Lue keskustelun säännöt.
Elintason lasku avioeron jälkeen ollut JÄRKYTYS!!
09.11.2019 |
Jälleen heti aamusta ahdistaa asia, joten pakko yrittää avautua. Toivottavasti joku samassa tilanteessa ollut osaisi kommentoida ja/tai auttaa.
Eli asiani lyhyesti on seuraava: erosin vuosi takaperin muutaman vuoden harkinnan jälkeen. Lapset (2) kohta yläkouluiässä. Itse olen keskipalkkainen (opettaja) ja ex-mies IT-alalla. Eli tulo- ja varallisuuserot muutenkin meillä olivat suuret. Jo naimisiin mennessä oli selvää, että teemme avioehdon.
En koskaan olisi arvannut, millainen vaikutus elintasoon avioerolla on ja nyt tämän asian hyväksyminen ottaa todella koville. Tuntuu kuin olisin tippunut kokonaan yhden sosiaaliluokan alaspäin. Ja faktisesti varmaan olenkin. Iso paritaloasunto Pohjois-Helsingissä vaihtui kerrostalokolmioon Itä-Helsingissä ja silti asumiskustannukset ovat aiempaa suuremmat. Rahaa kaikkeen kivaan on todella paljon vähemmän ja koko ajan saa olla laskemassa. Selvää on se, että matkat, joita perheenä teimme on osaltani historiaa. Hyvää on toki se, että ex-mies on varakas ja haluaa lapsille tarjota entisenlaisen elintason, mutta itselle tilanne tekee kyllä kipeää. Huomaan jopa häpeäväni tilannettani ja masentaa kyllä todella paljon. Sekin hävettää, että tällä tiedolla en kyllä varmasti olisi eronnut, vaikka suhde ei kovin kummoinen ollutkaan enää viime vuosina.
Miten muut olette selvinneet vastaavassa tilanteessa? Varmasti kuitenkin meitä on paljon erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla, jossa asumiskustannukset on aivan tolkuttomat.
Kommentit (331)
Näinhän se menee, että paras ostovoima on lapsettomalla parilla (molemmat töissä), sitten tulee lapsiperhe (molemmat töissä) ja perää pitävät sinkut ja yh:t. Erinomainen palkkakin sulaa pieneksi veroprogression vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 5-kymppinen nainen ja asun yksin, eikä ole huollettavia. Bruttopalkkani on 3900 euroa. Se on täysin totta, että elintasoni on paljon vaatimattomampi kuin parisuhteessa olevilla kavereillani. Toisaalta minulta ei puutu mitään muuta kuin se luksus ja huoleton rahankäyttö. Ja onhan tämä varmasti tylsää elämää, niin tututut rouvasihmiset sanovat, että uusi käsilaukku, kylpylälomat, juhlat, ripsihuollot, laadukas shampanja ja illalliset ovat heille henkireikiä tylsästä arjesta.
Vaatekaappini sisältö on paljon tylsempi ja niukempi kuin heillä, kenkiä on ehkä noin viidesosa heihin verrattuna, en harrasta sisustusta tai Thaimaan lomia. Kampaajalla käyn usein, mutta en osta joka kaudeksi uutta vaatetta. Teen itse ruokaa ja harrastukseni ovat kansalaisopiston jumpat, lenkkeily, kirjasto ja uimahalli.
Kerran vuodessa käyn viikon verran patikoimassa jossain päin Eurooppaa ja ehkä viikonloppureissuna joku kaupunkiloma, jos löytyy edulliset lennot ja majoitus. Asuntolainaa on alle vuosi jäljellä, ja sitten minulla on joka kuukausi 600 euroa enemmän käytettävissä eli sitten alan säästää remonttiin ja laitan osan sukanvarteen.
Vierailija kirjoitti:
Olen 5-kymppinen nainen ja asun yksin, eikä ole huollettavia. Bruttopalkkani on 3900 euroa. Se on täysin totta, että elintasoni on paljon vaatimattomampi kuin parisuhteessa olevilla kavereillani. Toisaalta minulta ei puutu mitään muuta kuin se luksus ja huoleton rahankäyttö. Ja onhan tämä varmasti tylsää elämää, niin tututut rouvasihmiset sanovat, että uusi käsilaukku, kylpylälomat, juhlat, ripsihuollot, laadukas shampanja ja illalliset ovat heille henkireikiä tylsästä arjesta.
Vaatekaappini sisältö on paljon tylsempi ja niukempi kuin heillä, kenkiä on ehkä noin viidesosa heihin verrattuna, en harrasta sisustusta tai Thaimaan lomia. Kampaajalla käyn usein, mutta en osta joka kaudeksi uutta vaatetta. Teen itse ruokaa ja harrastukseni ovat kansalaisopiston jumpat, lenkkeily, kirjasto ja uimahalli.
