Pekka Juntin kolumni (Yle): lapsettomat ovat isoja vauvoja

Voi että, taas sitä projisoidaan lapsettomiin omia epäonnistumisia vanhempina.

Miksi muuten tuomita muita niin kovaäänisesti? 🤷‍♀️

Tiedän ihan tasan tarkkaan mistä jään "paitsi", aivan käsittämätöntä jeesustelua väittää muuta. Elämässäni on monta rakasta sukulaislasta ja oletan, että en jää vanhana yksin, en ainakaan sen enempää kuin omat vanhempani. Jotka ovat fiksuja, tavallisia ihmisiä, joiden ei olisi koskaan pitänyt hankkia lapsia. Saivat elämänsä takaisin kun muutin pois.

Vanhemman rakkaus ei ole mikään automaatio, enkä tiedä ovatko he koskaan välittäneet minusta. Nyt vanhempana tiedän olevani samanlainen, minä vain voin valita jäädä lapsettomaksi.

Niin, kaikki vanhemmat on niin täydellisiä:

https://www.vauva.fi/keskustelu/3594360/il-teini-isaa-syytetaan-pikkuva…

Onkohan tämäkin jätkä oikein loistava epäitsekäs proikkari? 🤔

Pitkä ketju, mutta mulle on jäänyt hämäräksi, että mikä sitten on se mystinen "aikuisuus" mihin kaikkien pitäisi pyrkiä? Miten se siis mielestänne ilmenee ja onko kyse maailmanlaajuisesta ilmiöstä vai vaikuttaa esim. kulttuuri asiaan?

Onko siinä aikuisuudessa sijaa minkäänlaiselle leikkimielisyydelle ja jos, niin kuinka paljon?

Vai onko tämä nyt taas niitä asioita mitä "ei voi sanoin kuvailla"? Eli ihan yhtä tyhjän kanssa tuoda edes esiin sellaista voimakkaasti subjektiivista kokemusta, josta kukaan ei edes voi tietää miten joku toinen sen asian kokee (vrt. kipu, miten toinen näkee maailman esim. värit).

Vierailija kirjoitti:

Voi että, taas sitä projisoidaan lapsettomiin omia epäonnistumisia vanhempina.

Miksi muuten tuomita muita niin kovaäänisesti? 🤷‍♀️

Tuskin kukaan lapsettomia tuomitsee. Ainoa huoli on taloudellinen, eläkejärjestelmämme on rakennettu sen varaan, että tulevat sukupolvet maksavat tulevaisuuden eläkkeet. Jos lapset käyvät vähiin Suomessa, loppuu myös eläkkeiden maksu. Jokainen tekee kuitenkin omat valintansa sen suhteen hankkiiko lapsia vai ei. Enemmänkin tuntuu, että velat tuomitsevat lapsia hankkineet ja hyökkäävät perheellisiä vastaan. Toki kaikkien ei pidä hankkia lapsia ja on vain hyvä, että sekopäisimmät tapaukset jättävät lisääntymättä. Perheellisenä olen vain tuonut tässä keskustelussa esiin sen näkökulman, että lapsettomien on joskus vaikea ymmärtää aidosti, miten lapsen saaminen muuttaa elämää ja ajattelutapaa. Ja muutos on usein positiiviseen, altruistisempaan suuntaan.  Itse ajattelin aikaisemmin etten halua lapsia ja hämmästelin niitä ihmisiä, jotka hankkivat suurperheen. Päätin kuitenkin hankkia yhden lapsen ja hyvä, että uskalsin niin tehdä ja en ole katunut päätöstäni.  Nyt voisin itsekin kuvitella hankkivani vaikka kolme lasta. Niin se ajattelumaailma muuttuu.

Eikös se nimenomaan ole itsekästä että MINÄ haluan lapsen niin MINÄHÄN teen sellaisen, ja vieläpä oikein katraan. Lapselta ei kysellä haluaako se syntyä tähän tuhoutuvaan ja pahoinvoivaan maailmaan. Mutta kun MINÄ haluan, että MINUN geenini jatkuvat ja MINÄ saan lasten kautta elämälleni suuremman tarkoituksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että, taas sitä projisoidaan lapsettomiin omia epäonnistumisia vanhempina.

