Lue keskustelun säännöt.
Haaveileeko kukaan mies vanhanaikaisesta ja aika nöyrästä naisesta?
Emmy
08.11.2019 |
Haaveileeko kukaan mies nykyään enää vanhanaikaisesta, perinteisestä naisesta, jolla on myös konservatiiviset arvot ja on luonteeltaan aika nöyrä. Alistuvakin, jos niin tarvitaan. Toisaalta osaa ja saa sanoia mielipiteensä, ei siis ole mikään tossukka. Mitään väkivaltaa en nyt tarkoita, mutta nainen hoitaa lapset ja kodin täysin, antaa miehelleen mahdollisuuden tehdä yrittäjänä työtä siten kuin mies katsoo parhaaksi ( nainen siis tukee miehensä onnistumista uralla) ja mies saa myös harrastaa liikuntaa ihan vapaasti. Jos vaimolla on jotain omia menoja esim. viikonloppuisin, niin ei vaadi miestä (lasten isä) hoitamaan lapsia vaan antaa miehen palautua esim. liikunnalla rankasta työviikosta, Sen sijaan että vaatisi olemaan lasten kanssa koko päivän. Vastavuoroisesti mies elättää naisen, antaa puolisonsa myös opiskella ja kehittää itseään jos vaimo niin haluaa. Nainen kuuntelee miehensä huolia ja ajatuksia sekä tukee ja kannustaa uralla ja tekee ruoat miehen toiveiden mukaan. Toisaalta mies sitten myös toimii vaimonsa kuuntelijana ja hyvänä ystävänä, rakastajana sekä vie vaimoaan joskus "treffeille" jne. Ainoa mistä nainen on luopunut, on hänen akateemista koulutustaan vastaava ura. Nainen on halunnut kuunnella miehensä toiveita ja olla perhettä sekä miestä varten kiireisimpinä elämän ruuhkavuosina.
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vapaamielisyydestä seuraa vastareaktio. Luultavasti seuraava askel on ap.n kuvailema visio.
Ei, paluuta ei ole, ja vain idiootti haaveilee tällaisesta, mies tai nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko alottaijan kaltaisia naisia vielä olemassa? :D
Mä voisin olla miehelle aloittajan kaltainen ja olisinkin jos se haluis lapsia mun kanssa mutta kun ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse haaveilla kirjoitti:
Täytyy todeta, että onneksi ei tarvitse enää haaveilla. Oma vaimoni on nimittäin kokolailla aloitusviestissä kuvaillun kaltainen. Hän ei kuitenkaan missään määrin ole mikään kynnysmatto ja on yksi vahvimmista ihmisistä, jonka olen koskaan tavannut. Hän vain sattuu nauttimaan perinteisistä arvoista ja kotiin sekä perheeseen liittyvistä askareista. Hänellä on myös erittäin vahva hoivavietti ja paljon rakkautta jaettavana ympärilleen.
Itse taas olen korkeasti koulutettu, riskinotosta nauttiva ja erittäin kunnianhimoinen "uraohjus". Tämä on johtanut siihen, että teen pitkää päivää osakkaaana kasvuyrityksessä. Minulla ei ole minkäänlaista hoivaviettiä ja olen tiedostanut asian jo pitkään. Siksi aikanaan olikin selvää, että puolisolla olisi hyvä hyvä olla tuo ominaisuus, sillä lapsia tuskin olisin koskaan hankkinut ilman vaimoni kaltaista ihmistä.
Parisuhteemme toimii erinomaisesti, sillä kumpikin meistä pääsee toimimaan omilla vahvuuksillaan. Koska vaimoni panostaa enemmän kotiin ja perheeseen, olen jo vuosia sitten avannut vaimolleni sijoitustilin. Näin hänen ei tarvitse murehtia eläkekertymästään tai taloudellisesta tilanteestaan. Tili on hänen nimissään ja hän voi koska tahansa tehdä sillä mitä haluaa. Tosin hänkin on huomannut, että oikein sijoitettu varallisuus kerryttää niin paljon korkoa korolle vuosien aikana, että lypsävän lehmän tappamisessa ei olisi mitään järkeä.