Kerran vuodessa käyn viikon verran patikoimassa jossain päin Eurooppaa ja ehkä viikonloppureissuna joku kaupunkiloma, jos löytyy edulliset lennot ja majoitus. Asuntolainaa on alle vuosi jäljellä, ja sitten minulla on joka kuukausi 600 euroa enemmän käytettävissä eli sitten alan säästää remonttiin ja laitan osan sukanvarteen.
Jos minun bruttopalkkani olisi lähes neljä tonnia, sanoisin kyllä, että melko huolettomasti saisin rahaa käyttää. Tällä hetkellä bruttopalkka 1700. Ja silti ei tarvitse ihan jokaista juustopaketin hintaa kytätä.
Yksin asuvan menoista on minun tapauksessani huomattavan suuri osa, ainakin kolmannes, sellaisia, jotka eivät juuri kasvaisi, vaikka samassa asuisi useampikin maksaja. Asumiskulut, auto, lehdet, vakuutukset, remontit kotitalousvähennyksineen vain mainitakseni.
Mutta . . . . aaah, se vapaus!
Vierailija kirjoitti:
Yksin asuvan menoista on minun tapauksessani huomattavan suuri osa, ainakin kolmannes, sellaisia, jotka eivät juuri kasvaisi, vaikka samassa asuisi useampikin maksaja. Asumiskulut, auto, lehdet, vakuutukset, remontit kotitalousvähennyksineen vain mainitakseni.
Mutta . . . . aaah, se vapaus!
En ymmärrä tuota vapausjuttua. En mä ainakaan koe antaneeni mitään vapautta pois, kun suhteeseen ryhdyin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sua hyvin. En ole eronnut mutta mies on nyt työmatkalla ja olen hoitanut tämän viikon erinäisiä harrastusjuttuja, eilen oli disco johon lapsille (2 kpl myös) käyttörahat ja kuskaukset. Ruokaostokset ym. Rahaa on palannut tällä viikolla ihan järjettömästi bensaan, ruokiin ja lasten juttuihin. Yleensä mies on hoitanut noita enemmän. Itselleni en mitään sinänsä tarvitse mutta lapsille haluaisi kyllä tietyn elintason. Ja yhden henkilön palkalla se on kyllä oikeasti haaste. Keskituloinen olen minäkin, brutto vähän reilu 3000. Ja mies it-alalla, brutto 5000.
Silti en jättäisi eroamatta rahan takia. Mieluummin köyhäilyä kuin eloa huonossa/riitaisassa suhteessa. Kyllä sitä varmasti jotenkin pärjää. Mutta ymmärrän kyllä että elintason lasku voi ottaa monelle koville, jos ei ole tottunut rahojen laskemiseen.
Jaksuhali! 5000 euron netolla on varmasti hankala pärjätä.
Häh? Kirjoittahan sanoo bruttotulojensa olevan vähän reilu 3 000 eur/kk, josta jää käteen karkeasti 2 300 eur/kk. Mistä keksit tuon 5 000 eur neton?
Sittenhän se on vielä enemmän. Akan netto 2300 euroa, ukon netto n. 3000. Plus lapsilisät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap se exä eli it-mies ja fantasioit päässäsi, että vaimo katuu ero laiskasta sohvasankarista :D
Taattua palstaa, mies on aina surkea laiska sohvalla lojuja.
No kyllä ne pikkulapsiaikana jätetyt miehet lähes poikkeuksetta sellaisia ovat. Eihän niitä muuten jätettäisi.
Jaksavat vielä valittaa, että ovat perheellensä pelkkä lompakko, tosin eivät kuitenkaan halua olla vaimo eli palvelija, lastenhoitaja ja lompakko
Kyllä se niin on, että jos mies on hyvä isä ja välittää lapsistaan, ei eroamista tarvitse harkita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se menee, että paras ostovoima on lapsettomalla parilla (molemmat töissä), sitten tulee lapsiperhe (molemmat töissä) ja perää pitävät sinkut ja yh:t. Erinomainen palkkakin sulaa pieneksi veroprogression vuoksi.
Kyllä muuten olisin viiskymppisenä sinkkuäijänä aikas lailla varakkaampi ilman elämäni erehdystä. Se on maksanut minulla ainakin 250 000 euroa.
Itse kitkuttelen rikkaan naisen siivellä, koska olen materialisti. Nautin hyvistä ravintoloista ja matkoista. Lisäksi haluan ylläpitää elintasoa, johon itselläni ei olisi varaa. Toistaiseksi avopuolisoni on kustantanut varsin mutkattomasti kaikki toiveeni, koska tietää ettei itselläni olisi niihin varaa.
