Lue keskustelun säännöt.
Mistä huomaat sen että joku ihminen on keskivertoa tyhmempi?
11.11.2019 |
Siis että on tyhmä? Minkälaisista piirteistä tai asioista?
Kommentit (586)
Mielestäni on aika vähä-älyistä tehdä joidenkin yksittäisten pikkuasioiden, saati omien ennakkoluulojen, perusteella pitkälle meneviä johtopäätöksiä kenenkään älykkyydestä (pahimmat eivät ole edes valmiita muuttamaan omaa ennakkokäsitystään vastakkaisten tosisteiden ilmaantuessa mikä tietenkin kertoo vain heistä itsestään...), mutta tässä yksi melko (ei täysin!) varmaksi havaitsemani merkki: hallitsematon äänenkäyttö. Eli henkilöt jotka mölyävät käyttäen ihan turhaan liikaa ääntä, artikuloivat epäselvästi/oudosti, kailottavat puhelimessa henk. koht. asioita kaikkien kuullen, hokevat suureen ääneen jotain yksinkertaista asiaa, selostavat kahvilassa kaverilleen koiransa ripulikohtausta niin että koko kahvila kuulee jne. Liittynee jotenkin itsetietoisuuden puutteeseen.
Toinen melko varma merkki taas liittyy siihen, mille asioille nauretaan. Esim elokuvissa käy usein niin, että älykäs satiiri, nokkela tilannekomiikka, absurdi huumori ym ei saa salissa aikaan pihahdustakaan ja sitten jokin kömpelö alapäävitsi, lihava ihminen tai röyhtäys saa aikaan äänekästä hohotusta. Jopa silloin kun sitä esim. lihavaa ihmistä ei ole tarkoitettu huumorielementiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän erään aikuisen päälle 40v ihmisen jolla on kaikki nämä hieman yksinkertaisen ihmisen piirteeet, tavat yms. Suuttuu herkästi kun ei ymmärrä. Mutta kun hän alkaa inttämään jostain asiasta ja varsinki suuttuessa hän alkaa puhumaan kirjakieltä, se on todella hämmentävää koska muuten puhuu aina tiettyä murretta. Hän on myös omasta mielestään normaalia fiksumpia ja kaikki muut ihmiset ovat hänen mielestään tyhmiä. En tiiä yrittääkö hän tällä kirjakielellä puhumisella jotenki esittää olevansa fiksumpi vai huimaakohan edes itse tekevänsä näin..itselle tulee ainakin hieman tyhmä olo kun toinen alkaa puhumaan kirjakielellä, jätän inttämisen aina siihen/luovutan..enkä palaa asiaan vaikka myöhemmin tarkistaisin olinko oikeassa ja vaikka olisinkin ollut oikeassa koska hän suuttuis jos todistaisin olleeni oikeassa
Laittaa kaupassa tertun pussiin kun ei ymmärrä että tertussa olevat hedelmät pysyvät kiinni ihan itsekseen.
Eivätkä ymmärrä miksi pitäisi ottaa vihreä biopussi.
Minusta viisaalla ihmisellä on päänsä sisällä monta maailmaa, tyhmällä ainoastaan yksi.
Tyhmä elää tuon yhden maailmansa varassa, ovet ei aukene uusille mielipiteille, ideoille, näkökannoille, mielenkiinnon kohteille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys.
Työssäni olen tekemisissä vuokratyöntekijöiden kanssa, joille välillä annan ohjeita tehdä jotain melko yksinkertaista ja konkreettista hommaa. Viimeisin kokemus yliopisto-opiskelijasta, joka ei oikein saanut työohjeistuksesta kiinni eli konkreettisten asioiden tekeminen vaikeaa (?). Eli ei tavallaan älykkyydestä kiinni, koska henkilö sitten taas jollain toisella osa-alueella älykäs. Voi vaikuttaa se, että kun työympäristö on vieras ja uusi asia, niin ei vaan hahmotu asiat.
Sitten taas joku vähemmän älykäs saattaa päästä helpommin noihin konkreettisiin hommiin kiinni, koska ei "ajattele liikaa".
Toiset ovat vaan käytännön asioissa parempia. Ehkä ne on ainoita asioita jotka pyörii päässä? ”Nyt pitäisi tuulettaa kaikki peitot ja tyynyt, pestä seinät jne...” Kun taas jotain toista evvk, kun pohdiskelee mielummin tähtitieteitä tai muuta vastaavaa.
En näe asiaa noin.
Olen siis tavannut yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat jotenkin liian epäkäytännöllisiä työtehtäviin edellä kuvaamallani tavalla.
Mutta myös älykkäitä henkilöitä, jotka taas ovat älykkäitä eri osa-alueilla, eli sen lisäksi että ovat yliopisto-opiskelijoita, ovat myös tosi hyviä kuvailemissani töissä, oppivat nopeasti jne.
Kellään ei ole kuvailemasi kaltaista asenneongelmaa, että abstraktit asiat olisivat heille ikään kuin kiinnostavampia konkreettisten tehtävien sijaan.
Jossain sosiologisessa tutkimuksessa on todettu, että älykkäitä kiinnostavat kaikenlaiset asiat sen sijaan, että valikoivasti heitä kiinnostaisivat vaikkapa vain abstraktimmat asiat (tai joku kapea siivu).
Se että on yliopisto-opiskelija, ei tosiaankaan kerro mitään älykkyydestä.
Totta kai se kertoo! Tyhmyyttä on väittää muuta.
Se ei kerro, että olisi keskivertoa älykkäämpi (riippuu alasta, esim. teoreettiseen fysiikkaan on turha haavella alle 130 pisteillä)
Mutta näytä mulle yksikin älyllisesti vajaa, joka on ylisopistossa? Edes joku jolla ÄO on alle 90 pojoa.
