Lue keskustelun säännöt.
Ystävät häipyivät, kun laihdutin normaalipainoon
13.11.2019 |
Ylipainoa oli kertynyt suht runsaasti, etureppu roikkui ja vaatteita oli hankala löytää. Miesystävä piikitteli painosta aikansa (85 kg) ja lopulta häipyi. Verikokeissa kolestroliarvot olivat tapissa ja bmi huiteli 27:ssä. Lääkäri kehotti laihduttamaan. Alun takkuamisen jälkeen homma lähti hyvin pyörimään, jätin välipalat ja iltasyömiset pois ja aloin liikkua säännöllisesti. Paino putosi nopsaan ja samaa tahtia harveni ystäväpiiri. Laihdutukseeni suhtauduttiin ilkeillen ja vihamielisesti. Takanapäin puhuttiin jopa syömishäiriöstä ja psyykkisestä sairaudesta. Kannustin toki ystäviänikin laihduttamaan, koska huomasin positiiviset vaikutukset itsessäni. Vastauksena oli yleensä, että miksi itse laihdutat, kun olet hyvä juuri tuollaisena. Kysynkin teiltä arvoisat palstalaiset, miksi toisen ylipainoisen laihdutus on kohtalontoverille niin paha juttu, että ystävyys päätyy välirikkoon?
Kommentit (176)
Siks häivyin, kun sulla nousi pissi päähän ja persoonasi muuttui täysin.
Ennen olit mukava ja leppoisa, naurettiin samoille asioille ja meillä oli mukavaa yhdessä.
Käytiin syömässäkin ja kahvin kanssa herkuteltiin.
Nämä hetket ovat historiaa. Nykyisin olet rasittavan pirteä ja kaikki on niin ihquuu ja jumppa, jumppa, jumppa, jumppa.... ruokavalio, tervellisyys, ruokavalio, terveellisyys, laihdutus, laihdutus, laihdutus... voi vitsi miten oon laihtunut, jumppa, jumppa, jumppa, jumppa... terveellisyys, terveellisyys, kalorit, kalorit, kalorit.. ihquu... ala sinäkin, ala sinäkin, sinunkin kannataisi, sinunkin kannttaisi, voi vitsi ala sinäkin...
Sua ei jaksa enää. Selfie, selfie, selfie, pyllistys, ankkahuulet, voitonmerkki, haba... selfie, selfie, mitä söin tänään, katsokaa paljonko lenkkeilin, katsokaa minua salilla, katsokaa mitä minulla on ruokalautasella, katsokaa mitä kaikki mittarini näyttävät terveydestäni, selfie, selfie, omakehu, omakehu, omakehu.
Sua ei vaan jaksa enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska heille se tarkoitti sitä ettet hyväksy heidän läskejään kun halusit omistasi eroon.
On minulla muitakin tuttuja, jotka ovat laihduttaneet. Olen aidosti iloinen heidän puolestaan ja onnitellut saavutuksesta. Ero on siinä, että he suhtautuvat minuun aivan samalla tavalla kuin ennenkin. He eivät tunne ylemmyyttä ja tuo koko ajan esille sitä laihdutustaan ja uusia tottumuksiaan. He eivät tyrkytä, eivät kerskaile, ts. heillä ei ole noussut se pissi päähän. Toki huomaan, että ovat energisempiä ja iloisempia ja pukeutuvat paremmin kuin ennen. En ole kateellinen, olen iloinen heidän puolestaan. Sinun kanssasi en osaa iloita, tunnen menettäneeni mukavan ystävän ja saaneeni jonkun pintaliitäjän tai "instabeiben" tilalle. Sellainen ei kiinnosta.
Jotkut kavereistani ovat ikävä kyllä lihoneet takaisin, siltikin he ovat pysyneet aika lailla samoina persoonallisesti. Sinun kohdallasi jos näin kävisi, voi olla että jäät kovin yksin ja masennut.
En osaa neuvoa, asenne muutos olisi hyvä alku sinulle. Tai ehkä on parasta etsiä uusi kaveripiiri ja yrittää kaikin keinoin pysytellä uudessa painossasi.
Että se siitä kehopositiivisuudesta. Kaveerasivat läskin sinän kanssa, mutta eivät oikean sinän. Erikoisia. Kertoohan se huonosta suhtautumisesta aika moneen asiaan.
