Lue keskustelun säännöt.
Mies pilasi isänpäivän
10.11.2019 |
Oltiin eilen lapsen (2,5-vuotias) kanssa käyty ostamassa isänpäiväaamupala-ainekset eli pekonia ja munia ja patonkia ja appelsiinimehua ja suklaapiirakkaa ja kaikkea sellaista hyvää. Tarkoitus oli juhlia isänpäivää. Mutta mies heräsi ja lähti vanhemmilleen, vaikka selvästi näki että oli aamiainen tekeillä ja oli nähnyt jo illalla tietenkin jääkaapissa ja pöydällä ne aamupala-ainekset. Hänen vanhempien asunto on pari viikkoa tyhjillään, koska hänen vanhemmat on lomamatkalla. Mies nousi sängystä ja puki ja sanoi että lähtee vanhempiensa talolle. Eikä ole kuulunut miehestä sen jälkeen. Laitoin viestin, että koska tulet kotiin eikä ole vastannut, vaikka on lukenut sen viestin. Lapsi oli kerhossa tehnyt kortin, jota ei ehtinyt edes antaa isälleen siinä aamulla. Eli mies mieluummin näköjään on isänpäivän vanhempiensa tyhjässä talossa yksin kuin lapsensa kanssa. Söin sitten lapsen kanssa kaksistaan aamupalan, ja lounaskin ehdittiin jo tehdä ja syödä :( . Todella paha mieli lapsen puolesta :( . Edelliset isänpäivät mies on ollut kotona ja ollaan juhlittu eikä meillä ole ollut mitään riitaakaan viime aikoina, niin en keksi miksi hän heti noustuaan vain lähti pois, ei edes kahvia juonut meidän kanssa. Muita, joiden mies lähti pois isänpäiväksi?
Kommentit (404)
HAHA! Ai nainen on luuseri huolehtiessaan jälkikasvustaan, kun mies loikkii velvollisuuksiaan pakoon? Älä selitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lopputulos onkin ollut hyvin huono eikä ap jaksa tai halua enää kommentoida. Myös tunnistaminen voi pelottaa jos jotain tosi erikoista on käynyt.
Jos mies paljastuikin pettäjäksi ap ei halua kymmeniä kommentteja tyyliin mitä minä sanoin.
Mitäpä jos miehesi on ruvennut katumaan sitä, että teki lapset? Tällöin jo normali perheelämä on muistutus tästä virheestä ja isänpäivä on suoranainen veitsenvääntö haavassa. Karkaa sitten pahaa oloaan ja katumustaan omiin oloihinsa, jottei tarvitsisi taas ottaa vuosittaista paistinpannua päin näköä. Toivottavasti olen väärässä, mutta tämäkin on täysin mahdollista.
Pitäähän sitä välillä käydä muitakin lapsia tervehtimässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isänpäivää ei ole ilman lapsia joten hyvä isä kyllä juhlii lastensa kanssa ja ottaa lapset huomioon.
En saanut itsestäni irti eilen sitä, että olisin tänne vielä päivittänyt mitä tässä kävi. Sain täältä joiltakin niin ikäviä vastauksia, että ei tehnyt mieli enää kirjoittaa tänne mitään, koska tiedän saavani taas lisää ikäviä vastauksia. Kuitenkin koska osa tsemppasi niin heidän vuoksi nyt sitten lyhyesti: Mies palasi kuuden aikoihin kotiin, me oltiin lapsen kanssa pois kotoa se iltapäivä, mutta ehdittiin takaisin ennen miehen paluuta koska lapsella oli nälkä ja väsymys niin oli pakko tulla takaisin. Suututti ja suretti miehen käytös ja mies kyllä huomasi sen siinä illalla sitten. Puhuttiin ja sanoi syyksi, että kaikki ahdisti, töissä oli ollut pomon kanssa ongelmia, arki ahdisti, lapsen melu kotona ahdisti ja koki olevansa paskaisä koska kaikki ahdisti ja koska tunsi olevansa paskaisä niin ei pystynyt olemaan kotona isänpäivää. Uskon kyllä että puhui totta, mutta en silti sulata tällaista ollenkaan enkä ole vielä oikein selvittänyt itselleni mitä asiasta ajattelen, suututtaa ja surettaa edelleen. Mies yritti hyvittää käytöstään eilen viemällä meidät ulos syömään ja sellaista, mutta en oikein tiedä.. Osa luottamuksestani häntä kohtaan meni tässä rikki, koska en ymmärrä miksi ei voinut puhua minulle ajoissa ongelmista vaan teki näin. Nyt alan pelkäämään, että näin käy toistekin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos miehesi on ruvennut katumaan sitä, että teki lapset? Tällöin jo normali perheelämä on muistutus tästä virheestä ja isänpäivä on suoranainen veitsenvääntö haavassa. Karkaa sitten pahaa oloaan ja katumustaan omiin oloihinsa, jottei tarvitsisi taas ottaa vuosittaista paistinpannua päin näköä. Toivottavasti olen väärässä, mutta tämäkin on täysin mahdollista.