Vaimoni päätti myös juuri 10 vuoden työuran jälkeen vaihtaa alaa (äitiysloman jälkeen vanha työ ei enää houkutellut yhtään) ja lähti opiskelemaan huonosti palkattua kutsumusalaansa. Tuin häntä tässä päätöksessä täysin, koska näen kuinka onnelliseksi se hänet tekee. Oma panostukseni työuraani myös mahdollistaa tämän taloudellisesti, vaikka nyt käytettävissä ovatkin vain omat tuloni.
Vaimolleni raha tai ura eivät ole koskaan olleet merkittäviä asioita. Perhe, hyvinvointi ja onnellisuus taas ovat. Hän ei koe jäävänsä mistään paitsi. Vaimoni on päinvastoin monesti todennut elävänsä nyt unelmaansa.
Tällaisiakin naisia siis vielä on.
Jos puoliso on kotona, on ihan oikein että rahat jaetaan reilusti. Jos olisitte palkanneet lastenhoitajan vaimon työvuosiksi, olisitte molemmat maksaneet palkkaa hoitajalle, sinä puolet ja vaimo puolet. Voit ihan yksinkertaisesti tosiaan laskea mitä se olisi tullut maksamaan, kaikki nämä vuodet, ja puolet siitä kuuluu vaimolle ilman että jotenkin annat siihen suostumuksen "avaamalla sijoitustilin". Ne on vaimosi rahoja mitä sille nyt mielestäsi auliisti lahjoitit.
Mielestäni en ole vaimolleni mitään lahjoittanut tai almuja auliisti jakanut. Koska olemme tasavertaisia kumppaneita, käytin vain omia vahvuuksia hänen hyväkseen. Ihan kuten hän tekee minun hyväkseni pitämällä huolta kodista ja perheestä.
Olen opiskellut ja harjoittanut sijoittamista useita vuosia jo ennen vaimoni tapaamista. Tässä suhteessa voidaan sanoa, että vaimoni ei olisi koskaan avannut sijoitustiliä omatoimisesti, enkä minä hankkinut lapsia ilman häntä. Me molemmat siis hyödyimme toistemme kiinnostuksenkohteista.
Olemme molemmat erittäin tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen, eikä kumpikaan koe jakaneensa almuja toiselle.
No kai se olisi raha-asiansa jotenkin joutunut hoitamaan yksinkin? Eikä vaimosi kuulosta miltään erikoistapaukselta, on aika tavallista että naiselle jää enemmän kotihommaa, ja monet tykkäävät jäädä lapsivuosiksi kotiin. Mutta tämä "mies tuo leivän"-ajatus on niin kivikautinen. Se että vaimo tekee lastenhoitohommat vapauttaa sut työmarkkinoille, joten et tosiaan ole joku perheen ylin, nöyrän vaimon isä, joka tuo kassillisen rahaa ja määrää miten sitä käytetään, (mikä vaikuttaisi olevan apn ihanne). Sun palkasta automaattisesti osa on vaimon silloin kun se on se lastenhoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse haaveilla kirjoitti:
Täytyy todeta, että onneksi ei tarvitse enää haaveilla. Oma vaimoni on nimittäin kokolailla aloitusviestissä kuvaillun kaltainen. Hän ei kuitenkaan missään määrin ole mikään kynnysmatto ja on yksi vahvimmista ihmisistä, jonka olen koskaan tavannut. Hän vain sattuu nauttimaan perinteisistä arvoista ja kotiin sekä perheeseen liittyvistä askareista. Hänellä on myös erittäin vahva hoivavietti ja paljon rakkautta jaettavana ympärilleen.
