Lue keskustelun säännöt.
Miten joulujuhla on tunnustuksellinen jos se järjestetään kirkossa
12.11.2019 |
Mitä eroa koulun tiloissa järjestettävään juhlaan jossa lauletaan enkeleistä ja Jumalasta, joka on sallittu.
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin jotenkin kuvitellut, että uskonto on ateisteille neutraali asia kun he eivät kerran usko. Ajattelin, että he lähestyvät asiaa jotenkin kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta, koska kristinusko on iso osa suomalaista kulttuuria. Täällä on selvinnyt että he ovat enemmän fundalisteja kuin perususkikset. En oikein osaa suhrtautua tähän vihaan. Itse suhtaudun neutraalisti osana kulttuuria. Samalla tavoin kuin ajattelen ulkomailla vieraillessani, kunnioitan paikallista kulttuuria ja sen perinteitä.
Kyllä se AIKUISELLE on yleensä neutraali asia. Tässä puhutaan kuitenkin lapsista. Onko oikein erotella lapsia perheen uskonnollisuuden tai ateismin takia?
Jokainen aikuinen ateisti haluaa, että uskonto on mahdollisimman neutraali asia Suomessa. Jokainen täällä uskoo tai on uskomatta omalla ajallaan, omassa perhepiirissä. Kun uskonto tuodaan mukaan kasvavien lasten arkeen, kouluun ja päiväkotiin, ei asia enää ole neutraali.
Ymmärrätkö nyt?
Kyse on myös kulttuurista. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kristinusko. Monissa maissa islam. Minun lapsilleni ei ole tuputettu uskontoa missään. Jos koulussa on pääsiäisloma on luonnollista, että kerrotaan miksi Suomessa on pääsiäisenä vapaata. Mikä ihme siinä voi olla ongelma.
En myöskään laita pahakseni jos ramadanin aikaan kerrotaan ramadanista. Eivät minun lapseni siinä käänny muslimeiksi.Eri asia kertoa kulttuurihistoriallisista syistä, kuin laittaa lapset, sen kummemmin selittämättä, seisaallaan ylistämään laulaen Jumalaa ja kuuntelemaan, kun pappi puhuu Herran teoista historiallisina faktoina.
Missä sinun lapsesi on pakotettu ylistämään laulaen jumalaa kun jumalanpalvelukseen ei ole pakko mennä? Ei ollut kouvolassakaan pakko mennä.
Kouvolassa kyse ei ollet vain halukkaille järjestetystä joulukirkosta vaan kaikkien yhteisestä ja ainoasta joulujuhlasta joka silti järjestettiin kirkossa ja jossa pappi puhui. Kyse oli siis siitä että joko osallistuit tähän joulujuhlaan tai sitten jäit kokonaan paitsi koulun joulujuhlasta.
Paitsi että uutisen mukaan oli myös koululla mahdollisuus toiseen tilaisuuteen. Onko se kovinkin vaikeaa kysyä asiasta. ”Hei, mitenkäs meidän Pekan kanssa, kun olemme uskonnottomia niin mihin Pekka menee joulujuhlaan?”, jos siis Pekka ei osaa itse kysyä. Ihan samalla tavoin kuin kysytään esim kasvisruoan perään?
Koulun syyslukukauden päättävä juhla, jota yleensä sanotaan joulujuhlaksi, on osa opetusta ja sen pitää olla kaikille yhteinen tilaisuus, johon on myös osallistuttava. Siinä voi olla jokin perinteinen uskonnollinen elementti, kuten virsi tai tiernapojat, mutta sen enempää siinä ei saa olla uskontoa. Joulujuhlan ajaksi ei siis ole mitään tarvetta järjestää korvaavaa ohjelmaa.
