Lue keskustelun säännöt.
Haaveileeko kukaan mies vanhanaikaisesta ja aika nöyrästä naisesta?
Emmy
08.11.2019 |
Haaveileeko kukaan mies nykyään enää vanhanaikaisesta, perinteisestä naisesta, jolla on myös konservatiiviset arvot ja on luonteeltaan aika nöyrä. Alistuvakin, jos niin tarvitaan. Toisaalta osaa ja saa sanoia mielipiteensä, ei siis ole mikään tossukka. Mitään väkivaltaa en nyt tarkoita, mutta nainen hoitaa lapset ja kodin täysin, antaa miehelleen mahdollisuuden tehdä yrittäjänä työtä siten kuin mies katsoo parhaaksi ( nainen siis tukee miehensä onnistumista uralla) ja mies saa myös harrastaa liikuntaa ihan vapaasti. Jos vaimolla on jotain omia menoja esim. viikonloppuisin, niin ei vaadi miestä (lasten isä) hoitamaan lapsia vaan antaa miehen palautua esim. liikunnalla rankasta työviikosta, Sen sijaan että vaatisi olemaan lasten kanssa koko päivän. Vastavuoroisesti mies elättää naisen, antaa puolisonsa myös opiskella ja kehittää itseään jos vaimo niin haluaa. Nainen kuuntelee miehensä huolia ja ajatuksia sekä tukee ja kannustaa uralla ja tekee ruoat miehen toiveiden mukaan. Toisaalta mies sitten myös toimii vaimonsa kuuntelijana ja hyvänä ystävänä, rakastajana sekä vie vaimoaan joskus "treffeille" jne. Ainoa mistä nainen on luopunut, on hänen akateemista koulutustaan vastaava ura. Nainen on halunnut kuunnella miehensä toiveita ja olla perhettä sekä miestä varten kiireisimpinä elämän ruuhkavuosina.
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Saako harrastaa liikuntaa kuten mieskin? Vai pitääkö mieheltä kysyä lupa esim. lenkillä tai kuntosalilla käymiseen? :D
Ei saa ainakaan mennä sekasalille. Uiminenkaan ei ole soveliasta. Joku mies voi sukeltaessa katsella naisen vartaloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä aloitus on ällö lestadiolainen.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin harva mies fantasioi tuollaisesta arvokonservatiivisesta & nöyrästä naisesta. Näin uskon.
Minä olen tavannut useampia. Itse asiassa tuollainen helppo nainen olisi varmasti monen miehen unelma. Valitettavasti me naiset haluamme luoda uraa itsekin.
Miten niin vanhanaikaisesta? Hyvä kirjoitus nykypäivän ihanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin vanhanaikaisesta? Hyvä kirjoitus nykypäivän ihanteesta.
Naiset ovat vallanneet tilaa itselleen 1960-luvulta lähtien. Arvomaailma tulee taas muuttumaan vanhanaikaisempaan suuntaan tietyissä asioissa.
Jos toista maailmansotaa ei olisi tullut, naisten muoti olisi mennyt takaisin vannehameisiin. Toinen maailmasota pisti naiset pukeutumaan housuihin, koska naiset olivat tehtaissa tekemässä miesten työt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapaamielisyydestä seuraa vastareaktio. Luultavasti seuraava askel on ap.n kuvailema visio.
Varmaan aika moni haaveilee. Minulla on vähän sellainen ongelma, että olen hiljainen, hillitty, monella tapaa konservatiivisen oloinen ja naisellisesti pukeutuva nainen, joten minusta tuntuvat aina kiinnostuvan sellaiset miehet, jotka hakevat ap:n kuvailemaa naistyyppiä. Ongelma on siinä, että ulkokuoresta huolimatta olen sellainen ihminen, joka ei siedä yhtään minkäänlaista pomottamista. En siedä käskyjen noudattamista edes töissä, joten teen sellaista työtä, mitä saan tehdä ihan yksin ja olla oma pomoni. Tiedän, että se on hankala luonteenpiirre, mutta näillä mennään. Yksityiselämässä en kuuntelisi mitään kaapin paikan näyttämistä.
Olen aina käynyt miesten hermoille. Jostain syystä miehille tulee aina kova tarve osoittaa minun olevan väärässä, jopa omilla erikoisaloillani, joista he ovat lukeneet tyyliin yhden Wikipedia-artikkelin.
En tiedä, tuntuu välillä siltä että monet miehet haluavat nöyrän ja perinteisen naisen, mutta sellaisen, jonka ovat itse kesyttäneet. Varmaankin tällaisen miehen napatakseen naisen kannattaisi ensin esittää tuittupäistä kissanpentua, ja sitten kehrätä nöyränä.