Tämä tuli mieleeni kieltämättä siinä sunnuntaina, vaikka mies ei ole tuollaista suoraan sanonutkaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
En saanut itsestäni irti eilen sitä, että olisin tänne vielä päivittänyt mitä tässä kävi. Sain täältä joiltakin niin ikäviä vastauksia, että ei tehnyt mieli enää kirjoittaa tänne mitään, koska tiedän saavani taas lisää ikäviä vastauksia. Kuitenkin koska osa tsemppasi niin heidän vuoksi nyt sitten lyhyesti: Mies palasi kuuden aikoihin kotiin, me oltiin lapsen kanssa pois kotoa se iltapäivä, mutta ehdittiin takaisin ennen miehen paluuta koska lapsella oli nälkä ja väsymys niin oli pakko tulla takaisin. Suututti ja suretti miehen käytös ja mies kyllä huomasi sen siinä illalla sitten. Puhuttiin ja sanoi syyksi, että kaikki ahdisti, töissä oli ollut pomon kanssa ongelmia, arki ahdisti, lapsen melu kotona ahdisti ja koki olevansa paskaisä koska kaikki ahdisti ja koska tunsi olevansa paskaisä niin ei pystynyt olemaan kotona isänpäivää. Uskon kyllä että puhui totta, mutta en silti sulata tällaista ollenkaan enkä ole vielä oikein selvittänyt itselleni mitä asiasta ajattelen, suututtaa ja surettaa edelleen. Mies yritti hyvittää käytöstään eilen viemällä meidät ulos syömään ja sellaista, mutta en oikein tiedä.. Osa luottamuksestani häntä kohtaan meni tässä rikki, koska en ymmärrä miksi ei voinut puhua minulle ajoissa ongelmista vaan teki näin. Nyt alan pelkäämään, että näin käy toistekin. Ap
Niin. Ymmarrettavaa tietysti sinansa, etta jos kakkaa kasautuu useammalta suunnalta korkeaksi keoksi, niin joskus vaan ahdistaa. Se on sita aikuisuutta, jota vastuu tuo tullessaan.
MUTTA. Ei ole millaan tasolla oikein vaan tuolla lailla kavella pois tilanteesta. Miehesi itsekas kaytos heijastui nyt suoraan sinuun ja lapseenne.
Aikuinen ihminen kantaa vastuunsa, vaikkei se aina olisikaan hauskaa tai vaikka tuntuisikin, etta ahdistaa. Ja jos ahdistaa vahan kroonisemmin, niin on syyta alkaa miettia etta miten sita ahdistusta saa pienemmaksi, mikali tarpeellista niin ihan ammattilaisen kanssa.
Mutta ei saat*na aikuinen mies vaan tuolla lailla kavele ulos ISANPAIVANA ja jata perhetta hatailemaan koko paivan ajaksi. Eli siina mies on ihan oikeassa, han oli ko. paivana tosiaankin paska isa. Ja paska kumppani sinulle, ap.
Ma olisin ihan h*lvetin v*ttuuntunut tuosta. Eika mulla siis edes ole lapsia.
