Lue keskustelun säännöt.
Miksi avioliitossa olevien pitäisi tehdä testamentti toistensa hyväksi?
05.11.2019 |
Joku lakimies suositteli testamentin tekemistä avioliitossa oleville, jos haluaa varmistaa että leski saa puolet. Eikö se ole laissa jo määrätty? Vai onko lapsilla oikeus vaatia lakiosaansa kiinteästä omaisuudesta niin että sitä olisi pakko myydä? Leskellehän jää hallintaoikeus kotiin.
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Miksi suostumusta ei anneta? Jos kerran kukaan ei hyödy ja kaikille on vain kustannuksia?
Leskellä ja perillisillä tai perillisillä keskenään voi olla erimielisyyksiä siitä, mikä on hyväksyttävä myyntihinta. Perillisethän eivät hyödy omakotitalon myynnistä mitään niin kauan, kun leski elää, koska leski maksaa kaikki talon kustannukset ja perilliset eivät saa myyntihinnasta käyttöönsä senttiäkään niin kauan, kun leski elää.
Itse asiassa juuri meidän tapauksessa myynnistä ei ole erimielisyyttä, mutta siihen tuntuu vain menevän aikaa. Olen kuitenkin tässä nähnyt, kuin testamentilla saatu hallintaoikeus voi olla leskellekin aikamoinen ansa.
Eihän sen lesken ole mikään pakko siinä asunnossa asua kunnes se saadaan myytyä. Senkun ottaa ja muuttaa ihan minne mieli tekee ja perilliset saavat myydä sen tyhjän kodin mihin hintaan haluavat. Ja se oikeushan ei siirry nii mettä niillä myyntirahoilla pitäisi ostaa joku muu asunto jossa se leski saisi asua vaan jos hän luopuu juuri tuon Ex-yhteisen kodin hallinnasta niin silloin varat vapautui perillisille...
Se on hallintaOIKEUS ei pakko.
Hyvänen aika, toki oikeus siirtyy jos leski ei voi asua enää vanhassa, mutta saa luopua oikeudestaan myös.
Lesken asumisoikeus koskee vain sitä asuntoa, jossa oli kirjoilla vainajan kanssa tämän kuollessa, sitä ei voi siirtää. Se ei siirry enää edes syytinkitapauksissa eli silloin, jos maatilalla on sukupolvenvaihdoksessa sovittu, että leski saa asua tilalla ja hänen asumiskustannuksensa korvataan. Jos leski muuttaa pois joko sairauden vuoksi tai omasta halustaan, syytinki purkautuu.
Kyllä lesken asumisoikeuden funktio on turvata lesken asuminen puolison kuoleman jälkeen.
Koskee vain yhteisenä asuntona käytettyä kotia tai muuta jäämistöön kuuluvaa, asunnoksi sopivaa vastaavantasoista asuntoa.
https://www.minilex.fi/a/perinn%C3%B6njako-ja-lesken-asumisoikeus
Laki ei sentään velvoita perikuntaa kustantamaan tämän asumista missä tahansa koko loppuelämän ajan. Ikäviä tilanteita tulee siitäkin, jos lesken uusi kumppani sukuineen asuu perikunnan asunnossa.
Kannattaa siis tehdä omistusoikeustestamentti. Silloin lesken määräysvalta säilyy ja voi jatkaa ihmisarvoista elämää aviopuolison kuoltua. Tämä on se suurin syy, miksi on siirrytty hallintaoikeustestamenteistä täyden omistusoikeuden antaviin testamentteihin. Lasten lakiosuus maksetaan pois(siihen varaudutaan joko henkivakuutuksella tai säästöillä) ja sen jälkeen leski on vapaa tekemään itsenäisesti päätöksiä.
Omistusoikeustestamentissa perintöverot joutuu maksamaan heti, hallintaoikeustestamentissa perintöveron maksaminen minimoidaan. Omistusoikeustestamentissa kaikki maksavat joka vaiheessa täydet perintöverot, ensin leski ja sitten perilliset lesken kuoltua, jos omaisuutta vielä on jäljellä.
Hallintaoikeustestamentissa lapset joutuvat kuitenkin maksamaan perintöverot heti, vaikka itse perintöä ei saa käyttöön. Siinä vaiheessa, kun verotoimistolta tulee viisinumeroinen lasku, lohduttaa aika vähän se, että perintövero on pari tonnia pienempi kuin se olisi ollut siinä tapauksessa, että olisi saanut arvoltaan kuusinumeroisen perintönsä käyttöön nyt eikä joskus muutaman vuoden päästä, kun leski kuolee. Helpompi se pari tonnia suurempi perintövero olisi ollut maksaa, kun olisi saanut rahaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Hallintaoikeustestamenttihan on keino vähentää ja siirtää perintöveroa, yksi tärkeimmistä syistä tehdä hallintaoikeustestamentti, koska leski ei maksa silloin perintöveroa ja perillisten verot ovat alhaisemmat hallintaoikeuden takia. Näin oli ainakin silloin kun teimme hallintaoikeustestamentin. Jos tämä on muuttunut, niin voitko linkata lakikohdan, jossa se sanotaan?
Meillä on siis juristin laatima hallintaoikeustestamentti, jossa kaikki eteen tulevat tilanteet on toivottavasti huomioitu. Suosittelen kyllä tekemään päätökset juristin ohjauksessa jos joku nyt miettii testamenttiaan, ei nettitietojen perusteella, koska tässäkin ketjussa on aika monta väärää tietoa.
Vaikka hallintaoikeustestamentti pienentää perintöveroja, niin lapset joutuvat kuitenkin maksamaan ne pienemmät verot ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen. Oletteko testamentissa ottaneet huomioon sitä, millä rahoilla lapset maksavat perintöveronsa?
Vierailija kirjoitti:
Leski ei peri mitään ilman testamenttia. Yhteinen omaisuus ositetaan. Testamentti takaa, että leski saa sen mitä hänelle tahtoo jättää, vaikka perillisillä onkin lakiosa.
Tämä on hyvä tajuta: LESKI EI PERI MITÄÄN.
Paitsi, jos ei ole lapsia.