Hirvittää ajatellakin, miten sitä sitten taas tottuu köyhäilemään, jos meille tulee ero. En sitten enää välttämättä onnistu saamaan toista rikasta naista, jonka siivellä voisin nauttia näistä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olet opettaja ja valitat elämäsi laadun laskemisesta...
jos et kerta osaa käyttää rahaa niin muuta nyt ekana pienempään ja halvempaa asuntoon kauemmas keskustasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin asuvan menoista on minun tapauksessani huomattavan suuri osa, ainakin kolmannes, sellaisia, jotka eivät juuri kasvaisi, vaikka samassa asuisi useampikin maksaja. Asumiskulut, auto, lehdet, vakuutukset, remontit kotitalousvähennyksineen vain mainitakseni.
Mutta . . . . aaah, se vapaus!
En ymmärrä tuota vapausjuttua. En mä ainakaan koe antaneeni mitään vapautta pois, kun suhteeseen ryhdyin
Riippuu tietenkin suhteesta. En itsekään ryhtynyt parisuhteeseen menettääkseni vapautta. Kuitenkin ajan kuluessa kävi niin, että vapauteni kapeni ja kapeni. Lopulta sain lähes koko ajan pelätä, mistä mies alkaa seuraavasti valittaa. Menoni väheni koko ajan ja miehen vaatimukset lisääntyivät. Nyt olen onnellisessa parisuhteessa ja koen, että minulla on edelleen vapauteni. Minun ei tarvitse pelätä, että toinen alkaa valittaa valinnoistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on miesasiamies, joka on hieman harjoitellut provoilua.
Tunnen naisia jotka ovat oikeasti ap:n kuvaamassa tilanteessa ja yksikään ei haikaile elintasoa vaan ovat onnellisia että erosivat.
Niinpä, taitaa olla. Suomalaiset naiset käyvät kuitenkin koulua ja osaavat lukea ja laskea. Harva toimii tuolla tavalla. Yleensä kyllä erotaan henkisen ta fyysisen väkivallan vuoksi ja päätöksen takana ollaan myös jälkeenpäin. Rikas mies jätti minut, seuraavalla tulot ovat suunnilleen puolet exän tuloista, mutta rahankäyttö on fiksua ja viisasta. Olen nyt tyytyväisempi, nykyään minulla on enemmän suhdetta, me vietämme aikaa yhdessä ja ajattelemme toisiamme. Exä oli aina töissä tai työmatkoilla ja ajatukset siellä.
Ihmettelen aina it-puolen palkkoja, kun järjestelmät tilttaavat töissä jatkuvasti ja tilanteen paranemista saa odottaa ikuisuuden.
Koominen ala, jolla on järkyttävän huonoja ja ylipalkattuja tekijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen aina it-puolen palkkoja, kun järjestelmät tilttaavat töissä jatkuvasti ja tilanteen paranemista saa odottaa ikuisuuden.
Koominen ala, jolla on järkyttävän huonoja ja ylipalkattuja tekijöitä.
Ja tämä liittyy aiheeseen miten?
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen aina it-puolen palkkoja, kun järjestelmät tilttaavat töissä jatkuvasti ja tilanteen paranemista saa odottaa ikuisuuden.
Koominen ala, jolla on järkyttävän huonoja ja ylipalkattuja tekijöitä.
Jos olisit it-alalla töissä, niin tajuaisit, että monessa hommassa korkeita palkkoja maksetaan siksi, että työntekijät joutuvat koko ajan opettelemaan niska limassa uusia asioita. It-alan osaajapuolen työntekijä voi joutua vuodessa opettelemaan saman verran uusia asioita, mitä joku hoitsu tai kiinteistönvälittäjä huuhaa joutuu opettelemaan 10 vuodessa. ( eipä sillä, on it-alallakin omat ketkunsa, käsienheiluttelija tradenomit ja ekonomit jotka on luistelleet luvatta sisään, ilman osaamista)
M/39
Kyllä elintason vaihteluun tottuu nopeasti, ja kyllähän se myös kirpaisee. Silloin pitää kuitenkin myös ajatella, mikä on oikeasti tärkeää?
Huonossa suhteessa ei pidä olla vain rahan takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen aina it-puolen palkkoja, kun järjestelmät tilttaavat töissä jatkuvasti ja tilanteen paranemista saa odottaa ikuisuuden.
Koominen ala, jolla on järkyttävän huonoja ja ylipalkattuja tekijöitä.
Ja tämä liittyy aiheeseen miten?