Yliopistoihin pääsee pääsykokeella ja älykkyys selviää älykkyystestillä. Usein yliopistoon pääsee ihan vaan kävelemällä sisään ilman kokeita. Toki nappasit esimerkiksesi jonkun teoreettisen fysiikan, sehän onkin sama kuin yliopisto ylipäänsä. Et ole älyn jättiläinen itsekään näköjään.
Idioottien on ehkä hankala päästä yliopistoon, mutta se siitä. Suurin osa on keskiverron ympärillä molemmin puolin kuten muustakin väestöstä, vain vasen laita leikkautuu pois.
Alkuperäinenhän, jota kommentoin, väitti että yliopistossa opiskelu ei kerro älystä mitään. Itsekin tässä kirjoitat, että kertoo. Miten oikeastaan kantasi poikkeaa minun kannastani?
Sanoin, että kertoo vähintään keskiverron paikkeilla olevasta älystä. Ja esimerkkinä vain oli teoreettinen fysiikka, jonne ei sadalla pisteellä ole mitään asiaa. Mihinkään yliopistoon ei muuten kävellä vain sisään. On pitänyt osoittaa vähntäänkin hyvää opintomenestystä alalla aikaisemmin (mm. kemia)
Tyhmyydestä muuten mielestäni kertoo viedä keskustelu henkilökohtaiselle tasolle, kuten teet tällaisilla älyäni väheksyvillä nokkeluuksilla.
Voidaan olla varmaanvyjtö mieltä että yliopisto-opiskelijuus rajaa pois suoranaiset vajaaälyiset, esim. ÄO < 70, koska he eivät ole ehkä kyenneet suorittamaan vaadittavia edeltäviä opintoja. Muuta tuskin voidaan. Joku 90 on jo hyvin lähellä keskivertoa ja ihmisjoukkona runsas. Ei estä sisäänpääsyä ja opiskelua jos tahtoa löytyy. Monille aloille kävellään sisään josbon edes välttävä YO-tutkinto. Ei edellytetä hyvää menestystä jollei hae kovasti kilpailluille suosituilla aloille.
Mille 'aloille' on muka päässyt välttävällä yo-tutkinnolla suoraan sisään? Itse olen päässyt 6 eximiallani vain pääsykokeen kautta opiskelemaan. Tietääkseni viime vuosiin asti vain matemaattis-luonnontieteelliseen on voinut päästä pitkän matematiikan eximialla tai laudaturilla ilman pääsykoetta. Ensi vuonna opiskelijavalinta tehdään yo-todistuksen pohjalta, mutta tuskinpa sinne jollain cum lauden todistuksilla kävellään sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neloselta joka keskiviikko ja torstai klo 21:00 - 22:00.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys.
Työssäni olen tekemisissä vuokratyöntekijöiden kanssa, joille välillä annan ohjeita tehdä jotain melko yksinkertaista ja konkreettista hommaa. Viimeisin kokemus yliopisto-opiskelijasta, joka ei oikein saanut työohjeistuksesta kiinni eli konkreettisten asioiden tekeminen vaikeaa (?). Eli ei tavallaan älykkyydestä kiinni, koska henkilö sitten taas jollain toisella osa-alueella älykäs. Voi vaikuttaa se, että kun työympäristö on vieras ja uusi asia, niin ei vaan hahmotu asiat.
Sitten taas joku vähemmän älykäs saattaa päästä helpommin noihin konkreettisiin hommiin kiinni, koska ei "ajattele liikaa".
Toiset ovat vaan käytännön asioissa parempia. Ehkä ne on ainoita asioita jotka pyörii päässä? ”Nyt pitäisi tuulettaa kaikki peitot ja tyynyt, pestä seinät jne...” Kun taas jotain toista evvk, kun pohdiskelee mielummin tähtitieteitä tai muuta vastaavaa.
En näe asiaa noin.
Olen siis tavannut yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat jotenkin liian epäkäytännöllisiä työtehtäviin edellä kuvaamallani tavalla.
Mutta myös älykkäitä henkilöitä, jotka taas ovat älykkäitä eri osa-alueilla, eli sen lisäksi että ovat yliopisto-opiskelijoita, ovat myös tosi hyviä kuvailemissani töissä, oppivat nopeasti jne.
Kellään ei ole kuvailemasi kaltaista asenneongelmaa, että abstraktit asiat olisivat heille ikään kuin kiinnostavampia konkreettisten tehtävien sijaan.
Jossain sosiologisessa tutkimuksessa on todettu, että älykkäitä kiinnostavat kaikenlaiset asiat sen sijaan, että valikoivasti heitä kiinnostaisivat vaikkapa vain abstraktimmat asiat (tai joku kapea siivu).
Se että on yliopisto-opiskelija, ei tosiaankaan kerro mitään älykkyydestä.
Totta kai se kertoo! Tyhmyyttä on väittää muuta.
Se ei kerro, että olisi keskivertoa älykkäämpi (riippuu alasta, esim. teoreettiseen fysiikkaan on turha haavella alle 130 pisteillä)
Mutta näytä mulle yksikin älyllisesti vajaa, joka on ylisopistossa? Edes joku jolla ÄO on alle 90 pojoa.
Yliopistoihin pääsee pääsykokeella ja älykkyys selviää älykkyystestillä. Usein yliopistoon pääsee ihan vaan kävelemällä sisään ilman kokeita. Toki nappasit esimerkiksesi jonkun teoreettisen fysiikan, sehän onkin sama kuin yliopisto ylipäänsä. Et ole älyn jättiläinen itsekään näköjään.
Idioottien on ehkä hankala päästä yliopistoon, mutta se siitä. Suurin osa on keskiverron ympärillä molemmin puolin kuten muustakin väestöstä, vain vasen laita leikkautuu pois.