Miksi muuten tuomita muita niin kovaäänisesti? 🤷‍♀️

Tuskin kukaan lapsettomia tuomitsee. Ainoa huoli on taloudellinen, eläkejärjestelmämme on rakennettu sen varaan, että tulevat sukupolvet maksavat tulevaisuuden eläkkeet. Jos lapset käyvät vähiin Suomessa, loppuu myös eläkkeiden maksu. Jokainen tekee kuitenkin omat valintansa sen suhteen hankkiiko lapsia vai ei. Enemmänkin tuntuu, että velat tuomitsevat lapsia hankkineet ja hyökkäävät perheellisiä vastaan. Toki kaikkien ei pidä hankkia lapsia ja on vain hyvä, että sekopäisimmät tapaukset jättävät lisääntymättä. Perheellisenä olen vain tuonut tässä keskustelussa esiin sen näkökulman, että lapsettomien on joskus vaikea ymmärtää aidosti, miten lapsen saaminen muuttaa elämää ja ajattelutapaa. Ja muutos on usein positiiviseen, altruistisempaan suuntaan.  Itse ajattelin aikaisemmin etten halua lapsia ja hämmästelin niitä ihmisiä, jotka hankkivat suurperheen. Päätin kuitenkin hankkia yhden lapsen ja hyvä, että uskalsin niin tehdä ja en ole katunut päätöstäni.  Nyt voisin itsekin kuvitella hankkivani vaikka kolme lasta. Niin se ajattelumaailma muuttuu.

Ikävä kyllä juuri ne sekopäisimmät tuntuu lisääntyvän, ja paljon.. Viisaat jättää lisääntymättä.

Jos työpaikkaani katson, niin kyllä siellä ne törkeimmät etuilijat, itsekkäimmät ihmiset ja jopa varastelijat ovat perheellisiä.

Kauhulla olen miettinyt millaisen moraalin ja käytöstavat opettavat lapsilleen.

Ja kun facea katson ystävien osalta... Ne joilla on lapsia, postailevat joka helkkarin kakkavaipasta. Kaikki liittyy heidän jälkikasvuunsa, ei mihinkään muuhun. Lapsettomilla paljon humaanimmat puheenaiheet.

Vierailija kirjoitti:

Eikös se nimenomaan ole itsekästä että MINÄ haluan lapsen niin MINÄHÄN teen sellaisen, ja vieläpä oikein katraan. Lapselta ei kysellä haluaako se syntyä tähän tuhoutuvaan ja pahoinvoivaan maailmaan. Mutta kun MINÄ haluan, että MINUN geenini jatkuvat ja MINÄ saan lasten kautta elämälleni suuremman tarkoituksen.

Lasten vanhempi tekee kuitenkin vuosikymmenien työn huolehtiessaan ja kasvattaessaan lapsista yhteiskunnan kelpo jäseniä, jotka pitävät kansakunnan rattaat pyörimässä, ratkovat ongelmia, tekevät keksintöjä, hoivaavat ja maksavat veronsa ja aikaisempien sukupolvien eläkkeet. Tämä työ kyllä hioo ihmisestä pahimman itsekkyyden.

Velat taas reppureissaavat Nepalissa, golffaavat Espanjassa, särpivät viiniä ja etsivät itseään Nordinin nettikoulussa ja itkevät yleisönosastoilla, miten lapsiperheet vievät kaikki edut.

Vierailija kirjoitti:

Jos työpaikkaani katson, niin kyllä siellä ne törkeimmät etuilijat, itsekkäimmät ihmiset ja jopa varastelijat ovat perheellisiä.

Kauhulla olen miettinyt millaisen moraalin ja käytöstavat opettavat lapsilleen.

Ja kun facea katson ystävien osalta... Ne joilla on lapsia, postailevat joka helkkarin kakkavaipasta. Kaikki liittyy heidän jälkikasvuunsa, ei mihinkään muuhun. Lapsettomilla paljon humaanimmat puheenaiheet.

Nauran ensi viikollakin vielä lapsettomien humaaneimmille puheenaiheille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että, taas sitä projisoidaan lapsettomiin omia epäonnistumisia vanhempina.

Miksi muuten tuomita muita niin kovaäänisesti? 🤷‍♀️

Tuskin kukaan lapsettomia tuomitsee. Ainoa huoli on taloudellinen, eläkejärjestelmämme on rakennettu sen varaan, että tulevat sukupolvet maksavat tulevaisuuden eläkkeet. Jos lapset käyvät vähiin Suomessa, loppuu myös eläkkeiden maksu. Jokainen tekee kuitenkin omat valintansa sen suhteen hankkiiko lapsia vai ei. Enemmänkin tuntuu, että velat tuomitsevat lapsia hankkineet ja hyökkäävät perheellisiä vastaan. Toki kaikkien ei pidä hankkia lapsia ja on vain hyvä, että sekopäisimmät tapaukset jättävät lisääntymättä. Perheellisenä olen vain tuonut tässä keskustelussa esiin sen näkökulman, että lapsettomien on joskus vaikea ymmärtää aidosti, miten lapsen saaminen muuttaa elämää ja ajattelutapaa. Ja muutos on usein positiiviseen, altruistisempaan suuntaan.  Itse ajattelin aikaisemmin etten halua lapsia ja hämmästelin niitä ihmisiä, jotka hankkivat suurperheen. Päätin kuitenkin hankkia yhden lapsen ja hyvä, että uskalsin niin tehdä ja en ole katunut päätöstäni.  Nyt voisin itsekin kuvitella hankkivani vaikka kolme lasta. Niin se ajattelumaailma muuttuu.

