Lue keskustelun säännöt.
Haaveileeko kukaan mies vanhanaikaisesta ja aika nöyrästä naisesta?
Emmy
08.11.2019 |
Haaveileeko kukaan mies nykyään enää vanhanaikaisesta, perinteisestä naisesta, jolla on myös konservatiiviset arvot ja on luonteeltaan aika nöyrä. Alistuvakin, jos niin tarvitaan. Toisaalta osaa ja saa sanoia mielipiteensä, ei siis ole mikään tossukka. Mitään väkivaltaa en nyt tarkoita, mutta nainen hoitaa lapset ja kodin täysin, antaa miehelleen mahdollisuuden tehdä yrittäjänä työtä siten kuin mies katsoo parhaaksi ( nainen siis tukee miehensä onnistumista uralla) ja mies saa myös harrastaa liikuntaa ihan vapaasti. Jos vaimolla on jotain omia menoja esim. viikonloppuisin, niin ei vaadi miestä (lasten isä) hoitamaan lapsia vaan antaa miehen palautua esim. liikunnalla rankasta työviikosta, Sen sijaan että vaatisi olemaan lasten kanssa koko päivän. Vastavuoroisesti mies elättää naisen, antaa puolisonsa myös opiskella ja kehittää itseään jos vaimo niin haluaa. Nainen kuuntelee miehensä huolia ja ajatuksia sekä tukee ja kannustaa uralla ja tekee ruoat miehen toiveiden mukaan. Toisaalta mies sitten myös toimii vaimonsa kuuntelijana ja hyvänä ystävänä, rakastajana sekä vie vaimoaan joskus "treffeille" jne. Ainoa mistä nainen on luopunut, on hänen akateemista koulutustaan vastaava ura. Nainen on halunnut kuunnella miehensä toiveita ja olla perhettä sekä miestä varten kiireisimpinä elämän ruuhkavuosina.
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä malli kirjoitti:
Meidän perheessä minä olen korkeasti koulutettu, sivistynyt ja nuorempana tehnyt uraa. Kun menin naimisiin ja saimme lapset, olen ollut paljon kotona, toki tehnyt välillä myös osa-aikatöitä, kuskannut lapsia harrastuksiin, harrastanut itse, olemme matkailleet ym. Tämän mahdollistaa se, että mieheni on aina ollut varakas ja isotuloinen. Meillä ei ole avioehtoa ja saan kaiken, mitä haluan. Olemme onnellisia ja koko perheemme voi hyvin.
Minun työkaverillani on sinunlaisesi äiti. Nyt hänen teinityttärensä haukkuu työssäkäyvää äitiään joka ei vietä kaikkea aikaansa tytön seurassa ja osta hänelle monen tonnin tietokoneita ym. Työkaverini sanoi että iso syy tytön käytökseen on isovanhempien elämäntyyli.
Noin käy, kun perheessä on rahaa mutta ei mitään henkisiä arvoja.
Kyllä raha ja henkiset arvot mahtuvat myös samaan perheeseen. Näin ainakin meillä. Kateelliset tietenkin ulvoo, että varakkaissa perheissä oltava aina jotain vikaa. Ja jos äiti on kotona ja vaikka äidin toimeentulo oisi turvattu niin silti ulvontaan. Jos omaan uraelämään tai mihin tahansa elämään on tyytyväinen, silloin ei kyttää muita pahantahtoisesti.
Mitä ihmiset yrittää täällä sulle selittää on että kaikki on okei niin kauan kuin avio-/avoliitto on tasa-arvoinen. Ei ole mitään ongelmaa jos toinen haluaa jäädä kotiäidiksi tai isäksi, kunhan se ei johda siihen että työssäkäyvä alkaa jotenkin tuloillaan kontrolloimaan puolisoa. Lastenhoitohommiin jäävällä täytyy olla selvä käsitys siitä että työstä ansaitsee "palkan". Kukaan ei ole toisen orja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin aina silloin tällöin panna, mutta tuskin tuommoisesta akasta muuta iloa on.
Olis vaikka hätävarana, kun vaimo on väsynyt.
Hyvä malli kirjoitti:
Meidän perheessä minä olen korkeasti koulutettu, sivistynyt ja nuorempana tehnyt uraa. Kun menin naimisiin ja saimme lapset, olen ollut paljon kotona, toki tehnyt välillä myös osa-aikatöitä, kuskannut lapsia harrastuksiin, harrastanut itse, olemme matkailleet ym. Tämän mahdollistaa se, että mieheni on aina ollut varakas ja isotuloinen. Meillä ei ole avioehtoa ja saan kaiken, mitä haluan. Olemme onnellisia ja koko perheemme voi hyvin.