Alkuperäinenhän, jota kommentoin, väitti että yliopistossa opiskelu ei kerro älystä mitään. Itsekin tässä kirjoitat, että kertoo. Miten oikeastaan kantasi poikkeaa minun kannastani?
Sanoin, että kertoo vähintään keskiverron paikkeilla olevasta älystä. Ja esimerkkinä vain oli teoreettinen fysiikka, jonne ei sadalla pisteellä ole mitään asiaa. Mihinkään yliopistoon ei muuten kävellä vain sisään. On pitänyt osoittaa vähntäänkin hyvää opintomenestystä alalla aikaisemmin (mm. kemia)
Tyhmyydestä muuten mielestäni kertoo viedä keskustelu henkilökohtaiselle tasolle, kuten teet tällaisilla älyäni väheksyvillä nokkeluuksilla.
Voidaan olla varmaanvyjtö mieltä että yliopisto-opiskelijuus rajaa pois suoranaiset vajaaälyiset, esim. ÄO < 70, koska he eivät ole ehkä kyenneet suorittamaan vaadittavia edeltäviä opintoja. Muuta tuskin voidaan. Joku 90 on jo hyvin lähellä keskivertoa ja ihmisjoukkona runsas. Ei estä sisäänpääsyä ja opiskelua jos tahtoa löytyy. Monille aloille kävellään sisään josbon edes välttävä YO-tutkinto. Ei edellytetä hyvää menestystä jollei hae kovasti kilpailluille suosituilla aloille.
Mille 'aloille' on muka päässyt välttävällä yo-tutkinnolla suoraan sisään? Itse olen päässyt 6 eximiallani vain pääsykokeen kautta opiskelemaan. Tietääkseni viime vuosiin asti vain matemaattis-luonnontieteelliseen on voinut päästä pitkän matematiikan eximialla tai laudaturilla ilman pääsykoetta. Ensi vuonna opiskelijavalinta tehdään yo-todistuksen pohjalta, mutta tuskinpa sinne jollain cum lauden todistuksilla kävellään sisään.
Pääsykoe on usein naurettavan helppo, lähinnä vain motivaatiotesti. Jos jaksaa pari kirjaa lukea läpi ja opiskella tärpit vanhojen kokeiden pohjalta ulkoa, se on lähinnä muodollisuus. Ei se vaadi mitään älyä, korkeintaan istumalihaksia. Sellaisille aloille siis, joille ei ole kova tunku ja sitä kautta korkeat sisäänpääsyrajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nojos esim. osaa luetella aurinkokunnan planeettoja, ei tiedä mikä on Kuiperin vyöhyke eikä mikä on Ceres. Ei osaa kertotaulua eikä osaa ratkaista toisen asteen yhtälöä, ei tiedä piin likiarvoa eikä täten osaa laskea ympyrän alaa eikä kehää.
Nämä asiat osaa parhaiten tietokone. Se osaa helposti luetella planeetat ja tehdä nämä laskutoimitukset, ja piin likiarvonkin se tietää varmasti paljon suuremmalla tarkkuudella kuin kukaan ihmisistä. Tämä ei kuitenkaan ole todiste tietokoneen älykkyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Käyttää alkoholia. Ei voi olla kovin älyllä siunattu jos tykkää lamaannuttaa aivosolujaan hermomyrkyllä.
Tutkimusten mukaan päinvastoin, vaikka ei ehkä uskoisi:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/tiede-sen-todistaa-alykkaat-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen ihan testatusti älykäs (työpaikkaa varten testattu) ja teen vaativia hommia joita varten olen opiskellut pitkälle, mutta minua on aika usein kutsuttu tyhmäksi. Nämä kutsujat ovat käytännössä aina olleet sellaisia yksinkertaisia tampioita, joille tekemiseni ja sanomiseni jossain tilanteessa eivät ole heti avautuneet.
Siinä jokaiselle hieman mietittävää.
Tästä keskustelusta huomaa kyllä oikein hyvin, että ihmiset ovat idiootteja. Keskustelun useimmat esimerkit ovat kerrassaan kehnoja ja yksisilmäisiä. Menkää älykkyystesteihin, niin ehken ymmärrätte vajavaisuutenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmät ihmiset keksii toisista valeita ja levittelee niitä. Kateus....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys.
Työssäni olen tekemisissä vuokratyöntekijöiden kanssa, joille välillä annan ohjeita tehdä jotain melko yksinkertaista ja konkreettista hommaa. Viimeisin kokemus yliopisto-opiskelijasta, joka ei oikein saanut työohjeistuksesta kiinni eli konkreettisten asioiden tekeminen vaikeaa (?). Eli ei tavallaan älykkyydestä kiinni, koska henkilö sitten taas jollain toisella osa-alueella älykäs. Voi vaikuttaa se, että kun työympäristö on vieras ja uusi asia, niin ei vaan hahmotu asiat.
Sitten taas joku vähemmän älykäs saattaa päästä helpommin noihin konkreettisiin hommiin kiinni, koska ei "ajattele liikaa".
Toiset ovat vaan käytännön asioissa parempia. Ehkä ne on ainoita asioita jotka pyörii päässä? ”Nyt pitäisi tuulettaa kaikki peitot ja tyynyt, pestä seinät jne...” Kun taas jotain toista evvk, kun pohdiskelee mielummin tähtitieteitä tai muuta vastaavaa.
En näe asiaa noin.
Olen siis tavannut yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat jotenkin liian epäkäytännöllisiä työtehtäviin edellä kuvaamallani tavalla.
Mutta myös älykkäitä henkilöitä, jotka taas ovat älykkäitä eri osa-alueilla, eli sen lisäksi että ovat yliopisto-opiskelijoita, ovat myös tosi hyviä kuvailemissani töissä, oppivat nopeasti jne.