Itse taas olen korkeasti koulutettu, riskinotosta nauttiva ja erittäin kunnianhimoinen "uraohjus". Tämä on johtanut siihen, että teen pitkää päivää osakkaaana kasvuyrityksessä. Minulla ei ole minkäänlaista hoivaviettiä ja olen tiedostanut asian jo pitkään. Siksi aikanaan olikin selvää, että puolisolla olisi hyvä hyvä olla tuo ominaisuus, sillä lapsia tuskin olisin koskaan hankkinut ilman vaimoni kaltaista ihmistä.
Parisuhteemme toimii erinomaisesti, sillä kumpikin meistä pääsee toimimaan omilla vahvuuksillaan. Koska vaimoni panostaa enemmän kotiin ja perheeseen, olen jo vuosia sitten avannut vaimolleni sijoitustilin. Näin hänen ei tarvitse murehtia eläkekertymästään tai taloudellisesta tilanteestaan. Tili on hänen nimissään ja hän voi koska tahansa tehdä sillä mitä haluaa. Tosin hänkin on huomannut, että oikein sijoitettu varallisuus kerryttää niin paljon korkoa korolle vuosien aikana, että lypsävän lehmän tappamisessa ei olisi mitään järkeä.
Vaimoni päätti myös juuri 10 vuoden työuran jälkeen vaihtaa alaa (äitiysloman jälkeen vanha työ ei enää houkutellut yhtään) ja lähti opiskelemaan huonosti palkattua kutsumusalaansa. Tuin häntä tässä päätöksessä täysin, koska näen kuinka onnelliseksi se hänet tekee. Oma panostukseni työuraani myös mahdollistaa tämän taloudellisesti, vaikka nyt käytettävissä ovatkin vain omat tuloni.
Vaimolleni raha tai ura eivät ole koskaan olleet merkittäviä asioita. Perhe, hyvinvointi ja onnellisuus taas ovat. Hän ei koe jäävänsä mistään paitsi. Vaimoni on päinvastoin monesti todennut elävänsä nyt unelmaansa.
Tällaisiakin naisia siis vielä on.
Varsinainen lapanen tuo vaimosi. Mietin vain mitä yhteistä teillä oikein on ja mistä keskustelette esimerkiksi iltaisin... Vai riittääkö se sinulle että on reikä mihin lykkiä. Välitätkö itse ollenkaan lapsistasi?
Tämä on kyllä ihan hyvä pointti, minä olen se joka kirjoitti että minulla on sentyyppinen mies jota ap halajaa.
Mieheni kanssa keskutelemme usein politiikasta , josta meillä on samat mielipiteet. Olemme poliittisilta mielipiteiltämme edistyneitä ja vapaamielisiä. Suhteemme todellinen sisältö lienee salaisuus monille. Keskustelemme asioista joista olemme samaa mieltä. Emme keskustele esim suhteemme tilasta, tai muusta mistä mies voi kokea syyllistyvänsä / olonsa uhatuksi. Mies aidosti haluaa että olen onnellinen ja minun tulee myös näyttää se että hän tekee minut onnelliseksi. Miehen kritisointi vain tuottaa pahaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse haaveilla kirjoitti:
Täytyy todeta, että onneksi ei tarvitse enää haaveilla. Oma vaimoni on nimittäin kokolailla aloitusviestissä kuvaillun kaltainen. Hän ei kuitenkaan missään määrin ole mikään kynnysmatto ja on yksi vahvimmista ihmisistä, jonka olen koskaan tavannut. Hän vain sattuu nauttimaan perinteisistä arvoista ja kotiin sekä perheeseen liittyvistä askareista. Hänellä on myös erittäin vahva hoivavietti ja paljon rakkautta jaettavana ympärilleen.