Ikävä kyllä juuri ne sekopäisimmät tuntuu lisääntyvän, ja paljon.. Viisaat jättää lisääntymättä.

Tutkimusten mukaan asia on juuri toisinpäin. Syntyvyys on laskenut, koska matalasti koulutetut ja työttömät jättävät lapset hankkimatta. Korkeasti koulutetut edelleen hankkivat lapsia kuten ennenkin.

Mitäs sitten, kun vanhemmuus ei kasvattanut? Ei vaikka olisi useampia lapsia? Tästä maailmasta löytyy kyllä perheellisiä ja jopa kypsässä iässä ihmisiä, jotka on todellisuudessa teini-ikäisen tasolla ja joiden mielessä on edelleen vain omat tarpeet. Lapset eivät automaattisesti jalosta paremmaksi ihmiseksi. Olennaista on muunlainen kasvu, jota tapahtuu ilman lapsia tai lasten kanssa, JOS pääkopassa on palikat suotuisassa asennossa mahdollistaakseen sen. Sellaisia teini-ikäisen tasolle jääneitä vanhempia ei ole vain yhteiskunnasta syrjäytyneissä ja huono-osaisissa perheissä, vaan myös niissä, joissa vanhemmilla on ollut hyvä työ ja muutenkin puitteet kunnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Tämäkin kolumnisti todennäköisesti vaahtoaa ilmastonmuutoksesta ja maapallon saastumisesta ja ylikulutuksesta. Hän ei halua vastaanottaa tietoa, että uusien kuluttajien lisääminen maapallolla on erittäin vihamielinen teko ympäristöä ja ilmastoa kohtaan.

Ei, laput silmillä painetaan eteenpäin omien geenien monistamisen ihanuuden hurmaamana, ja samalla vielä vastuullisia ihmisiä ivaten ja vähätellen.

Suomalainen lapsi ei ole erittäin vihamielinen teko ympäristöä ja ilmastoa kohtaan. Suomalaiset lisääntyvät niin maltillisesti. 

"

Kun puhutaan yksittäisten valtioiden kuormituksesta, ainoa kohtuullinen mittari on kyseisen valtion kuormitus suhteessa sen omaan biokapasiteettiin eli maa-alaan. Se kertoo siitä, miten omaa palstaa on hoidettu.

Katsotaan siis samaa lähdettä. Sen mukaan Suomen biokapasiteetti on 13,44, joka on 9. suurin koko maailmassa ja kehittyneistä teollisuusmaista kolmanneksi suurin Kanadan ja Australian jälkeen. Kertoo siitä, että olemme hoitaneet metsämme hyvin.

Kun näistä luvuista laskee hyötysuhteen (ekologinen jalanjälki – biokapasiteetti = vaje/reservi), Suomi nousee Kanadan jälkeen toiseksi parhaaksi maaksi. Toisin sanoen, jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset ja suomalaisissa olosuhteissa, meille riittäisi 0,44 maapalloa, noin ilmastonmuutosmielessä. (Tuo 0,44 maapalloa tuli jakamalla Suomen hiilijalanjälki Suomen biokapasiteetilla: eli 5,87 jaettuna 13,44 = 0,436.)

Mikseiköhän tämä tieto kelpaa ympäristöpapistolle?"

Loput voi lukea Eija-Riitta Korholan eduskuntablogista 6.4.2019.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisi osua ja upota kommenteista päätellen.

Nämä osui ja upposi -kommentit ovat niin tylsiä.

Miten lapsettoman sitten pitäisi vastata, ettei olisi mielestäsi osunut ja uponnut? Pitäisikö sanoa että oi suuri guru, olet ihan oikeassa ja olemme täysin sellaisia kuin tämä stereotypiasi väittää? Vaikka se ei olekaan totta. Koska muuten osui ja upposi, jos puolustaa itseään.

Ihmisillä on erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys. Mikään kirjoitus ei koskaan voi saada 100 % kannatusta, ei varsinkaan tämmöinen kärjistävä, ehkä tahallaan loukkaavaksi tarkoitettu artikkeli. Sehän on sitä keskustelua, että ollaan eri mieltä.