Luitko aloitusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 5-kymppinen nainen ja asun yksin, eikä ole huollettavia. Bruttopalkkani on 3900 euroa. Se on täysin totta, että elintasoni on paljon vaatimattomampi kuin parisuhteessa olevilla kavereillani. Toisaalta minulta ei puutu mitään muuta kuin se luksus ja huoleton rahankäyttö. Ja onhan tämä varmasti tylsää elämää, niin tututut rouvasihmiset sanovat, että uusi käsilaukku, kylpylälomat, juhlat, ripsihuollot, laadukas shampanja ja illalliset ovat heille henkireikiä tylsästä arjesta.
Vaatekaappini sisältö on paljon tylsempi ja niukempi kuin heillä, kenkiä on ehkä noin viidesosa heihin verrattuna, en harrasta sisustusta tai Thaimaan lomia. Kampaajalla käyn usein, mutta en osta joka kaudeksi uutta vaatetta. Teen itse ruokaa ja harrastukseni ovat kansalaisopiston jumpat, lenkkeily, kirjasto ja uimahalli.
Kerran vuodessa käyn viikon verran patikoimassa jossain päin Eurooppaa ja ehkä viikonloppureissuna joku kaupunkiloma, jos löytyy edulliset lennot ja majoitus. Asuntolainaa on alle vuosi jäljellä, ja sitten minulla on joka kuukausi 600 euroa enemmän käytettävissä eli sitten alan säästää remonttiin ja laitan osan sukanvarteen.
Jos minun bruttopalkkani olisi lähes neljä tonnia, sanoisin kyllä, että melko huolettomasti saisin rahaa käyttää. Tällä hetkellä bruttopalkka 1700. Ja silti ei tarvitse ihan jokaista juustopaketin hintaa kytätä.
Ulkona syöminen on yllättävän kallista, samaten shoppailu, matkustaminen jne.
Ei siihen tarvita kuin muutama kallis ravintolaillallinen viineineen extemporee ystävättärien kanssa per kuukausi ja puhutaan useista sadoista euroista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 5-kymppinen nainen ja asun yksin, eikä ole huollettavia. Bruttopalkkani on 3900 euroa. Se on täysin totta, että elintasoni on paljon vaatimattomampi kuin parisuhteessa olevilla kavereillani. Toisaalta minulta ei puutu mitään muuta kuin se luksus ja huoleton rahankäyttö. Ja onhan tämä varmasti tylsää elämää, niin tututut rouvasihmiset sanovat, että uusi käsilaukku, kylpylälomat, juhlat, ripsihuollot, laadukas shampanja ja illalliset ovat heille henkireikiä tylsästä arjesta.
Vaatekaappini sisältö on paljon tylsempi ja niukempi kuin heillä, kenkiä on ehkä noin viidesosa heihin verrattuna, en harrasta sisustusta tai Thaimaan lomia. Kampaajalla käyn usein, mutta en osta joka kaudeksi uutta vaatetta. Teen itse ruokaa ja harrastukseni ovat kansalaisopiston jumpat, lenkkeily, kirjasto ja uimahalli.
Kerran vuodessa käyn viikon verran patikoimassa jossain päin Eurooppaa ja ehkä viikonloppureissuna joku kaupunkiloma, jos löytyy edulliset lennot ja majoitus. Asuntolainaa on alle vuosi jäljellä, ja sitten minulla on joka kuukausi 600 euroa enemmän käytettävissä eli sitten alan säästää remonttiin ja laitan osan sukanvarteen.
Jos minun bruttopalkkani olisi lähes neljä tonnia, sanoisin kyllä, että melko huolettomasti saisin rahaa käyttää. Tällä hetkellä bruttopalkka 1700. Ja silti ei tarvitse ihan jokaista juustopaketin hintaa kytätä.
Oletko sinä ap? Hän on opettaja, jolla on turvattu ja keskiluokkainen ja -palkkainen ammatti - ei siinä tarvitse ihan jokaista juustopaketin hintaa kytätä. Ap:n brutto tuskin on 1700.
Ja tässä kommentissa lukee, että tuolla brutolla vain luksus puuttuu, mutta silti parisuhteessa olevilla on parempi elintaso
Erosin noin vuosi takaperin avoliitosta, tosin meillä ei yhteisiä lapsia. Toki asumisen tasossa tapahtui eron jälkeen notkahdus. Ei enää ok-taloa, mutta eron myötä pääsin eroon isosta asuntolainasta. Rahaa jää säästöön huomattavasti enemmän kun yhden hengen taloudessa kulut ovat pienet. Ei enää järjettömiä ok-talon lämmityksestä aiheutuneita sähkölaskuja tai kiinteistöveroja. Ruokakauppaan menee nykyään enää murto-osa verrattuna mitä parisuhteessa ollessa.