Inhosin perinnöttömänä sitä ”samalla viivalla” kaikkien duunarien ja rahasta tiukkaa tekevien kanssa olemista
Koska emme oikeasti ole koskaan olleet samalla viivalla. Minun ei ole koskaan oikeasti tarvinnut miettiä, mihin minulla on varaa, koska rahaa ei vain yksinkertaisesti ole enempää. Minulle se tilanne oli valinta. Valinta siitä, etten myy jo saamaani omaisuutta, vaan odptan perintöä, jotta voin säilyttää omaisuuttani. Ja perinnön tuomin lisätuotoin elää vauraammin ja hankkia sen, minkä haluan.
En ole tottunut olemaan niiden kanssa samalla viivalla, joilla on oikeasti rahasta tiukkaa. Ja siis en olisi muuten esittänyt samalla viivalla olevaa, mutta äiti pakotti. Ei saa kuulemma sanoa, että on perimässä paljon niin siksi nyt ei kannata kuluttaa. (Ettei joudu luopumaan omaisuudesta). Minut tuntevat ihmiset luulivat minua köyhäksi, se hiukan kiusaa.
Kommentit (417)
Siis ap, tarkoitatko sanoa näin:
Olet jo saanut hiukan perintöä. Sen vuoksi käyhäilet, että et voi saada toimeentulotukea.
Tiedät kohta saavasi jätti omaisuuden, jolloin voit huolehtia sen avulla jo nyt saamastasi omaisuudesta.
Kun nyt köyhäilet, et kehtaa kertoa oikeasti köyhä oleville kavereillesi, että sull aon omaisuutta ja kohta tulossa lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä mitään perinnön odottelua. Oma elämä kannattaa elää ihan itse omat asiansa ansaiten. Sitten kun se perintö joskus tulee, niin se tulee. Lisäksi olen miettinyt että hyppäyttäisin sen suoraan lapsilleni. En ihan ymmärrä ap:n ajatusmaailmaa.
Olen myös miettinyt perinnön siirtämistä suoraan lapsilleni.
En taida uskaltaa. Ensinnäkin se saattaa kulua liian helposti hadsaamiseen (varsinkin jo sattuu naimaan jonkun, joka siihe. Innostaa)
Ja toisalta opikeskuaikoi a ja alkuvaiheen työnsaannin haparoinnin aikaan saattaa olla työttömyyttä. Sossun tukia ei saa jos on omaisuutta, eli omaisuuden joutuu käyttämään elämiseen, johon muuten saisi sossurahaa. Eli rahaa kannattaa omistaa vasta, kun elämä on tasoittunut, jotta se ei mene hukkaan.
Samaa mieltä. Lapsista ehkä hiukan näkee sitten isompina, millaisia rahankäyttäjiä ovat. Tuntuisi kurjalta antaa varallisuutta, josta toivoisi lasten hyödyntävän tuotot, jos nämä hassaisivat itse omaisuuden ja kohta olisi taas tulot vajaita sen verran, mitä omaisuuden niitä piti tuottaa. Itse olen asunnon säilyttänyt, jonka sain, sen sijaan alaikäisenä saadut (ja pitkän aikaa sen jälkeenkin) osakkeet ovat menneet. Ne on helpompi myydä :( Ja niiden tuotto tuntuu pieneltä vuokratuloihin nähden.
Ap
Näitä yksinäisiä (ap) riittää. Täällä vaan yksinpuhelua koko aamun. Parempaa huomista sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Siis ap, tarkoitatko sanoa näin:
Olet jo saanut hiukan perintöä. Sen vuoksi käyhäilet, että et voi saada toimeentulotukea.
Tiedät kohta saavasi jätti omaisuuden, jolloin voit huolehtia sen avulla jo nyt saamastasi omaisuudesta.
Kun nyt köyhäilet, et kehtaa kertoa oikeasti köyhä oleville kavereillesi, että sull aon omaisuutta ja kohta tulossa lisää.