Höps. Kolumnistit kirjoittavat aina kärjistäen, se kannattaa ihan ensiksi tiedostaa. Osansa saa vuorollaan mikä mikin ryhmä. Tarkoitus tuskin on loukata, vaan provosoida keskustelua (mikä onnistui, taas kerran).

Mutta se miten reagoi, kertoo aika paljon ihmisestä. Iskeekö välitön puolustusreaktio ja takaisin syyttely. Vai osaako poimia sieltä sen asian, ja tarkastella itseään sen valossa (siis jos nyt jotenkin haluaa itseään peilata kolumniin, jollei halua niin ei sitä loukkaannukaan). Sellainen ihminen osaa poimia sen sanoman sieltä kärjistysten takaa ja todeta, että ehkä kirjoittajalla on joku pointti, josta itse voi sitten rauhallisen varmasti olla joko samaa tai eri mieltä, tai osittain samaa mieltä.

Siksi minusta tuo osui ja upposi on tarkoitettu sellaisille, jotka välittömästi ryntäävät vain puolustamaan omaa kantaansa mitenkään tuomatta esiin, että on lukenut, ymmärtänyt ja jotenkin pohdiskellut, mitä se kolumnisti oikeasti yritti sanoa.

Tästä kommentista huokuu sinun kantasi asiaan, ja se että pidät sitä oikeana kantana. Olet sitä mieltä, että ihminen joka on kolumnin kanssa täysin eri mieltä ja sanoo sen ääneen, ei ole lukenut, ymmärtänyt ja pohdiskellut kolumnin sanomaa. 

Ei tuo kirjoitus niin monimutkainen ollut etteikö sitä normaali ihminen ymmärtäisi ihan ensilukemalla. Ja on ihan oikein että se herättää keskustelua, myös niissä jotka tosiaan ovat asiasta voimakkaasti eri mieltä.

/244

Keskustelu ja täysi sokea puolustusreaktio on ihan eri asia. Opetan työkseni dialogia, se pääsääntöisesti toki soveltuu keskusteluun, mutta voi dialogitaidoilla myös lukea ja mennä esitystavan taakse rakentamaan ymmärrystä, jos haluaa.

Journalismi on yksi ammatti, missä pätee omat lainalaisuutensa. Tekstin tuottamisessa on paljon piilomotiiveja, ja kun oppii niitä esimerkiksi dialogitaitojen kautta tunnistamaan, on paljon helpompi neutraalisti lukea provokatiivista tekstiä.

Mutta miksi tarkoituksellisen provokatiivista mielipidekirjoitusta pitäisi lukea erityisen neutraalisti? Miksi kirjoittaja ei muotoillut tekstiään neutraalisti? 

En minä ainakaan olettaisi, että jos kirjottaisin nettiin tekstin jossa kerron kaikkien lapsellisten olevan itsekkäitä aikuisvauvoja jotka eivät tiedä elämästä mitään, etteikö se herättäisi puolustusreaktioita. Totta kai herättäisi, on selvää että kokonaisen ihmisryhmän leimaaminen toista huonommaksi herättää tunteita. Ja niin sen todellakin kuuluu tehdä.

Mikä olisi sinun mielestäsi oikea tapa reagoida tällaiseen jopa ihmisvihaa sisältävään tekstiin? Etenkin jos sitä pitää aivan täytenä huuhaana?

/244

Ei minulla ole mitään oikeaa tapaa, koska mitään oikeaa tapaa ei ole. Itse vaan en pidä siitä tyylistä, että jos joku sanoo jotain kärjistäen, toinen vastaa siihen kärjistäen. Se ei johda mihinkään muuhun kuin juupas-eipäs-vänkäämiseen. Nythän me emme pääse ko kolumnistin kanssa täällä vauvalla rakentamaan syvällisempää ymmärrystä, mutta jos se mahdollisuus olisi, itse ainakin lähtisin lisäkysymysten kautta purkamaan hänen ajatteluaan, mikä toivottavasti saisi hänet perääntymään kovin kärkkäästä ilmaisusta, ja ehkä lopulta voisimme päätyä ymmärtämään hieman toistemme kantoja.

Silti jos tässä nyt olisi tavoitteena meidän vauvalaisten keskustella tästä asiasta ns rakentavasti, en varmasti ensimmäisenä huutaisi julki omaa pahaa mieltäni, vaan lähestyisin asiaa neutraalimmin.

