Miten joulujuhla on tunnustuksellinen jos se järjestetään kirkossa
Mitä eroa koulun tiloissa järjestettävään juhlaan jossa lauletaan enkeleistä ja Jumalasta, joka on sallittu.
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin jotenkin kuvitellut, että uskonto on ateisteille neutraali asia kun he eivät kerran usko. Ajattelin, että he lähestyvät asiaa jotenkin kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta, koska kristinusko on iso osa suomalaista kulttuuria. Täällä on selvinnyt että he ovat enemmän fundalisteja kuin perususkikset. En oikein osaa suhrtautua tähän vihaan. Itse suhtaudun neutraalisti osana kulttuuria. Samalla tavoin kuin ajattelen ulkomailla vieraillessani, kunnioitan paikallista kulttuuria ja sen perinteitä.
Kyllä se AIKUISELLE on yleensä neutraali asia. Tässä puhutaan kuitenkin lapsista. Onko oikein erotella lapsia perheen uskonnollisuuden tai ateismin takia?
Jokainen aikuinen ateisti haluaa, että uskonto on mahdollisimman neutraali asia Suomessa. Jokainen täällä uskoo tai on uskomatta omalla ajallaan, omassa perhepiirissä. Kun uskonto tuodaan mukaan kasvavien lasten arkeen, kouluun ja päiväkotiin, ei asia enää ole neutraali.
Ymmärrätkö nyt?
Kyse on myös kulttuurista. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kristinusko. Monissa maissa islam. Minun lapsilleni ei ole tuputettu uskontoa missään. Jos koulussa on pääsiäisloma on luonnollista, että kerrotaan miksi Suomessa on pääsiäisenä vapaata. Mikä ihme siinä voi olla ongelma.
En myöskään laita pahakseni jos ramadanin aikaan kerrotaan ramadanista. Eivät minun lapseni siinä käänny muslimeiksi.Eri asia kertoa kulttuurihistoriallisista syistä, kuin laittaa lapset, sen kummemmin selittämättä, seisaallaan ylistämään laulaen Jumalaa ja kuuntelemaan, kun pappi puhuu Herran teoista historiallisina faktoina.
Missä sinun lapsesi on pakotettu ylistämään laulaen jumalaa kun jumalanpalvelukseen ei ole pakko mennä? Ei ollut kouvolassakaan pakko mennä.
Kouvolassa kyse ei ollet vain halukkaille järjestetystä joulukirkosta vaan kaikkien yhteisestä ja ainoasta joulujuhlasta joka silti järjestettiin kirkossa ja jossa pappi puhui. Kyse oli siis siitä että joko osallistuit tähän joulujuhlaan tai sitten jäit kokonaan paitsi koulun joulujuhlasta.
Paitsi että uutisen mukaan oli myös koululla mahdollisuus toiseen tilaisuuteen. Onko se kovinkin vaikeaa kysyä asiasta. ”Hei, mitenkäs meidän Pekan kanssa, kun olemme uskonnottomia niin mihin Pekka menee joulujuhlaan?”, jos siis Pekka ei osaa itse kysyä. Ihan samalla tavoin kuin kysytään esim kasvisruoan perään?
Ei ainakaan rehtorilta kannata kysyä, hän ei tiedä.
Eli lapsesi käyvät kyseistä koulua Kouvolassa?
Rehtori on itse mediassa sanonut, ettei tiedä. Ei minun tarvitse olla lähelläkään Kouvolaa, että voisin Iltasanomat lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin jotenkin kuvitellut, että uskonto on ateisteille neutraali asia kun he eivät kerran usko. Ajattelin, että he lähestyvät asiaa jotenkin kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta, koska kristinusko on iso osa suomalaista kulttuuria. Täällä on selvinnyt että he ovat enemmän fundalisteja kuin perususkikset. En oikein osaa suhrtautua tähän vihaan. Itse suhtaudun neutraalisti osana kulttuuria. Samalla tavoin kuin ajattelen ulkomailla vieraillessani, kunnioitan paikallista kulttuuria ja sen perinteitä.
Kyllä se AIKUISELLE on yleensä neutraali asia. Tässä puhutaan kuitenkin lapsista. Onko oikein erotella lapsia perheen uskonnollisuuden tai ateismin takia?
Jokainen aikuinen ateisti haluaa, että uskonto on mahdollisimman neutraali asia Suomessa. Jokainen täällä uskoo tai on uskomatta omalla ajallaan, omassa perhepiirissä. Kun uskonto tuodaan mukaan kasvavien lasten arkeen, kouluun ja päiväkotiin, ei asia enää ole neutraali.
Ymmärrätkö nyt?
Kyse on myös kulttuurista. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kristinusko. Monissa maissa islam. Minun lapsilleni ei ole tuputettu uskontoa missään. Jos koulussa on pääsiäisloma on luonnollista, että kerrotaan miksi Suomessa on pääsiäisenä vapaata. Mikä ihme siinä voi olla ongelma.
En myöskään laita pahakseni jos ramadanin aikaan kerrotaan ramadanista. Eivät minun lapseni siinä käänny muslimeiksi.Eri asia kertoa kulttuurihistoriallisista syistä, kuin laittaa lapset, sen kummemmin selittämättä, seisaallaan ylistämään laulaen Jumalaa ja kuuntelemaan, kun pappi puhuu Herran teoista historiallisina faktoina.
Missä sinun lapsesi on pakotettu ylistämään laulaen jumalaa kun jumalanpalvelukseen ei ole pakko mennä? Ei ollut kouvolassakaan pakko mennä.