Oletko puhunut liikaa siitä laihduttamisesta. Kaverista tuli tosi rasittava ja elämä alkoi pyöriä sen laihdutuksen ympärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on jännä juttu miten moni kaunis nainen luulee, että muut ovat kateellisia hänelle.
Itse ovat koppavia kusipäitä ja vähättelevät muita ja niin täynnä itseään, että muusta eivät osaa puhua.
Sitten kun tuollaisen tyypin seura ei kiinnosta, niin onhan se varmaa, että kateus siinä on syynä.
Vielä pahempaa, kun nainen ei ole edes kaunis, vaan luulee itsestään liikoja.
Miksi jotkut ottaa pirteän asenteen ylimielisyytenä? Ja jos jutut ei enää ole yhtä hauskoja kun ennen, jospa se huumori oli ennen itseään pilkkaavaa ja nyt ei enää tee sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä korona- aikaan on ollut helppo pudottaa painoaan, kun on voinut tehdä itse syömisensä, eikä ole käynyt ravintolaillallisilla ja kahviloissa. Kymmenen kiloa lähtenyt ja nyt on jännä, kun ei ole tavannut ihmisiä livenä pitkään aikaan, mitkä on fiilikset. Itse en kommentoi nykyään enää ihmisten lihomista, mutta en myöskään laihtumista, koska koskaan ei tiedä, mikä on hyvä asia asianomaiselle.
Vanha ketju.
Kaveruus voi päättyä, jos siinä on jostain syystä asetelma, jossa kaverisi tuntee ylemmyyttä sinuun nähden ja hänen heikko itsetuntonsa ei kestä laihtumistasi.
Tai kaveruus voi päättyä, jos laihtuva saa jonkinlaisen "uskonnollisen" herätyksen dieetistään ja luennoi siitä ystävilleen 24/7. Töissä oli muinoin joku karppausbuumi eikä millään olisi jaksanut kuunnella sitä hiilarit on suoraan helvetistä luennoitia joka ikinen kahvi- ja ruokatauko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateus. Hirveä kateus. Sinä onnistuit, näytät nyt ehkä paremmalta, kuin he?
Varmaan se sellainen asenne ärsyttää, että "minä olen nyt laiha ja kaunis, te muut olette jämähtäneet paikoillene, mahdatte olla kateellisia minulle"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outoa porukkaa. Mun ystäväpiirissä ei ole yksikään lähtenyt, vaikka lähes jokaisella on paino seilannut hoikan ja ylipainoisen väliä eri elämämäntilanteiden myötä. Minkä ikäisiä olette? Itse olen päälle kolmekymppinen ja suurin osa kavereista myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samanlaisia kokemuksia.
Laihdutin noin puolessa vuodessa lievästä ylipainosta normaalipainon keskirajoille karsimalla tiettyjä ruokia, joista sain suolisto-oireita ja iho-oireita. Kun olin lievästi ylipainoinen, kaverini eivät koskaan kommentoineet syömisiäni tai ulkonäköäni. Nyt normaalipainoisena kaverini (myös minua selvästi hoikemmat) ovat alkaneet päivitellä suureen ääneen: "Oletko taas laihtunut?", "Onko kaikki hyvin, kun olet niin laiha nykyään?" tai "Etkö oikeasti voi ottaa yhtään pullaa?".
Painon pudottamisen jälkeen, jos olemme jossain porukalla viettämässä yhdessä aikaa, en pääse enää mukaan yhteiskuviin vaan olen lähes poikkeuksetta kameran takana. Jos taas illanvietoissa on ollut mukana miehiä, jätetään minut nykyisin kokonaan kutsumatta mukaan. Palveluksia minulta pyydetään kuitenkin yhä, ja mistään vastavuoroisuudesta ei ole tietoakaan. Varmaan ainoa keino tulla kohdelluksi paremmin olisi tietoisesti lihoa takaisin ylipainoiseksi, vaikka siitä kärsisi oma terveys.
Moni ex-lihava on jotenkin henkisesti yhä lihava. On ymmärrettävää iloita loistavasta tuloksesta, mutta käytös paljastaa usein tietynlaisen pinnallisuuden ja ulkonäkökeskeisyyden. Se menee ohi ajan kanssa, mutta voi näyttää ulkopuolisista ärsyttävältä käytökseltä.
Uppen!