Ongelma syntyy, jos joulujuhlasta on tehty uskonnollinen tilaisuus Kouvolan tapaan. Yleensä kouluissa on järjestetty erikseen joulukirkko, joka ei ole pakollinen kaikille. Omien lasten koulussa joulukirkko kuuluu osana uskonnonopetukseen, eli siihen osallistuvat kirkkoon kuuluvat lapset sekä ne oppilaat, jotka itse haluavat osallistua ja joilla on vanhempien lupa. Muilla oppilailla on muuta ohjelmaa, kuten oman uskonnon opetusta tai ET-tunti.
Tuntuu vähän siltä, että Kouvolassa koulun rehtori on voimakkaasti uskonnollinen ja haluaa erilaisilla tekosyillä tehdä joulujuhlasta uskonnollisen tilaisuuden, vaikka se on säädösten vastaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kirkko tee joulujuhlasta välttämättä uskonnollista, vaan juhlan sisältö.
Minua lähinnä huvittaa, mutta myös ärsyttää tuo ei-uskovaisten öyhötys ja pilkka. Kommunisteja ja ateisteja on ollut ties miten kauan, mutta ennen he eivät olleet tuollaisia moukkia kuin nykyään, vaan he osasivat kunnioittaa myös toisin ajattelevien maailmankatsomusta.
Yksi rumimpia asioita on mielestäni se, että Raamattua kutsutaan satukirjaksi ja uskontoon liittyviä henkilöitä taruhahmoiksi. Onko todellakin niin, että nämä ateistit rinnastavat Raamatun vaikkapa Tuhannen ja yhden yön tarinoihin, joka on satukirja?
Olen seurannut monien tuttavieni elämäntaivalta. Nuorina uhmakkaina he erosivat kirkosta, mutta annas olla, kun edessä alkaa olla erilaiset vaivat, vanhuus ja kuolema. Useimmat ovat vaivaihkaa liittyneet takaisin kirkkoon ja haluavat kristilliset hautajaiset virsineen ja pappeineen. Heitä on alkanut selvästi mietityttää, mitä on kuoleman jälkeen.
Tarkoitat varmaan että osasivat pitää suunsa kiinni kun heidän oikeuttaan olla harjoittamatta uskoa loukattiin jatkuvasti? Ennen tosiaan ateistit ja muut vastaavat istuivat kiltisti kuuntelemassa Jumalaan sanaa kun muuta mahdollisuutta ei annettu.
Nyt kun yhteiskunnan olisi pitänyt olla erotettu uskonnoista jo vaikka kuinka kauan, ei ateisteilla enää vain oikein tahdo huumori riittää kun edeleen vain tietyin paikoin sitä uskontoa yritetään pakkosyöttää aina kun vain vähäisinkin mahdollisuus tulee.
Tajuatteko että te uskovaiset saisitte olla ihan täysin rauhassa kun vain jättäisitte meidät ensin rauhaan uskoinenne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin jotenkin kuvitellut, että uskonto on ateisteille neutraali asia kun he eivät kerran usko. Ajattelin, että he lähestyvät asiaa jotenkin kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta, koska kristinusko on iso osa suomalaista kulttuuria. Täällä on selvinnyt että he ovat enemmän fundalisteja kuin perususkikset. En oikein osaa suhrtautua tähän vihaan. Itse suhtaudun neutraalisti osana kulttuuria. Samalla tavoin kuin ajattelen ulkomailla vieraillessani, kunnioitan paikallista kulttuuria ja sen perinteitä.
Kyllä se AIKUISELLE on yleensä neutraali asia. Tässä puhutaan kuitenkin lapsista. Onko oikein erotella lapsia perheen uskonnollisuuden tai ateismin takia?
Jokainen aikuinen ateisti haluaa, että uskonto on mahdollisimman neutraali asia Suomessa. Jokainen täällä uskoo tai on uskomatta omalla ajallaan, omassa perhepiirissä. Kun uskonto tuodaan mukaan kasvavien lasten arkeen, kouluun ja päiväkotiin, ei asia enää ole neutraali.
Ymmärrätkö nyt?
Kyse on myös kulttuurista. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kristinusko. Monissa maissa islam. Minun lapsilleni ei ole tuputettu uskontoa missään. Jos koulussa on pääsiäisloma on luonnollista, että kerrotaan miksi Suomessa on pääsiäisenä vapaata. Mikä ihme siinä voi olla ongelma.