T: Leski, joka peri kaiken (mutta ottaisi silti mieluummin miehensä takaisin :( )
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Miksi suostumusta ei anneta? Jos kerran kukaan ei hyödy ja kaikille on vain kustannuksia?
Leskellä ja perillisillä tai perillisillä keskenään voi olla erimielisyyksiä siitä, mikä on hyväksyttävä myyntihinta. Perillisethän eivät hyödy omakotitalon myynnistä mitään niin kauan, kun leski elää, koska leski maksaa kaikki talon kustannukset ja perilliset eivät saa myyntihinnasta käyttöönsä senttiäkään niin kauan, kun leski elää.
Itse asiassa juuri meidän tapauksessa myynnistä ei ole erimielisyyttä, mutta siihen tuntuu vain menevän aikaa. Olen kuitenkin tässä nähnyt, kuin testamentilla saatu hallintaoikeus voi olla leskellekin aikamoinen ansa.
Eihän sen lesken ole mikään pakko siinä asunnossa asua kunnes se saadaan myytyä. Senkun ottaa ja muuttaa ihan minne mieli tekee ja perilliset saavat myydä sen tyhjän kodin mihin hintaan haluavat. Ja se oikeushan ei siirry nii mettä niillä myyntirahoilla pitäisi ostaa joku muu asunto jossa se leski saisi asua vaan jos hän luopuu juuri tuon Ex-yhteisen kodin hallinnasta niin silloin varat vapautui perillisille...
Se on hallintaOIKEUS ei pakko.
Hyvänen aika, toki oikeus siirtyy jos leski ei voi asua enää vanhassa, mutta saa luopua oikeudestaan myös.
Lesken asumisoikeus koskee vain sitä asuntoa, jossa oli kirjoilla vainajan kanssa tämän kuollessa, sitä ei voi siirtää. Se ei siirry enää edes syytinkitapauksissa eli silloin, jos maatilalla on sukupolvenvaihdoksessa sovittu, että leski saa asua tilalla ja hänen asumiskustannuksensa korvataan. Jos leski muuttaa pois joko sairauden vuoksi tai omasta halustaan, syytinki purkautuu.
Puhut nyt eri asiasta. Leskellä on ilman testamenttia oikeus jäädä asuntoon, jossa hän asui yhdessä vainajan kanssa. Tämä oikeus ei kuitenkaan siirry toiseen asuntoon ilman lesken ja perillisten yhteistä sopimusta.
Tässä puhuttiin kuitenkin hallintaoikeustestamentin ongelmista. Kerrotussa tapauksessa leski oli saanut testamentilla hallintaoikeuden vainajan kaikkeen omaisuuteen. Vaikka leski muutti asunnosta pois hoitokotiin, on hänellä edelleen hallintaoikeus asuntoon ja samalla velvollisuus maksaa kaikki asunnon kulut (monta tuhatta euroa vuodessa). Jos asunto saadaan myydyksi, leskellä on hallintaoikeus asunnosta saatuihin rahoihin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että leski ei voi käyttää itse rahoja, mutta saa rahojen tuoton (esim. pankkitilille maksetun koron). Tällä hetkellä leskellä on hallintaoikeudestaan selvästi enemmän kuluja kuin tuloja. Leski ei kuitenkaan pysty helposti luopumaan hallintaoikeudestaan, koska hän on edunvalvonnassa eikä silloin oikeudesta vou luopua, jos maistraatti ei anna lupaa.
Perilliset ovat maksaneet yhteensä kymmeniä tuhansia euroja perintöveroja, mutta eivät ole vielä saaneet senttiäkään perintöä käyttöönsä hallintaoikeuden takia.
Ja koko tämä kaikille osapuolille harmia aiheuttava hallintaoikeustestamentti on tietenkin kirjoitettu perintöasioihin erikoistuneen lakiasiaintoimistossa sen varatuomarijuristin suosittelemassa muodossa.
Edunvalvontavaltuutus jäi siis tekemättä. Epäilen kyllä, että kerrottu ei ihan pidä paikkansa, koska tuo tilanne on kuitenkin hyvin tavallinen ja huomioidaan hallintaoikeustestamentissa liitteenä. Jos kuolinpesällä ei ole muuta omaisuutta kuin yksi kiinteistö, ei hallintaoikeustestamenttia edes kannata tehdä.
https://uutishuone.pwc.fi/riskienhallintaa-edunvalvontavaltuutuksen-avu…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Hallintaoikeustestamenttihan on keino vähentää ja siirtää perintöveroa, yksi tärkeimmistä syistä tehdä hallintaoikeustestamentti, koska leski ei maksa silloin perintöveroa ja perillisten verot ovat alhaisemmat hallintaoikeuden takia. Näin oli ainakin silloin kun teimme hallintaoikeustestamentin. Jos tämä on muuttunut, niin voitko linkata lakikohdan, jossa se sanotaan?
Meillä on siis juristin laatima hallintaoikeustestamentti, jossa kaikki eteen tulevat tilanteet on toivottavasti huomioitu. Suosittelen kyllä tekemään päätökset juristin ohjauksessa jos joku nyt miettii testamenttiaan, ei nettitietojen perusteella, koska tässäkin ketjussa on aika monta väärää tietoa.
Vaikka hallintaoikeustestamentti pienentää perintöveroja, niin lapset joutuvat kuitenkin maksamaan ne pienemmät verot ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen. Oletteko testamentissa ottaneet huomioon sitä, millä rahoilla lapset maksavat perintöveronsa?
Eiköhän jokainen, jolla on vähänkin enemmän omaisuutta laske perintöveron määrän etukäteen ja suunnittele, miten se maksetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Miksi suostumusta ei anneta? Jos kerran kukaan ei hyödy ja kaikille on vain kustannuksia?
Leskellä ja perillisillä tai perillisillä keskenään voi olla erimielisyyksiä siitä, mikä on hyväksyttävä myyntihinta. Perillisethän eivät hyödy omakotitalon myynnistä mitään niin kauan, kun leski elää, koska leski maksaa kaikki talon kustannukset ja perilliset eivät saa myyntihinnasta käyttöönsä senttiäkään niin kauan, kun leski elää.