Niin, näin kyllä, mutta tähän kieroiluun minut tavallaan pakotti äitini, syyttäen, että minun pitää kieroilla, etten pahoita jonkun mieltä. Koska totta kai jos joku tuosta suuttuisi minulle, niin se satuttaisi minua. Sitä äiti ei ymmärtänyt ollenkaan ja ollut omansa puolella.
Ap
Taas niin sekava ja outo aloitus, mitähän nyt taas mättää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ap, tarkoitatko sanoa näin:
Olet jo saanut hiukan perintöä. Sen vuoksi käyhäilet, että et voi saada toimeentulotukea.
Tiedät kohta saavasi jätti omaisuuden, jolloin voit huolehtia sen avulla jo nyt saamastasi omaisuudesta.
Kun nyt köyhäilet, et kehtaa kertoa oikeasti köyhä oleville kavereillesi, että sull aon omaisuutta ja kohta tulossa lisää.
Niin, näin kyllä, mutta tähän kieroiluun minut tavallaan pakotti äitini, syyttäen, että minun pitää kieroilla, etten pahoita jonkun mieltä. Koska totta kai jos joku tuosta suuttuisi minulle, niin se satuttaisi minua. Sitä äiti ei ymmärtänyt ollenkaan ja ollut omansa puolella.
Ap
Ja siis tarkoitan tuosta, että jos kertoisin, että mulla on omaisuutta ja kohta saamassa lisää, jos joku suuttuisi minulle. Ja siis nyt olen saamassa sen perinnön, eli näen jo hiukan sosiaalisissa tilanteissa, miten se vaikuttaa tunteisiini nyt. En koe tarvetta julistaa asiaa, mutta yhtäkkiä mulla onkin varaa asioihin. Eikä muut tiedä miksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ap, tarkoitatko sanoa näin:
Olet jo saanut hiukan perintöä. Sen vuoksi käyhäilet, että et voi saada toimeentulotukea.
Tiedät kohta saavasi jätti omaisuuden, jolloin voit huolehtia sen avulla jo nyt saamastasi omaisuudesta.
Kun nyt köyhäilet, et kehtaa kertoa oikeasti köyhä oleville kavereillesi, että sull aon omaisuutta ja kohta tulossa lisää.
Niin, näin kyllä, mutta tähän kieroiluun minut tavallaan pakotti äitini, syyttäen, että minun pitää kieroilla, etten pahoita jonkun mieltä. Koska totta kai jos joku tuosta suuttuisi minulle, niin se satuttaisi minua. Sitä äiti ei ymmärtänyt ollenkaan ja ollut omansa puolella.
ApJa siis tarkoitan tuosta, että jos kertoisin, että mulla on omaisuutta ja kohta saamassa lisää, jos joku suuttuisi minulle. Ja siis nyt olen saamassa sen perinnön, eli näen jo hiukan sosiaalisissa tilanteissa, miten se vaikuttaa tunteisiini nyt. En koe tarvetta julistaa asiaa, mutta yhtäkkiä mulla onkin varaa asioihin. Eikä muut tiedä miksi.
Ap
Sen takia koen, että olisi ollut reilumpaa, jos muut tietäisivät miksi mulla on varaa, jos ovat oikeita ystäviäni, olisivat vain iloisia puolestani. Nyt äidin opein kukaan ei edes voi olla, eli en tiedä, ovatko oikeasti minulle kaikkea hyvää toivovia ihmisiä, vai ovatko kateellisia.
Ap
Eli äitini toisinsanoen julisti, että duunarit ja pienituloiset ovat ihmisinä niin pienisieluisia, että automaattisesti loukkaantuvat, jos jollain on parempi tuuri elämässään kuin heillä. Äitini ajatukset ovat jotenkin ihmisarvoa alentavia.