Niin juu, vaihtoehtonahan on mysteeriohjelma, jonka sisällöstä ei tiedä edes rehtori. Pääsiäiskirkon tilalla taisi olla pääsiäisteemaiset matematiikan tehtävät, jee!
Niin onko sinun lapsesi pakotettu ylistämään jossain jumalaa? Et vastannut kysymykseen.
Ja sinulla meni pointti ohi. Ymmärrätkö, että ei voida sanoa, että kyse on kulttuurihistorian opettamisesta, jos se ei sisällä opettamista, vaan selitystä vailla olevaa uskonharjoitusta?
Ei mennyt. Kysyin missä sinun lapsesi on pakotettu ylistämään jumalaa? Koska jos näin on tapahtunut vauvapalsta on väärä paikka valittaa. Minulla on 4 lasta ja ainuttakaan ei ole pakotettu moiseen. Kysyin eilen asiasta. Kannattaa pysyä totuudessa tai menee kaikkien ateistien maine.
Pysyhän itse totuudessa ja aiheessa. Äläkä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin jotenkin kuvitellut, että uskonto on ateisteille neutraali asia kun he eivät kerran usko. Ajattelin, että he lähestyvät asiaa jotenkin kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta, koska kristinusko on iso osa suomalaista kulttuuria. Täällä on selvinnyt että he ovat enemmän fundalisteja kuin perususkikset. En oikein osaa suhrtautua tähän vihaan. Itse suhtaudun neutraalisti osana kulttuuria. Samalla tavoin kuin ajattelen ulkomailla vieraillessani, kunnioitan paikallista kulttuuria ja sen perinteitä.
Kyllä se AIKUISELLE on yleensä neutraali asia. Tässä puhutaan kuitenkin lapsista. Onko oikein erotella lapsia perheen uskonnollisuuden tai ateismin takia?
Jokainen aikuinen ateisti haluaa, että uskonto on mahdollisimman neutraali asia Suomessa. Jokainen täällä uskoo tai on uskomatta omalla ajallaan, omassa perhepiirissä. Kun uskonto tuodaan mukaan kasvavien lasten arkeen, kouluun ja päiväkotiin, ei asia enää ole neutraali.
Ymmärrätkö nyt?
Kyse on myös kulttuurista. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kristinusko. Monissa maissa islam. Minun lapsilleni ei ole tuputettu uskontoa missään. Jos koulussa on pääsiäisloma on luonnollista, että kerrotaan miksi Suomessa on pääsiäisenä vapaata. Mikä ihme siinä voi olla ongelma.
En myöskään laita pahakseni jos ramadanin aikaan kerrotaan ramadanista. Eivät minun lapseni siinä käänny muslimeiksi.Eri asia kertoa kulttuurihistoriallisista syistä, kuin laittaa lapset, sen kummemmin selittämättä, seisaallaan ylistämään laulaen Jumalaa ja kuuntelemaan, kun pappi puhuu Herran teoista historiallisina faktoina.
Missä sinun lapsesi on pakotettu ylistämään laulaen jumalaa kun jumalanpalvelukseen ei ole pakko mennä? Ei ollut kouvolassakaan pakko mennä.
Kouvolassa kyse ei ollet vain halukkaille järjestetystä joulukirkosta vaan kaikkien yhteisestä ja ainoasta joulujuhlasta joka silti järjestettiin kirkossa ja jossa pappi puhui. Kyse oli siis siitä että joko osallistuit tähän joulujuhlaan tai sitten jäit kokonaan paitsi koulun joulujuhlasta.
Paitsi että uutisen mukaan oli myös koululla mahdollisuus toiseen tilaisuuteen. Onko se kovinkin vaikeaa kysyä asiasta. ”Hei, mitenkäs meidän Pekan kanssa, kun olemme uskonnottomia niin mihin Pekka menee joulujuhlaan?”, jos siis Pekka ei osaa itse kysyä. Ihan samalla tavoin kuin kysytään esim kasvisruoan perään?
Jos näin oli niin silloinhan ei olisi ollut mikään ongelma jos se kirkossa oleva ohjelma sisälsi uskontoa. Kyllähän siis joulukirkkoja on saanut ennenkin järjestää.
Kyllä se nyt vain oli niin että siellä kirkossa järjestettiin ihan se koulun yhteinen joulujuhla jonka pitäisi opetussuunnitelman mukaan olla kaikille yleinen eikä vapaaehtoinen. Eikä sitä korvaa jos jossain luokassa istuu viisi lasta erikseen "juhlimassa" samaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
että näin kirjoitti:
Niin joku voisi luulla, että tämä hyvinvointivaltio Suomi, kuten kaikki muutkin kehittyneet länsimaat, joissa ihmisoikeudet kutakuinkin toteutuvat ovat KRISTITTYJÄ maita.
Uskoi tai ei, olisi kuitenkin rehellistä myöntää, että ilman sitä "kammottavaa" kristinuskoa ei olisi mitään eurooppaa auttamassa muita. Moni kirkkoa vastustavista, kuitenkin sen kirkon valitsisi jos täytyisi valita kristityn maan kirkon tai islamilaisen valtion moskeijan välillä.
Joulu on kristittyjuhla, mutta vaikka siihen on sekoittunut tapoja muista perinteistä ja juhlista, se ei muuta sitä tosiasiaa että joulupäivä (Jeesuksen oletettu syntymäpäivä) ja sitä seuraavat päivät ovat kristillisä pyhiä (osaa näistä ei ole vietetty kalenteripyhinä vuosisataan) Joulunaika, kuten myös jouluLOMA päättyy Jeesuksen kasteeseen loppiaseen.