Tässä se ongelma piileekin. Vihamielisestä mielipidekirjoituksesta on yksinkertaisesti mahdoton rakentaa syvällistä ja pohdiskelevaa keskustelua. Jos minä sanon että sinä olet ihan tyhmä ja minä tiedän sen koska minä nyt vain tiedän, ei keskustelussa päästä puuta pidemmälle vaikka kuinka jauhettaisiin. En nyt tiedä saatko tästä ajatuksesta kiinni. 

Olisi aivan eri asia, jos kolumnin kirjoittaja perustelisi näkemystään edes jotenkin. Mieluiten tietysti tutkimustiedolla. Mutta kyse on 100% hänen omasta mielipiteestään, ei minkäänlaisesta faktatiedosta. Rakentava keskustelu siis tosiaan on sekä mahdotonta että oikeastaan jopa turhaa.

/244

Oletko lukenut sen kolumnin? Ei se minusta ainakaan ollut millään lailla vihamielinen, eikä estä keskustelemasta rakentavasti. Ihan yleismaailmallisia juttuja ja toisaalta omaa kokemusta siinä oli. Ja se oli kolumni, jonka tarkoituskin on lähestyä asiaa henkilökohtaisesta näkökulmasta. 

Luin, ikävä kyllä. Koin sen kyllä vihamielisenä, mutta se on subjektiivinen kokemukseni.

-"Pahoin pelkään, etteivät he (=lapsettomat) tiedä, mistä puhuvat." (Eli elämä ei voi olla rikasta ilman lasta).

-"Se on raakaa leikkiä, kun lapset kasvattavat vanhemmistaan aikuisia."

-"Ilman tosikoitoksia jäämme vajaiksi. Jäämme isoiksi vauvoiksi." (Eli ainut tosikoitos elämässä on se mikä hän sanoo sen olevan.)

-"Jumimme nuoruuteen, siihen kulttuuriseen omituiseen välitilaan, joka keksittiin kai joskus 1950-luvulla, ja jonka keskiössä ovat minä ja minun rentoa elämääni tukevat tarpeeni."

-"Jos ei Pohjoismaisiin turvaverkkoihin uskalla lasta pyöräyttää, vika ei ole Pohjoismaissa." Eli siis hanki, per.kele, lapsia vaikka sossun eläteiksi, kunhan hankit. Tai muuten olet vauva.

-"Sivuun jättäytyminen haiskahtaa itsekkyydeltä. Se on isojen vauvojen ajatuksen pintahaituvia. Se on minä minä minä."

-"Lapsi on tulevaisuuden kirkkain kuva. Lapsi on motivaatio, syy ja tarve. Rakkaus, kaikki, mikä lopulta on tärkeää. Jos päättelemme jotenkin toisin, olemme harhautuneet."

/244

Ymmärrän, että olet provosoitunut ja ärtynyt. Siitäkin huolimatta en näe noissa lainauksissa vihamielisyyttä. Kirosanatkin tulivat sinulta. Jutun lähtökohta olivat ne omasta halustaan lapsettomat, jotka mielestään elivät jo niin rikasta elämää, etteivät kaivanneet lapsia. 

En ole ärtynyt. En tiedä mistä sait sellaisen kuvan. Ihan niin herkässä mulla ei ole tunnereaktiot koskaan, että tuntemattoman ihmisen mielipide lapsettomista aiheuttaisi ärtymystä. Mielenkiintoa kylläkin.

Mutta tosiaan, jutun lähtökohtana olivat ne lapsettomat jotka kokivat elämänsä olevan rikasta ilman lapsiakin. Kolumnin ideana taas oli kertoa näille lapsettomille, että he ovat väärässä, koska he nyt vain ovat väärässä. Eivät he voi tietää, aikuisvauvoja kun ovat. Vihamielistä ja alentuvaa, ei siitä oikein pääse mihinkään.

/244

Jospa se oli vaikka tuo kirosanojen käyttäminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös se nimenomaan ole itsekästä että MINÄ haluan lapsen niin MINÄHÄN teen sellaisen, ja vieläpä oikein katraan. Lapselta ei kysellä haluaako se syntyä tähän tuhoutuvaan ja pahoinvoivaan maailmaan. Mutta kun MINÄ haluan, että MINUN geenini jatkuvat ja MINÄ saan lasten kautta elämälleni suuremman tarkoituksen.

Lasten vanhempi tekee kuitenkin vuosikymmenien työn huolehtiessaan ja kasvattaessaan lapsista yhteiskunnan kelpo jäseniä, jotka pitävät kansakunnan rattaat pyörimässä, ratkovat ongelmia, tekevät keksintöjä, hoivaavat ja maksavat veronsa ja aikaisempien sukupolvien eläkkeet. Tämä työ kyllä hioo ihmisestä pahimman itsekkyyden.