Itse asiassa juuri meidän tapauksessa myynnistä ei ole erimielisyyttä, mutta siihen tuntuu vain menevän aikaa. Olen kuitenkin tässä nähnyt, kuin testamentilla saatu hallintaoikeus voi olla leskellekin aikamoinen ansa.
Eihän sen lesken ole mikään pakko siinä asunnossa asua kunnes se saadaan myytyä. Senkun ottaa ja muuttaa ihan minne mieli tekee ja perilliset saavat myydä sen tyhjän kodin mihin hintaan haluavat. Ja se oikeushan ei siirry nii mettä niillä myyntirahoilla pitäisi ostaa joku muu asunto jossa se leski saisi asua vaan jos hän luopuu juuri tuon Ex-yhteisen kodin hallinnasta niin silloin varat vapautui perillisille...
Se on hallintaOIKEUS ei pakko.
Hyvänen aika, toki oikeus siirtyy jos leski ei voi asua enää vanhassa, mutta saa luopua oikeudestaan myös.
Lesken asumisoikeus koskee vain sitä asuntoa, jossa oli kirjoilla vainajan kanssa tämän kuollessa, sitä ei voi siirtää. Se ei siirry enää edes syytinkitapauksissa eli silloin, jos maatilalla on sukupolvenvaihdoksessa sovittu, että leski saa asua tilalla ja hänen asumiskustannuksensa korvataan. Jos leski muuttaa pois joko sairauden vuoksi tai omasta halustaan, syytinki purkautuu.
Puhut nyt eri asiasta. Leskellä on ilman testamenttia oikeus jäädä asuntoon, jossa hän asui yhdessä vainajan kanssa. Tämä oikeus ei kuitenkaan siirry toiseen asuntoon ilman lesken ja perillisten yhteistä sopimusta.
Tässä puhuttiin kuitenkin hallintaoikeustestamentin ongelmista. Kerrotussa tapauksessa leski oli saanut testamentilla hallintaoikeuden vainajan kaikkeen omaisuuteen. Vaikka leski muutti asunnosta pois hoitokotiin, on hänellä edelleen hallintaoikeus asuntoon ja samalla velvollisuus maksaa kaikki asunnon kulut (monta tuhatta euroa vuodessa). Jos asunto saadaan myydyksi, leskellä on hallintaoikeus asunnosta saatuihin rahoihin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että leski ei voi käyttää itse rahoja, mutta saa rahojen tuoton (esim. pankkitilille maksetun koron). Tällä hetkellä leskellä on hallintaoikeudestaan selvästi enemmän kuluja kuin tuloja. Leski ei kuitenkaan pysty helposti luopumaan hallintaoikeudestaan, koska hän on edunvalvonnassa eikä silloin oikeudesta vou luopua, jos maistraatti ei anna lupaa.
Perilliset ovat maksaneet yhteensä kymmeniä tuhansia euroja perintöveroja, mutta eivät ole vielä saaneet senttiäkään perintöä käyttöönsä hallintaoikeuden takia.
Ja koko tämä kaikille osapuolille harmia aiheuttava hallintaoikeustestamentti on tietenkin kirjoitettu perintöasioihin erikoistuneen lakiasiaintoimistossa sen varatuomarijuristin suosittelemassa muodossa.
Edunvalvontavaltuutus jäi siis tekemättä. Epäilen kyllä, että kerrottu ei ihan pidä paikkansa, koska tuo tilanne on kuitenkin hyvin tavallinen ja huomioidaan hallintaoikeustestamentissa liitteenä. Jos kuolinpesällä ei ole muuta omaisuutta kuin yksi kiinteistö, ei hallintaoikeustestamenttia edes kannata tehdä.
https://uutishuone.pwc.fi/riskienhallintaa-edunvalvontavaltuutuksen-avu…
Edunvalvontavaltuutus kyllä oli tehty, mutta siinä ei tajuttu ottaa huomioon mahdollista hallintaoikeudesta luopumista eikä perintöverojen maksua. Sen vielä ymmärrän, mutta en sitä, että perintöasioihin erikoistuneen lakiasiaintoimiston varatuomari nimenomaan suosittelee tekemään tällaisen hallintaoikeustestamentin, jossa perintöverojen maksua ei ole otettu lainkaan huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Hallintaoikeustestamenttihan on keino vähentää ja siirtää perintöveroa, yksi tärkeimmistä syistä tehdä hallintaoikeustestamentti, koska leski ei maksa silloin perintöveroa ja perillisten verot ovat alhaisemmat hallintaoikeuden takia. Näin oli ainakin silloin kun teimme hallintaoikeustestamentin. Jos tämä on muuttunut, niin voitko linkata lakikohdan, jossa se sanotaan?
Meillä on siis juristin laatima hallintaoikeustestamentti, jossa kaikki eteen tulevat tilanteet on toivottavasti huomioitu. Suosittelen kyllä tekemään päätökset juristin ohjauksessa jos joku nyt miettii testamenttiaan, ei nettitietojen perusteella, koska tässäkin ketjussa on aika monta väärää tietoa.
Vaikka hallintaoikeustestamentti pienentää perintöveroja, niin lapset joutuvat kuitenkin maksamaan ne pienemmät verot ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen. Oletteko testamentissa ottaneet huomioon sitä, millä rahoilla lapset maksavat perintöveronsa?
Eiköhän jokainen, jolla on vähänkin enemmän omaisuutta laske perintöveron määrän etukäteen ja suunnittele, miten se maksetaan.
Läheskään kaikki pariskunnat eivät tajua tätä tehdä. Voidaan esim. ajatella, että varakas leski sitten tarvittaessa auttaa lapsia perintöverojen maksamisessa. Mutta ei osata ottaa huomioon sitä, että ensimmäisen puolison kuollessa leski saattaakin olla jo dementoitunut ja edunvalvonnassa, jolloin apu ei onnistukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Miksi suostumusta ei anneta? Jos kerran kukaan ei hyödy ja kaikille on vain kustannuksia?
Leskellä ja perillisillä tai perillisillä keskenään voi olla erimielisyyksiä siitä, mikä on hyväksyttävä myyntihinta. Perillisethän eivät hyödy omakotitalon myynnistä mitään niin kauan, kun leski elää, koska leski maksaa kaikki talon kustannukset ja perilliset eivät saa myyntihinnasta käyttöönsä senttiäkään niin kauan, kun leski elää.