Kellään ei ole kuvailemasi kaltaista asenneongelmaa, että abstraktit asiat olisivat heille ikään kuin kiinnostavampia konkreettisten tehtävien sijaan.
Jossain sosiologisessa tutkimuksessa on todettu, että älykkäitä kiinnostavat kaikenlaiset asiat sen sijaan, että valikoivasti heitä kiinnostaisivat vaikkapa vain abstraktimmat asiat (tai joku kapea siivu).
Se että on yliopisto-opiskelija, ei tosiaankaan kerro mitään älykkyydestä.
Totta kai se kertoo! Tyhmyyttä on väittää muuta.
Se ei kerro, että olisi keskivertoa älykkäämpi (riippuu alasta, esim. teoreettiseen fysiikkaan on turha haavella alle 130 pisteillä)
Mutta näytä mulle yksikin älyllisesti vajaa, joka on ylisopistossa? Edes joku jolla ÄO on alle 90 pojoa.
Yliopistoihin pääsee pääsykokeella ja älykkyys selviää älykkyystestillä. Usein yliopistoon pääsee ihan vaan kävelemällä sisään ilman kokeita. Toki nappasit esimerkiksesi jonkun teoreettisen fysiikan, sehän onkin sama kuin yliopisto ylipäänsä. Et ole älyn jättiläinen itsekään näköjään.
Idioottien on ehkä hankala päästä yliopistoon, mutta se siitä. Suurin osa on keskiverron ympärillä molemmin puolin kuten muustakin väestöstä, vain vasen laita leikkautuu pois.
Alkuperäinenhän, jota kommentoin, väitti että yliopistossa opiskelu ei kerro älystä mitään. Itsekin tässä kirjoitat, että kertoo. Miten oikeastaan kantasi poikkeaa minun kannastani?
Sanoin, että kertoo vähintään keskiverron paikkeilla olevasta älystä. Ja esimerkkinä vain oli teoreettinen fysiikka, jonne ei sadalla pisteellä ole mitään asiaa. Mihinkään yliopistoon ei muuten kävellä vain sisään. On pitänyt osoittaa vähntäänkin hyvää opintomenestystä alalla aikaisemmin (mm. kemia)
Tyhmyydestä muuten mielestäni kertoo viedä keskustelu henkilökohtaiselle tasolle, kuten teet tällaisilla älyäni väheksyvillä nokkeluuksilla.
Voidaan olla varmaanvyjtö mieltä että yliopisto-opiskelijuus rajaa pois suoranaiset vajaaälyiset, esim. ÄO < 70, koska he eivät ole ehkä kyenneet suorittamaan vaadittavia edeltäviä opintoja. Muuta tuskin voidaan. Joku 90 on jo hyvin lähellä keskivertoa ja ihmisjoukkona runsas. Ei estä sisäänpääsyä ja opiskelua jos tahtoa löytyy. Monille aloille kävellään sisään josbon edes välttävä YO-tutkinto. Ei edellytetä hyvää menestystä jollei hae kovasti kilpailluille suosituilla aloille.
Mille 'aloille' on muka päässyt välttävällä yo-tutkinnolla suoraan sisään? Itse olen päässyt 6 eximiallani vain pääsykokeen kautta opiskelemaan. Tietääkseni viime vuosiin asti vain matemaattis-luonnontieteelliseen on voinut päästä pitkän matematiikan eximialla tai laudaturilla ilman pääsykoetta. Ensi vuonna opiskelijavalinta tehdään yo-todistuksen pohjalta, mutta tuskinpa sinne jollain cum lauden todistuksilla kävellään sisään.
Pääsykoe on usein naurettavan helppo, lähinnä vain motivaatiotesti. Jos jaksaa pari kirjaa lukea läpi ja opiskella tärpit vanhojen kokeiden pohjalta ulkoa, se on lähinnä muodollisuus. Ei se vaadi mitään älyä, korkeintaan istumalihaksia. Sellaisille aloille siis, joille ei ole kova tunku ja sitä kautta korkeat sisäänpääsyrajat.
Voisitko jo kertoa niitä mainitsemiasi helppoja aloja? Harvinaisempia kieliä on ollut helppo päästä lukemaan, koska hakijoita on vähän verrattuna esim. englantiin, mutta silloinkin 2/3 pyrkijöistä on jäänyt ilman opiskelupaikkaa. Yleensä yliopistoon pääsee 10-20% hakijoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys.
Työssäni olen tekemisissä vuokratyöntekijöiden kanssa, joille välillä annan ohjeita tehdä jotain melko yksinkertaista ja konkreettista hommaa. Viimeisin kokemus yliopisto-opiskelijasta, joka ei oikein saanut työohjeistuksesta kiinni eli konkreettisten asioiden tekeminen vaikeaa (?). Eli ei tavallaan älykkyydestä kiinni, koska henkilö sitten taas jollain toisella osa-alueella älykäs. Voi vaikuttaa se, että kun työympäristö on vieras ja uusi asia, niin ei vaan hahmotu asiat.
Sitten taas joku vähemmän älykäs saattaa päästä helpommin noihin konkreettisiin hommiin kiinni, koska ei "ajattele liikaa".
Toiset ovat vaan käytännön asioissa parempia. Ehkä ne on ainoita asioita jotka pyörii päässä? ”Nyt pitäisi tuulettaa kaikki peitot ja tyynyt, pestä seinät jne...” Kun taas jotain toista evvk, kun pohdiskelee mielummin tähtitieteitä tai muuta vastaavaa.
En näe asiaa noin.
Olen siis tavannut yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat jotenkin liian epäkäytännöllisiä työtehtäviin edellä kuvaamallani tavalla.
Mutta myös älykkäitä henkilöitä, jotka taas ovat älykkäitä eri osa-alueilla, eli sen lisäksi että ovat yliopisto-opiskelijoita, ovat myös tosi hyviä kuvailemissani töissä, oppivat nopeasti jne.