Velat taas reppureissaavat Nepalissa, golffaavat Espanjassa, särpivät viiniä ja etsivät itseään Nordinin nettikoulussa ja itkevät yleisönosastoilla, miten lapsiperheet vievät kaikki edut.

No nyt on provossa yritystä.

Omassa tuttavapiirissä nuo roolit ovat lipsahtaneet toisinpäin. Perheelliset raahaavat vauvansa lentokoneeseen hyvin nuorena, koska ei jakseta odottaa yhtään enempää sitä ulkomaanmatkaa. Viini tuntuu maistuvan kun mukulat nukkuvat. Nettikoulusta en tiedä onko juuri Nordinin, mutta yllätyksenä on jostain syystä tullut, että töihinpaluu ei välttämättä olekaan niin helppoa vuosien kotonaolon jälkeen. Myös muiden lasten pitämistä tarhassa yhteiskunnan varoin pidin varsin mielenkiintoisena ratkaisuna aikoinaan, kun eräs äiti oli kuitenkin kotona vauvan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taisi osua ja upota kommenteista päätellen.

Nämä osui ja upposi -kommentit ovat niin tylsiä.

Miten lapsettoman sitten pitäisi vastata, ettei olisi mielestäsi osunut ja uponnut? Pitäisikö sanoa että oi suuri guru, olet ihan oikeassa ja olemme täysin sellaisia kuin tämä stereotypiasi väittää? Vaikka se ei olekaan totta. Koska muuten osui ja upposi, jos puolustaa itseään.

Ihmisillä on erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys. Mikään kirjoitus ei koskaan voi saada 100 % kannatusta, ei varsinkaan tämmöinen kärjistävä, ehkä tahallaan loukkaavaksi tarkoitettu artikkeli. Sehän on sitä keskustelua, että ollaan eri mieltä.

Höps. Kolumnistit kirjoittavat aina kärjistäen, se kannattaa ihan ensiksi tiedostaa. Osansa saa vuorollaan mikä mikin ryhmä. Tarkoitus tuskin on loukata, vaan provosoida keskustelua (mikä onnistui, taas kerran).

Mutta se miten reagoi, kertoo aika paljon ihmisestä. Iskeekö välitön puolustusreaktio ja takaisin syyttely. Vai osaako poimia sieltä sen asian, ja tarkastella itseään sen valossa (siis jos nyt jotenkin haluaa itseään peilata kolumniin, jollei halua niin ei sitä loukkaannukaan). Sellainen ihminen osaa poimia sen sanoman sieltä kärjistysten takaa ja todeta, että ehkä kirjoittajalla on joku pointti, josta itse voi sitten rauhallisen varmasti olla joko samaa tai eri mieltä, tai osittain samaa mieltä.

Siksi minusta tuo osui ja upposi on tarkoitettu sellaisille, jotka välittömästi ryntäävät vain puolustamaan omaa kantaansa mitenkään tuomatta esiin, että on lukenut, ymmärtänyt ja jotenkin pohdiskellut, mitä se kolumnisti oikeasti yritti sanoa.

Tästä kommentista huokuu sinun kantasi asiaan, ja se että pidät sitä oikeana kantana. Olet sitä mieltä, että ihminen joka on kolumnin kanssa täysin eri mieltä ja sanoo sen ääneen, ei ole lukenut, ymmärtänyt ja pohdiskellut kolumnin sanomaa. 

Ei tuo kirjoitus niin monimutkainen ollut etteikö sitä normaali ihminen ymmärtäisi ihan ensilukemalla. Ja on ihan oikein että se herättää keskustelua, myös niissä jotka tosiaan ovat asiasta voimakkaasti eri mieltä.

/244

Keskustelu ja täysi sokea puolustusreaktio on ihan eri asia. Opetan työkseni dialogia, se pääsääntöisesti toki soveltuu keskusteluun, mutta voi dialogitaidoilla myös lukea ja mennä esitystavan taakse rakentamaan ymmärrystä, jos haluaa.

Journalismi on yksi ammatti, missä pätee omat lainalaisuutensa. Tekstin tuottamisessa on paljon piilomotiiveja, ja kun oppii niitä esimerkiksi dialogitaitojen kautta tunnistamaan, on paljon helpompi neutraalisti lukea provokatiivista tekstiä.

Mutta miksi tarkoituksellisen provokatiivista mielipidekirjoitusta pitäisi lukea erityisen neutraalisti? Miksi kirjoittaja ei muotoillut tekstiään neutraalisti? 

