Elintason lasku avioeron jälkeen ollut JÄRKYTYS!!
Jälleen heti aamusta ahdistaa asia, joten pakko yrittää avautua. Toivottavasti joku samassa tilanteessa ollut osaisi kommentoida ja/tai auttaa.
Eli asiani lyhyesti on seuraava: erosin vuosi takaperin muutaman vuoden harkinnan jälkeen. Lapset (2) kohta yläkouluiässä. Itse olen keskipalkkainen (opettaja) ja ex-mies IT-alalla. Eli tulo- ja varallisuuserot muutenkin meillä olivat suuret. Jo naimisiin mennessä oli selvää, että teemme avioehdon.
En koskaan olisi arvannut, millainen vaikutus elintasoon avioerolla on ja nyt tämän asian hyväksyminen ottaa todella koville. Tuntuu kuin olisin tippunut kokonaan yhden sosiaaliluokan alaspäin. Ja faktisesti varmaan olenkin. Iso paritaloasunto Pohjois-Helsingissä vaihtui kerrostalokolmioon Itä-Helsingissä ja silti asumiskustannukset ovat aiempaa suuremmat. Rahaa kaikkeen kivaan on todella paljon vähemmän ja koko ajan saa olla laskemassa. Selvää on se, että matkat, joita perheenä teimme on osaltani historiaa. Hyvää on toki se, että ex-mies on varakas ja haluaa lapsille tarjota entisenlaisen elintason, mutta itselle tilanne tekee kyllä kipeää. Huomaan jopa häpeäväni tilannettani ja masentaa kyllä todella paljon. Sekin hävettää, että tällä tiedolla en kyllä varmasti olisi eronnut, vaikka suhde ei kovin kummoinen ollutkaan enää viime vuosina.
Miten muut olette selvinneet vastaavassa tilanteessa? Varmasti kuitenkin meitä on paljon erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla, jossa asumiskustannukset on aivan tolkuttomat.
Kommentit (331)
Vierailija kirjoitti:
Minulla on paljon rahaa, muttei naista. En kyllä naista ota, koska sen jälkeen minulla on vähän rahaa. Senkin lompakkaloiset! Minä nautin omaisuudestani ja käyn maksullisissa milloin seksiä haluan. Helppoa ja hauskaa! Tyhmät naiset.
Moni tuntemani mies toimii noin. Et ole mitenkään ainutlaatuinen.
Vierailija kirjoitti:
Meitä on niin moneen junaan. Katselin exäni tulotieja alkuviikosta yli 100 000 tienaavien listalta ja ajattelin, että mieluummin syön nuudeleita lähiön kerrostalossa mukavan miehen kanssa kuin gourmet-ruokaa hienossa ravintolassa exän kanssa.
Mutta sen verran elintaso kiinnosti, että päätiti stalkata hänen tulonsa?
Ammatinvalintakysymys tuo tulojen määräytyminen on. Jos olet "kutsumusammatissasi", se ei haitanne.
Jossakin vaiheessa pankkialalla työskennellessäni kuulin, että luottojen myöntämisessä ja seurannassa on huomattu, että opettajat elävät aika usein yli varojensa eli ostavat tuloihinsa nähden älyttömän isoja asuntoja, jotta näyttävät varakkaammilta ja pitkien lomien aikana pitää olla pihat ja uima-altaatkin viimeisen päälle. Jostakin syystä Turun seudulla näkyi tämä ilmiö erityisesti. Siis pankkien riskianalyyseissä tämä otettiin huomioon. Nykytilannetta en tiedä.
Ehkä ainakin matematiikan opettajat osaavat laskea.
Minulla elintaso suorastaan romahti, mutta se on ollut jotenkin mitättömän tuntuinen tekijä siihen henkisen hyvinvointiin minkä saavutin. Parisuhteessa ei ollut väkivaltaa, puoliso oli hyvä isä ja hyvä ystävä minulle. Mutta parisuhteen ilmapiiri oli ahdistava eikä antanut minulle tilaa olla oma itseni.
