. Ikävää tietenkin, että joutuvat luopumaan hyväpalkkaisista hommistaan, mutta ovathan he tähän asti saaneet nautiskella hyvistä eduista, joista muut ovat voineet vain uneksia. Nyt se on tulossa tiensä päähän ja sen kanssa on elettävä. 

Kyllä sie oot sit älykäs ihminen! Kaikki pystyy kyllä kouluttautumaan ja tekemään älykkäitä ajattelutöitä, juu.

Ja suorittavan portaan työt voi jättää opiskelijoille, eikä tarvii paljon palkkaa maksaa kun niitten ei sillee syödäkään tarvii, kun ne on nuoria. Ja kun opiskeluun ei tarvii aikaa uhrata niin voi työtä tehdä. Mutta vain ajattelu on tuottavaa ja arvokasta.

Eikä sillä palkalla muutenkaan tarvii elää, koska valtion taikaluukulta tulee rahaa vuokratukiin. Jotka menee rikkaille..ei kun siis ajatustyötä tekeville sijoittajille.

Valtion taikaluukusta tulee myös se toimeentulotuki, jos ei ole ajattelutyössä eikä tarvii palkkaa. Ei se ole mitenkään väärin eikä nöyryyttävää. Kun ei ole superkyky niin ei ole..

SIIS MITÄ MÄ JUST LUIN? Työ tekee vapaaksi?

Palkalla ei tarvii ansaita elantoansa? Vain eliitti ansaitsee rahaa? Valtion kassa on pohjaton?

Vai oliko tuo sarkasmia? Pakko olla, koska kukaan ei voi olla noin tyhmä, eihän?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkka on korvaus työstä. Ja jos sillä ei elä, niin työnantaja ja kaikki muutkin verovelvolliset kustantavat sosiaalitukina työntekijän palkasta sen osan, mitä työntantaja ei viitsi maksaa. Mutta kerää kuitenkin voitot työntekijän tekemästä työstä.

Tässä tilanteessa yhteiskunta tukee elinkelvotonta yritystä. Tuollaiset tukiaisloiset joutavat mennä konkkaan. Onko yrittäjällä mitään moraalia kun suostuu elämään yhteiskunnan tuella?

Ei yritys ole elinkelvoton, jos yrittäjä ei pysty maksamaan ns. säällistä palkkaa työntekijöille. Yritys on täysin elinkelpoinen, jos se irtisanoo nämä työntekijänsä ja siten ei työllistä enää ketään paitsi yrittäjän itsensä.

Tuntuu, että täällä on ehkä ihmisiä, jotka eivät ihan hahmota näitä asioita. 

Elinkelvoton yrityshän olisi, jossei se kykenisi toimimaan ollenkaan ilman yhteiskunnan tukia. Tällaisia ei nytkään tueta kuin starttirahan muodossa, niin mistä te oikein puhutte?

Jos yritys irtisanoo kaiken henkilökuntansa, kuka ne firman työt sitten tekee? Yrittäjä yksinkö? Siinä tapauksessa toimintaa joutuu supistamaan aika paljon vai meinaatko että yhden ihmisen aika ja ehkä osaaminenkin riittää monen ihmisen duunin tekoon kunhan ei vain ole laiska?

Jos ne työntekijät eivät siellä firmassa oikein mitään edes tee vaan pienikin palkka on liikaa, mitä se yrittäjä häviää, vaikka irtisanoisi ne peukalonpyörittäjät. Vai oliko sittenkin niin, että ilman niitä työntekijöitä ei firma pyörisi? Silloinhan he ansaitsevat myös kunnon palkan. 

Et voi nyt yhtä aikaa väittää, että työntekijät ovat vain turha kohtuuttoman kallis kuluerä, mutta samalla koko firman toiminta on heistä täysin riippuvainen. 

(Ja pikku vinkki, kaikkia työntekijöitä ei ole pakko irtisanoa.) 

Tämä. Suomi-porvari puhuu niin helposti itsensä pussiin, että kovin välkystä joukosta ei voi olla kyse. Ensin hihitellään sille, että kirjeitä ei ole jaettavaksi digiaikana. Sitten perään uhkaillaan, että muut palvelut vievät Postilta työt. Mitä sitä valittamaan töiden katoamisesta, jos ei niitä alunperinkään ollut? Jummijammi näitä ajatuksen tolkuttomia Tonavia oikeistossa.

Posti on takonut muuten hyvää tulosta. Palkanmaksuhaluja ei nyt vain ole, ei Postilla, eikä Suomen oikeistolla. Kunhan tämä trendi jatkuu tarpeeksi pitkälle, kansa saa tehdä kädet känsiä täynnä töitä, mutta palkkaa ei tipu. Parempi viheltää kerrasta poikki koko himmeli.

Yleislakkoa odotellessa.