En minä ainakaan olettaisi, että jos kirjottaisin nettiin tekstin jossa kerron kaikkien lapsellisten olevan itsekkäitä aikuisvauvoja jotka eivät tiedä elämästä mitään, etteikö se herättäisi puolustusreaktioita. Totta kai herättäisi, on selvää että kokonaisen ihmisryhmän leimaaminen toista huonommaksi herättää tunteita. Ja niin sen todellakin kuuluu tehdä.

Mikä olisi sinun mielestäsi oikea tapa reagoida tällaiseen jopa ihmisvihaa sisältävään tekstiin? Etenkin jos sitä pitää aivan täytenä huuhaana?

/244

Ei minulla ole mitään oikeaa tapaa, koska mitään oikeaa tapaa ei ole. Itse vaan en pidä siitä tyylistä, että jos joku sanoo jotain kärjistäen, toinen vastaa siihen kärjistäen. Se ei johda mihinkään muuhun kuin juupas-eipäs-vänkäämiseen. Nythän me emme pääse ko kolumnistin kanssa täällä vauvalla rakentamaan syvällisempää ymmärrystä, mutta jos se mahdollisuus olisi, itse ainakin lähtisin lisäkysymysten kautta purkamaan hänen ajatteluaan, mikä toivottavasti saisi hänet perääntymään kovin kärkkäästä ilmaisusta, ja ehkä lopulta voisimme päätyä ymmärtämään hieman toistemme kantoja.

Silti jos tässä nyt olisi tavoitteena meidän vauvalaisten keskustella tästä asiasta ns rakentavasti, en varmasti ensimmäisenä huutaisi julki omaa pahaa mieltäni, vaan lähestyisin asiaa neutraalimmin.

Tässä se ongelma piileekin. Vihamielisestä mielipidekirjoituksesta on yksinkertaisesti mahdoton rakentaa syvällistä ja pohdiskelevaa keskustelua. Jos minä sanon että sinä olet ihan tyhmä ja minä tiedän sen koska minä nyt vain tiedän, ei keskustelussa päästä puuta pidemmälle vaikka kuinka jauhettaisiin. En nyt tiedä saatko tästä ajatuksesta kiinni. 

Olisi aivan eri asia, jos kolumnin kirjoittaja perustelisi näkemystään edes jotenkin. Mieluiten tietysti tutkimustiedolla. Mutta kyse on 100% hänen omasta mielipiteestään, ei minkäänlaisesta faktatiedosta. Rakentava keskustelu siis tosiaan on sekä mahdotonta että oikeastaan jopa turhaa.

/244

Oletko lukenut sen kolumnin? Ei se minusta ainakaan ollut millään lailla vihamielinen, eikä estä keskustelemasta rakentavasti. Ihan yleismaailmallisia juttuja ja toisaalta omaa kokemusta siinä oli. Ja se oli kolumni, jonka tarkoituskin on lähestyä asiaa henkilökohtaisesta näkökulmasta. 

Luin, ikävä kyllä. Koin sen kyllä vihamielisenä, mutta se on subjektiivinen kokemukseni.

-"Pahoin pelkään, etteivät he (=lapsettomat) tiedä, mistä puhuvat." (Eli elämä ei voi olla rikasta ilman lasta).

-"Se on raakaa leikkiä, kun lapset kasvattavat vanhemmistaan aikuisia."

-"Ilman tosikoitoksia jäämme vajaiksi. Jäämme isoiksi vauvoiksi." (Eli ainut tosikoitos elämässä on se mikä hän sanoo sen olevan.)

-"Jumimme nuoruuteen, siihen kulttuuriseen omituiseen välitilaan, joka keksittiin kai joskus 1950-luvulla, ja jonka keskiössä ovat minä ja minun rentoa elämääni tukevat tarpeeni."

-"Jos ei Pohjoismaisiin turvaverkkoihin uskalla lasta pyöräyttää, vika ei ole Pohjoismaissa." Eli siis hanki, per.kele, lapsia vaikka sossun eläteiksi, kunhan hankit. Tai muuten olet vauva.

-"Sivuun jättäytyminen haiskahtaa itsekkyydeltä. Se on isojen vauvojen ajatuksen pintahaituvia. Se on minä minä minä."

-"Lapsi on tulevaisuuden kirkkain kuva. Lapsi on motivaatio, syy ja tarve. Rakkaus, kaikki, mikä lopulta on tärkeää. Jos päättelemme jotenkin toisin, olemme harhautuneet."

/244

Ymmärrän, että olet provosoitunut ja ärtynyt. Siitäkin huolimatta en näe noissa lainauksissa vihamielisyyttä. Kirosanatkin tulivat sinulta. Jutun lähtökohta olivat ne omasta halustaan lapsettomat, jotka mielestään elivät jo niin rikasta elämää, etteivät kaivanneet lapsia. 