Kellään ei ole kuvailemasi kaltaista asenneongelmaa, että abstraktit asiat olisivat heille ikään kuin kiinnostavampia konkreettisten tehtävien sijaan.
Jossain sosiologisessa tutkimuksessa on todettu, että älykkäitä kiinnostavat kaikenlaiset asiat sen sijaan, että valikoivasti heitä kiinnostaisivat vaikkapa vain abstraktimmat asiat (tai joku kapea siivu).
Se että on yliopisto-opiskelija, ei tosiaankaan kerro mitään älykkyydestä.
Totta kai se kertoo! Tyhmyyttä on väittää muuta.
Se ei kerro, että olisi keskivertoa älykkäämpi (riippuu alasta, esim. teoreettiseen fysiikkaan on turha haavella alle 130 pisteillä)
Mutta näytä mulle yksikin älyllisesti vajaa, joka on ylisopistossa? Edes joku jolla ÄO on alle 90 pojoa.
Yliopistoihin pääsee pääsykokeella ja älykkyys selviää älykkyystestillä. Usein yliopistoon pääsee ihan vaan kävelemällä sisään ilman kokeita. Toki nappasit esimerkiksesi jonkun teoreettisen fysiikan, sehän onkin sama kuin yliopisto ylipäänsä. Et ole älyn jättiläinen itsekään näköjään.
Idioottien on ehkä hankala päästä yliopistoon, mutta se siitä. Suurin osa on keskiverron ympärillä molemmin puolin kuten muustakin väestöstä, vain vasen laita leikkautuu pois.
Alkuperäinenhän, jota kommentoin, väitti että yliopistossa opiskelu ei kerro älystä mitään. Itsekin tässä kirjoitat, että kertoo. Miten oikeastaan kantasi poikkeaa minun kannastani?
Sanoin, että kertoo vähintään keskiverron paikkeilla olevasta älystä. Ja esimerkkinä vain oli teoreettinen fysiikka, jonne ei sadalla pisteellä ole mitään asiaa. Mihinkään yliopistoon ei muuten kävellä vain sisään. On pitänyt osoittaa vähntäänkin hyvää opintomenestystä alalla aikaisemmin (mm. kemia)
Tyhmyydestä muuten mielestäni kertoo viedä keskustelu henkilökohtaiselle tasolle, kuten teet tällaisilla älyäni väheksyvillä nokkeluuksilla.
Voidaan olla varmaanvyjtö mieltä että yliopisto-opiskelijuus rajaa pois suoranaiset vajaaälyiset, esim. ÄO < 70, koska he eivät ole ehkä kyenneet suorittamaan vaadittavia edeltäviä opintoja. Muuta tuskin voidaan. Joku 90 on jo hyvin lähellä keskivertoa ja ihmisjoukkona runsas. Ei estä sisäänpääsyä ja opiskelua jos tahtoa löytyy. Monille aloille kävellään sisään josbon edes välttävä YO-tutkinto. Ei edellytetä hyvää menestystä jollei hae kovasti kilpailluille suosituilla aloille.
Mille 'aloille' on muka päässyt välttävällä yo-tutkinnolla suoraan sisään? Itse olen päässyt 6 eximiallani vain pääsykokeen kautta opiskelemaan. Tietääkseni viime vuosiin asti vain matemaattis-luonnontieteelliseen on voinut päästä pitkän matematiikan eximialla tai laudaturilla ilman pääsykoetta. Ensi vuonna opiskelijavalinta tehdään yo-todistuksen pohjalta, mutta tuskinpa sinne jollain cum lauden todistuksilla kävellään sisään.
Pääsykoe on usein naurettavan helppo, lähinnä vain motivaatiotesti. Jos jaksaa pari kirjaa lukea läpi ja opiskella tärpit vanhojen kokeiden pohjalta ulkoa, se on lähinnä muodollisuus. Ei se vaadi mitään älyä, korkeintaan istumalihaksia. Sellaisille aloille siis, joille ei ole kova tunku ja sitä kautta korkeat sisäänpääsyrajat.
Sisään pääsee helpommin myös kiintiövalinnoissa ja avoimen yliopiston kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys.
Työssäni olen tekemisissä vuokratyöntekijöiden kanssa, joille välillä annan ohjeita tehdä jotain melko yksinkertaista ja konkreettista hommaa. Viimeisin kokemus yliopisto-opiskelijasta, joka ei oikein saanut työohjeistuksesta kiinni eli konkreettisten asioiden tekeminen vaikeaa (?). Eli ei tavallaan älykkyydestä kiinni, koska henkilö sitten taas jollain toisella osa-alueella älykäs. Voi vaikuttaa se, että kun työympäristö on vieras ja uusi asia, niin ei vaan hahmotu asiat.
Sitten taas joku vähemmän älykäs saattaa päästä helpommin noihin konkreettisiin hommiin kiinni, koska ei "ajattele liikaa".
Toiset ovat vaan käytännön asioissa parempia. Ehkä ne on ainoita asioita jotka pyörii päässä? ”Nyt pitäisi tuulettaa kaikki peitot ja tyynyt, pestä seinät jne...” Kun taas jotain toista evvk, kun pohdiskelee mielummin tähtitieteitä tai muuta vastaavaa.
En näe asiaa noin.
Olen siis tavannut yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat jotenkin liian epäkäytännöllisiä työtehtäviin edellä kuvaamallani tavalla.
Mutta myös älykkäitä henkilöitä, jotka taas ovat älykkäitä eri osa-alueilla, eli sen lisäksi että ovat yliopisto-opiskelijoita, ovat myös tosi hyviä kuvailemissani töissä, oppivat nopeasti jne.