Itse taas olen korkeasti koulutettu, riskinotosta nauttiva ja erittäin kunnianhimoinen "uraohjus". Tämä on johtanut siihen, että teen pitkää päivää osakkaaana kasvuyrityksessä. Minulla ei ole minkäänlaista hoivaviettiä ja olen tiedostanut asian jo pitkään. Siksi aikanaan olikin selvää, että puolisolla olisi hyvä hyvä olla tuo ominaisuus, sillä lapsia tuskin olisin koskaan hankkinut ilman vaimoni kaltaista ihmistä.
Parisuhteemme toimii erinomaisesti, sillä kumpikin meistä pääsee toimimaan omilla vahvuuksillaan. Koska vaimoni panostaa enemmän kotiin ja perheeseen, olen jo vuosia sitten avannut vaimolleni sijoitustilin. Näin hänen ei tarvitse murehtia eläkekertymästään tai taloudellisesta tilanteestaan. Tili on hänen nimissään ja hän voi koska tahansa tehdä sillä mitä haluaa. Tosin hänkin on huomannut, että oikein sijoitettu varallisuus kerryttää niin paljon korkoa korolle vuosien aikana, että lypsävän lehmän tappamisessa ei olisi mitään järkeä.
Vaimoni päätti myös juuri 10 vuoden työuran jälkeen vaihtaa alaa (äitiysloman jälkeen vanha työ ei enää houkutellut yhtään) ja lähti opiskelemaan huonosti palkattua kutsumusalaansa. Tuin häntä tässä päätöksessä täysin, koska näen kuinka onnelliseksi se hänet tekee. Oma panostukseni työuraani myös mahdollistaa tämän taloudellisesti, vaikka nyt käytettävissä ovatkin vain omat tuloni.
Vaimolleni raha tai ura eivät ole koskaan olleet merkittäviä asioita. Perhe, hyvinvointi ja onnellisuus taas ovat. Hän ei koe jäävänsä mistään paitsi. Vaimoni on päinvastoin monesti todennut elävänsä nyt unelmaansa.
Tällaisiakin naisia siis vielä on.
Varsinainen lapanen tuo vaimosi. Mietin vain mitä yhteistä teillä oikein on ja mistä keskustelette esimerkiksi iltaisin... Vai riittääkö se sinulle että on reikä mihin lykkiä. Välitätkö itse ollenkaan lapsistasi?
Itse en häntä minään lapasena näe. Sinulla on tietysti oikeus mielipiteeseesi.
Koska perus arvomaailmamme on hyvin samanlainen, pystymme keskustelemaan lähes aiheesta kuin aiheesta. Eilisiltana puhuimme mm. maailmanpolitiikasta ja suomen poliittisen kentän murroksesta.
Aika räikeän yleistyksen vedit reikään liittyen. En tiedä millaisina alkukantaisina otuksina miehiä oikein pidät, mutta minulle tuo aspekti ei ole ollut koskaan pääroolissa kumppania valitessa. Tekeekö naisen valinta keskittyä kotiin ja perheeseen hänestä mielestäsi huonomman ihmisen?
Tottakai välitän lapsistani erittäin paljon ja olen läsnä heidän elämässään. Hoivaajaksi minusta ei vain ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki aikuiset miehet. Elämä on tuollaisen naisen kanssa helppoa ja onnellista
mies51v
En minä tuollaista alistuvaa naista haluaisi vaan tasavertaisen kumppanin. Mutt sen sijaan toivoisin että naiseni ei olisi Kiukkufeministi tai vihreiden, vasureiden tai SDP:n kannattaja ja äänestäjä. Naiset menee piloille noilla arvoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nöyrä vaimo tuo tossut ja sitten tulee piiskaa! Sitten nöyrä nainen heitetään hankeen pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki aikuiset miehet. Elämä on tuollaisen naisen kanssa helppoa ja onnellista
mies51v
Ei kuule, ikävystyisit kuoliaaksi. Etkö halua että puolisossa on vähän tulta? Mä en ainakaan katselis machoa miestä, enkä nössöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Jos vaimolla on jotain omia menoja esim. viikonloppuisin, niin ei vaadi miestä (lasten isä) hoitamaan lapsia vaan antaa miehen palautua esim. liikunnalla rankasta työviikosta"
Eli kuka ne lapset hoitaa, kun äiti on menoissaan ja isä palautuu liikunnalla rankasta työviikosta?