Kyllä ja ne ovat ihmisoikeuksia kunnioittavia valtioita juuri siksi että se kristinusko on tajunnut pääosin vetäytyä taka-alalle eikä päsmäröi sitä miten yhteiskunnassamme pitää elää. Eli kristinusko on yhteiskunnalliseksi hyvä uskonto juuri siksi että se ei vaadi kaikkia viettämään juhlia juuri sen käsityksen mukaan tai kouluja järjestämään juhlia juuri tämän yhden uskonnon tapaan.
Juuri tämä "joulujuhla-gate" kertoo hyvin siitä että ongelmia tasa-arvoisessa yhteiskunnassamme tulee heti kun uskontoa ja koulua tai uskontoa ja yhteiskuntaa aletaan sotkemaan jotenkin toisiinsa.
Niin kaun kun ne pidetään siististi erillään, ei kenenkään tarvitse valittaa.
Tätä keskustelua käydään vain Suomessa ja Ruotsissa. Puola, Espanja ja Irlanti tulee nyt nopeasti mieleen näistä kristityissä maista, joissa uskontoa ei eroteta arjesta. Ai niin ja monin paikoin italiakin on vahvasti katolinen.
Niin? Ja ovat aika paljon huonompia maita kuin Suomi ja Ruotsi. Puola ja Irlanti elää keskiaikaa.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin jotenkin kuvitellut, että uskonto on ateisteille neutraali asia kun he eivät kerran usko. Ajattelin, että he lähestyvät asiaa jotenkin kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta, koska kristinusko on iso osa suomalaista kulttuuria. Täällä on selvinnyt että he ovat enemmän fundalisteja kuin perususkikset. En oikein osaa suhrtautua tähän vihaan. Itse suhtaudun neutraalisti osana kulttuuria. Samalla tavoin kuin ajattelen ulkomailla vieraillessani, kunnioitan paikallista kulttuuria ja sen perinteitä.
Kyllä se AIKUISELLE on yleensä neutraali asia. Tässä puhutaan kuitenkin lapsista. Onko oikein erotella lapsia perheen uskonnollisuuden tai ateismin takia?
Jokainen aikuinen ateisti haluaa, että uskonto on mahdollisimman neutraali asia Suomessa. Jokainen täällä uskoo tai on uskomatta omalla ajallaan, omassa perhepiirissä. Kun uskonto tuodaan mukaan kasvavien lasten arkeen, kouluun ja päiväkotiin, ei asia enää ole neutraali.
Ymmärrätkö nyt?
Kyse on myös kulttuurista. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kristinusko. Monissa maissa islam. Minun lapsilleni ei ole tuputettu uskontoa missään. Jos koulussa on pääsiäisloma on luonnollista, että kerrotaan miksi Suomessa on pääsiäisenä vapaata. Mikä ihme siinä voi olla ongelma.
En myöskään laita pahakseni jos ramadanin aikaan kerrotaan ramadanista. Eivät minun lapseni siinä käänny muslimeiksi.Eri asia kertoa kulttuurihistoriallisista syistä, kuin laittaa lapset, sen kummemmin selittämättä, seisaallaan ylistämään laulaen Jumalaa ja kuuntelemaan, kun pappi puhuu Herran teoista historiallisina faktoina.
Missä sinun lapsesi on pakotettu ylistämään laulaen jumalaa kun jumalanpalvelukseen ei ole pakko mennä? Ei ollut kouvolassakaan pakko mennä.
Kouvolassa kyse ei ollet vain halukkaille järjestetystä joulukirkosta vaan kaikkien yhteisestä ja ainoasta joulujuhlasta joka silti järjestettiin kirkossa ja jossa pappi puhui. Kyse oli siis siitä että joko osallistuit tähän joulujuhlaan tai sitten jäit kokonaan paitsi koulun joulujuhlasta.
Paitsi että uutisen mukaan oli myös koululla mahdollisuus toiseen tilaisuuteen. Onko se kovinkin vaikeaa kysyä asiasta. ”Hei, mitenkäs meidän Pekan kanssa, kun olemme uskonnottomia niin mihin Pekka menee joulujuhlaan?”, jos siis Pekka ei osaa itse kysyä. Ihan samalla tavoin kuin kysytään esim kasvisruoan perään?
Ei ainakaan rehtorilta kannata kysyä, hän ei tiedä.
Eli lapsesi käyvät kyseistä koulua Kouvolassa?
Rehtori on itse mediassa sanonut, ettei tiedä. Ei minun tarvitse olla lähelläkään Kouvolaa, että voisin Iltasanomat lukea.
Entä lastesi koulussa? Eikö sielläkään voi kysyä rehtorilta tai omalta opettajalta? Mitä se Kouvola tähän liittyy jos lapsesi eivät edes käy ko koulua?
Voi tätä maallistuneiden ja jumalankieltäjien vimmaa: kulutushysteriaa edustava houhoujoulupukki kyllä kelpaa, mutta jos edes hetkeksi muistutettaisiin oman maan perinteistä ja joulun uskonnollisesta sanomasta, someraivo nousee välittömästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin jotenkin kuvitellut, että uskonto on ateisteille neutraali asia kun he eivät kerran usko. Ajattelin, että he lähestyvät asiaa jotenkin kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta, koska kristinusko on iso osa suomalaista kulttuuria. Täällä on selvinnyt että he ovat enemmän fundalisteja kuin perususkikset. En oikein osaa suhrtautua tähän vihaan. Itse suhtaudun neutraalisti osana kulttuuria. Samalla tavoin kuin ajattelen ulkomailla vieraillessani, kunnioitan paikallista kulttuuria ja sen perinteitä.