Kellään ei ole kuvailemasi kaltaista asenneongelmaa, että abstraktit asiat olisivat heille ikään kuin kiinnostavampia konkreettisten tehtävien sijaan.
Jossain sosiologisessa tutkimuksessa on todettu, että älykkäitä kiinnostavat kaikenlaiset asiat sen sijaan, että valikoivasti heitä kiinnostaisivat vaikkapa vain abstraktimmat asiat (tai joku kapea siivu).
Se että on yliopisto-opiskelija, ei tosiaankaan kerro mitään älykkyydestä.
Totta kai se kertoo! Tyhmyyttä on väittää muuta.
Se ei kerro, että olisi keskivertoa älykkäämpi (riippuu alasta, esim. teoreettiseen fysiikkaan on turha haavella alle 130 pisteillä)
Mutta näytä mulle yksikin älyllisesti vajaa, joka on ylisopistossa? Edes joku jolla ÄO on alle 90 pojoa.
Yliopistoihin pääsee pääsykokeella ja älykkyys selviää älykkyystestillä. Usein yliopistoon pääsee ihan vaan kävelemällä sisään ilman kokeita. Toki nappasit esimerkiksesi jonkun teoreettisen fysiikan, sehän onkin sama kuin yliopisto ylipäänsä. Et ole älyn jättiläinen itsekään näköjään.
Idioottien on ehkä hankala päästä yliopistoon, mutta se siitä. Suurin osa on keskiverron ympärillä molemmin puolin kuten muustakin väestöstä, vain vasen laita leikkautuu pois.
Alkuperäinenhän, jota kommentoin, väitti että yliopistossa opiskelu ei kerro älystä mitään. Itsekin tässä kirjoitat, että kertoo. Miten oikeastaan kantasi poikkeaa minun kannastani?
Sanoin, että kertoo vähintään keskiverron paikkeilla olevasta älystä. Ja esimerkkinä vain oli teoreettinen fysiikka, jonne ei sadalla pisteellä ole mitään asiaa. Mihinkään yliopistoon ei muuten kävellä vain sisään. On pitänyt osoittaa vähntäänkin hyvää opintomenestystä alalla aikaisemmin (mm. kemia)
Tyhmyydestä muuten mielestäni kertoo viedä keskustelu henkilökohtaiselle tasolle, kuten teet tällaisilla älyäni väheksyvillä nokkeluuksilla.
Voidaan olla varmaanvyjtö mieltä että yliopisto-opiskelijuus rajaa pois suoranaiset vajaaälyiset, esim. ÄO < 70, koska he eivät ole ehkä kyenneet suorittamaan vaadittavia edeltäviä opintoja. Muuta tuskin voidaan. Joku 90 on jo hyvin lähellä keskivertoa ja ihmisjoukkona runsas. Ei estä sisäänpääsyä ja opiskelua jos tahtoa löytyy. Monille aloille kävellään sisään josbon edes välttävä YO-tutkinto. Ei edellytetä hyvää menestystä jollei hae kovasti kilpailluille suosituilla aloille.
Mille 'aloille' on muka päässyt välttävällä yo-tutkinnolla suoraan sisään? Itse olen päässyt 6 eximiallani vain pääsykokeen kautta opiskelemaan. Tietääkseni viime vuosiin asti vain matemaattis-luonnontieteelliseen on voinut päästä pitkän matematiikan eximialla tai laudaturilla ilman pääsykoetta. Ensi vuonna opiskelijavalinta tehdään yo-todistuksen pohjalta, mutta tuskinpa sinne jollain cum lauden todistuksilla kävellään sisään.
Pääsykoe on usein naurettavan helppo, lähinnä vain motivaatiotesti. Jos jaksaa pari kirjaa lukea läpi ja opiskella tärpit vanhojen kokeiden pohjalta ulkoa, se on lähinnä muodollisuus. Ei se vaadi mitään älyä, korkeintaan istumalihaksia. Sellaisille aloille siis, joille ei ole kova tunku ja sitä kautta korkeat sisäänpääsyrajat.
Jäit kiinni mutuilusta. Ei kovin älykästä.
Eivät ota huomioon toisia ihmisiä IHMISINÄ. Syrjäyttävät eivätkä anna tilaa toisille keskusteluissa ja vievät kaiken tilan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys.
Työssäni olen tekemisissä vuokratyöntekijöiden kanssa, joille välillä annan ohjeita tehdä jotain melko yksinkertaista ja konkreettista hommaa. Viimeisin kokemus yliopisto-opiskelijasta, joka ei oikein saanut työohjeistuksesta kiinni eli konkreettisten asioiden tekeminen vaikeaa (?). Eli ei tavallaan älykkyydestä kiinni, koska henkilö sitten taas jollain toisella osa-alueella älykäs. Voi vaikuttaa se, että kun työympäristö on vieras ja uusi asia, niin ei vaan hahmotu asiat.
Sitten taas joku vähemmän älykäs saattaa päästä helpommin noihin konkreettisiin hommiin kiinni, koska ei "ajattele liikaa".
Toiset ovat vaan käytännön asioissa parempia. Ehkä ne on ainoita asioita jotka pyörii päässä? ”Nyt pitäisi tuulettaa kaikki peitot ja tyynyt, pestä seinät jne...” Kun taas jotain toista evvk, kun pohdiskelee mielummin tähtitieteitä tai muuta vastaavaa.
En näe asiaa noin.
Olen siis tavannut yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat jotenkin liian epäkäytännöllisiä työtehtäviin edellä kuvaamallani tavalla.
Mutta myös älykkäitä henkilöitä, jotka taas ovat älykkäitä eri osa-alueilla, eli sen lisäksi että ovat yliopisto-opiskelijoita, ovat myös tosi hyviä kuvailemissani töissä, oppivat nopeasti jne.