Niin koska sulle KUULUU osa miehen tuloista lapsenhoitomaksuina! Jos joutuisit ruinaamaan rahaa, tilanne olisi ei-okei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä elän just tolleen. Mies käy töissä ma-pe iltaisin harrastaa tai tekee mitä haluaa. Samoin viikonloppuisin tekee mitä haluaa. Menee poikien reissuille aina kun haluaa, ainoa pyyntö on että merkkaa kalenteriin että tiedän kun on poissa kotoa. Ei tee mitään kotona. Maksaa laskut, asuntolainat jne, tekee ruokaostokset, maksaa kaiken lomareissuilla.
Minä otan aina lapset mukaan, jos menen jonnekin. Hoidan lapset 24/7. Mies ei ole koskaan vaihtanut vaippoja tai hoitanut öisin. Hänen pitää saada nukkua rauhassa, jotta jaksaa olla töissä. Meillä siis 3 lasta. Opiskelen yliopistossa, huom nykyään paljov verkkokursseja sekä käyn töissä 2-3 pv viikossa. Nämä rahat saan pitää itse.
Molemmat ollaan tyytyväisiä järjestelyyn.
Hyvä isäsuhde lapsille selkeästi tulossa. Jos teillä on sekä poikia, että tyttäriä niin muistahan velvoittaa tytärtä sitten vanhempana kotihommiin ja palvelemaan talon miehiä. Pohille vastuustavapautusta totta kai.
Ei tarvitse edes velvoittaa. Lapset oppivat esimerkin perusteella. Ei ole noille lapsille tulevaisuutta tiedossa tässä modernissa yhteiskunnassa. Ei tytöille eikä pojille. Silti nämä "perinteiset" aina selittelevät, miten heidän valintansa ei vaikuta lapsiin mitenkään. Roskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä malli kirjoitti:
Meidän perheessä minä olen korkeasti koulutettu, sivistynyt ja nuorempana tehnyt uraa. Kun menin naimisiin ja saimme lapset, olen ollut paljon kotona, toki tehnyt välillä myös osa-aikatöitä, kuskannut lapsia harrastuksiin, harrastanut itse, olemme matkailleet ym. Tämän mahdollistaa se, että mieheni on aina ollut varakas ja isotuloinen. Meillä ei ole avioehtoa ja saan kaiken, mitä haluan. Olemme onnellisia ja koko perheemme voi hyvin.
Minun työkaverillani on sinunlaisesi äiti. Nyt hänen teinityttärensä haukkuu työssäkäyvää äitiään joka ei vietä kaikkea aikaansa tytön seurassa ja osta hänelle monen tonnin tietokoneita ym. Työkaverini sanoi että iso syy tytön käytökseen on isovanhempien elämäntyyli.
Noin käy, kun perheessä on rahaa mutta ei mitään henkisiä arvoja.
Kyllä raha ja henkiset arvot mahtuvat myös samaan perheeseen. Näin ainakin meillä. Kateelliset tietenkin ulvoo, että varakkaissa perheissä oltava aina jotain vikaa. Ja jos äiti on kotona ja vaikka äidin toimeentulo oisi turvattu niin silti ulvontaan. Jos omaan uraelämään tai mihin tahansa elämään on tyytyväinen, silloin ei kyttää muita pahantahtoisesti.
Mitä ihmiset yrittää täällä sulle selittää on että kaikki on okei niin kauan kuin avio-/avoliitto on tasa-arvoinen. Ei ole mitään ongelmaa jos toinen haluaa jäädä kotiäidiksi tai isäksi, kunhan se ei johda siihen että työssäkäyvä alkaa jotenkin tuloillaan kontrolloimaan puolisoa. Lastenhoitohommiin jäävällä täytyy olla selvä käsitys siitä että työstä ansaitsee "palkan". Kukaan ei ole toisen orja.
Sivusta: miten konkreettisesti estäisit sen, että tosiaan toisen ylivalta ei ala vaikuttamaan suhteessa. Jos mies päättää, että nyt tämä leikki ja elättäminen, niin siinäpähan nainen sitten on: tyhjän päällä. Kyllä sitä naisena aika tarkkaan miettisi, että mitä voi sanoa ja mitä ei.
Ymmärtääköhän nämä miehet, että naisetkin ovat ihan ihmisiä, joille kuuluu sama arvo kuin miehillekin. Ei nainen ole mikään omistettava kotieläin. Tai naiset yleisesti mikään tammalauma, mitä pitää vartioida ja kaitseta, saati mennä jollain vippaskonsteilla valitsemaan itselleen mieluisin kaakki.