Itse asiassa juuri meidän tapauksessa myynnistä ei ole erimielisyyttä, mutta siihen tuntuu vain menevän aikaa. Olen kuitenkin tässä nähnyt, kuin testamentilla saatu hallintaoikeus voi olla leskellekin aikamoinen ansa.
Eihän sen lesken ole mikään pakko siinä asunnossa asua kunnes se saadaan myytyä. Senkun ottaa ja muuttaa ihan minne mieli tekee ja perilliset saavat myydä sen tyhjän kodin mihin hintaan haluavat. Ja se oikeushan ei siirry nii mettä niillä myyntirahoilla pitäisi ostaa joku muu asunto jossa se leski saisi asua vaan jos hän luopuu juuri tuon Ex-yhteisen kodin hallinnasta niin silloin varat vapautui perillisille...
Se on hallintaOIKEUS ei pakko.
Hyvänen aika, toki oikeus siirtyy jos leski ei voi asua enää vanhassa, mutta saa luopua oikeudestaan myös.
Lesken asumisoikeus koskee vain sitä asuntoa, jossa oli kirjoilla vainajan kanssa tämän kuollessa, sitä ei voi siirtää. Se ei siirry enää edes syytinkitapauksissa eli silloin, jos maatilalla on sukupolvenvaihdoksessa sovittu, että leski saa asua tilalla ja hänen asumiskustannuksensa korvataan. Jos leski muuttaa pois joko sairauden vuoksi tai omasta halustaan, syytinki purkautuu.
Puhut nyt eri asiasta. Leskellä on ilman testamenttia oikeus jäädä asuntoon, jossa hän asui yhdessä vainajan kanssa. Tämä oikeus ei kuitenkaan siirry toiseen asuntoon ilman lesken ja perillisten yhteistä sopimusta.
Tässä puhuttiin kuitenkin hallintaoikeustestamentin ongelmista. Kerrotussa tapauksessa leski oli saanut testamentilla hallintaoikeuden vainajan kaikkeen omaisuuteen. Vaikka leski muutti asunnosta pois hoitokotiin, on hänellä edelleen hallintaoikeus asuntoon ja samalla velvollisuus maksaa kaikki asunnon kulut (monta tuhatta euroa vuodessa). Jos asunto saadaan myydyksi, leskellä on hallintaoikeus asunnosta saatuihin rahoihin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että leski ei voi käyttää itse rahoja, mutta saa rahojen tuoton (esim. pankkitilille maksetun koron). Tällä hetkellä leskellä on hallintaoikeudestaan selvästi enemmän kuluja kuin tuloja. Leski ei kuitenkaan pysty helposti luopumaan hallintaoikeudestaan, koska hän on edunvalvonnassa eikä silloin oikeudesta vou luopua, jos maistraatti ei anna lupaa.
Perilliset ovat maksaneet yhteensä kymmeniä tuhansia euroja perintöveroja, mutta eivät ole vielä saaneet senttiäkään perintöä käyttöönsä hallintaoikeuden takia.
Ja koko tämä kaikille osapuolille harmia aiheuttava hallintaoikeustestamentti on tietenkin kirjoitettu perintöasioihin erikoistuneen lakiasiaintoimistossa sen varatuomarijuristin suosittelemassa muodossa.
Edunvalvontavaltuutus jäi siis tekemättä. Epäilen kyllä, että kerrottu ei ihan pidä paikkansa, koska tuo tilanne on kuitenkin hyvin tavallinen ja huomioidaan hallintaoikeustestamentissa liitteenä. Jos kuolinpesällä ei ole muuta omaisuutta kuin yksi kiinteistö, ei hallintaoikeustestamenttia edes kannata tehdä.
https://uutishuone.pwc.fi/riskienhallintaa-edunvalvontavaltuutuksen-avu…
Edunvalvontavaltuutus kyllä oli tehty, mutta siinä ei tajuttu ottaa huomioon mahdollista hallintaoikeudesta luopumista eikä perintöverojen maksua. Sen vielä ymmärrän, mutta en sitä, että perintöasioihin erikoistuneen lakiasiaintoimiston varatuomari nimenomaan suosittelee tekemään tällaisen hallintaoikeustestamentin, jossa perintöverojen maksua ei ole otettu lainkaan huomioon.
Kaikenkaikkiaan on vaikea uskoa tuota tarinaa myös muilta osin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Miksi suostumusta ei anneta? Jos kerran kukaan ei hyödy ja kaikille on vain kustannuksia?
Leskellä ja perillisillä tai perillisillä keskenään voi olla erimielisyyksiä siitä, mikä on hyväksyttävä myyntihinta. Perillisethän eivät hyödy omakotitalon myynnistä mitään niin kauan, kun leski elää, koska leski maksaa kaikki talon kustannukset ja perilliset eivät saa myyntihinnasta käyttöönsä senttiäkään niin kauan, kun leski elää.
Itse asiassa juuri meidän tapauksessa myynnistä ei ole erimielisyyttä, mutta siihen tuntuu vain menevän aikaa. Olen kuitenkin tässä nähnyt, kuin testamentilla saatu hallintaoikeus voi olla leskellekin aikamoinen ansa.
Eihän sen lesken ole mikään pakko siinä asunnossa asua kunnes se saadaan myytyä. Senkun ottaa ja muuttaa ihan minne mieli tekee ja perilliset saavat myydä sen tyhjän kodin mihin hintaan haluavat. Ja se oikeushan ei siirry nii mettä niillä myyntirahoilla pitäisi ostaa joku muu asunto jossa se leski saisi asua vaan jos hän luopuu juuri tuon Ex-yhteisen kodin hallinnasta niin silloin varat vapautui perillisille...
Se on hallintaOIKEUS ei pakko.
Hyvänen aika, toki oikeus siirtyy jos leski ei voi asua enää vanhassa, mutta saa luopua oikeudestaan myös.