Kyllä se AIKUISELLE on yleensä neutraali asia. Tässä puhutaan kuitenkin lapsista. Onko oikein erotella lapsia perheen uskonnollisuuden tai ateismin takia?
Jokainen aikuinen ateisti haluaa, että uskonto on mahdollisimman neutraali asia Suomessa. Jokainen täällä uskoo tai on uskomatta omalla ajallaan, omassa perhepiirissä. Kun uskonto tuodaan mukaan kasvavien lasten arkeen, kouluun ja päiväkotiin, ei asia enää ole neutraali.
Ymmärrätkö nyt?
Kyse on myös kulttuurista. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kristinusko. Monissa maissa islam. Minun lapsilleni ei ole tuputettu uskontoa missään. Jos koulussa on pääsiäisloma on luonnollista, että kerrotaan miksi Suomessa on pääsiäisenä vapaata. Mikä ihme siinä voi olla ongelma.
En myöskään laita pahakseni jos ramadanin aikaan kerrotaan ramadanista. Eivät minun lapseni siinä käänny muslimeiksi.Eri asia kertoa kulttuurihistoriallisista syistä, kuin laittaa lapset, sen kummemmin selittämättä, seisaallaan ylistämään laulaen Jumalaa ja kuuntelemaan, kun pappi puhuu Herran teoista historiallisina faktoina.
Missä sinun lapsesi on pakotettu ylistämään laulaen jumalaa kun jumalanpalvelukseen ei ole pakko mennä? Ei ollut kouvolassakaan pakko mennä.
Kouvolassa kyse ei ollet vain halukkaille järjestetystä joulukirkosta vaan kaikkien yhteisestä ja ainoasta joulujuhlasta joka silti järjestettiin kirkossa ja jossa pappi puhui. Kyse oli siis siitä että joko osallistuit tähän joulujuhlaan tai sitten jäit kokonaan paitsi koulun joulujuhlasta.
Paitsi että uutisen mukaan oli myös koululla mahdollisuus toiseen tilaisuuteen. Onko se kovinkin vaikeaa kysyä asiasta. ”Hei, mitenkäs meidän Pekan kanssa, kun olemme uskonnottomia niin mihin Pekka menee joulujuhlaan?”, jos siis Pekka ei osaa itse kysyä. Ihan samalla tavoin kuin kysytään esim kasvisruoan perään?
Jos näin oli niin silloinhan ei olisi ollut mikään ongelma jos se kirkossa oleva ohjelma sisälsi uskontoa. Kyllähän siis joulukirkkoja on saanut ennenkin järjestää.
Kyllä se nyt vain oli niin että siellä kirkossa järjestettiin ihan se koulun yhteinen joulujuhla jonka pitäisi opetussuunnitelman mukaan olla kaikille yleinen eikä vapaaehtoinen. Eikä sitä korvaa jos jossain luokassa istuu viisi lasta erikseen "juhlimassa" samaan aikaan.
Eli mikä on ongelma? Se että toiseen tilaisuuteen osallistui 5 lasta? Vaihtoehtoinen tilaisuus oli ja lapset valitsivat. Jos lapsi tai lapsen vanhemmat eivät osaa kysyä uskonnottoman tilaisuuden speksejä on sitten taas uusi ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin jotenkin kuvitellut, että uskonto on ateisteille neutraali asia kun he eivät kerran usko. Ajattelin, että he lähestyvät asiaa jotenkin kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta, koska kristinusko on iso osa suomalaista kulttuuria. Täällä on selvinnyt että he ovat enemmän fundalisteja kuin perususkikset. En oikein osaa suhrtautua tähän vihaan. Itse suhtaudun neutraalisti osana kulttuuria. Samalla tavoin kuin ajattelen ulkomailla vieraillessani, kunnioitan paikallista kulttuuria ja sen perinteitä.
Kyllä se AIKUISELLE on yleensä neutraali asia. Tässä puhutaan kuitenkin lapsista. Onko oikein erotella lapsia perheen uskonnollisuuden tai ateismin takia?
Jokainen aikuinen ateisti haluaa, että uskonto on mahdollisimman neutraali asia Suomessa. Jokainen täällä uskoo tai on uskomatta omalla ajallaan, omassa perhepiirissä. Kun uskonto tuodaan mukaan kasvavien lasten arkeen, kouluun ja päiväkotiin, ei asia enää ole neutraali.
Ymmärrätkö nyt?
Kyse on myös kulttuurista. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kristinusko. Monissa maissa islam. Minun lapsilleni ei ole tuputettu uskontoa missään. Jos koulussa on pääsiäisloma on luonnollista, että kerrotaan miksi Suomessa on pääsiäisenä vapaata. Mikä ihme siinä voi olla ongelma.
En myöskään laita pahakseni jos ramadanin aikaan kerrotaan ramadanista. Eivät minun lapseni siinä käänny muslimeiksi.Eri asia kertoa kulttuurihistoriallisista syistä, kuin laittaa lapset, sen kummemmin selittämättä, seisaallaan ylistämään laulaen Jumalaa ja kuuntelemaan, kun pappi puhuu Herran teoista historiallisina faktoina.
Missä sinun lapsesi on pakotettu ylistämään laulaen jumalaa kun jumalanpalvelukseen ei ole pakko mennä? Ei ollut kouvolassakaan pakko mennä.
Kouvolassa kyse ei ollet vain halukkaille järjestetystä joulukirkosta vaan kaikkien yhteisestä ja ainoasta joulujuhlasta joka silti järjestettiin kirkossa ja jossa pappi puhui. Kyse oli siis siitä että joko osallistuit tähän joulujuhlaan tai sitten jäit kokonaan paitsi koulun joulujuhlasta.