Puolen miljoonan euron asunto vaihtui 21m2 yksiöön, koska muuta en siihen hätään saanut sillä olen opiskelija. Minulla on myös kaksi lasta. Opintorahat ovat suunnilleen lopussa, joten nostan lainaa ja teen töitä minkä vain kerkeän. En silti stressaa, koska tuleva ammattini työllistää minut idioottivarmasti hyväpalkkaiseen työhön. Koskaan en elämässäni ole euroja laskenut, mutta nyt sekin on pitänyt opetella.
Olenpa silti onnellisempi kuin koskaan. Rahaa on ollut aina niin paljon että tiedän ettei se tee onnelliseksi. Puolet viikosta me iltaisin levitetään lasten kanssa siskonpeti ja ihmetellään tätä seikkailua :)
Miksi aina puhutaan elintasosta? Miksi elämisen taso ei kiinnosta?
Historiassa on ollut naisia jotka eivät ole voineet edes haaveilla erosta ja vapaudesta, omista tuloista. On jouduttu kestämään ties mitä. Olisit onnellinen että voit valita.
Käytä järkeä ja mielikuvitusta niin pärjäät vähemmälläkin. On parempi että lapsilla on kaksi hyvää ja rauhallista kotia kuin yksi jossa ilmapiiri mättää.
Ja on järjenvastainen ajatus että tulot eivät erotessa pienenisi. Mutta se on vain rahaa. Mitä sait tilalle? Oletko onnellisempi kaiken kaikkiaan?
Vierailija kirjoitti:
Kumma juttu, minun elintasoni nousi kun yksin muutin. Ukolle joutu ruuat sun muut nokan eteen järjestään, kaikki mitä tuli niin myös meni. Nyt on jopa hieman jäänyt säästöön.
Sama täällä. Mies elätti minulla itsensä ja perheensä. Tienasi hyvin, mutta käytti kaiken itseensä. En vaan tajunnut sitä, luulin että meillä oli yhteinen talous. Eron jälkeen sain säästöön tonnin kuussa, toki pistin talouden tiukille, kun en mikään hirveän hyvätuloinen ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on paljon rahaa, muttei naista. En kyllä naista ota, koska sen jälkeen minulla on vähän rahaa. Senkin lompakkaloiset! Minä nautin omaisuudestani ja käyn maksullisissa milloin seksiä haluan. Helppoa ja hauskaa! Tyhmät naiset.
Moni tuntemani mies toimii noin. Et ole mitenkään ainutlaatuinen.
Minulla on paljon rahaa eikä miestä. Käytän rahani muuhun kuin maksullisiin miehiin.
Vierailija kirjoitti:
Pahin tilanne on, kun elää yli varojensa vain siksi, että pitää näyttää ulospäin. Kukaan ei ole tiettävästi kuollut siihen, että myöntää rehellisesti itselleen ja muille, että olen nyt erilaisella elämän tasolla kuin ennen. Ja käyttäytyy sen mukaan.
Lapset on yllättävää kyllä tässä paljon sopeutuvaisempia kuin aikuiset. Ovat siis omalla tavallaan myös viisaampia kuin aikuistet.
hip hei hullu!
Lapset ovat aikuisista TÄYSIN riippuvaisia.
Ei sillä että pentu tarvitsee emoa säilyäkseen hengissä ole mitään tekimistä VIISAUDEN kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jossakin vaiheessa pankkialalla työskennellessäni kuulin, että luottojen myöntämisessä ja seurannassa on huomattu, että opettajat elävät aika usein yli varojensa eli ostavat tuloihinsa nähden älyttömän isoja asuntoja, jotta näyttävät varakkaammilta ja pitkien lomien aikana pitää olla pihat ja uima-altaatkin viimeisen päälle. Jostakin syystä Turun seudulla näkyi tämä ilmiö erityisesti. Siis pankkien riskianalyyseissä tämä otettiin huomioon. Nykytilannetta en tiedä.
Ehkä ainakin matematiikan opettajat osaavat laskea.