Lesken asumisoikeus koskee vain sitä asuntoa, jossa oli kirjoilla vainajan kanssa tämän kuollessa, sitä ei voi siirtää. Se ei siirry enää edes syytinkitapauksissa eli silloin, jos maatilalla on sukupolvenvaihdoksessa sovittu, että leski saa asua tilalla ja hänen asumiskustannuksensa korvataan. Jos leski muuttaa pois joko sairauden vuoksi tai omasta halustaan, syytinki purkautuu.
Kyllä lesken asumisoikeuden funktio on turvata lesken asuminen puolison kuoleman jälkeen.
Koskee vain sitä asuntoa jossa puolisot asuivat yhdessä. Ei siirry seuraavaan asuntoon. Hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Hallintaoikeustestamenttihan on keino vähentää ja siirtää perintöveroa, yksi tärkeimmistä syistä tehdä hallintaoikeustestamentti, koska leski ei maksa silloin perintöveroa ja perillisten verot ovat alhaisemmat hallintaoikeuden takia. Näin oli ainakin silloin kun teimme hallintaoikeustestamentin. Jos tämä on muuttunut, niin voitko linkata lakikohdan, jossa se sanotaan?
Meillä on siis juristin laatima hallintaoikeustestamentti, jossa kaikki eteen tulevat tilanteet on toivottavasti huomioitu. Suosittelen kyllä tekemään päätökset juristin ohjauksessa jos joku nyt miettii testamenttiaan, ei nettitietojen perusteella, koska tässäkin ketjussa on aika monta väärää tietoa.
Vaikka hallintaoikeustestamentti pienentää perintöveroja, niin lapset joutuvat kuitenkin maksamaan ne pienemmät verot ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen. Oletteko testamentissa ottaneet huomioon sitä, millä rahoilla lapset maksavat perintöveronsa?
Eiköhän jokainen, jolla on vähänkin enemmän omaisuutta laske perintöveron määrän etukäteen ja suunnittele, miten se maksetaan.
Läheskään kaikki pariskunnat eivät tajua tätä tehdä. Voidaan esim. ajatella, että varakas leski sitten tarvittaessa auttaa lapsia perintöverojen maksamisessa. Mutta ei osata ottaa huomioon sitä, että ensimmäisen puolison kuollessa leski saattaakin olla jo dementoitunut ja edunvalvonnassa, jolloin apu ei onnistukaan.
Eihän leski voi rahaa lahjoittaa perintöveroihin tai sitten siitä menee lahjavero. Vaikeasti myytävissä tai vuokrattavissa olevat kiinteistöt ovat juuri syy sille, miksi perintöverosta pitäisi luopua. Ellei asuntoa pystytä vuokraamaan eteenpäin ja kattamaan näin kustannuksia, sen arvo muuttuu pian miinusmerkkiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Miksi suostumusta ei anneta? Jos kerran kukaan ei hyödy ja kaikille on vain kustannuksia?
Leskellä ja perillisillä tai perillisillä keskenään voi olla erimielisyyksiä siitä, mikä on hyväksyttävä myyntihinta. Perillisethän eivät hyödy omakotitalon myynnistä mitään niin kauan, kun leski elää, koska leski maksaa kaikki talon kustannukset ja perilliset eivät saa myyntihinnasta käyttöönsä senttiäkään niin kauan, kun leski elää.
Itse asiassa juuri meidän tapauksessa myynnistä ei ole erimielisyyttä, mutta siihen tuntuu vain menevän aikaa. Olen kuitenkin tässä nähnyt, kuin testamentilla saatu hallintaoikeus voi olla leskellekin aikamoinen ansa.
Eihän sen lesken ole mikään pakko siinä asunnossa asua kunnes se saadaan myytyä. Senkun ottaa ja muuttaa ihan minne mieli tekee ja perilliset saavat myydä sen tyhjän kodin mihin hintaan haluavat. Ja se oikeushan ei siirry nii mettä niillä myyntirahoilla pitäisi ostaa joku muu asunto jossa se leski saisi asua vaan jos hän luopuu juuri tuon Ex-yhteisen kodin hallinnasta niin silloin varat vapautui perillisille...
Se on hallintaOIKEUS ei pakko.
Hyvänen aika, toki oikeus siirtyy jos leski ei voi asua enää vanhassa, mutta saa luopua oikeudestaan myös.
Lesken asumisoikeus koskee vain sitä asuntoa, jossa oli kirjoilla vainajan kanssa tämän kuollessa, sitä ei voi siirtää. Se ei siirry enää edes syytinkitapauksissa eli silloin, jos maatilalla on sukupolvenvaihdoksessa sovittu, että leski saa asua tilalla ja hänen asumiskustannuksensa korvataan. Jos leski muuttaa pois joko sairauden vuoksi tai omasta halustaan, syytinki purkautuu.
Kyllä lesken asumisoikeuden funktio on turvata lesken asuminen puolison kuoleman jälkeen.
Koskee vain yhteisenä asuntona käytettyä kotia tai muuta jäämistöön kuuluvaa, asunnoksi sopivaa vastaavantasoista asuntoa.
https://www.minilex.fi/a/perinn%C3%B6njako-ja-lesken-asumisoikeus
Laki ei sentään velvoita perikuntaa kustantamaan tämän asumista missä tahansa koko loppuelämän ajan. Ikäviä tilanteita tulee siitäkin, jos lesken uusi kumppani sukuineen asuu perikunnan asunnossa.
Kannattaa siis tehdä omistusoikeustestamentti. Silloin lesken määräysvalta säilyy ja voi jatkaa ihmisarvoista elämää aviopuolison kuoltua. Tämä on se suurin syy, miksi on siirrytty hallintaoikeustestamenteistä täyden omistusoikeuden antaviin testamentteihin. Lasten lakiosuus maksetaan pois(siihen varaudutaan joko henkivakuutuksella tai säästöillä) ja sen jälkeen leski on vapaa tekemään itsenäisesti päätöksiä.