Meillä ainakin lastenhoitaja hoitaa tarvittaessa. Mieheni on varakas ja minulla saattaa olla viikonloppuna hevosen kanssa kisareissu. Silloin tulee hoitaja kotiin että mies pääsee salille yms.
Ei unelmoi. Itse ainakin unelmoin tasavertaisesta, älykkäästä kumppanista, joka on myös koulutettu ja hyvätuloinen. Ja sellaisen sainkin. Tuntuisi myös henkisesti raskaalta olla yksin vastuussa perheen toimeentulosta.
Nykyaikana kodinhoito ei ole pelkästään naisen vastuulla, ja teknologia on lisäksi tehnyt siitä helppoa, siksi en arvostaisi ihmistä, joka haluaa vain oleilla kotona "hoitaakseen kotia".
Next.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikki me miehet, siis jostain syystä nyt ja vielä vapaana olevat miehet, haaveilevat
kunnollisesta naisesta.Jos vaikka onkin jostain syystä nyt sinkku, eronnut tai leski, lähes jokainen mies haluaa naisen joka ei ole "patja" nyt ja ei ole koskaan ollutkaan.
Vaikka miten eletään suvaitsevaista ja vapaata aikaa, mies arvostaa naista, joka ei ryhdy kevein perustein sänkyjuttuihin. Tämä on niitä ykkösjuttuja, joita mies arvostaa, etsiessään kumppania.
Jos nainen vaikuttaa ns. kevytkenkäiseltä, miten mies voi luottaa naiseen, jos suhteesta tulisi vakituine, pysyvä. Onhan niitä naisia, jotka pikkujouluissa ja muissakin tilaisuuksissa "avautuva" hyvin herkästi muille miehille, vaikka ovat naimissa, avoliitossa, tai vakituisessa suhteessa.
Näitä tapauksia olen nähnyt, liikaakin.
Ulkonäöllä on tiettyä merkitystä, mutta pysyvään suhteeseen naista etsivä mies, kiinnittää huomioita paljon enemmän muihin asioihin. Ja vaikeaa, todella vaikeaa, on löytää hyviä naisia kumppaniksi, loppuelämän kulkuun.
Mies 51, leski.
Puhut vähän, mutta niin asiaa.. ja niitä hyviä naisia sit ei oikeen osaa edes tarpeeksi arvostaa aina.😉
Vierailija kirjoitti:
Onko alottaijan kaltaisia naisia vielä olemassa? :D
No toivottavasti, pienellä tvistillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet hankkinut kalliin akateemisen koulutuksen ja jättäytynyt kotiin. Miksi ihmeessä? Miksi edes kouluttauduit? Heitit myös omat tulosi ja eläkkeesi menemään.
Juu kaikki muu kelpaa, kunhan ei joudu elättämään toista.
Ei tarvitse haaveilla kirjoitti:
Täytyy todeta, että onneksi ei tarvitse enää haaveilla. Oma vaimoni on nimittäin kokolailla aloitusviestissä kuvaillun kaltainen. Hän ei kuitenkaan missään määrin ole mikään kynnysmatto ja on yksi vahvimmista ihmisistä, jonka olen koskaan tavannut. Hän vain sattuu nauttimaan perinteisistä arvoista ja kotiin sekä perheeseen liittyvistä askareista. Hänellä on myös erittäin vahva hoivavietti ja paljon rakkautta jaettavana ympärilleen.