Vahintaankin tekisin yllamainitun miehelle selvaksi, ja kysyisin viela etta milta hanesta tuntuisi jos mina lahtisin tuosta vaan latkimaan kesken yhteisen paivan. (Vaan eipa se nainen/aiti useinkaan tuosta vaan voi edes lahtea vaikka miten kaatuisi seinat paalle, vetovastuu lapsesta estaa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En saanut itsestäni irti eilen sitä, että olisin tänne vielä päivittänyt mitä tässä kävi. Sain täältä joiltakin niin ikäviä vastauksia, että ei tehnyt mieli enää kirjoittaa tänne mitään, koska tiedän saavani taas lisää ikäviä vastauksia. Kuitenkin koska osa tsemppasi niin heidän vuoksi nyt sitten lyhyesti: Mies palasi kuuden aikoihin kotiin, me oltiin lapsen kanssa pois kotoa se iltapäivä, mutta ehdittiin takaisin ennen miehen paluuta koska lapsella oli nälkä ja väsymys niin oli pakko tulla takaisin. Suututti ja suretti miehen käytös ja mies kyllä huomasi sen siinä illalla sitten. Puhuttiin ja sanoi syyksi, että kaikki ahdisti, töissä oli ollut pomon kanssa ongelmia, arki ahdisti, lapsen melu kotona ahdisti ja koki olevansa paskaisä koska kaikki ahdisti ja koska tunsi olevansa paskaisä niin ei pystynyt olemaan kotona isänpäivää. Uskon kyllä että puhui totta, mutta en silti sulata tällaista ollenkaan enkä ole vielä oikein selvittänyt itselleni mitä asiasta ajattelen, suututtaa ja surettaa edelleen. Mies yritti hyvittää käytöstään eilen viemällä meidät ulos syömään ja sellaista, mutta en oikein tiedä.. Osa luottamuksestani häntä kohtaan meni tässä rikki, koska en ymmärrä miksi ei voinut puhua minulle ajoissa ongelmista vaan teki näin. Nyt alan pelkäämään, että näin käy toistekin. Ap
Jos oikein ahdistaa niin ihminen saattaa käyttäytyä noin. Eikä tarkoita että se oikein tai hyväksyttävää olisi, mutta varsinkin miehille tuo puhuminen on vaikeeta. Kyllä sua saa harmittaa mutta kiukku ja vihaisuus miestä kohtaan ei nyt auta. Heti kun teillä on tilaisuus puhua kunnolla kaksistaan niin istuta mies pöydän ääreen ja kerrot miltä susta tuntuu, ja yhtä tärkeää on kuunnella sitä miestä vaikka kuinka tekisi mieli kuristaa se. Mies on saatava ymmärtämään että vastaisuudessa pahasta olosta puhutaan. Ja anna anteeksi sille, sitten kun sun kiukku laantuu, jos jatkat vihoittelua niin kärsit siitä itse eniten ja lapsikin aistii ettei kaikki oo kunnossa. Tsemppiä teille ja toivon jotta kaikki kääntyy paremmin päin.
Vierailija kirjoitti:
En saanut itsestäni irti eilen sitä, että olisin tänne vielä päivittänyt mitä tässä kävi. Sain täältä joiltakin niin ikäviä vastauksia, että ei tehnyt mieli enää kirjoittaa tänne mitään, koska tiedän saavani taas lisää ikäviä vastauksia. Kuitenkin koska osa tsemppasi niin heidän vuoksi nyt sitten lyhyesti: Mies palasi kuuden aikoihin kotiin, me oltiin lapsen kanssa pois kotoa se iltapäivä, mutta ehdittiin takaisin ennen miehen paluuta koska lapsella oli nälkä ja väsymys niin oli pakko tulla takaisin. Suututti ja suretti miehen käytös ja mies kyllä huomasi sen siinä illalla sitten. Puhuttiin ja sanoi syyksi, että kaikki ahdisti, töissä oli ollut pomon kanssa ongelmia, arki ahdisti, lapsen melu kotona ahdisti ja koki olevansa paskaisä koska kaikki ahdisti ja koska tunsi olevansa paskaisä niin ei pystynyt olemaan kotona isänpäivää. Uskon kyllä että puhui totta, mutta en silti sulata tällaista ollenkaan enkä ole vielä oikein selvittänyt itselleni mitä asiasta ajattelen, suututtaa ja surettaa edelleen. Mies yritti hyvittää käytöstään eilen viemällä meidät ulos syömään ja sellaista, mutta en oikein tiedä.. Osa luottamuksestani häntä kohtaan meni tässä rikki, koska en ymmärrä miksi ei voinut puhua minulle ajoissa ongelmista vaan teki näin. Nyt alan pelkäämään, että näin käy toistekin. Ap