Ei kannata jos leski on pienituloinen tai hänellä on pieni eläke ja leskeneläke. Ei ole välttämättä varaa ylläpitää mitään kartanoa. Itse joutuisin joka tapauksessa muuttamaan leskenä pienempään kerrostalo- tai rivitaloasuntoon, koska talon kulut ovat nettokuukausipalkkani verran kuukaudessa. Ei olisi mitään järkeä jäädä tähän kuluttamaan pennosiani hitonmoisiin kuluihin ja kitkuttaa sen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
No , entä sitten ,jos kaikkia haluavat myydä sen omakotitalon, niin miten asia sitten menee, mitä siitä seuraa.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Miksi suostumusta ei anneta? Jos kerran kukaan ei hyödy ja kaikille on vain kustannuksia?
Leskellä ja perillisillä tai perillisillä keskenään voi olla erimielisyyksiä siitä, mikä on hyväksyttävä myyntihinta. Perillisethän eivät hyödy omakotitalon myynnistä mitään niin kauan, kun leski elää, koska leski maksaa kaikki talon kustannukset ja perilliset eivät saa myyntihinnasta käyttöönsä senttiäkään niin kauan, kun leski elää.
Itse asiassa juuri meidän tapauksessa myynnistä ei ole erimielisyyttä, mutta siihen tuntuu vain menevän aikaa. Olen kuitenkin tässä nähnyt, kuin testamentilla saatu hallintaoikeus voi olla leskellekin aikamoinen ansa.
Eihän sen lesken ole mikään pakko siinä asunnossa asua kunnes se saadaan myytyä. Senkun ottaa ja muuttaa ihan minne mieli tekee ja perilliset saavat myydä sen tyhjän kodin mihin hintaan haluavat. Ja se oikeushan ei siirry nii mettä niillä myyntirahoilla pitäisi ostaa joku muu asunto jossa se leski saisi asua vaan jos hän luopuu juuri tuon Ex-yhteisen kodin hallinnasta niin silloin varat vapautui perillisille...
Se on hallintaOIKEUS ei pakko.
Hyvänen aika, toki oikeus siirtyy jos leski ei voi asua enää vanhassa, mutta saa luopua oikeudestaan myös.
Lesken asumisoikeus koskee vain sitä asuntoa, jossa oli kirjoilla vainajan kanssa tämän kuollessa, sitä ei voi siirtää. Se ei siirry enää edes syytinkitapauksissa eli silloin, jos maatilalla on sukupolvenvaihdoksessa sovittu, että leski saa asua tilalla ja hänen asumiskustannuksensa korvataan. Jos leski muuttaa pois joko sairauden vuoksi tai omasta halustaan, syytinki purkautuu.
Kyllä lesken asumisoikeuden funktio on turvata lesken asuminen puolison kuoleman jälkeen.
Koskee vain yhteisenä asuntona käytettyä kotia tai muuta jäämistöön kuuluvaa, asunnoksi sopivaa vastaavantasoista asuntoa.
https://www.minilex.fi/a/perinn%C3%B6njako-ja-lesken-asumisoikeus
Laki ei sentään velvoita perikuntaa kustantamaan tämän asumista missä tahansa koko loppuelämän ajan. Ikäviä tilanteita tulee siitäkin, jos lesken uusi kumppani sukuineen asuu perikunnan asunnossa.
Kannattaa siis tehdä omistusoikeustestamentti. Silloin lesken määräysvalta säilyy ja voi jatkaa ihmisarvoista elämää aviopuolison kuoltua. Tämä on se suurin syy, miksi on siirrytty hallintaoikeustestamenteistä täyden omistusoikeuden antaviin testamentteihin. Lasten lakiosuus maksetaan pois(siihen varaudutaan joko henkivakuutuksella tai säästöillä) ja sen jälkeen leski on vapaa tekemään itsenäisesti päätöksiä.
Omistusoikeustestamentissa perintöverot joutuu maksamaan heti, hallintaoikeustestamentissa perintöveron maksaminen minimoidaan. Omistusoikeustestamentissa kaikki maksavat joka vaiheessa täydet perintöverot, ensin leski ja sitten perilliset lesken kuoltua, jos omaisuutta vielä on jäljellä.
Lesken on syytä olla loppuelämänsä oikein hyvässä kunnossa, että saa maksettua valtiolle kaiken, mitä kuuluu ja että perilliselle jää edes jotain. Omistusoikeustestamentissa on varmaan ideana, ettei perillisille mitään jäisi, mutta rahat voivat silti loppua ennen aikojaan. Ikääntynyt ei välttämättä pysty ja osaa hoitaa raha-asiansa itsenäisesti tulematta huijatuksi. Monilla ikäihmisillä on vaikeuksia hoitaa jo pankkiasioitaan muista asioista puhumattakaan. Liikunta- ja käsityskyky ei välttämättä säily kaikilla niin, että kuolee ns. saappaat jalassa.
Omistusoikeustestamentin ideana ei ole se, etteikö perillisille mitään jäisi vaan se, että leski voi jatkaa elämäänsä normaalina itsenäisenä ihmisenä ilman, että täytyy kysellä lapsiltaan, voiko hän vaikka vaihtaa asuntoa tai tehdä remonttia tai vastaavaa.
Kun isä kuoli, vanhemmilla oli keskinäinen omistusoikeustestamentti. Me lapset saimme lapsuuden eli ilman testamenttia olisimme saaneet kumpikin n.80.000, nyt saimme 40.000. Nämä maksettiin henkivakuutusrahoilla.
Äidille jäi oma puolikkaansa pesästä ja isältä perintöä noin160.000. Perintöveroa hän maksoi n.6000€. Myöhemmin vaihtoi pienempään asuntoon ja lähti opiskelemaan uuden ammatin.Lapsuuden = lakiosuudet
Hienoa että saitte edes jotain. Minä en ole saanut mitään vaikka menetin raikkaamman vanhempani ja leski laittaa haisemaan ilman rajoituksia kun vihdoin pääsi rahoihin käsiksi = ei perintöä. No, ei apua ja tukea myöskään leskelle. Ostakoon rahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Hallintaoikeustestamenttihan on keino vähentää ja siirtää perintöveroa, yksi tärkeimmistä syistä tehdä hallintaoikeustestamentti, koska leski ei maksa silloin perintöveroa ja perillisten verot ovat alhaisemmat hallintaoikeuden takia. Näin oli ainakin silloin kun teimme hallintaoikeustestamentin. Jos tämä on muuttunut, niin voitko linkata lakikohdan, jossa se sanotaan?