En myöskään laita pahakseni jos ramadanin aikaan kerrotaan ramadanista. Eivät minun lapseni siinä käänny muslimeiksi.Eri asia kertoa kulttuurihistoriallisista syistä, kuin laittaa lapset, sen kummemmin selittämättä, seisaallaan ylistämään laulaen Jumalaa ja kuuntelemaan, kun pappi puhuu Herran teoista historiallisina faktoina.
Missä sinun lapsesi on pakotettu ylistämään laulaen jumalaa kun jumalanpalvelukseen ei ole pakko mennä? Ei ollut kouvolassakaan pakko mennä.
Kouvolassa kyse ei ollet vain halukkaille järjestetystä joulukirkosta vaan kaikkien yhteisestä ja ainoasta joulujuhlasta joka silti järjestettiin kirkossa ja jossa pappi puhui. Kyse oli siis siitä että joko osallistuit tähän joulujuhlaan tai sitten jäit kokonaan paitsi koulun joulujuhlasta.
Paitsi että uutisen mukaan oli myös koululla mahdollisuus toiseen tilaisuuteen. Onko se kovinkin vaikeaa kysyä asiasta. ”Hei, mitenkäs meidän Pekan kanssa, kun olemme uskonnottomia niin mihin Pekka menee joulujuhlaan?”, jos siis Pekka ei osaa itse kysyä. Ihan samalla tavoin kuin kysytään esim kasvisruoan perään?
Koulun syyslukukauden päättävä juhla, jota yleensä sanotaan joulujuhlaksi, on osa opetusta ja sen pitää olla kaikille yhteinen tilaisuus, johon on myös osallistuttava. Siinä voi olla jokin perinteinen uskonnollinen elementti, kuten virsi tai tiernapojat, mutta sen enempää siinä ei saa olla uskontoa. Joulujuhlan ajaksi ei siis ole mitään tarvetta järjestää korvaavaa ohjelmaa.
Ongelma syntyy, jos joulujuhlasta on tehty uskonnollinen tilaisuus Kouvolan tapaan. Yleensä kouluissa on järjestetty erikseen joulukirkko, joka ei ole pakollinen kaikille. Omien lasten koulussa joulukirkko kuuluu osana uskonnonopetukseen, eli siihen osallistuvat kirkkoon kuuluvat lapset sekä ne oppilaat, jotka itse haluavat osallistua ja joilla on vanhempien lupa. Muilla oppilailla on muuta ohjelmaa, kuten oman uskonnon opetusta tai ET-tunti.
Tuntuu vähän siltä, että Kouvolassa koulun rehtori on voimakkaasti uskonnollinen ja haluaa erilaisilla tekosyillä tehdä joulujuhlasta uskonnollisen tilaisuuden, vaikka se on säädösten vastaista.
Juuri näin. Itse olen kasvanut pääkaupunkiseudulla ja olen ollut ihan viime vuosiin saakka siinä käsityksessä että nämä uskonnolliset elementit on koulujen yhteisestä opetuksesta siivottu pois jo aikoja sitten. Mutta nyt minullekin on vähitellen selvinnyt että näin ei kaikin paikoin ole vieläkään täysin tehty. Näiden juhlien lisäksi esim. joissain pienissä kyläkouluissa on ihan viime vuosiin saakka luettu ruokarukouksia ihan itsestäänselvyytenä kun kuulemma "kaikki täällä niin haluavat". No eivät varmaan halua, eivät vain leimaantumisen pelossa uskalla sanoa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja taas meni keskustelu ns. jeesusteluksi vaikka kysymys oli miksei uskonnollisessa tilassa voisi järjestää uskonnotonta tilaisuutta.
Voisiko stripparibaarissa viettää pornottoman tilaisuuden, kuten vaikka rippijuhlan?