Tunnen useita miespuolisia sinkkuopettajia luma-aineista ja ovat kuin viestisi vastakohtia :D asuvat melko vaatimattomasti koulun lähellä tai helppojen kulkuyhteyksien päässä ja ainoa mihin menee rahaa on tekniikka ja pizza-online
Vierailija kirjoitti:
Ihme, että tämä ketju on elänyt näinkin kauan. Joskus kun aloitin ketjun, jossa kerroin, että julkisen sektorin naisten elintason mahdollistaa hyväpalkkainen mies, se tyrmättiin välittömästi! Olen itse opettaja eikä puolisonole isotuloinen, joten aloittajan ongelmaa ei ole, kun rahalla ei ole voinut koskaan mällätä. Tiedän ja tunnen toki monia tapauksia lähipiirissä, jossa puolison tulot mahdollistavat matkustelun, omakotitalon jne. Puolison valinnassa myös hänen vanhemmillaan ja näiden omaisuudella on merkitystä. Tuleeko perittyä metsää, kesämökkiä, osakkeita jne. Lika barn leker best, sanonta pitää paikkansa tässäkin.
No et ole ainakaan ruotsinkielenopettaja, best kirjotetaan äällä ei eellä.
Näistä ruokkomaksuista kysyisin, että eikö suomessa niinku täällä ruotsissa, ulosmitata viimestään vaikka eläkkeestä?
Elikkä kannatais maksaa ajallaan.
Provoksi paljastui heti siinä vaiheessa, kun asunto oli "pakko vaihtaa" Itä-Helsinkiin. Itse asuin isossa rivariasunnossa Pohjois-Helsingissä yksinhuoltajana. En olisi muuttanut ikinä itään oli rahatilanne mikä hyvänsä. Sitä paitsi kahden lapsen kanssa voisi asua myös vuokralla Kalasatamassa tai Jätkäsaaressa asumistuen turvin.
Mene uusiin naimisiin niin sillä asia hoituu. Tai lapset isälleen kirjoille, niin isä hoitaa isommat kustannukset. Näet heitä sitten vuoroviikoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on nolo. Kyllä naisen pitää tulla toimeen omillaan ja ällöttää lukea miten täällä kehuskellaan miehen isoilla tuloilla. Sitten kun tulee ero niin itketään kun rahat ei riitä. Kannattaisiko rakentaa se oma elämä niin että ei tipu korkealta kun koko elämä on toisen ihmisen varassa. Kai olette vielä näitä jotka töissäkin kehuu miten tuli taas ostettua jotain kallista? Tietenkin unohdetaan mainita että miehen isot tulot mahdollisti senkin.
Juuri näin. Jotkut täällä paljastaa rehellisesti olevansa miehen kanssa rahasta ja statuksen vuoksi. Pointsit rehellisyydestä kyllä tässä. Luulenpa näitä olevan aika paljonkin, jos vain rehellisesti asia myönnettäisiin.
No minun kohdallani ei ollut kyse statuksesta, vaan siitä että halusin lasteni isän kykenevän tarjoamaan perheelleen tietyn elintason. Voisin itse olla suhteessa pienempituloisen kanssa kyllä, mutta lapsia en haluaisi sellaisen kanssa hankkia.
163
Tyypillinen tilanne naisella.
Pariudutaan ylöspäin jotta saataisiin korkeampi elintaso, ja sitten alkaakin harmittaa.
Nyt vain kuntosalille ja kampaajalle, niin voit alkaa metsästämään uutta elintason nostajaa. Muista katsoa koulutus ja ammatti deittiprofiileissa ensimmäisinä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on nolo. Kyllä naisen pitää tulla toimeen omillaan ja ällöttää lukea miten täällä kehuskellaan miehen isoilla tuloilla. Sitten kun tulee ero niin itketään kun rahat ei riitä. Kannattaisiko rakentaa se oma elämä niin että ei tipu korkealta kun koko elämä on toisen ihmisen varassa. Kai olette vielä näitä jotka töissäkin kehuu miten tuli taas ostettua jotain kallista? Tietenkin unohdetaan mainita että miehen isot tulot mahdollisti senkin.