Meillä on siis juristin laatima hallintaoikeustestamentti, jossa kaikki eteen tulevat tilanteet on toivottavasti huomioitu. Suosittelen kyllä tekemään päätökset juristin ohjauksessa jos joku nyt miettii testamenttiaan, ei nettitietojen perusteella, koska tässäkin ketjussa on aika monta väärää tietoa.
Vaikka hallintaoikeustestamentti pienentää perintöveroja, niin lapset joutuvat kuitenkin maksamaan ne pienemmät verot ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen. Oletteko testamentissa ottaneet huomioon sitä, millä rahoilla lapset maksavat perintöveronsa?
Eiköhän jokainen, jolla on vähänkin enemmän omaisuutta laske perintöveron määrän etukäteen ja suunnittele, miten se maksetaan.
Läheskään kaikki pariskunnat eivät tajua tätä tehdä. Voidaan esim. ajatella, että varakas leski sitten tarvittaessa auttaa lapsia perintöverojen maksamisessa. Mutta ei osata ottaa huomioon sitä, että ensimmäisen puolison kuollessa leski saattaakin olla jo dementoitunut ja edunvalvonnassa, jolloin apu ei onnistukaan.
Eihän leski voi rahaa lahjoittaa perintöveroihin tai sitten siitä menee lahjavero. Vaikeasti myytävissä tai vuokrattavissa olevat kiinteistöt ovat juuri syy sille, miksi perintöverosta pitäisi luopua. Ellei asuntoa pystytä vuokraamaan eteenpäin ja kattamaan näin kustannuksia, sen arvo muuttuu pian miinusmerkkiseksi.
Leski ei voi lahjoittaa rahaa perintöveron maksuun ilman lahjaveroseuraamuksia, mutta hän voi halutessaan antaa lapsilleen korotonta lainaa perintöveron maksuun. Edellytyksenä on kuitenkin se, että leski on vielä tarpeeksi hyvissä voimissa pystyäkseen tekemään sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Miksi suostumusta ei anneta? Jos kerran kukaan ei hyödy ja kaikille on vain kustannuksia?
Leskellä ja perillisillä tai perillisillä keskenään voi olla erimielisyyksiä siitä, mikä on hyväksyttävä myyntihinta. Perillisethän eivät hyödy omakotitalon myynnistä mitään niin kauan, kun leski elää, koska leski maksaa kaikki talon kustannukset ja perilliset eivät saa myyntihinnasta käyttöönsä senttiäkään niin kauan, kun leski elää.
Itse asiassa juuri meidän tapauksessa myynnistä ei ole erimielisyyttä, mutta siihen tuntuu vain menevän aikaa. Olen kuitenkin tässä nähnyt, kuin testamentilla saatu hallintaoikeus voi olla leskellekin aikamoinen ansa.
Eihän sen lesken ole mikään pakko siinä asunnossa asua kunnes se saadaan myytyä. Senkun ottaa ja muuttaa ihan minne mieli tekee ja perilliset saavat myydä sen tyhjän kodin mihin hintaan haluavat. Ja se oikeushan ei siirry nii mettä niillä myyntirahoilla pitäisi ostaa joku muu asunto jossa se leski saisi asua vaan jos hän luopuu juuri tuon Ex-yhteisen kodin hallinnasta niin silloin varat vapautui perillisille...
Se on hallintaOIKEUS ei pakko.
Hyvänen aika, toki oikeus siirtyy jos leski ei voi asua enää vanhassa, mutta saa luopua oikeudestaan myös.
Lesken asumisoikeus koskee vain sitä asuntoa, jossa oli kirjoilla vainajan kanssa tämän kuollessa, sitä ei voi siirtää. Se ei siirry enää edes syytinkitapauksissa eli silloin, jos maatilalla on sukupolvenvaihdoksessa sovittu, että leski saa asua tilalla ja hänen asumiskustannuksensa korvataan. Jos leski muuttaa pois joko sairauden vuoksi tai omasta halustaan, syytinki purkautuu.
Kyllä lesken asumisoikeuden funktio on turvata lesken asuminen puolison kuoleman jälkeen.
Koskee vain yhteisenä asuntona käytettyä kotia tai muuta jäämistöön kuuluvaa, asunnoksi sopivaa vastaavantasoista asuntoa.
https://www.minilex.fi/a/perinn%C3%B6njako-ja-lesken-asumisoikeus
Laki ei sentään velvoita perikuntaa kustantamaan tämän asumista missä tahansa koko loppuelämän ajan. Ikäviä tilanteita tulee siitäkin, jos lesken uusi kumppani sukuineen asuu perikunnan asunnossa.
Kannattaa siis tehdä omistusoikeustestamentti. Silloin lesken määräysvalta säilyy ja voi jatkaa ihmisarvoista elämää aviopuolison kuoltua. Tämä on se suurin syy, miksi on siirrytty hallintaoikeustestamenteistä täyden omistusoikeuden antaviin testamentteihin. Lasten lakiosuus maksetaan pois(siihen varaudutaan joko henkivakuutuksella tai säästöillä) ja sen jälkeen leski on vapaa tekemään itsenäisesti päätöksiä.
Ei kannata jos leski on pienituloinen tai hänellä on pieni eläke ja leskeneläke. Ei ole välttämättä varaa ylläpitää mitään kartanoa. Itse joutuisin joka tapauksessa muuttamaan leskenä pienempään kerrostalo- tai rivitaloasuntoon, koska talon kulut ovat nettokuukausipalkkani verran kuukaudessa. Ei olisi mitään järkeä jäädä tähän kuluttamaan pennosiani hitonmoisiin kuluihin ja kitkuttaa sen vuoksi.
Tuo onkin järkevää. Monet jäävät just siihen loukkuun, että joutuvat avustamaan vanhassa ok-talossa asuvaa vanhempaansa taloudellisesti, kun tällä ei ole oikein varaa siinä asua. Kerrostalossa on halvempaa ja sen saa sitten joskus myös myytyä tai vuokrattua helpommin kuin ok-talon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Hallintaoikeustestamenttihan on keino vähentää ja siirtää perintöveroa, yksi tärkeimmistä syistä tehdä hallintaoikeustestamentti, koska leski ei maksa silloin perintöveroa ja perillisten verot ovat alhaisemmat hallintaoikeuden takia. Näin oli ainakin silloin kun teimme hallintaoikeustestamentin. Jos tämä on muuttunut, niin voitko linkata lakikohdan, jossa se sanotaan?
