Miksi avioliitossa olevien pitäisi tehdä testamentti toistensa hyväksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Leski perii, jos vainajalla ei ollut lapsia. Avoleski ei peri.

Näin. Se täytyy kuitenkin ottaa huomioon että vaikka leski perii, hänen kuoltuaan omaisuus ei siirry hänen omaisilleen vaan ensiksi kuolleen vanhemmille tai sisaruksille. 

Eli kun minä olen lapseton ja naimisissa miehen kanssa jolla on lapsia aiemmasta liitosta hän perii minut, mutta hänen lapsensa eivät saa tuota perintöä aikanaan vaan se menee vanhemmilleni. Jos vanhempani eivät elä, perintö siirtyy sisaruksilleni. 

Tätä monikaan uusperheessä elävä ei tiedä. 

Huom! Miehesi voi käyttää sinulta perimänsä omaisuuden aivan vapaasti. Testamentata sitä ei kuitenkaan voi.

Aivan, mutta kun kyse on esimerkiksi rahatalletuksista niin hänen omat talletuksensa voivat joutua siinä tapauksessa hänen kuoltuaan minun omaisilleni eikä hänen lapsilleen. Toiselta saatua perintöä ei ole mahdollista tuhlata niin että omille lapsille jäisi silti täysi perintö. 

Jos sinulta jää 2000 euroa ja vanha saha, niin luuletko, että kun mies 50 vuottakin mahdollisesti myöhemmin kuolee, sitä sinun sahaasi kukaan alkaa etsimään?

Minä puhun nyt kunnon omaisuudesta enkä mistään hiluista ja romusta. En ymmärrä miksi otat edes tuollaista esille, ei ketään kiinnosta tuollainen. 

Joka tapauksessa nämä toissijaiset perijät eli minun vanhempani ja sisarukseni saavat käytännössä puolet siitä mitä leskeltäni jää jälkeen, toisen puolikkaan hänen lapsensa. 

Se riippuu aikajänteestä. Miehesihän voi vuosien kuluessa ostaa asuntoja, metsää, myydä niitä, ostaa lapsilleen osakkeita, asuntoja jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Leski perii, jos vainajalla ei ollut lapsia. Avoleski ei peri.

Näin. Se täytyy kuitenkin ottaa huomioon että vaikka leski perii, hänen kuoltuaan omaisuus ei siirry hänen omaisilleen vaan ensiksi kuolleen vanhemmille tai sisaruksille. 

Eli kun minä olen lapseton ja naimisissa miehen kanssa jolla on lapsia aiemmasta liitosta hän perii minut, mutta hänen lapsensa eivät saa tuota perintöä aikanaan vaan se menee vanhemmilleni. Jos vanhempani eivät elä, perintö siirtyy sisaruksilleni. 

Tätä monikaan uusperheessä elävä ei tiedä. 

En oikein ymmärrä, että miten se lapsettoman pariskunnan perintö menee toisenkin kuoltua sitten kokonaan ensiksi kuolleen puolison vanhemmille ja sisaruksille. Eihän tässä ole järkeä.

Nyt täällä kommentit tulevat varmaan ihmisiltä jotka asuvat vuokralla lopun ikänsä. Onhan se Tokmannin ja Tiimarinkin perintökaari tavoittelemisen arvoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Leski perii, jos vainajalla ei ollut lapsia. Avoleski ei peri.

Näin. Se täytyy kuitenkin ottaa huomioon että vaikka leski perii, hänen kuoltuaan omaisuus ei siirry hänen omaisilleen vaan ensiksi kuolleen vanhemmille tai sisaruksille. 

Eli kun minä olen lapseton ja naimisissa miehen kanssa jolla on lapsia aiemmasta liitosta hän perii minut, mutta hänen lapsensa eivät saa tuota perintöä aikanaan vaan se menee vanhemmilleni. Jos vanhempani eivät elä, perintö siirtyy sisaruksilleni. 

Tätä monikaan uusperheessä elävä ei tiedä. 

En oikein ymmärrä, että miten se lapsettoman pariskunnan perintö menee toisenkin kuoltua sitten kokonaan ensiksi kuolleen puolison vanhemmille ja sisaruksille. Eihän tässä ole järkeä.

Ei se menekään vaan ensiksi kuolleen laskennallinen osuus hänen sukulaisilleen ja myöhemmin kuolleen omille sukulaisilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentin avulla leskelle voi jättää enemmän kuin mitä hän saisi pelkästään avio-oikeuden perusteella. Esimerkki: aviopari A ja B, joilla on yhteisiä lapsia. Oletetaan, että A:n omaisuus on 300 000 ja B:n omaisuus 100 000. Ei avioehtoa eikä mitään osaa omaisuudesta ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.