Sitä kannattaa tiedustella haluamansa strippibaarin yrittäjältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin jotenkin kuvitellut, että uskonto on ateisteille neutraali asia kun he eivät kerran usko. Ajattelin, että he lähestyvät asiaa jotenkin kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta, koska kristinusko on iso osa suomalaista kulttuuria. Täällä on selvinnyt että he ovat enemmän fundalisteja kuin perususkikset. En oikein osaa suhrtautua tähän vihaan. Itse suhtaudun neutraalisti osana kulttuuria. Samalla tavoin kuin ajattelen ulkomailla vieraillessani, kunnioitan paikallista kulttuuria ja sen perinteitä.
Kyllä se AIKUISELLE on yleensä neutraali asia. Tässä puhutaan kuitenkin lapsista. Onko oikein erotella lapsia perheen uskonnollisuuden tai ateismin takia?
Jokainen aikuinen ateisti haluaa, että uskonto on mahdollisimman neutraali asia Suomessa. Jokainen täällä uskoo tai on uskomatta omalla ajallaan, omassa perhepiirissä. Kun uskonto tuodaan mukaan kasvavien lasten arkeen, kouluun ja päiväkotiin, ei asia enää ole neutraali.
Ymmärrätkö nyt?
Kyse on myös kulttuurista. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kristinusko. Monissa maissa islam. Minun lapsilleni ei ole tuputettu uskontoa missään. Jos koulussa on pääsiäisloma on luonnollista, että kerrotaan miksi Suomessa on pääsiäisenä vapaata. Mikä ihme siinä voi olla ongelma.
En myöskään laita pahakseni jos ramadanin aikaan kerrotaan ramadanista. Eivät minun lapseni siinä käänny muslimeiksi.Eri asia kertoa kulttuurihistoriallisista syistä, kuin laittaa lapset, sen kummemmin selittämättä, seisaallaan ylistämään laulaen Jumalaa ja kuuntelemaan, kun pappi puhuu Herran teoista historiallisina faktoina.
Missä sinun lapsesi on pakotettu ylistämään laulaen jumalaa kun jumalanpalvelukseen ei ole pakko mennä? Ei ollut kouvolassakaan pakko mennä.
Tässä kyseisessä Kouvolan tapauksessa, josta kohu alkoi, on kyse siitä, että lapsille ja vanhemmille suoraan sanottuna valehdeltiin. Kerrottiin, että kyseessä on joulujuhla, kun todellisuudessa kyseessä oli jumalanpalvelus.
Oppilaat luulivat menevänsä joulujuhlaan, mutta huomasivatkin joutuneensa jumalanpalvelukseen. Teko oli törkeä petos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kyllä huono, että noituutta yms. saa nykyään tyrkyttää jo pikkulapsille, kunhan se tehdään kyseenalaistamattoman kepeään tyyliin karkkipaperiin käärittynä. Harry Potter -kirjoissa siis on ihan oikeita manauksia ja demonien nimiä?
Ja kun halloweenia juhlitaan koulussa niin ei siinä kysytä keneltäkään että sopiiko että koulussa on silloin esim pieniksi tai isommiksi saatanoiksi pukeutuneita.
Eikä esim evoluutioteorian opiskelusta kenelläkään ole oikeutta kieltäytyä vaikka se olisi omaa maailmankatsomusta vastaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastaapa ap kysymykseen:
Voisiko joulujuhlan mielestäsi järjestää myös yhtä hyvin moskeijjassa tai synagoogassa?Jos ei, niin miksi ei?
En ole ap mutta vastaan silti: minusta moskeija ja synagoga sopisivat tähän myös, jos kyseessä on ihan vain iloinen koulunpäättämisjuhla, jossa ei ole uskonnollisia elementtejä.
Tässä sopassa on sekoitettu kaksi asiaa. Tuo apulaisoikeusihminen ilmaisi, että koulun juhla ei saa olla uskonnollinen. Ilmeisesti joulujuhlassa saa puhua tontuista mutta ei Jumalasta. Ihan samalla tavalla pitäisi sitten riisua tontut pois juhlasta, ettei siinä ole näitä pakanallisiakaan piirteitä.