Bläägh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin vanhanaikaisesta? Hyvä kirjoitus nykypäivän ihanteesta.
Naiset ovat vallanneet tilaa itselleen 1960-luvulta lähtien. Arvomaailma tulee taas muuttumaan vanhanaikaisempaan suuntaan tietyissä asioissa.
Jos toista maailmansotaa ei olisi tullut, naisten muoti olisi mennyt takaisin vannehameisiin. Toinen maailmasota pisti naiset pukeutumaan housuihin, koska naiset olivat tehtaissa tekemässä miesten työt.
Höpö höpö. Aivan sama kuin väittäisit, että oltaisiin palattu viikunanlehtiin. Ei mitään todistepohjaa tuollaisella väitteellä, se on sun oma mutus. Se ei valitettavasti riitä kenellekään muulle kuin sinulle. eri
Vierailija kirjoitti:
Kaikki jakorasia naiset joutavat elämään elämänsä yksin!
Naisena samaa mieltä miehistä.
Osa miehistä ilmeisesti kuvittelee, että se irtopanolistan turvottaminen on joku meriitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko alottaijan kaltaisia naisia vielä olemassa? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako harrastaa liikuntaa kuten mieskin? Vai pitääkö mieheltä kysyä lupa esim. lenkillä tai kuntosalilla käymiseen? :D
Ei saa ainakaan mennä sekasalille. Uiminenkaan ei ole soveliasta. Joku mies voi sukeltaessa katsella naisen vartaloa.
Aivan. Naiselle sopii sauvakävely (sauvoilla voi myös häätää ympärillä pörräävät miehet pois), kevyet naisten ryhmäliikuntatunnit tai jooga. Klassinen paritanssi oman aviomiehen kanssa (ns. vaakamambon lisäksi). Ei missään tapauksessa twerkkausta (poikkeuksena yksityisnäytös miehelle), tankotanssia tai muuta vastaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy todeta, että onneksi ei tarvitse enää haaveilla. Oma vaimoni on nimittäin kokolailla aloitusviestissä kuvaillun kaltainen. Hän ei kuitenkaan missään määrin ole mikään kynnysmatto ja on yksi vahvimmista ihmisistä, jonka olen koskaan tavannut. Hän vain sattuu nauttimaan perinteisistä arvoista ja kotiin sekä perheeseen liittyvistä askareista. Hänellä on myös erittäin vahva hoivavietti ja paljon rakkautta jaettavana ympärilleen.
Itse taas olen korkeasti koulutettu, riskinotosta nauttiva ja erittäin kunnianhimoinen "uraohjus". Tämä on johtanut siihen, että teen pitkää päivää osakkaaana kasvuyrityksessä. Minulla ei ole minkäänlaista hoivaviettiä ja olen tiedostanut asian jo pitkään. Siksi aikanaan olikin selvää, että puolisolla olisi hyvä hyvä olla tuo ominaisuus, sillä lapsia tuskin olisin koskaan hankkinut ilman vaimoni kaltaista ihmistä.
Parisuhteemme toimii erinomaisesti, sillä kumpikin meistä pääsee toimimaan omilla vahvuuksillaan. Koska vaimoni panostaa enemmän kotiin ja perheeseen, olen jo vuosia sitten avannut vaimolleni sijoitustilin. Näin hänen ei tarvitse murehtia eläkekertymästään tai taloudellisesta tilanteestaan. Tili on hänen nimissään ja hän voi koska tahansa tehdä sillä mitä haluaa. Tosin hänkin on huomannut, että oikein sijoitettu varallisuus kerryttää niin paljon korkoa korolle vuosien aikana, että lypsävän lehmän tappamisessa ei olisi mitään järkeä.
Vaimoni päätti myös juuri 10 vuoden työuran jälkeen vaihtaa alaa (äitiysloman jälkeen vanha työ ei enää houkutellut yhtään) ja lähti opiskelemaan huonosti palkattua kutsumusalaansa. Tuin häntä tässä päätöksessä täysin, koska näen kuinka onnelliseksi se hänet tekee. Oma panostukseni työuraani myös mahdollistaa tämän taloudellisesti, vaikka nyt käytettävissä ovatkin vain omat tuloni.
Vaimolleni raha tai ura eivät ole koskaan olleet merkittäviä asioita. Perhe, hyvinvointi ja onnellisuus taas ovat. Hän ei koe jäävänsä mistään paitsi. Vaimoni on päinvastoin monesti todennut elävänsä nyt unelmaansa.