Ap
Kuulostaa kyllä joltain uusrikkaan ongelmalta. Kummallista, että raha tai omaisuus nähdään näin pelottavana asiana.
en oikein ymmärrä Ap:n ongelmaa. Ehkä osa siitä jättiperinnöstä kannattaisi käyttää asian käsittelyyn terapeutin kanssa.
Siis ymmärsinkö oikein, että olet jo 50-vuotias ja koko ikäsi köyhäillyt tulevaa perintöä odotellessa?
Vanhempasi voivat elää vaikka 90-vuotiaiksi, jolloin saisit perinnön noin 70-vuotiaana.
Mikä järki sen vuoksi on ollut 70 vuotta elää köyhästi? Miksi et ole ollut töissä ja kerännyt omaa varallisuutta?
Itse olen nyt 35v ja olen itse kerryttänyt omaa varallisuutta yli 100 000€ omalla työnteolla. En todellakaan ala odottamaan vanhempieni perintöä ja sen vuoksi ”lykkäämään” omaa elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä joltain uusrikkaan ongelmalta. Kummallista, että raha tai omaisuus nähdään näin pelottavana asiana.
en oikein ymmärrä Ap:n ongelmaa. Ehkä osa siitä jättiperinnöstä kannattaisi käyttää asian käsittelyyn terapeutin kanssa.
Niin, se oli äitini mielipide. Hän ei ole rikas, eikä ole koskaan ollutkaan.
Itse en tiennyt, että ihmisiä kohtaan pitäisi olla kiero, että he pitävät sinusta. Mutta luulin, että olemalla aito ja oma itseni tekisin vain tyhmästi, koska äiti siitä varoitti 😔
Mietin vain...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis ymmärsinkö oikein, että olet jo 50-vuotias ja koko ikäsi köyhäillyt tulevaa perintöä odotellessa?
Vanhempasi voivat elää vaikka 90-vuotiaiksi, jolloin saisit perinnön noin 70-vuotiaana.
Mikä järki sen vuoksi on ollut 70 vuotta elää köyhästi? Miksi et ole ollut töissä ja kerännyt omaa varallisuutta?
Itse olen nyt 35v ja olen itse kerryttänyt omaa varallisuutta yli 100 000€ omalla työnteolla. En todellakaan ala odottamaan vanhempieni perintöä ja sen vuoksi ”lykkäämään” omaa elämääni.
Koin, ettei minun ole mitään järkeä kerätä varallisuutta, koska perin kaiken, mitä voisin rahalla ostaa. Mulla kuitenkin oli jo 3-kymppiseksi mennessä oma velaton asunto, kesämökki arvotontilla ja kiinteistö ulkomailla. Niistä vain ei tullut tuottoja kaikista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ymmärsinkö oikein, että olet jo 50-vuotias ja koko ikäsi köyhäillyt tulevaa perintöä odotellessa?
Vanhempasi voivat elää vaikka 90-vuotiaiksi, jolloin saisit perinnön noin 70-vuotiaana.
Mikä järki sen vuoksi on ollut 70 vuotta elää köyhästi? Miksi et ole ollut töissä ja kerännyt omaa varallisuutta?
Itse olen nyt 35v ja olen itse kerryttänyt omaa varallisuutta yli 100 000€ omalla työnteolla. En todellakaan ala odottamaan vanhempieni perintöä ja sen vuoksi ”lykkäämään” omaa elämääni.
Koin, ettei minun ole mitään järkeä kerätä varallisuutta, koska perin kaiken, mitä voisin rahalla ostaa. Mulla kuitenkin oli jo 3-kymppiseksi mennessä oma velaton asunto, kesämökki arvotontilla ja kiinteistö ulkomailla. Niistä vain ei tullut tuottoja kaikista.
Ap
Ja siis en ole ihminen, joka nauttisi itsensä rääkkäämisestä. Mulle parhaiten sopiva elämäntyyli on hienoston.