Paitsi että uutisen mukaan oli myös koululla mahdollisuus toiseen tilaisuuteen. Onko se kovinkin vaikeaa kysyä asiasta. ”Hei, mitenkäs meidän Pekan kanssa, kun olemme uskonnottomia niin mihin Pekka menee joulujuhlaan?”, jos siis Pekka ei osaa itse kysyä. Ihan samalla tavoin kuin kysytään esim kasvisruoan perään?
Ei ainakaan rehtorilta kannata kysyä, hän ei tiedä.
Eli lapsesi käyvät kyseistä koulua Kouvolassa?
Rehtori on itse mediassa sanonut, ettei tiedä. Ei minun tarvitse olla lähelläkään Kouvolaa, että voisin Iltasanomat lukea.
Entä lastesi koulussa? Eikö sielläkään voi kysyä rehtorilta tai omalta opettajalta? Mitä se Kouvola tähän liittyy jos lapsesi eivät edes käy ko koulua?
Tämä keskustelu ei etene, jos et tiedä edes miten Kouvola liittyy keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Ap kysymys on täysin validi, vaikka sitä muut ei näyttäneet ymmärtävänkään. Joulujuhlan paikka ei todellakaan ole kirkossa, mutta mitä väliä sillä on jos kuitenki lauletaa hoosiannaa ja esitetään näytelmää tarukirjasta totena. Koulun tehtävä ei ole opettaa uskontoa, se kuuluu vanhemmille ja kirkolle, vanhempien näin halutessaan.
Kyllä koulun tehtävänä on opettaa uskontoa!
Ainakin meidän lapsella on koulussa ihan uskonnon tunti ja siitä tulee arvosana todistukseen. Toinen asia toki on se, että pitääkö joulujuhlan olla uskonnollinen, sen voi järjestää neutraalistikin tonttujen ja tähtien ympärille.
Vierailija kirjoitti:
Voi tätä maallistuneiden ja jumalankieltäjien vimmaa: kulutushysteriaa edustava houhoujoulupukki kyllä kelpaa, mutta jos edes hetkeksi muistutettaisiin oman maan perinteistä ja joulun uskonnollisesta sanomasta, someraivo nousee välittömästi.
Niinpä. Itse muistan joulukirkosta sen, että pappi nimenomaan puhui kulutushysteriaa vastaan ja köyhien puolesta. Kuinka Mariakaan ei päässyt majataloon vaan joutui talliin synnytyksen hetkellä. Ainoa paikka missä puhutaan hullua rahanvaltaa vastaan joutuu pannaan. Oi aikoja, oi tapoja.
että näin kirjoitti:
Niin joku voisi luulla, että tämä hyvinvointivaltio Suomi, kuten kaikki muutkin kehittyneet länsimaat, joissa ihmisoikeudet kutakuinkin toteutuvat ovat KRISTITTYJÄ maita.
Uskoi tai ei, olisi kuitenkin rehellistä myöntää, että ilman sitä "kammottavaa" kristinuskoa ei olisi mitään eurooppaa auttamassa muita. Moni kirkkoa vastustavista, kuitenkin sen kirkon valitsisi jos täytyisi valita kristityn maan kirkon tai islamilaisen valtion moskeijan välillä.
Joulu on kristittyjuhla, mutta vaikka siihen on sekoittunut tapoja muista perinteistä ja juhlista, se ei muuta sitä tosiasiaa että joulupäivä (Jeesuksen oletettu syntymäpäivä) ja sitä seuraavat päivät ovat kristillisä pyhiä (osaa näistä ei ole vietetty kalenteripyhinä vuosisataan) Joulunaika, kuten myös jouluLOMA päättyy Jeesuksen kasteeseen loppiaseen.
Hyvinvointi ja Jeesus puhuu ilmeisesti paska joka on asunut ainakin suurimman osan elämästään suomessa.
Mielipide lienee lainattu Yleisradion ohjelmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin jotenkin kuvitellut, että uskonto on ateisteille neutraali asia kun he eivät kerran usko. Ajattelin, että he lähestyvät asiaa jotenkin kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta, koska kristinusko on iso osa suomalaista kulttuuria. Täällä on selvinnyt että he ovat enemmän fundalisteja kuin perususkikset. En oikein osaa suhrtautua tähän vihaan. Itse suhtaudun neutraalisti osana kulttuuria. Samalla tavoin kuin ajattelen ulkomailla vieraillessani, kunnioitan paikallista kulttuuria ja sen perinteitä.
Kyllä se AIKUISELLE on yleensä neutraali asia. Tässä puhutaan kuitenkin lapsista. Onko oikein erotella lapsia perheen uskonnollisuuden tai ateismin takia?
Jokainen aikuinen ateisti haluaa, että uskonto on mahdollisimman neutraali asia Suomessa. Jokainen täällä uskoo tai on uskomatta omalla ajallaan, omassa perhepiirissä. Kun uskonto tuodaan mukaan kasvavien lasten arkeen, kouluun ja päiväkotiin, ei asia enää ole neutraali.
Ymmärrätkö nyt?
Kyse on myös kulttuurista. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kristinusko. Monissa maissa islam. Minun lapsilleni ei ole tuputettu uskontoa missään. Jos koulussa on pääsiäisloma on luonnollista, että kerrotaan miksi Suomessa on pääsiäisenä vapaata. Mikä ihme siinä voi olla ongelma.