Meillä on siis juristin laatima hallintaoikeustestamentti, jossa kaikki eteen tulevat tilanteet on toivottavasti huomioitu. Suosittelen kyllä tekemään päätökset juristin ohjauksessa jos joku nyt miettii testamenttiaan, ei nettitietojen perusteella, koska tässäkin ketjussa on aika monta väärää tietoa.
Vaikka hallintaoikeustestamentti pienentää perintöveroja, niin lapset joutuvat kuitenkin maksamaan ne pienemmät verot ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen. Oletteko testamentissa ottaneet huomioon sitä, millä rahoilla lapset maksavat perintöveronsa?
Eiköhän jokainen, jolla on vähänkin enemmän omaisuutta laske perintöveron määrän etukäteen ja suunnittele, miten se maksetaan.
Läheskään kaikki pariskunnat eivät tajua tätä tehdä. Voidaan esim. ajatella, että varakas leski sitten tarvittaessa auttaa lapsia perintöverojen maksamisessa. Mutta ei osata ottaa huomioon sitä, että ensimmäisen puolison kuollessa leski saattaakin olla jo dementoitunut ja edunvalvonnassa, jolloin apu ei onnistukaan.
Eihän leski voi rahaa lahjoittaa perintöveroihin tai sitten siitä menee lahjavero. Vaikeasti myytävissä tai vuokrattavissa olevat kiinteistöt ovat juuri syy sille, miksi perintöverosta pitäisi luopua. Ellei asuntoa pystytä vuokraamaan eteenpäin ja kattamaan näin kustannuksia, sen arvo muuttuu pian miinusmerkkiseksi.
Leski ei voi lahjoittaa rahaa perintöveron maksuun ilman lahjaveroseuraamuksia, mutta hän voi halutessaan antaa lapsilleen korotonta lainaa perintöveron maksuun. Edellytyksenä on kuitenkin se, että leski on vielä tarpeeksi hyvissä voimissa pystyäkseen tekemään sen.
Täällä nyt menee kirjoittajat sekaisin, mutta mielestäni kommentoin tuota tapausta, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se kiinteistö. Edellytys tosiaan se, ettei ole edunvalvontakunnossa tai muuten huonokuntoinen, jolloin sitä voidaan pitää kavalluksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.
MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?
Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.
Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
No , entä sitten ,jos kaikkia haluavat myydä sen omakotitalon, niin miten asia sitten menee, mitä siitä seuraa.?
Jos kaikki haluavat myydä omakotitalon ja sille löytyy ostaja, niin myynnistä saadut rahat menevät pankkitilille, johon leskellä on hallintaoikeus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kukaan ei voi käyttää tilillä olevia rahoja ilman lesken ja perillisten yksimielistä sopimusta, mutta leski saa rahoille maksettavan koron (joka on nykyisin käytännössä hyvin pieni). Leski ei enää joudu maksamaan omakotitalon kustannuksia sen jälkeen, kun talo on siirtynyt ostajalle.
Tämä siis koskee tilannetta, jossa leskellä on testamentilla saatu hallintaoikeus omakotitaloon. Jos leskellä on vain lain antama lesken asumisoikeus yhteiseen kotiin, menevät asiat toisin.
Lapsiperheiden kannattaisi varautua omistusoikeustestamentilla mahdolliseen toisen äkilliseen poismenoon. Jos toinen sairastuu vakavasti, lähes kaikki hoitavatkin asian kuntoon. Lääkärikin kysyi heti diagnoosin jälkeen, oletteko jo varautuneet taloudellisesti, jos hoidot eivät tepsikkään. Ja sosiaalijohtaja kehoitti myös juristin puheille.
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheiden kannattaisi varautua omistusoikeustestamentilla mahdolliseen toisen äkilliseen poismenoon. Jos toinen sairastuu vakavasti, lähes kaikki hoitavatkin asian kuntoon. Lääkärikin kysyi heti diagnoosin jälkeen, oletteko jo varautuneet taloudellisesti, jos hoidot eivät tepsikkään. Ja sosiaalijohtaja kehoitti myös juristin puheille.
ac sosiaalihoitaja.
Puhut nyt eri asiasta. Leskellä on ilman testamenttia oikeus jäädä asuntoon, jossa hän asui yhdessä vainajan kanssa. Tämä oikeus ei kuitenkaan siirry toiseen asuntoon ilman lesken ja perillisten yhteistä sopimusta.
Tässä puhuttiin kuitenkin hallintaoikeustestamentin ongelmista. Kerrotussa tapauksessa leski oli saanut testamentilla hallintaoikeuden vainajan kaikkeen omaisuuteen. Vaikka leski muutti asunnosta pois hoitokotiin, on hänellä edelleen hallintaoikeus asuntoon ja samalla velvollisuus maksaa kaikki asunnon kulut (monta tuhatta euroa vuodessa). Jos asunto saadaan myydyksi, leskellä on hallintaoikeus asunnosta saatuihin rahoihin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että leski ei voi käyttää itse rahoja, mutta saa rahojen tuoton (esim. pankkitilille maksetun koron). Tällä hetkellä leskellä on hallintaoikeudestaan selvästi enemmän kuluja kuin tuloja. Leski ei kuitenkaan pysty helposti luopumaan hallintaoikeudestaan, koska hän on edunvalvonnassa eikä silloin oikeudesta vou luopua, jos maistraatti ei anna lupaa.
Perilliset ovat maksaneet yhteensä kymmeniä tuhansia euroja perintöveroja, mutta eivät ole vielä saaneet senttiäkään perintöä käyttöönsä hallintaoikeuden takia.
Ja koko tämä kaikille osapuolille harmia aiheuttava hallintaoikeustestamentti on tietenkin kirjoitettu perintöasioihin erikoistuneen lakiasiaintoimistossa sen varatuomarijuristin suosittelemassa muodossa.