Tällaisiakin naisia siis vielä on.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on tollanen. Paitsi ei aio hankkia lapsia mun kanssa ja mulla on työ. Mutta suhteen sisältö henkisesti on aika pitkälti tuo ap:n kuvaama. Mieheni on todella hauska, herttainen ihminen. Mutta vain jos minä olen ”roolissani”. Ihan hyvin minä tässä viihdyn. Mies kyllä myös kokkaa yms ja tekee kotitöitä joten käytännössä ei ole kuin ap: n kuvaama.. mutta henkisesti on kyllä juuri tuollainen mies. Jos mä olisin normaali ihminen ja tekisin kotitöitä enemmän niin miehelle varmasti sopisi. Nyt mies tekee lähinnä siks kun on pakko ja hänen muutenkin on tapana tehdä niitä. Hän elää hänen elämäänsä .. minä olen siihen elämään kuuluva hyödyke ja koriste tavallaan..
Etsi sellainen vahva oman arvonsa tunteva mies joka ei ole epävarma.
No ihan kammottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harva mies ottaa vaimokseen ja kumppanikseen pysyvästi, paljon käytetyn naisen.
Nainen voi olla, saakin ja pitääkin olla, itsenäinen ja vahva.
Mutta monissa sängyissä venyneet naiset, eivät ole koskaan haluttuja kumppaneita vakituiseen suhteeseen, eivätkä avioliittoon.
Tässä vaan yhden, nykyisin vapaan, miehen mielipide.
Ja arvatenkin olet sinkku?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin vanhanaikaisesta? Hyvä kirjoitus nykypäivän ihanteesta.
Naiset ovat vallanneet tilaa itselleen 1960-luvulta lähtien. Arvomaailma tulee taas muuttumaan vanhanaikaisempaan suuntaan tietyissä asioissa.
Jos toista maailmansotaa ei olisi tullut, naisten muoti olisi mennyt takaisin vannehameisiin. Toinen maailmasota pisti naiset pukeutumaan housuihin, koska naiset olivat tehtaissa tekemässä miesten työt.
Tarkennuksena vain tuohon: tuo kaikki tapahtui Euroopassa yleisesti kyllä jo ensimmäisen maailmansodan kestäessä.
Ei tarvitse haaveilla kirjoitti:
Täytyy todeta, että onneksi ei tarvitse enää haaveilla. Oma vaimoni on nimittäin kokolailla aloitusviestissä kuvaillun kaltainen. Hän ei kuitenkaan missään määrin ole mikään kynnysmatto ja on yksi vahvimmista ihmisistä, jonka olen koskaan tavannut. Hän vain sattuu nauttimaan perinteisistä arvoista ja kotiin sekä perheeseen liittyvistä askareista. Hänellä on myös erittäin vahva hoivavietti ja paljon rakkautta jaettavana ympärilleen.
Itse taas olen korkeasti koulutettu, riskinotosta nauttiva ja erittäin kunnianhimoinen "uraohjus". Tämä on johtanut siihen, että teen pitkää päivää osakkaaana kasvuyrityksessä. Minulla ei ole minkäänlaista hoivaviettiä ja olen tiedostanut asian jo pitkään. Siksi aikanaan olikin selvää, että puolisolla olisi hyvä hyvä olla tuo ominaisuus, sillä lapsia tuskin olisin koskaan hankkinut ilman vaimoni kaltaista ihmistä.
Parisuhteemme toimii erinomaisesti, sillä kumpikin meistä pääsee toimimaan omilla vahvuuksillaan. Koska vaimoni panostaa enemmän kotiin ja perheeseen, olen jo vuosia sitten avannut vaimolleni sijoitustilin. Näin hänen ei tarvitse murehtia eläkekertymästään tai taloudellisesta tilanteestaan. Tili on hänen nimissään ja hän voi koska tahansa tehdä sillä mitä haluaa. Tosin hänkin on huomannut, että oikein sijoitettu varallisuus kerryttää niin paljon korkoa korolle vuosien aikana, että lypsävän lehmän tappamisessa ei olisi mitään järkeä.
Vaimoni päätti myös juuri 10 vuoden työuran jälkeen vaihtaa alaa (äitiysloman jälkeen vanha työ ei enää houkutellut yhtään) ja lähti opiskelemaan huonosti palkattua kutsumusalaansa. Tuin häntä tässä päätöksessä täysin, koska näen kuinka onnelliseksi se hänet tekee. Oma panostukseni työuraani myös mahdollistaa tämän taloudellisesti, vaikka nyt käytettävissä ovatkin vain omat tuloni.
Vaimolleni raha tai ura eivät ole koskaan olleet merkittäviä asioita. Perhe, hyvinvointi ja onnellisuus taas ovat. Hän ei koe jäävänsä mistään paitsi. Vaimoni on päinvastoin monesti todennut elävänsä nyt unelmaansa.
Tällaisiakin naisia siis vielä on.