Juuri näin. Jotkut täällä paljastaa rehellisesti olevansa miehen kanssa rahasta ja statuksen vuoksi. Pointsit rehellisyydestä kyllä tässä. Luulenpa näitä olevan aika paljonkin, jos vain rehellisesti asia myönnettäisiin.
No minun kohdallani ei ollut kyse statuksesta, vaan siitä että halusin lasteni isän kykenevän tarjoamaan perheelleen tietyn elintason. Voisin itse olla suhteessa pienempituloisen kanssa kyllä, mutta lapsia en haluaisi sellaisen kanssa hankkia.
163
Miksi se olisi isän vastuulla tarjota tietty elintaso? Etkö itse koe siitä mitään vastuuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä valitsin tarkoituksella varakkaan miehen. Opiskelin tekniikkaa amk:ssa (taktiikkaa tämäkin, en oikeasti pitänyt alasta) ja pääsin lopulta työpaikkaan, jossa kaikki kollegat olivat hyväpalkkaisia. Tunnustan: viettelin kollegani, ja hyvin nopeasti ostimme jo oman yhteisen asunnon, hankimme lapset, komean auton ja jättäydyin kotirouvaksi, joka oli ollut unelmani pikkutytöstä asti. Viime vuonna meille valmistui ensimmäinen oma okt. Enhän minä suoraan sanottuna pidä mieheni ulkonäöstä ja persoonasta, mutta raha ratkaisee ja se että saan toteuttaa suurinta unelmaani eli äitiyttä huoletta.
Ja tämä ei ole provo. Jos perheessä on lapsia ja miehellä hyvä palkka, kannattaa ehdottomasti pysyä yhdessä. Varakas perhe on lapselle vakaampi kasvuympäristö mitä köyhä. Raha tuo onnen.
Ymmärrän hyvin. Minä menin naimisiin opiskelukaverin kanssa, jonka ennakoin pääsevän pitkälle. Pidin kyllä hänen seurastaan ja seksikin on hyvää, mutta suurta rakastumista en koskaan kokenut. Olen erittäin tyytyväinen valintaani. Nyt 35-vuotiaana hän tienaa 15 000€/kk, joten voimme matkustaa ja asua aivan kuten huvittaa. Oma palkkani on hieman reilut 4000€/kk, mutta sen voin käyttää melkeinpä pelkästään omiin sijoituksiini ja menoihini. Olen kuitenkin harkinnut kotirouvaksi jäämistä. Avioehtoa meillä ei ole, joten avioeron tullessakaan en jäisi puille paljaille.
Tykkään elämästämme erittäin paljon.
Tässä kaksi harvinaisen rehellistä kirjoitusta naisilta.
nainen voi aina ottaa jonkun reppanan hyvätuloisen nörtin itselleen, kunhan. ei muistuta suonorsua ja käyttää push-uppeja vrt Maisamme
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se totta, eä omaisuus sitoo ja pitää monia parisuhteita koossa. Mutta eihän tätä ole tapana sanoa ja lausua ääneen, kun haluaan korosaa ja painottaa yksilön omia valintoja ja pääöksiä riippumata muista.
Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon ihmiset selittävät asioita pois.
- ”ero on väärin lasten kodin rikkomisen vuoksi” => todellinen syy oma häpeä avioerosta
- ”erosin koska arvostan itseäni niin paljon” => erosin, koska halusin olla vapaaTms
Paljon. Ihan tutkitusti ihminen on toimija, ei ajattelija, joka menee eteenpäin pääasiassa intuitiolla. Järjen tehtävä on lähinnä keksiä jälkeenpäin selitykset, jotka menevät ihmiselle itselleen läpi.
Pahin tilanne on, kun elää yli varojensa vain siksi, että pitää näyttää ulospäin. Kukaan ei ole tiettävästi kuollut siihen, että myöntää rehellisesti itselleen ja muille, että olen nyt erilaisella elämän tasolla kuin ennen. Ja käyttäytyy sen mukaan.
Lapset on yllättävää kyllä tässä paljon sopeutuvaisempia kuin aikuiset. Ovat siis omalla tavallaan myös viisaampia kuin aikuistet.