En myöskään laita pahakseni jos ramadanin aikaan kerrotaan ramadanista. Eivät minun lapseni siinä käänny muslimeiksi.Minulle ei ole ongelma, että lapsilleni KERROTAAN neutraalisti eri uskonnoista koulussa. Se kuuluu myös elämänkatsomustiedon opetukseen. On osa sivistystä tuntea uskonnot ja niiden merkitys historiaan.
Osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen tai tilaisuuteen, jossa on vahvasti yhden uskontokunnan elementtejä, on kuitenkin aivan eri asia. Ja se, että kyseessä ei ole yksittäinen opintoretki, vaan vuosittain toistuva tapahtuma. Joulukirkko, pääsiäiskirkko, kevätkirkko, uskonnollinen aamun avaus, toiset uskontotunnille toiset et-tunnille jne. Yhdeksän vuoden ajan. Eiköhän sitä vähän vähemmälläkin oppisi tuntemaan kristinuskon osuuden suomalaisesta kulttuurista.
Pienelle lapselle ei ole myöskään neutraalia, että pitää erikseen valita jäävänsä ulkopuolelle. Meidän koulussa uskonnottomat tilaisuudet on yleensä järjestetty mukaviksi, mutta valitettavasti joissain kouluissa suorastaan rankaistaan kirkonmenoista pois jääviä lapsia.
Missä kouluissa rangaistaan kirkonmenoista pois jääviä lapsia? Nyt nimiä kehiin, koska tuosta täytyy luonnollisesti ilmoittaa eteenpäin. Vai onko tämä nyt taas tämmöinen Husu tyyppinen heitto, millä ei ole totuuspohjaa.
Saisko nyt niitä kuntia, joissa rangaistaan kirkonmenoista pois jääviä lapsia? Ilmoitan vaikka itse mielelläni asian eteenpäin, koska se on perustuslain vastaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi tätä maallistuneiden ja jumalankieltäjien vimmaa: kulutushysteriaa edustava houhoujoulupukki kyllä kelpaa, mutta jos edes hetkeksi muistutettaisiin oman maan perinteistä ja joulun uskonnollisesta sanomasta, someraivo nousee välittömästi.
Niinpä. Itse muistan joulukirkosta sen, että pappi nimenomaan puhui kulutushysteriaa vastaan ja köyhien puolesta. Kuinka Mariakaan ei päässyt majataloon vaan joutui talliin synnytyksen hetkellä. Ainoa paikka missä puhutaan hullua rahanvaltaa vastaan joutuu pannaan. Oi aikoja, oi tapoja.
Ei ole pannassa. Ihan vapaasti saat perheinesi osallistua joulukirkkoon. Joka sunnuntai olisi kirkossa Jumalanpalvelus ja tilaa on, oikein eturivissä.
Mutta joulukirkko ei voi korvata opetussuunnitelmaan kuuluvaa koulun yhteistä joulujuhlaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin jotenkin kuvitellut, että uskonto on ateisteille neutraali asia kun he eivät kerran usko. Ajattelin, että he lähestyvät asiaa jotenkin kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta, koska kristinusko on iso osa suomalaista kulttuuria. Täällä on selvinnyt että he ovat enemmän fundalisteja kuin perususkikset. En oikein osaa suhrtautua tähän vihaan. Itse suhtaudun neutraalisti osana kulttuuria. Samalla tavoin kuin ajattelen ulkomailla vieraillessani, kunnioitan paikallista kulttuuria ja sen perinteitä.
Kyllä se AIKUISELLE on yleensä neutraali asia. Tässä puhutaan kuitenkin lapsista. Onko oikein erotella lapsia perheen uskonnollisuuden tai ateismin takia?
Jokainen aikuinen ateisti haluaa, että uskonto on mahdollisimman neutraali asia Suomessa. Jokainen täällä uskoo tai on uskomatta omalla ajallaan, omassa perhepiirissä. Kun uskonto tuodaan mukaan kasvavien lasten arkeen, kouluun ja päiväkotiin, ei asia enää ole neutraali.
Ymmärrätkö nyt?
Kyse on myös kulttuurista. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kristinusko. Monissa maissa islam. Minun lapsilleni ei ole tuputettu uskontoa missään. Jos koulussa on pääsiäisloma on luonnollista, että kerrotaan miksi Suomessa on pääsiäisenä vapaata. Mikä ihme siinä voi olla ongelma.
En myöskään laita pahakseni jos ramadanin aikaan kerrotaan ramadanista. Eivät minun lapseni siinä käänny muslimeiksi.Minulle ei ole ongelma, että lapsilleni KERROTAAN neutraalisti eri uskonnoista koulussa. Se kuuluu myös elämänkatsomustiedon opetukseen. On osa sivistystä tuntea uskonnot ja niiden merkitys historiaan.
Osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen tai tilaisuuteen, jossa on vahvasti yhden uskontokunnan elementtejä, on kuitenkin aivan eri asia. Ja se, että kyseessä ei ole yksittäinen opintoretki, vaan vuosittain toistuva tapahtuma. Joulukirkko, pääsiäiskirkko, kevätkirkko, uskonnollinen aamun avaus, toiset uskontotunnille toiset et-tunnille jne. Yhdeksän vuoden ajan. Eiköhän sitä vähän vähemmälläkin oppisi tuntemaan kristinuskon osuuden suomalaisesta kulttuurista.
Pienelle lapselle ei ole myöskään neutraalia, että pitää erikseen valita jäävänsä ulkopuolelle. Meidän koulussa uskonnottomat tilaisuudet on yleensä järjestetty mukaviksi, mutta valitettavasti joissain kouluissa suorastaan rankaistaan kirkonmenoista pois jääviä lapsia.