Lisäksi on esitetty, että kirkko rakennuksena ei käy koulun juhliin, vaikka juhla ei edes olisi uskonnollinen. Tämä on mielestäni väärin. Joillakin seuduilla kirkko tai seurakuntasali saattaa olla ainoa niin iso tila, että koko koulu mahtuu sinne samaan aikaan. Miksei sitä saisi käyttää tilana? Ja jos seudulla olisi vaikka sitten se synagoga ainoa tällainen tila ja juutalaisyhteisölle sopisi, niin ilman muuta sen juhlan voisi siellä vetäistä. Tähän asiaan apulaisoikeus-mikä-lie ei ymmärtääkseni kuitenkaan ottanut kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaapa ap kysymykseen:
Voisiko joulujuhlan mielestäsi järjestää myös yhtä hyvin moskeijjassa tai synagoogassa?Jos ei, niin miksi ei?
En ole ap mutta vastaan silti: minusta moskeija ja synagoga sopisivat tähän myös, jos kyseessä on ihan vain iloinen koulunpäättämisjuhla, jossa ei ole uskonnollisia elementtejä.
Tässä sopassa on sekoitettu kaksi asiaa. Tuo apulaisoikeusihminen ilmaisi, että koulun juhla ei saa olla uskonnollinen. Ilmeisesti joulujuhlassa saa puhua tontuista mutta ei Jumalasta. Ihan samalla tavalla pitäisi sitten riisua tontut pois juhlasta, ettei siinä ole näitä pakanallisiakaan piirteitä.
Lisäksi on esitetty, että kirkko rakennuksena ei käy koulun juhliin, vaikka juhla ei edes olisi uskonnollinen. Tämä on mielestäni väärin. Joillakin seuduilla kirkko tai seurakuntasali saattaa olla ainoa niin iso tila, että koko koulu mahtuu sinne samaan aikaan. Miksei sitä saisi käyttää tilana? Ja jos seudulla olisi vaikka sitten se synagoga ainoa tällainen tila ja juutalaisyhteisölle sopisi, niin ilman muuta sen juhlan voisi siellä vetäistä. Tähän asiaan apulaisoikeus-mikä-lie ei ymmärtääkseni kuitenkaan ottanut kantaa.
Apulaisoikeusasiamies ei tarkalleen ottaen sanonut noin. Kyse oli siitä, että koulun joulujuhla on osa opetusta ja sen pitää olla kaikille yhteinen. Siinä saa olla jonkin verran perinteisiä uskonnollisia elementtejä, kuten virsi ja/tai joulukuvaelma, mutta se ei saa olla uskonnonharjoitusta. Koulussa voi olla erikseen joulukirkko, johon osallistuminen on kaikille vapaaehtoista, myös kirkkoon kuuluville.
Uskonnollisten yhteisöjen tilojen käyttö koulun tapahtumissa on mahdollista, mutta esimerkiksi kirkkosalin käyttäminen joulujuhlapaikkana saattaa olla ongelmallista.
Kouvolan tapauksessa kyse ei varmasti ollut siitä, ettei sopivaa tilaa olisi ollut. Jos olen ymmärtänyt oikein, kyseinen koulu on melko iso, noin 400 oppilasta, joten koululla on varmasti jonkinlainen liikuntasali tai vastaava, jossa joulujuhlat ja vastaavat voitaisiin järjestää vaikka kahdessa vuorossa, jos muuten ei mahduta. Paikkakunta ei myöskään ole mikään pikkukylä, vaan kaupunki, jossa varmasti on urheiluhalleja tai vastaavia, joissa juhla voitaisiin järjestää. Näyttää jopa siltä, että aivan koulun vieressä olisi urheilutalo, jossa varmastikin olisi sopiva sali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaapa ap kysymykseen:
Voisiko joulujuhlan mielestäsi järjestää myös yhtä hyvin moskeijjassa tai synagoogassa?Jos ei, niin miksi ei?