En ole ärtynyt. En tiedä mistä sait sellaisen kuvan. Ihan niin herkässä mulla ei ole tunnereaktiot koskaan, että tuntemattoman ihmisen mielipide lapsettomista aiheuttaisi ärtymystä. Mielenkiintoa kylläkin.

Mutta tosiaan, jutun lähtökohtana olivat ne lapsettomat jotka kokivat elämänsä olevan rikasta ilman lapsiakin. Kolumnin ideana taas oli kertoa näille lapsettomille, että he ovat väärässä, koska he nyt vain ovat väärässä. Eivät he voi tietää, aikuisvauvoja kun ovat. Vihamielistä ja alentuvaa, ei siitä oikein pääse mihinkään.

/244

Jospa se oli vaikka tuo kirosanojen käyttäminen?

Ai. :D Mä käytän kirosanoja muutenkin kuin ärtyneenä. Kuten monet muutkin.

/244

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että, taas sitä projisoidaan lapsettomiin omia epäonnistumisia vanhempina.

Miksi muuten tuomita muita niin kovaäänisesti? 🤷‍♀️

Tuskin kukaan lapsettomia tuomitsee. Ainoa huoli on taloudellinen, eläkejärjestelmämme on rakennettu sen varaan, että tulevat sukupolvet maksavat tulevaisuuden eläkkeet. Jos lapset käyvät vähiin Suomessa, loppuu myös eläkkeiden maksu.

Oikeasti ongelma on se, että nyt vanhenevat suuret ikäluokat eivät aikanaan maksaneet tarpeeksi eläkemaksuja, elävät liian kauan ja ovat lisäksi tyhjentäneet eläkepajatson. 

Toinen ongelma on työn tuottavuuden pieneminen automatisaation ja veroparatiisien kautta, mutta tätä on tietenkin vaikeampi käsitellä. Helpompi vain syyllistää lapsettomia. Niistä teidänkin ihanista tulevaisuuden toivoistanne voi hyvin tulla työttömiä syrjäytyneitä vain, koska työn määrä vähenee.

Miten se vanhemmuus oikein kasvattaa?

Minulla ei ole lapsia, koska ei ole koskaan tullut tunnetta haluta lapsia. Tulen kyllä hyvin toimeen lasten kanssa. 

Herään aamuisin klo 6, valmistan joka päivä tervelleellistä ja monipuolista ruokaa, en ole materialisti, minulla on hyväpalkkainen työ ja voin tehdä töitä myös kotona. Paljon on virtaa ja energiaa touhuta kaikenlaista. Lisäksi olen hyvä organisoimaan, rauhallinen eikä hermot mene pahemmassakaan stressissä. 

Joku oksennusten siivoaminen keskellä yötä menisi suit sait, ja on mennytkin siskon lapsia hoitaessa.  Pärjään todella hyvin vähäisillä yöunilla, joten valvominenkaan ei tuottaisi ongelmia. 

Mitä se vanhemmuus oikein kasvattaa?

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaas miten paljon se oululainen isäkin kehittyi, kun pahoinpiteli lapselleen aivovamman?

Vai eikö se kehitys olekaan automaatti?

Taas kerran perustellaan yksittäisellä, harvoin toteutuvalla esimerkillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä kolumnissa nyt haluttiin selkeästi tuoda esille sitä, että lapsen saaminen muuttaa ihmistä ja yleensä se tapahtuu epäitsekkääseen suuntaan. Poikkeuksiakin on, paljon. On vanhempia, jotka eivät kanna vastuuta lapsistaan, eivätkä kykene ottamaan vastuuta edes itsestään. Tulee mieleen vanhemmat, jotka eivät koskaan edes tapaa omaa lastaan. Paljon huostaanotetaan lapsia vanhempien vastuuttoman käyttäytymisen takia. Ei siis pidä paikkaansa vanhempi= vastuuntuntoisempi= epäitsekkäämpi. Silti, ymmärsin Juntin pointin. Kyllä lapsi kasvattaa, yleensä,paljon. Jos et ole tätä kokenut, voitko sitä kiistää?

Kukaan ei kiistä, etteikö lapsi kasvata. Kiistetään väite, etteikö ilman lapsia voisi kasvaa.

Voi, mutta ei samalla tavalla kuin vanhempana. Valitan.

No ei tietenkään. Kokemus kasvattaa, ja lapsellisilla ihmisillä on eri kokemukset, kuin lapsettomilla.

Mutta väite siitä, että vain vanhempana voit kasvaa vastuulliseksi ja paremmaksi ihmiseksi on yksinkertaisesti vain väärä.

Mutta ei tällaista ole kukaan väittänytkään.