Mies ei vaan oo vielä kasvanut ja kypsynyt isyyteen. Alkanut vaan pikkuhiljaa tajuta, että arki on rankkaa, elämä ei mee niin kuin haluaa ja on vielä joku huollettava. Se on monelle hirveä shokki. Ei mitenkään puolusta käytöstä, mutta silti ymmärrettävää. Tee selväksi, että tämä ei toistu. Hänen ON kasvettava aikuiseksi ja isäksi, koska on sellaisessa tilanteessa nyt, ei kohta, ei joskus, vaan nyt. Työasioista voitte puhua ja miettiä miten sitä taakkaa ja stressiä vähentää, mutta vaikka arjessa joskus tiuskitaan ja väsytään, työongelmat ei saa heijastua lapseen noin rajusti. Puhukaa enemmän. Olkaa kahdestaan enemmän. Laita vaikka väkisin mies tajuamaan että hän ei voi mielensä mukaan tehdä mitä haluaa, koska on nyt vanhempi (tää voi olla yllätys vaikka lapsi olis vähän vanhempikin, ikävä kyllä). Melu kotona voi ärsyttää, mutta laita isä osallistumaan lapsen arkeen enmmän niin saa niitä hyviäkin puolia. Molemmille lapsivapaata.
Tsemppiä, puhukaa ensin, jos ei auta, voit miettiä miten paljon jaksat. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläpä mies oli ensimmäisen isänpäivänsä 350 km päässä vaihtamassa äitinsä autoon talvirenkaita. Anoppi kiristi miestä valittamalla, että hän ei uskalla edes kauppaan ajaa. Ja niitä renkaita ei tietenkään voinut vaihtaa 20 eurolla läheisellä autokorjaamolla tai edes vaihtaa itse, kiukutteli kunnes sai miehen lupaamaan että menee. Uskon että valitsi tarkoituksella isänpäiväviikonlopun koska halusi nähdä että meneekö hän tuoreen perhen oman juhlan edelle jos vain tarpeeksi kiukuttelee. Ja menihän se. Oli toki pahoillaan, mutta en usko että tajuaa ollenkaan mikä symboliarvo tuollaisella on. :(
Olen edelleen sitä mieltä että ap:n miehellä toinen nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut itsestäni irti eilen sitä, että olisin tänne vielä päivittänyt mitä tässä kävi. Sain täältä joiltakin niin ikäviä vastauksia, että ei tehnyt mieli enää kirjoittaa tänne mitään, koska tiedän saavani taas lisää ikäviä vastauksia. Kuitenkin koska osa tsemppasi niin heidän vuoksi nyt sitten lyhyesti: Mies palasi kuuden aikoihin kotiin, me oltiin lapsen kanssa pois kotoa se iltapäivä, mutta ehdittiin takaisin ennen miehen paluuta koska lapsella oli nälkä ja väsymys niin oli pakko tulla takaisin. Suututti ja suretti miehen käytös ja mies kyllä huomasi sen siinä illalla sitten. Puhuttiin ja sanoi syyksi, että kaikki ahdisti, töissä oli ollut pomon kanssa ongelmia, arki ahdisti, lapsen melu kotona ahdisti ja koki olevansa paskaisä koska kaikki ahdisti ja koska tunsi olevansa paskaisä niin ei pystynyt olemaan kotona isänpäivää. Uskon kyllä että puhui totta, mutta en silti sulata tällaista ollenkaan enkä ole vielä oikein selvittänyt itselleni mitä asiasta ajattelen, suututtaa ja surettaa edelleen. Mies yritti hyvittää käytöstään eilen viemällä meidät ulos syömään ja sellaista, mutta en oikein tiedä.. Osa luottamuksestani häntä kohtaan meni tässä rikki, koska en ymmärrä miksi ei voinut puhua minulle ajoissa ongelmista vaan teki näin. Nyt alan pelkäämään, että näin käy toistekin. Ap
Jos oikein ahdistaa niin ihminen saattaa käyttäytyä noin. Eikä tarkoita että se oikein tai hyväksyttävää olisi, mutta varsinkin miehille tuo puhuminen on vaikeeta. Kyllä sua saa harmittaa mutta kiukku ja vihaisuus miestä kohtaan ei nyt auta. Heti kun teillä on tilaisuus puhua kunnolla kaksistaan niin istuta mies pöydän ääreen ja kerrot miltä susta tuntuu, ja yhtä tärkeää on kuunnella sitä miestä vaikka kuinka tekisi mieli kuristaa se. Mies on saatava ymmärtämään että vastaisuudessa pahasta olosta puhutaan. Ja anna anteeksi sille, sitten kun sun kiukku laantuu, jos jatkat vihoittelua niin kärsit siitä itse eniten ja lapsikin aistii ettei kaikki oo kunnossa. Tsemppiä teille ja toivon jotta kaikki kääntyy paremmin päin.