En ole ap mutta vastaan silti: minusta moskeija ja synagoga sopisivat tähän myös, jos kyseessä on ihan vain iloinen koulunpäättämisjuhla, jossa ei ole uskonnollisia elementtejä.
Tässä sopassa on sekoitettu kaksi asiaa. Tuo apulaisoikeusihminen ilmaisi, että koulun juhla ei saa olla uskonnollinen. Ilmeisesti joulujuhlassa saa puhua tontuista mutta ei Jumalasta. Ihan samalla tavalla pitäisi sitten riisua tontut pois juhlasta, ettei siinä ole näitä pakanallisiakaan piirteitä.
Lisäksi on esitetty, että kirkko rakennuksena ei käy koulun juhliin, vaikka juhla ei edes olisi uskonnollinen. Tämä on mielestäni väärin. Joillakin seuduilla kirkko tai seurakuntasali saattaa olla ainoa niin iso tila, että koko koulu mahtuu sinne samaan aikaan. Miksei sitä saisi käyttää tilana? Ja jos seudulla olisi vaikka sitten se synagoga ainoa tällainen tila ja juutalaisyhteisölle sopisi, niin ilman muuta sen juhlan voisi siellä vetäistä. Tähän asiaan apulaisoikeus-mikä-lie ei ymmärtääkseni kuitenkaan ottanut kantaa.
Synagogat on Turussa ja Helsingissä, joissa on muitakin tiloja. Moskeijassa tytöt ja pojat erotellaan eri puolille, mikä ei taida olla opetussuunnitelman mukaista toimintaa. Lisäksi tyttöjen tulee peittää pää. Muuten ok puolestani.
Kristillisessä kirkossa on aika vähän sääntöjä ja lisäksi se on useimmille tuttu paikka.
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä huono, että noituutta yms. saa nykyään tyrkyttää jo pikkulapsille, kunhan se tehdään kyseenalaistamattoman kepeään tyyliin karkkipaperiin käärittynä. Harry Potter -kirjoissa siis on ihan oikeita manauksia ja demonien nimiä?
Eikä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaapa ap kysymykseen:
Voisiko joulujuhlan mielestäsi järjestää myös yhtä hyvin moskeijjassa tai synagoogassa?Jos ei, niin miksi ei?
En ole ap mutta vastaan silti: minusta moskeija ja synagoga sopisivat tähän myös, jos kyseessä on ihan vain iloinen koulunpäättämisjuhla, jossa ei ole uskonnollisia elementtejä.
Tässä sopassa on sekoitettu kaksi asiaa. Tuo apulaisoikeusihminen ilmaisi, että koulun juhla ei saa olla uskonnollinen. Ilmeisesti joulujuhlassa saa puhua tontuista mutta ei Jumalasta. Ihan samalla tavalla pitäisi sitten riisua tontut pois juhlasta, ettei siinä ole näitä pakanallisiakaan piirteitä.
Lisäksi on esitetty, että kirkko rakennuksena ei käy koulun juhliin, vaikka juhla ei edes olisi uskonnollinen. Tämä on mielestäni väärin. Joillakin seuduilla kirkko tai seurakuntasali saattaa olla ainoa niin iso tila, että koko koulu mahtuu sinne samaan aikaan. Miksei sitä saisi käyttää tilana? Ja jos seudulla olisi vaikka sitten se synagoga ainoa tällainen tila ja juutalaisyhteisölle sopisi, niin ilman muuta sen juhlan voisi siellä vetäistä. Tähän asiaan apulaisoikeus-mikä-lie ei ymmärtääkseni kuitenkaan ottanut kantaa.
Harva uuspakana pitää tonttuja uskontonsa mukaisina piirteitä. Jos taas tarkoitat pakanallisina piirteinä kaikkia ei-kristillisiä piirteitä, niin vaikea on pitää joulujuhlaa jos kaikki ei-kristilliset asiat on kielletty.