Missä kouluissa rangaistaan kirkonmenoista pois jääviä lapsia? Nyt nimiä kehiin, koska tuosta täytyy luonnollisesti ilmoittaa eteenpäin. Vai onko tämä nyt taas tämmöinen Husu tyyppinen heitto, millä ei ole totuuspohjaa.
Saisko nyt niitä kuntia, joissa rangaistaan kirkonmenoista pois jääviä lapsia? Ilmoitan vaikka itse mielelläni asian eteenpäin, koska se on perustuslain vastaista.
Tuolla oli jo vastattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin jotenkin kuvitellut, että uskonto on ateisteille neutraali asia kun he eivät kerran usko. Ajattelin, että he lähestyvät asiaa jotenkin kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta, koska kristinusko on iso osa suomalaista kulttuuria. Täällä on selvinnyt että he ovat enemmän fundalisteja kuin perususkikset. En oikein osaa suhrtautua tähän vihaan. Itse suhtaudun neutraalisti osana kulttuuria. Samalla tavoin kuin ajattelen ulkomailla vieraillessani, kunnioitan paikallista kulttuuria ja sen perinteitä.
Kyllä se AIKUISELLE on yleensä neutraali asia. Tässä puhutaan kuitenkin lapsista. Onko oikein erotella lapsia perheen uskonnollisuuden tai ateismin takia?
Jokainen aikuinen ateisti haluaa, että uskonto on mahdollisimman neutraali asia Suomessa. Jokainen täällä uskoo tai on uskomatta omalla ajallaan, omassa perhepiirissä. Kun uskonto tuodaan mukaan kasvavien lasten arkeen, kouluun ja päiväkotiin, ei asia enää ole neutraali.
Ymmärrätkö nyt?
Kyse on myös kulttuurista. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kristinusko. Monissa maissa islam. Minun lapsilleni ei ole tuputettu uskontoa missään. Jos koulussa on pääsiäisloma on luonnollista, että kerrotaan miksi Suomessa on pääsiäisenä vapaata. Mikä ihme siinä voi olla ongelma.
En myöskään laita pahakseni jos ramadanin aikaan kerrotaan ramadanista. Eivät minun lapseni siinä käänny muslimeiksi.Eri asia kertoa kulttuurihistoriallisista syistä, kuin laittaa lapset, sen kummemmin selittämättä, seisaallaan ylistämään laulaen Jumalaa ja kuuntelemaan, kun pappi puhuu Herran teoista historiallisina faktoina.
Missä sinun lapsesi on pakotettu ylistämään laulaen jumalaa kun jumalanpalvelukseen ei ole pakko mennä? Ei ollut kouvolassakaan pakko mennä.
Kouvolassa kyse ei ollet vain halukkaille järjestetystä joulukirkosta vaan kaikkien yhteisestä ja ainoasta joulujuhlasta joka silti järjestettiin kirkossa ja jossa pappi puhui. Kyse oli siis siitä että joko osallistuit tähän joulujuhlaan tai sitten jäit kokonaan paitsi koulun joulujuhlasta.
Paitsi että uutisen mukaan oli myös koululla mahdollisuus toiseen tilaisuuteen. Onko se kovinkin vaikeaa kysyä asiasta. ”Hei, mitenkäs meidän Pekan kanssa, kun olemme uskonnottomia niin mihin Pekka menee joulujuhlaan?”, jos siis Pekka ei osaa itse kysyä. Ihan samalla tavoin kuin kysytään esim kasvisruoan perään?
Ei ainakaan rehtorilta kannata kysyä, hän ei tiedä.
Eli lapsesi käyvät kyseistä koulua Kouvolassa?
Rehtori on itse mediassa sanonut, ettei tiedä. Ei minun tarvitse olla lähelläkään Kouvolaa, että voisin Iltasanomat lukea.
Entä lastesi koulussa? Eikö sielläkään voi kysyä rehtorilta tai omalta opettajalta? Mitä se Kouvola tähän liittyy jos lapsesi eivät edes käy ko koulua?
Tämä keskustelu ei etene, jos et tiedä edes miten Kouvola liittyy keskusteluun.
Kaikki tietävät, mitä Kouvolassa tapahtui. Mutta keskustelun perusteella muidenkin uskonnon vapautta on loukattu. Kaikki kuitenkin käyttävät Kouvolaa esimerkkinä niin tulee semmoinen olo, että palstalle tullaan valehtelemaan, jotta asia saisi laajemman mittakaavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin jotenkin kuvitellut, että uskonto on ateisteille neutraali asia kun he eivät kerran usko. Ajattelin, että he lähestyvät asiaa jotenkin kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta, koska kristinusko on iso osa suomalaista kulttuuria. Täällä on selvinnyt että he ovat enemmän fundalisteja kuin perususkikset. En oikein osaa suhrtautua tähän vihaan. Itse suhtaudun neutraalisti osana kulttuuria. Samalla tavoin kuin ajattelen ulkomailla vieraillessani, kunnioitan paikallista kulttuuria ja sen perinteitä.
Kyllä se AIKUISELLE on yleensä neutraali asia. Tässä puhutaan kuitenkin lapsista. Onko oikein erotella lapsia perheen uskonnollisuuden tai ateismin takia?
Jokainen aikuinen ateisti haluaa, että uskonto on mahdollisimman neutraali asia Suomessa. Jokainen täällä uskoo tai on uskomatta omalla ajallaan, omassa perhepiirissä. Kun uskonto tuodaan mukaan kasvavien lasten arkeen, kouluun ja päiväkotiin, ei asia enää ole neutraali.