Jos puoliso on kotona, on ihan oikein että rahat jaetaan reilusti. Jos olisitte palkanneet lastenhoitajan vaimon työvuosiksi, olisitte molemmat maksaneet palkkaa hoitajalle, sinä puolet ja vaimo puolet. Voit ihan yksinkertaisesti tosiaan laskea mitä se olisi tullut maksamaan, kaikki nämä vuodet, ja puolet siitä kuuluu vaimolle ilman että jotenkin annat siihen suostumuksen "avaamalla sijoitustilin". Ne on vaimosi rahoja mitä sille nyt mielestäsi auliisti lahjoitit.
Ei tarvitse haaveilla kirjoitti:
Täytyy todeta, että onneksi ei tarvitse enää haaveilla. Oma vaimoni on nimittäin kokolailla aloitusviestissä kuvaillun kaltainen. Hän ei kuitenkaan missään määrin ole mikään kynnysmatto ja on yksi vahvimmista ihmisistä, jonka olen koskaan tavannut. Hän vain sattuu nauttimaan perinteisistä arvoista ja kotiin sekä perheeseen liittyvistä askareista. Hänellä on myös erittäin vahva hoivavietti ja paljon rakkautta jaettavana ympärilleen.
Itse taas olen korkeasti koulutettu, riskinotosta nauttiva ja erittäin kunnianhimoinen "uraohjus". Tämä on johtanut siihen, että teen pitkää päivää osakkaaana kasvuyrityksessä. Minulla ei ole minkäänlaista hoivaviettiä ja olen tiedostanut asian jo pitkään. Siksi aikanaan olikin selvää, että puolisolla olisi hyvä hyvä olla tuo ominaisuus, sillä lapsia tuskin olisin koskaan hankkinut ilman vaimoni kaltaista ihmistä.
Parisuhteemme toimii erinomaisesti, sillä kumpikin meistä pääsee toimimaan omilla vahvuuksillaan. Koska vaimoni panostaa enemmän kotiin ja perheeseen, olen jo vuosia sitten avannut vaimolleni sijoitustilin. Näin hänen ei tarvitse murehtia eläkekertymästään tai taloudellisesta tilanteestaan. Tili on hänen nimissään ja hän voi koska tahansa tehdä sillä mitä haluaa. Tosin hänkin on huomannut, että oikein sijoitettu varallisuus kerryttää niin paljon korkoa korolle vuosien aikana, että lypsävän lehmän tappamisessa ei olisi mitään järkeä.
Vaimoni päätti myös juuri 10 vuoden työuran jälkeen vaihtaa alaa (äitiysloman jälkeen vanha työ ei enää houkutellut yhtään) ja lähti opiskelemaan huonosti palkattua kutsumusalaansa. Tuin häntä tässä päätöksessä täysin, koska näen kuinka onnelliseksi se hänet tekee. Oma panostukseni työuraani myös mahdollistaa tämän taloudellisesti, vaikka nyt käytettävissä ovatkin vain omat tuloni.
Vaimolleni raha tai ura eivät ole koskaan olleet merkittäviä asioita. Perhe, hyvinvointi ja onnellisuus taas ovat. Hän ei koe jäävänsä mistään paitsi. Vaimoni on päinvastoin monesti todennut elävänsä nyt unelmaansa.
Tällaisiakin naisia siis vielä on.
Varsinainen lapanen tuo vaimosi. Mietin vain mitä yhteistä teillä oikein on ja mistä keskustelette esimerkiksi iltaisin... Vai riittääkö se sinulle että on reikä mihin lykkiä. Välitätkö itse ollenkaan lapsistasi?
Vierailija kirjoitti:
Saako vaimo harrastaa, jos hankkii lapsille hoitajan (kenen rahoilla sen saa tehdä)? Matkustella yksin tai kavereiden kanssa? Päättää isoista hankinnoista (auto, lomamatkat, sisustus, remontit jne)? Käydä ystävien kanssa viihteellä (keikoilla, klubeilla, teatterissa, konserteissa, näyttelyissä..)?
Itselleni on ihan käsittämätöntä, että joku nainen haluaisi tuollaista elämää, mistä ap kirjoittaa. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi joku haluaisi olla taloudellisesti riippuvainen toisesta ihmisestä.
On kuin olisi itse yksi lapsista. Ällöttävää. Kyllä esimerkiksi kotiäidinkin täytyy olla riippumaton ja itsenäinen ihminen. Asiat on järkättävä niin että itsellä on rahaa ja päätösvaltaa.
Ihan jotain saudimeninkiä suorastaan apn unelma.
Hyvin harva mies fantasioi tuollaisesta arvokonservatiivisesta & nöyrästä naisesta. Näin uskon.