Kieltämättä ainakin AV:lla on esitetty, että kirkko rakennuksena ei kelpaa nimenomaan sen vuoksi, että siellä harjoitetaan uskontoa -- samalla tapaa kuin synagoga tai moskeijakaan ei kelpaisi. Sinä voit olla eri mieltä, että kyllä moskeija, synagoga tai kirkko kelpaa, eikä siinä ole mitään pahaa, mutta kaikki eivät ole tästä samaa mieltä.
Kouvolan tapauksessa ongelma ei ollut pelkästään kirkko rakennuksena vaan kirkko ja ohjelma yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä huono, että noituutta yms. saa nykyään tyrkyttää jo pikkulapsille, kunhan se tehdään kyseenalaistamattoman kepeään tyyliin karkkipaperiin käärittynä. Harry Potter -kirjoissa siis on ihan oikeita manauksia ja demonien nimiä?
Eikä ole.
Ei noista demoneista koskaan tiedä, ehkä yhden nimi ON Harry.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä pelottavaa on ottaa vastaan Jumalan siunaus (siis Herran siunaus,) jos häneen ei edes usko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä huono, että noituutta yms. saa nykyään tyrkyttää jo pikkulapsille, kunhan se tehdään kyseenalaistamattoman kepeään tyyliin karkkipaperiin käärittynä. Harry Potter -kirjoissa siis on ihan oikeita manauksia ja demonien nimiä?
Eikä ole.
Ei noista demoneista koskaan tiedä, ehkä yhden nimi ON Harry.
Niin no juu, voihan olla demoni Rokka, joten siinä meni Tuntematon Sotilas pannaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pelottavaa on ottaa vastaan Jumalan siunaus (siis Herran siunaus,) jos häneen ei edes usko?
Ei sitä kukaan ole pelännytkään. Naurua saisin kuitenkin pidätellä, mikä minusta tekisi tilanteesta todella epäkunnioittavan sitä siunausta tarjoavaa ihmistä kohtaan. En halua käyttäytyä niin tökerösti kanssaihmistä kohtaan, joten mieluummin jättäydyn pois.
Muita kysymyksiä?
Vierailija kirjoitti:
Mitä pelottavaa on ottaa vastaan Jumalan siunaus (siis Herran siunaus,) jos häneen ei edes usko?
Kyse ei ole pelosta, vaan vapaudesta. Tässä tapauksessa vapaudesta uskonnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä huono, että noituutta yms. saa nykyään tyrkyttää jo pikkulapsille, kunhan se tehdään kyseenalaistamattoman kepeään tyyliin karkkipaperiin käärittynä. Harry Potter -kirjoissa siis on ihan oikeita manauksia ja demonien nimiä?
Eikä ole.
Ei noista demoneista koskaan tiedä, ehkä yhden nimi ON Harry.
Niin no juu, voihan olla demoni Rokka, joten siinä meni Tuntematon Sotilas pannaan.
Parempi laittaa kaikki kirjat varmuuden vuoksi pannaan. Ovelimmat demonit ristii jo jälkikasvuaan raamatullisten nimen mukaan!
3,8 milj suomalaista kuuluu evlut kirkkoon, lisäksi ortodoksit, pieni määrä katolisia ja vapaat suuntaukset, mutta kristittyjä kaikki. Ateisteja pienempi porukka, mutta pitävät enemmän ääntä kuin muslimit ja juutalaiset yhteensä Suomessa.
Meidän koulun ainoa muslimi oli mukana kaikissa tapahtumissa, kun kotoa oli sanottu, että on kohteliasta tutustua valtaväestön kulttuuriin.
Suomessa tuskin on kovin montaa paikkakuntaa, mistä ei löydy tunnustuksetonta tilaa, jos kouluun ei mahduta. Lisäksi kirkot ovat useimmiten akustiikaltaan huonoja perinteiseen joulujuhlaohjelmaan. Urkumusiikki, hidastempoiset virret ja papin rauhallinen puhe sopivat sinne hyvin, mutta kuvitelkaapa joku lasten joulunäytelmä, eihän siitä saisi mitään selkoa.