Itse taas olen korkeasti koulutettu, riskinotosta nauttiva ja erittäin kunnianhimoinen "uraohjus". Tämä on johtanut siihen, että teen pitkää päivää osakkaaana kasvuyrityksessä. Minulla ei ole minkäänlaista hoivaviettiä ja olen tiedostanut asian jo pitkään. Siksi aikanaan olikin selvää, että puolisolla olisi hyvä hyvä olla tuo ominaisuus, sillä lapsia tuskin olisin koskaan hankkinut ilman vaimoni kaltaista ihmistä.
Parisuhteemme toimii erinomaisesti, sillä kumpikin meistä pääsee toimimaan omilla vahvuuksillaan. Koska vaimoni panostaa enemmän kotiin ja perheeseen, olen jo vuosia sitten avannut vaimolleni sijoitustilin. Näin hänen ei tarvitse murehtia eläkekertymästään tai taloudellisesta tilanteestaan. Tili on hänen nimissään ja hän voi koska tahansa tehdä sillä mitä haluaa. Tosin hänkin on huomannut, että oikein sijoitettu varallisuus kerryttää niin paljon korkoa korolle vuosien aikana, että lypsävän lehmän tappamisessa ei olisi mitään järkeä.
Vaimoni päätti myös juuri 10 vuoden työuran jälkeen vaihtaa alaa (äitiysloman jälkeen vanha työ ei enää houkutellut yhtään) ja lähti opiskelemaan huonosti palkattua kutsumusalaansa. Tuin häntä tässä päätöksessä täysin, koska näen kuinka onnelliseksi se hänet tekee. Oma panostukseni työuraani myös mahdollistaa tämän taloudellisesti, vaikka nyt käytettävissä ovatkin vain omat tuloni.
Vaimolleni raha tai ura eivät ole koskaan olleet merkittäviä asioita. Perhe, hyvinvointi ja onnellisuus taas ovat. Hän ei koe jäävänsä mistään paitsi. Vaimoni on päinvastoin monesti todennut elävänsä nyt unelmaansa.
Tällaisiakin naisia siis vielä on.
Onneksi olkoon, hyvän naisen olet löytäny.( muista arvostaa sitä.)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki aikuiset miehet. Elämä on tuollaisen naisen kanssa helppoa ja onnellista
mies51v
Onhan se, kunhan sinulla on tilipussi kunnossa.
On ihan ihmeellistä, että tällaisesta haaveilevat kantasuomalaiset miehet irvailevat konservatiivisille lähi-itäläisille.
Tietysti vastustus on vaan pyrkimys vallata itselle paremmat apajat. Mutta silti! Milloin ymmärrätte itse, että olette kateellisia niiden maiden sortavasta ilmapiiristä, jossa naisten yleisesti kuuluu olla tuossa asemassa? Eikä mitään vikinää, että te antaisitte naisen kouluttautua eikä olisi pakko pitää tiettyä vaatekappaletta. Samaa hallitsemista ja piilotettua vallankäyttöä se on silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse haaveilla kirjoitti:
Täytyy todeta, että onneksi ei tarvitse enää haaveilla. Oma vaimoni on nimittäin kokolailla aloitusviestissä kuvaillun kaltainen. Hän ei kuitenkaan missään määrin ole mikään kynnysmatto ja on yksi vahvimmista ihmisistä, jonka olen koskaan tavannut. Hän vain sattuu nauttimaan perinteisistä arvoista ja kotiin sekä perheeseen liittyvistä askareista. Hänellä on myös erittäin vahva hoivavietti ja paljon rakkautta jaettavana ympärilleen.
Itse taas olen korkeasti koulutettu, riskinotosta nauttiva ja erittäin kunnianhimoinen "uraohjus". Tämä on johtanut siihen, että teen pitkää päivää osakkaaana kasvuyrityksessä. Minulla ei ole minkäänlaista hoivaviettiä ja olen tiedostanut asian jo pitkään. Siksi aikanaan olikin selvää, että puolisolla olisi hyvä hyvä olla tuo ominaisuus, sillä lapsia tuskin olisin koskaan hankkinut ilman vaimoni kaltaista ihmistä.