Jos on vaikea käsittää tätä asiaa, niin käännä vaikka ajatus niin, että mieti tuota asiaa omalle kohdallesi. Joku haluaa, että jättäydyt toisen armoille täysin ja "edellyttää" sinulta puhtoisuutta, luotettavuutta, riitelemättömyyttä ... niin että niinku mitä? Että ethän vaan kuule juoksentele kylillä haara auki, hä?! Kumminskin haluaisit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä malli kirjoitti:
Meidän perheessä minä olen korkeasti koulutettu, sivistynyt ja nuorempana tehnyt uraa. Kun menin naimisiin ja saimme lapset, olen ollut paljon kotona, toki tehnyt välillä myös osa-aikatöitä, kuskannut lapsia harrastuksiin, harrastanut itse, olemme matkailleet ym. Tämän mahdollistaa se, että mieheni on aina ollut varakas ja isotuloinen. Meillä ei ole avioehtoa ja saan kaiken, mitä haluan. Olemme onnellisia ja koko perheemme voi hyvin.
Minun työkaverillani on sinunlaisesi äiti. Nyt hänen teinityttärensä haukkuu työssäkäyvää äitiään joka ei vietä kaikkea aikaansa tytön seurassa ja osta hänelle monen tonnin tietokoneita ym. Työkaverini sanoi että iso syy tytön käytökseen on isovanhempien elämäntyyli.
Noin käy, kun perheessä on rahaa mutta ei mitään henkisiä arvoja.
Kyllä raha ja henkiset arvot mahtuvat myös samaan perheeseen. Näin ainakin meillä. Kateelliset tietenkin ulvoo, että varakkaissa perheissä oltava aina jotain vikaa. Ja jos äiti on kotona ja vaikka äidin toimeentulo oisi turvattu niin silti ulvontaan. Jos omaan uraelämään tai mihin tahansa elämään on tyytyväinen, silloin ei kyttää muita pahantahtoisesti.
Mitä ihmiset yrittää täällä sulle selittää on että kaikki on okei niin kauan kuin avio-/avoliitto on tasa-arvoinen. Ei ole mitään ongelmaa jos toinen haluaa jäädä kotiäidiksi tai isäksi, kunhan se ei johda siihen että työssäkäyvä alkaa jotenkin tuloillaan kontrolloimaan puolisoa. Lastenhoitohommiin jäävällä täytyy olla selvä käsitys siitä että työstä ansaitsee "palkan". Kukaan ei ole toisen orja.
Sivusta: miten konkreettisesti estäisit sen, että tosiaan toisen ylivalta ei ala vaikuttamaan suhteessa. Jos mies päättää, että nyt tämä leikki ja elättäminen, niin siinäpähan nainen sitten on: tyhjän päällä. Kyllä sitä naisena aika tarkkaan miettisi, että mitä voi sanoa ja mitä ei.
Ymmärtääköhän nämä miehet, että naisetkin ovat ihan ihmisiä, joille kuuluu sama arvo kuin miehillekin. Ei nainen ole mikään omistettava kotieläin. Tai naiset yleisesti mikään tammalauma, mitä pitää vartioida ja kaitseta, saati mennä jollain vippaskonsteilla valitsemaan itselleen mieluisin kaakki.
Jos on vaikea käsittää tätä asiaa, niin käännä vaikka ajatus niin, että mieti tuota asiaa omalle kohdallesi. Joku haluaa, että jättäydyt toisen armoille täysin ja "edellyttää" sinulta puhtoisuutta, luotettavuutta, riitelemättömyyttä ... niin että niinku mitä? Että ethän vaan kuule juoksentele kylillä haara auki, hä?! Kumminskin haluaisit!
Jos kysyt tätä nyt minulta (viimeisin kommentoija) (?), niin sanon uudelleen että sillai että joko molemmat käyvät töissä ja ansaitsevat rahaa jolloin ovat vapaita lähtemään huonosta liitosta, TAI että se kotiäiti tai -isä ymmärtää että puolison tuloista osa automaattisesti kuuluu "palkkana" tälle lapsia hoitavalle ja rahaa ei tarvitse vinkua, sitä saa itse käyttää kuten haluaa ilman töissäkäyvän osapuolen pomottelua. Okei?
Yksikään kavereitteni miehistä ei toivoisi itselleen ap:n kuvailemaa vauvavaimoa. Nämä miehet ovat fiksuja ja haluavat fiksun, itsenäisen naisen puolisokseen.
Minun näkökulmastani on todellakin henkisten arvojen puutetta, että näytetään esimerkkiä jonka mukaan naisen paikka ei ole työelämässä vaan miehen elättinä. Luulisi, että tämä näkemys olisi tullut esiin tuosta tyokaveri-jutustani. Mutta olet näköjään ottanut sen linjan, että kaikki negatiiviset tulkinnat sinusta ovat "kateellisten ulvomista".