Kellään ei ole kuvailemasi kaltaista asenneongelmaa, että abstraktit asiat olisivat heille ikään kuin kiinnostavampia konkreettisten tehtävien sijaan.
Jossain sosiologisessa tutkimuksessa on todettu, että älykkäitä kiinnostavat kaikenlaiset asiat sen sijaan, että valikoivasti heitä kiinnostaisivat vaikkapa vain abstraktimmat asiat (tai joku kapea siivu).
Se että on yliopisto-opiskelija, ei tosiaankaan kerro mitään älykkyydestä.
Totta kai se kertoo! Tyhmyyttä on väittää muuta.
Se ei kerro, että olisi keskivertoa älykkäämpi (riippuu alasta, esim. teoreettiseen fysiikkaan on turha haavella alle 130 pisteillä)
Mutta näytä mulle yksikin älyllisesti vajaa, joka on ylisopistossa? Edes joku jolla ÄO on alle 90 pojoa.
Yliopistoihin pääsee pääsykokeella ja älykkyys selviää älykkyystestillä. Usein yliopistoon pääsee ihan vaan kävelemällä sisään ilman kokeita. Toki nappasit esimerkiksesi jonkun teoreettisen fysiikan, sehän onkin sama kuin yliopisto ylipäänsä. Et ole älyn jättiläinen itsekään näköjään.
Idioottien on ehkä hankala päästä yliopistoon, mutta se siitä. Suurin osa on keskiverron ympärillä molemmin puolin kuten muustakin väestöstä, vain vasen laita leikkautuu pois.
Alkuperäinenhän, jota kommentoin, väitti että yliopistossa opiskelu ei kerro älystä mitään. Itsekin tässä kirjoitat, että kertoo. Miten oikeastaan kantasi poikkeaa minun kannastani?
Sanoin, että kertoo vähintään keskiverron paikkeilla olevasta älystä. Ja esimerkkinä vain oli teoreettinen fysiikka, jonne ei sadalla pisteellä ole mitään asiaa. Mihinkään yliopistoon ei muuten kävellä vain sisään. On pitänyt osoittaa vähntäänkin hyvää opintomenestystä alalla aikaisemmin (mm. kemia)
Tyhmyydestä muuten mielestäni kertoo viedä keskustelu henkilökohtaiselle tasolle, kuten teet tällaisilla älyäni väheksyvillä nokkeluuksilla.
Voidaan olla varmaanvyjtö mieltä että yliopisto-opiskelijuus rajaa pois suoranaiset vajaaälyiset, esim. ÄO < 70, koska he eivät ole ehkä kyenneet suorittamaan vaadittavia edeltäviä opintoja. Muuta tuskin voidaan. Joku 90 on jo hyvin lähellä keskivertoa ja ihmisjoukkona runsas. Ei estä sisäänpääsyä ja opiskelua jos tahtoa löytyy. Monille aloille kävellään sisään josbon edes välttävä YO-tutkinto. Ei edellytetä hyvää menestystä jollei hae kovasti kilpailluille suosituilla aloille.
Mille 'aloille' on muka päässyt välttävällä yo-tutkinnolla suoraan sisään? Itse olen päässyt 6 eximiallani vain pääsykokeen kautta opiskelemaan. Tietääkseni viime vuosiin asti vain matemaattis-luonnontieteelliseen on voinut päästä pitkän matematiikan eximialla tai laudaturilla ilman pääsykoetta. Ensi vuonna opiskelijavalinta tehdään yo-todistuksen pohjalta, mutta tuskinpa sinne jollain cum lauden todistuksilla kävellään sisään.
Pääsykoe on usein naurettavan helppo, lähinnä vain motivaatiotesti. Jos jaksaa pari kirjaa lukea läpi ja opiskella tärpit vanhojen kokeiden pohjalta ulkoa, se on lähinnä muodollisuus. Ei se vaadi mitään älyä, korkeintaan istumalihaksia. Sellaisille aloille siis, joille ei ole kova tunku ja sitä kautta korkeat sisäänpääsyrajat.
Jäit kiinni mutuilusta. Ei kovin älykästä.
Minähän päin vastoin kritisoin tässä mutuilua, että yliopistoon pääsy kertoisi mitään oleellista älykkyydestä. Sellaisesta ei ole mitään näyttöä eikä sille perusteluita, joten asiassa ei ole edes mitään sen enempää aineksia älykkäille väittelyille. Ei se niin mene että voit lonkalta heittää väitteitä ja jos toinen ei niitä voi aukottomasti kumota, sinä olet oikeassa ja älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Tästä keskustelusta huomaa kyllä oikein hyvin, että ihmiset ovat idiootteja. Keskustelun useimmat esimerkit ovat kerrassaan kehnoja ja yksisilmäisiä. Menkää älykkyystesteihin, niin ehken ymmärrätte vajavaisuutenne.
Sori, mutta pakko huomauttaa: ehken = ehkä en. Muuten olen samaa mieltä kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys.
Työssäni olen tekemisissä vuokratyöntekijöiden kanssa, joille välillä annan ohjeita tehdä jotain melko yksinkertaista ja konkreettista hommaa. Viimeisin kokemus yliopisto-opiskelijasta, joka ei oikein saanut työohjeistuksesta kiinni eli konkreettisten asioiden tekeminen vaikeaa (?). Eli ei tavallaan älykkyydestä kiinni, koska henkilö sitten taas jollain toisella osa-alueella älykäs. Voi vaikuttaa se, että kun työympäristö on vieras ja uusi asia, niin ei vaan hahmotu asiat.
Sitten taas joku vähemmän älykäs saattaa päästä helpommin noihin konkreettisiin hommiin kiinni, koska ei "ajattele liikaa".