Jos A kuolee ensin, niin ilman testamenttia lapset perivät 200 000 ja B:lle jää yhteensä 200 000 (alkuperäinen 100 000 + tasinkona saatu 100 000). Jos A ja B ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestanentin ja lapset vaativat lakiosaansa, niin lapset perivät 150 000 ja B:lle jää yhteensä 250 000.

Eikö tasinkoa muka tehdä testamenttitapauksessa? Jos tehdään niin lasten lakiosa on vain 100 000.

Joo, tuo korjattiin myöhemmin tässä ketjussa. Olennaista on kuitenkin se, että testamentin avulla puolisolleen voi jättää enemmän omaisuutta kuin mitä hän avio-oikeuden perusteella saisi tasinkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Leski perii, jos vainajalla ei ollut lapsia. Avoleski ei peri.

Näin. Se täytyy kuitenkin ottaa huomioon että vaikka leski perii, hänen kuoltuaan omaisuus ei siirry hänen omaisilleen vaan ensiksi kuolleen vanhemmille tai sisaruksille. 

Eli kun minä olen lapseton ja naimisissa miehen kanssa jolla on lapsia aiemmasta liitosta hän perii minut, mutta hänen lapsensa eivät saa tuota perintöä aikanaan vaan se menee vanhemmilleni. Jos vanhempani eivät elä, perintö siirtyy sisaruksilleni. 

Tätä monikaan uusperheessä elävä ei tiedä. 

En oikein ymmärrä, että miten se lapsettoman pariskunnan perintö menee toisenkin kuoltua sitten kokonaan ensiksi kuolleen puolison vanhemmille ja sisaruksille. Eihän tässä ole järkeä.

Tarkotus on pitää perintö suvussa. Ei koko perintö mene ensiksi kuolleen vanhemmille, vaan käytännössä puolet sen viimeisenä kuolleen omaisuudesta. 

https://www.minilex.fi/a/toissijaiset-perilliset-kuolinpes%C3%A4n-osakk…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Leski perii, jos vainajalla ei ollut lapsia. Avoleski ei peri.

Näin. Se täytyy kuitenkin ottaa huomioon että vaikka leski perii, hänen kuoltuaan omaisuus ei siirry hänen omaisilleen vaan ensiksi kuolleen vanhemmille tai sisaruksille. 

Eli kun minä olen lapseton ja naimisissa miehen kanssa jolla on lapsia aiemmasta liitosta hän perii minut, mutta hänen lapsensa eivät saa tuota perintöä aikanaan vaan se menee vanhemmilleni. Jos vanhempani eivät elä, perintö siirtyy sisaruksilleni. 

Tätä monikaan uusperheessä elävä ei tiedä. 

Huom! Miehesi voi käyttää sinulta perimänsä omaisuuden aivan vapaasti. Testamentata sitä ei kuitenkaan voi.

Aivan, mutta kun kyse on esimerkiksi rahatalletuksista niin hänen omat talletuksensa voivat joutua siinä tapauksessa hänen kuoltuaan minun omaisilleni eikä hänen lapsilleen. Toiselta saatua perintöä ei ole mahdollista tuhlata niin että omille lapsille jäisi silti täysi perintö. 

Jos sinulta jää 2000 euroa ja vanha saha, niin luuletko, että kun mies 50 vuottakin mahdollisesti myöhemmin kuolee, sitä sinun sahaasi kukaan alkaa etsimään?

Minä puhun nyt kunnon omaisuudesta enkä mistään hiluista ja romusta. En ymmärrä miksi otat edes tuollaista esille, ei ketään kiinnosta tuollainen. 

Joka tapauksessa nämä toissijaiset perijät eli minun vanhempani ja sisarukseni saavat käytännössä puolet siitä mitä leskeltäni jää jälkeen, toisen puolikkaan hänen lapsensa. 

Se riippuu aikajänteestä. Miehesihän voi vuosien kuluessa ostaa asuntoja, metsää, myydä niitä, ostaa lapsilleen osakkeita, asuntoja jne.

Lapsille ostetut asunnot ja osakkeet ovat ennakkoperintöä ja ne vähennetään perinnöstä. Ja voidaan katsoa että mies on rahoittanut hankintojaan minun perinnölläni, jolloin osa niistä ja niiden tuotosta kuuluu minun perillisilleni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Leski perii, jos vainajalla ei ollut lapsia. Avoleski ei peri.

Näin. Se täytyy kuitenkin ottaa huomioon että vaikka leski perii, hänen kuoltuaan omaisuus ei siirry hänen omaisilleen vaan ensiksi kuolleen vanhemmille tai sisaruksille. 

Eli kun minä olen lapseton ja naimisissa miehen kanssa jolla on lapsia aiemmasta liitosta hän perii minut, mutta hänen lapsensa eivät saa tuota perintöä aikanaan vaan se menee vanhemmilleni. Jos vanhempani eivät elä, perintö siirtyy sisaruksilleni. 