Naisella ei ole velvollisuutta piilottaa kiukkuaan, ja kannatella aikuista miestä ja ymmärtää kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut itsestäni irti eilen sitä, että olisin tänne vielä päivittänyt mitä tässä kävi. Sain täältä joiltakin niin ikäviä vastauksia, että ei tehnyt mieli enää kirjoittaa tänne mitään, koska tiedän saavani taas lisää ikäviä vastauksia. Kuitenkin koska osa tsemppasi niin heidän vuoksi nyt sitten lyhyesti: Mies palasi kuuden aikoihin kotiin, me oltiin lapsen kanssa pois kotoa se iltapäivä, mutta ehdittiin takaisin ennen miehen paluuta koska lapsella oli nälkä ja väsymys niin oli pakko tulla takaisin. Suututti ja suretti miehen käytös ja mies kyllä huomasi sen siinä illalla sitten. Puhuttiin ja sanoi syyksi, että kaikki ahdisti, töissä oli ollut pomon kanssa ongelmia, arki ahdisti, lapsen melu kotona ahdisti ja koki olevansa paskaisä koska kaikki ahdisti ja koska tunsi olevansa paskaisä niin ei pystynyt olemaan kotona isänpäivää. Uskon kyllä että puhui totta, mutta en silti sulata tällaista ollenkaan enkä ole vielä oikein selvittänyt itselleni mitä asiasta ajattelen, suututtaa ja surettaa edelleen. Mies yritti hyvittää käytöstään eilen viemällä meidät ulos syömään ja sellaista, mutta en oikein tiedä.. Osa luottamuksestani häntä kohtaan meni tässä rikki, koska en ymmärrä miksi ei voinut puhua minulle ajoissa ongelmista vaan teki näin. Nyt alan pelkäämään, että näin käy toistekin. Ap
Mies ei vaan oo vielä kasvanut ja kypsynyt isyyteen. Alkanut vaan pikkuhiljaa tajuta, että arki on rankkaa, elämä ei mee niin kuin haluaa ja on vielä joku huollettava. Se on monelle hirveä shokki. Ei mitenkään puolusta käytöstä, mutta silti ymmärrettävää. Tee selväksi, että tämä ei toistu. Hänen ON kasvettava aikuiseksi ja isäksi, koska on sellaisessa tilanteessa nyt, ei kohta, ei joskus, vaan nyt. Työasioista voitte puhua ja miettiä miten sitä taakkaa ja stressiä vähentää, mutta vaikka arjessa joskus tiuskitaan ja väsytään, työongelmat ei saa heijastua lapseen noin rajusti. Puhukaa enemmän. Olkaa kahdestaan enemmän. Laita vaikka väkisin mies tajuamaan että hän ei voi mielensä mukaan tehdä mitä haluaa, koska on nyt vanhempi (tää voi olla yllätys vaikka lapsi olis vähän vanhempikin, ikävä kyllä). Melu kotona voi ärsyttää, mutta laita isä osallistumaan lapsen arkeen enmmän niin saa niitä hyviäkin puolia. Molemmille lapsivapaata.
Tsemppiä, puhukaa ensin, jos ei auta, voit miettiä miten paljon jaksat. <3
Miestä ei saa väkisin tajuamaan asioita. Eikä äidin kuulu olla se fiksu ja aikuinen ja huolehtia vielä mieslapsestakin.