Toiset ovat vaan käytännön asioissa parempia. Ehkä ne on ainoita asioita jotka pyörii päässä? ”Nyt pitäisi tuulettaa kaikki peitot ja tyynyt, pestä seinät jne...” Kun taas jotain toista evvk, kun pohdiskelee mielummin tähtitieteitä tai muuta vastaavaa.
En näe asiaa noin.
Olen siis tavannut yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat jotenkin liian epäkäytännöllisiä työtehtäviin edellä kuvaamallani tavalla.
Mutta myös älykkäitä henkilöitä, jotka taas ovat älykkäitä eri osa-alueilla, eli sen lisäksi että ovat yliopisto-opiskelijoita, ovat myös tosi hyviä kuvailemissani töissä, oppivat nopeasti jne.
Kellään ei ole kuvailemasi kaltaista asenneongelmaa, että abstraktit asiat olisivat heille ikään kuin kiinnostavampia konkreettisten tehtävien sijaan.
Jossain sosiologisessa tutkimuksessa on todettu, että älykkäitä kiinnostavat kaikenlaiset asiat sen sijaan, että valikoivasti heitä kiinnostaisivat vaikkapa vain abstraktimmat asiat (tai joku kapea siivu).
Se että on yliopisto-opiskelija, ei tosiaankaan kerro mitään älykkyydestä.
Totta kai se kertoo! Tyhmyyttä on väittää muuta.
Se ei kerro, että olisi keskivertoa älykkäämpi (riippuu alasta, esim. teoreettiseen fysiikkaan on turha haavella alle 130 pisteillä)
Mutta näytä mulle yksikin älyllisesti vajaa, joka on ylisopistossa? Edes joku jolla ÄO on alle 90 pojoa.
Yliopistoihin pääsee pääsykokeella ja älykkyys selviää älykkyystestillä. Usein yliopistoon pääsee ihan vaan kävelemällä sisään ilman kokeita. Toki nappasit esimerkiksesi jonkun teoreettisen fysiikan, sehän onkin sama kuin yliopisto ylipäänsä. Et ole älyn jättiläinen itsekään näköjään.
Idioottien on ehkä hankala päästä yliopistoon, mutta se siitä. Suurin osa on keskiverron ympärillä molemmin puolin kuten muustakin väestöstä, vain vasen laita leikkautuu pois.
Alkuperäinenhän, jota kommentoin, väitti että yliopistossa opiskelu ei kerro älystä mitään. Itsekin tässä kirjoitat, että kertoo. Miten oikeastaan kantasi poikkeaa minun kannastani?
Sanoin, että kertoo vähintään keskiverron paikkeilla olevasta älystä. Ja esimerkkinä vain oli teoreettinen fysiikka, jonne ei sadalla pisteellä ole mitään asiaa. Mihinkään yliopistoon ei muuten kävellä vain sisään. On pitänyt osoittaa vähntäänkin hyvää opintomenestystä alalla aikaisemmin (mm. kemia)
Tyhmyydestä muuten mielestäni kertoo viedä keskustelu henkilökohtaiselle tasolle, kuten teet tällaisilla älyäni väheksyvillä nokkeluuksilla.
Voidaan olla varmaanvyjtö mieltä että yliopisto-opiskelijuus rajaa pois suoranaiset vajaaälyiset, esim. ÄO < 70, koska he eivät ole ehkä kyenneet suorittamaan vaadittavia edeltäviä opintoja. Muuta tuskin voidaan. Joku 90 on jo hyvin lähellä keskivertoa ja ihmisjoukkona runsas. Ei estä sisäänpääsyä ja opiskelua jos tahtoa löytyy. Monille aloille kävellään sisään josbon edes välttävä YO-tutkinto. Ei edellytetä hyvää menestystä jollei hae kovasti kilpailluille suosituilla aloille.
Mille 'aloille' on muka päässyt välttävällä yo-tutkinnolla suoraan sisään? Itse olen päässyt 6 eximiallani vain pääsykokeen kautta opiskelemaan. Tietääkseni viime vuosiin asti vain matemaattis-luonnontieteelliseen on voinut päästä pitkän matematiikan eximialla tai laudaturilla ilman pääsykoetta. Ensi vuonna opiskelijavalinta tehdään yo-todistuksen pohjalta, mutta tuskinpa sinne jollain cum lauden todistuksilla kävellään sisään.
Pääsykoe on usein naurettavan helppo, lähinnä vain motivaatiotesti. Jos jaksaa pari kirjaa lukea läpi ja opiskella tärpit vanhojen kokeiden pohjalta ulkoa, se on lähinnä muodollisuus. Ei se vaadi mitään älyä, korkeintaan istumalihaksia. Sellaisille aloille siis, joille ei ole kova tunku ja sitä kautta korkeat sisäänpääsyrajat.
Sisään pääsee helpommin myös kiintiövalinnoissa ja avoimen yliopiston kautta.
Avoimen kautta valituilla pitää useimmiten olla vähintään kiitettävän keskiarvo perus-ja aineopinnoista. Välttämättä kaikilla pääsykokeen kautta sisäänpäässeillä ei sellaista ole eikä tule. Ruotsinkieliset pääsevät tosiaan helpommin sisään kuin suomenkieliset.
Useimmiten älykkäät ovat myös sujuvasti ja hyvällä kieliopilla kirjoittavia. On kuitenkin poikkeuksiakin. Jotkut eivät ole käyneet kouluja ja jaksaneet panostaa, joten oppi vain on jäänyt vähiin. Jos on luistellun koulun jälkeen lopun elämäänsä tehnyt muuta kuin lukenut ja kirjoittanut, mistäpä sen olisi oppinutkaan. Sitten on erikoistapauksia erikoisten joukossa, en osaa selittää miksi, mutta kiistatta huippuälykäs ja muuten täyspäinen ja pärjännyt aikuinen ihminen voi olla kielellisesti hävettävän kömpelö. Ehkä vaan jokin lahjakkuus puuttuu.