Ymmärrätkö nyt?
Kyse on myös kulttuurista. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kristinusko. Monissa maissa islam. Minun lapsilleni ei ole tuputettu uskontoa missään. Jos koulussa on pääsiäisloma on luonnollista, että kerrotaan miksi Suomessa on pääsiäisenä vapaata. Mikä ihme siinä voi olla ongelma.
En myöskään laita pahakseni jos ramadanin aikaan kerrotaan ramadanista. Eivät minun lapseni siinä käänny muslimeiksi.Minulle ei ole ongelma, että lapsilleni KERROTAAN neutraalisti eri uskonnoista koulussa. Se kuuluu myös elämänkatsomustiedon opetukseen. On osa sivistystä tuntea uskonnot ja niiden merkitys historiaan.
Osallistuminen uskonnolliseen tilaisuuteen tai tilaisuuteen, jossa on vahvasti yhden uskontokunnan elementtejä, on kuitenkin aivan eri asia. Ja se, että kyseessä ei ole yksittäinen opintoretki, vaan vuosittain toistuva tapahtuma. Joulukirkko, pääsiäiskirkko, kevätkirkko, uskonnollinen aamun avaus, toiset uskontotunnille toiset et-tunnille jne. Yhdeksän vuoden ajan. Eiköhän sitä vähän vähemmälläkin oppisi tuntemaan kristinuskon osuuden suomalaisesta kulttuurista.
Pienelle lapselle ei ole myöskään neutraalia, että pitää erikseen valita jäävänsä ulkopuolelle. Meidän koulussa uskonnottomat tilaisuudet on yleensä järjestetty mukaviksi, mutta valitettavasti joissain kouluissa suorastaan rankaistaan kirkonmenoista pois jääviä lapsia.
Missä kouluissa rangaistaan kirkonmenoista pois jääviä lapsia? Nyt nimiä kehiin, koska tuosta täytyy luonnollisesti ilmoittaa eteenpäin. Vai onko tämä nyt taas tämmöinen Husu tyyppinen heitto, millä ei ole totuuspohjaa.
Saisko nyt niitä kuntia, joissa rangaistaan kirkonmenoista pois jääviä lapsia? Ilmoitan vaikka itse mielelläni asian eteenpäin, koska se on perustuslain vastaista.
Tuolla oli jo vastattu.
Missä? Laitatko viestin numeron.
Vierailija kirjoitti:
Ap kysymys on täysin validi, vaikka sitä muut ei näyttäneet ymmärtävänkään. Joulujuhlan paikka ei todellakaan ole kirkossa, mutta mitä väliä sillä on jos kuitenki lauletaa hoosiannaa ja esitetään näytelmää tarukirjasta totena. Koulun tehtävä ei ole opettaa uskontoa, se kuuluu vanhemmille ja kirkolle, vanhempien näin halutessaan.
On vielä täysin eri asia veisata pari virttä koripallotelineiden, kuin uskonnollisten symbolien keskellä kirkkosalissa. Minustakaan uskonnolliset teemat eivät kuulu kouluun, mutta kaikkein vähiten koululaisia pitäisi raahata niitä virsiä vielä kirkkoon veisaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi tätä maallistuneiden ja jumalankieltäjien vimmaa: kulutushysteriaa edustava houhoujoulupukki kyllä kelpaa, mutta jos edes hetkeksi muistutettaisiin oman maan perinteistä ja joulun uskonnollisesta sanomasta, someraivo nousee välittömästi.
Niinpä. Itse muistan joulukirkosta sen, että pappi nimenomaan puhui kulutushysteriaa vastaan ja köyhien puolesta. Kuinka Mariakaan ei päässyt majataloon vaan joutui talliin synnytyksen hetkellä. Ainoa paikka missä puhutaan hullua rahanvaltaa vastaan joutuu pannaan. Oi aikoja, oi tapoja.
Ei ole pannassa. Ihan vapaasti saat perheinesi osallistua joulukirkkoon. Joka sunnuntai olisi kirkossa Jumalanpalvelus ja tilaa on, oikein eturivissä.
Mutta joulukirkko ei voi korvata opetussuunnitelmaan kuuluvaa koulun yhteistä joulujuhlaa.
Ei voikaan ja siksi uskonnottomilla oli oma todistustenjako Kouvolassakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi tätä maallistuneiden ja jumalankieltäjien vimmaa: kulutushysteriaa edustava houhoujoulupukki kyllä kelpaa, mutta jos edes hetkeksi muistutettaisiin oman maan perinteistä ja joulun uskonnollisesta sanomasta, someraivo nousee välittömästi.
Niinpä. Itse muistan joulukirkosta sen, että pappi nimenomaan puhui kulutushysteriaa vastaan ja köyhien puolesta. Kuinka Mariakaan ei päässyt majataloon vaan joutui talliin synnytyksen hetkellä. Ainoa paikka missä puhutaan hullua rahanvaltaa vastaan joutuu pannaan. Oi aikoja, oi tapoja.
Ei ole pannassa. Ihan vapaasti saat perheinesi osallistua joulukirkkoon. Joka sunnuntai olisi kirkossa Jumalanpalvelus ja tilaa on, oikein eturivissä.
Mutta joulukirkko ei voi korvata opetussuunnitelmaan kuuluvaa koulun yhteistä joulujuhlaa.Ei voikaan ja siksi uskonnottomilla oli oma todistustenjako Kouvolassakin.
Onko juhla silloin yhteinen?
Kaikkien lapset käy tuota samaa koulua Kouvolassa ilmeisesti.