Sinut tietäen tuskin olit paikalla. Luultavasti täällä arvostelit ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut itsestäni irti eilen sitä, että olisin tänne vielä päivittänyt mitä tässä kävi. Sain täältä joiltakin niin ikäviä vastauksia, että ei tehnyt mieli enää kirjoittaa tänne mitään, koska tiedän saavani taas lisää ikäviä vastauksia. Kuitenkin koska osa tsemppasi niin heidän vuoksi nyt sitten lyhyesti: Mies palasi kuuden aikoihin kotiin, me oltiin lapsen kanssa pois kotoa se iltapäivä, mutta ehdittiin takaisin ennen miehen paluuta koska lapsella oli nälkä ja väsymys niin oli pakko tulla takaisin. Suututti ja suretti miehen käytös ja mies kyllä huomasi sen siinä illalla sitten. Puhuttiin ja sanoi syyksi, että kaikki ahdisti, töissä oli ollut pomon kanssa ongelmia, arki ahdisti, lapsen melu kotona ahdisti ja koki olevansa paskaisä koska kaikki ahdisti ja koska tunsi olevansa paskaisä niin ei pystynyt olemaan kotona isänpäivää. Uskon kyllä että puhui totta, mutta en silti sulata tällaista ollenkaan enkä ole vielä oikein selvittänyt itselleni mitä asiasta ajattelen, suututtaa ja surettaa edelleen. Mies yritti hyvittää käytöstään eilen viemällä meidät ulos syömään ja sellaista, mutta en oikein tiedä.. Osa luottamuksestani häntä kohtaan meni tässä rikki, koska en ymmärrä miksi ei voinut puhua minulle ajoissa ongelmista vaan teki näin. Nyt alan pelkäämään, että näin käy toistekin. Ap
Jos oikein ahdistaa niin ihminen saattaa käyttäytyä noin. Eikä tarkoita että se oikein tai hyväksyttävää olisi, mutta varsinkin miehille tuo puhuminen on vaikeeta. Kyllä sua saa harmittaa mutta kiukku ja vihaisuus miestä kohtaan ei nyt auta. Heti kun teillä on tilaisuus puhua kunnolla kaksistaan niin istuta mies pöydän ääreen ja kerrot miltä susta tuntuu, ja yhtä tärkeää on kuunnella sitä miestä vaikka kuinka tekisi mieli kuristaa se. Mies on saatava ymmärtämään että vastaisuudessa pahasta olosta puhutaan. Ja anna anteeksi sille, sitten kun sun kiukku laantuu, jos jatkat vihoittelua niin kärsit siitä itse eniten ja lapsikin aistii ettei kaikki oo kunnossa. Tsemppiä teille ja toivon jotta kaikki kääntyy paremmin päin.
Naisella ei ole velvollisuutta piilottaa kiukkuaan, ja kannatella aikuista miestä ja ymmärtää kaikkea.
Missä mä tuolla noin kirjoitin? Jos yrität tahallaan ärsyttää niin koita tehdä se taitavasti.
Hei, ap, kiitos kun päivitit! Sinulla on ehkä yksi mukavimmista kirjoitustavoista, mitä olen palstalla lukenut. Siksikin toivoin, että palaisit. En vastannut ketjuun aiemmin mitään, eikä vieläkään ole mitään kannattelevaa tai piristävää kerrottavaa, mutta toivon kaikkea hyvää. Minulla ei ole edes mitään ratkaisuja - kertoisin kyllä, jos olisi - mutta kaikkea hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen myös ap että lähdet käymään siellä talolla. Ettei tee itsemurhaa.
Mies lähti meidän ainoalla autolla sinne. Meidän pitäisi mennä lapsen kanssa taksilla, turvaistuinkin on siinä autossa eli pitäisi tilata taksi turvaistuimella. Ja mies luultavasti vain siellä röhnöttää sohvalla ja katsoo telkkaria. Ei tee mieli todellakaan mennä sinne jollain taksilla kyttäämään. En nyt usko mihinkään itsemurhaan. Ap
Törkeää. Mies katsoo isänpäivänä telkkaria, kun sinä raadat niska limassa palstalla levittämässä miesvihaa. Saisi mies hävetä. Palstailu on sentään hyödyllistä ja tuottavaa.
Trolli unohti ketjunsa