Ap
Ja en sitä kadukaan, etten ole kerännyt rahaa, vaan olen elämässäni panostanut vapaa-aikaan ja ennemmin kokemuksista nauttimiseen. Nyt mulla sitten sitä rahaakin on, eikä sen saamiseksi ole tarvinnut pistää tikkua ristiin. Se on ihan jees.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis ymmärsinkö oikein, että olet jo 50-vuotias ja koko ikäsi köyhäillyt tulevaa perintöä odotellessa?
Vanhempasi voivat elää vaikka 90-vuotiaiksi, jolloin saisit perinnön noin 70-vuotiaana.
Mikä järki sen vuoksi on ollut 70 vuotta elää köyhästi? Miksi et ole ollut töissä ja kerännyt omaa varallisuutta?
Itse olen nyt 35v ja olen itse kerryttänyt omaa varallisuutta yli 100 000€ omalla työnteolla. En todellakaan ala odottamaan vanhempieni perintöä ja sen vuoksi ”lykkäämään” omaa elämääni.
Paljon järkevämpäähän varakkaan ihmisen on tehdä esim. osa-aikatöitä, kuin säälittävästi rääkätä itseään työn orjana. Enemmän vapaa-aikaa = parempi fiilis!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis ymmärsinkö oikein, että olet jo 50-vuotias ja koko ikäsi köyhäillyt tulevaa perintöä odotellessa?
Vanhempasi voivat elää vaikka 90-vuotiaiksi, jolloin saisit perinnön noin 70-vuotiaana.
Mikä järki sen vuoksi on ollut 70 vuotta elää köyhästi? Miksi et ole ollut töissä ja kerännyt omaa varallisuutta?
Itse olen nyt 35v ja olen itse kerryttänyt omaa varallisuutta yli 100 000€ omalla työnteolla. En todellakaan ala odottamaan vanhempieni perintöä ja sen vuoksi ”lykkäämään” omaa elämääni.
Tuo tuollainen säälittävä itsensä töissä rääkkääminen se nimenomaan on sen oman elämän lykkäämistä. Ei ehdi elää, koska on aina töissä, hyi että.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä mitään perinnön odottelua. Oma elämä kannattaa elää ihan itse omat asiansa ansaiten. Sitten kun se perintö joskus tulee, niin se tulee. Lisäksi olen miettinyt että hyppäyttäisin sen suoraan lapsilleni. En ihan ymmärrä ap:n ajatusmaailmaa.
En minäkään. Mahdollinen tuleva perintö ei muuta sitä, "millä viivalla" olen nyt. Elän nyt omilla tuloillani, säästän pahan päivän varalle ja eläkkeeseen. Jos joskus perintöä saan, menee se tuohon eläkesäästöön.
Mieluummin köyhä kuin vaikeasti mt-ongelmainen on minun valintani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä mitään perinnön odottelua. Oma elämä kannattaa elää ihan itse omat asiansa ansaiten. Sitten kun se perintö joskus tulee, niin se tulee. Lisäksi olen miettinyt että hyppäyttäisin sen suoraan lapsilleni. En ihan ymmärrä ap:n ajatusmaailmaa.
En minäkään. Mahdollinen tuleva perintö ei muuta sitä, "millä viivalla" olen nyt. Elän nyt omilla tuloillani, säästän pahan päivän varalle ja eläkkeeseen. Jos joskus perintöä saan, menee se tuohon eläkesäästöön.
Jos pitää sanoa, että jos joskus perintöä saan, niin kuulostaa sille, ettei olekaan oikeastaan mitään odotettavaa vaikka sen siis saisikin. Tietenkin jos vanhempi on elämänsä aikana sanonut käyttävänsä elämänsä viimeisiin vuosiin hoitomaksujen muodossa 4-500 000 euroa, niin sitten voi tietenkin isommastakin perinnöstä jo olla epävarmuutta. Tai intoillut testamenttaavansa muille kuin lapsilleen. Mutta mihin se muuten menisi?
Ap
Perinnössä on vain se hyvä puoli lottoamiseen verrattuna, että se on paljon varmempi.
Ap