Parisuhteemme toimii erinomaisesti, sillä kumpikin meistä pääsee toimimaan omilla vahvuuksillaan. Koska vaimoni panostaa enemmän kotiin ja perheeseen, olen jo vuosia sitten avannut vaimolleni sijoitustilin. Näin hänen ei tarvitse murehtia eläkekertymästään tai taloudellisesta tilanteestaan. Tili on hänen nimissään ja hän voi koska tahansa tehdä sillä mitä haluaa. Tosin hänkin on huomannut, että oikein sijoitettu varallisuus kerryttää niin paljon korkoa korolle vuosien aikana, että lypsävän lehmän tappamisessa ei olisi mitään järkeä.
Vaimoni päätti myös juuri 10 vuoden työuran jälkeen vaihtaa alaa (äitiysloman jälkeen vanha työ ei enää houkutellut yhtään) ja lähti opiskelemaan huonosti palkattua kutsumusalaansa. Tuin häntä tässä päätöksessä täysin, koska näen kuinka onnelliseksi se hänet tekee. Oma panostukseni työuraani myös mahdollistaa tämän taloudellisesti, vaikka nyt käytettävissä ovatkin vain omat tuloni.
Vaimolleni raha tai ura eivät ole koskaan olleet merkittäviä asioita. Perhe, hyvinvointi ja onnellisuus taas ovat. Hän ei koe jäävänsä mistään paitsi. Vaimoni on päinvastoin monesti todennut elävänsä nyt unelmaansa.
Tällaisiakin naisia siis vielä on.
Jos puoliso on kotona, on ihan oikein että rahat jaetaan reilusti. Jos olisitte palkanneet lastenhoitajan vaimon työvuosiksi, olisitte molemmat maksaneet palkkaa hoitajalle, sinä puolet ja vaimo puolet. Voit ihan yksinkertaisesti tosiaan laskea mitä se olisi tullut maksamaan, kaikki nämä vuodet, ja puolet siitä kuuluu vaimolle ilman että jotenkin annat siihen suostumuksen "avaamalla sijoitustilin". Ne on vaimosi rahoja mitä sille nyt mielestäsi auliisti lahjoitit.
Mielestäni en ole vaimolleni mitään lahjoittanut tai almuja auliisti jakanut. Koska olemme tasavertaisia kumppaneita, käytin vain omia vahvuuksia hänen hyväkseen. Ihan kuten hän tekee minun hyväkseni pitämällä huolta kodista ja perheestä.
Olen opiskellut ja harjoittanut sijoittamista useita vuosia jo ennen vaimoni tapaamista. Tässä suhteessa voidaan sanoa, että vaimoni ei olisi koskaan avannut sijoitustiliä omatoimisesti, enkä minä hankkinut lapsia ilman häntä. Me molemmat siis hyödyimme toistemme kiinnostuksenkohteista.
Olemme molemmat erittäin tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen, eikä kumpikaan koe jakaneensa almuja toiselle.
Elä välitä, kateelliset panettelee.. hyvä että hommat toimii teillä.
Mielestäni en ole vaimolleni mitään lahjoittanut tai almuja auliisti jakanut. Koska olemme tasavertaisia kumppaneita, käytin vain omia vahvuuksia hänen hyväkseen. Ihan kuten hän tekee minun hyväkseni pitämällä huolta kodista ja perheestä.
Olen opiskellut ja harjoittanut sijoittamista useita vuosia jo ennen vaimoni tapaamista. Tässä suhteessa voidaan sanoa, että vaimoni ei olisi koskaan avannut sijoitustiliä omatoimisesti, enkä minä hankkinut lapsia ilman häntä. Me molemmat siis hyödyimme toistemme kiinnostuksenkohteista.
Olemme molemmat erittäin tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen, eikä kumpikaan koe jakaneensa almuja toiselle.