Tätä monikaan uusperheessä elävä ei tiedä. 

En oikein ymmärrä, että miten se lapsettoman pariskunnan perintö menee toisenkin kuoltua sitten kokonaan ensiksi kuolleen puolison vanhemmille ja sisaruksille. Eihän tässä ole järkeä.

Tarkotus on pitää perintö suvussa. Ei koko perintö mene ensiksi kuolleen vanhemmille, vaan käytännössä puolet sen viimeisenä kuolleen omaisuudesta. 

https://www.minilex.fi/a/toissijaiset-perilliset-kuolinpes%C3%A4n-osakk…

Mitä sukua lapsettomalla, sukuhan kuolee ilman rintaperillisä ja nimen jatkajia.

Omistusoikeustestamentti ja lapsia kahdesta liitosta. Kannattaako silloin tehdä? Eli yhteisiä lapsia ja toisella myös aiemmasta liitosta. Vai ohittaako omistusoikeustestamentti lapsen oikeuden koko perintöosaansa ja tämä saakin vain lakiosan? Siis siinä tapauksessa että kahdessa liitossa lapsia tehnyt kuolee ensin.

Puolisoni sairastui vakavasti kuolemaan johtavaan tautiin. Teimme omistusoikeustestamentin, jotta pystyn jatkamaan alaikäisten lastemme kanssa elämää mahdollisimman muuttumattomana. Asuntolainaa oli jäljellä vielä paljon, enkä olisi selviytynyt niistä yksin pienillä tuloillani.

Halusimme, että lapsilla säilyy koti, sama kaveripiiri, koulu ja harrastukset. Tarkoitus oli, että lapset eivät joudu elämään loppulapsuuttaan ja nuoruuttaa köyhyydessä kituuttamalla. Omistusoikeustestamentti auttoi siihen, etten pudonnut köyhyysloukkuun lasten kanssa. Maistraatti vahtii kaikkia lasten rahoja ja vaatii makuuttamaan niitä pankkitilillä vuosikaudet, jossa se menettää arvonsa. Lisäsyy testamenttiin oli se, että yksi lapsistamme on hyvin addiktoituva ja todennäköisesti elämä ei ole hallinnassa vielä 18 vuotiaana, jolloin hän tulisi hassaamaan perintönsä holtittoman elämäntyylin rahoittamiseen.

Hullua on myös, että kun lapsilla ei olisi ollut varaa maksaa asuntolainaa pois ja jos olisin maksanut sitä heidän puolestaan, niin verottaja olisi tulkinnut sen lahjaksi ja päälle olisi tullut vielä lahjavero. 

Tottakai täytyy olla testamentti. Muuten me kotirouvat jäätäisiin aivan puille paljaille jos mies kuolisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.

MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?

Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.

Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.

Miksi suostumusta ei anneta? Jos kerran kukaan ei hyödy ja kaikille on vain kustannuksia?

Vierailija kirjoitti:

Puolisoni sairastui vakavasti kuolemaan johtavaan tautiin. Teimme omistusoikeustestamentin, jotta pystyn jatkamaan alaikäisten lastemme kanssa elämää mahdollisimman muuttumattomana. Asuntolainaa oli jäljellä vielä paljon, enkä olisi selviytynyt niistä yksin pienillä tuloillani.

Halusimme, että lapsilla säilyy koti, sama kaveripiiri, koulu ja harrastukset. Tarkoitus oli, että lapset eivät joudu elämään loppulapsuuttaan ja nuoruuttaa köyhyydessä kituuttamalla. Omistusoikeustestamentti auttoi siihen, etten pudonnut köyhyysloukkuun lasten kanssa. Maistraatti vahtii kaikkia lasten rahoja ja vaatii makuuttamaan niitä pankkitilillä vuosikaudet, jossa se menettää arvonsa. Lisäsyy testamenttiin oli se, että yksi lapsistamme on hyvin addiktoituva ja todennäköisesti elämä ei ole hallinnassa vielä 18 vuotiaana, jolloin hän tulisi hassaamaan perintönsä holtittoman elämäntyylin rahoittamiseen.

Hullua on myös, että kun lapsilla ei olisi ollut varaa maksaa asuntolainaa pois ja jos olisin maksanut sitä heidän puolestaan, niin verottaja olisi tulkinnut sen lahjaksi ja päälle olisi tullut vielä lahjavero. 

Ei maistraatti suinkaan vaadi makuuttamaan lasten rahoja tilillä nollakorolla. Kyllä niitä rahoja saa sijoittaa, tosin ei liian riskipitoisesti. Esim. suomalaisten pörssiyritysten osakkeet ovat maistraatin mielestä ok, jotkut korkeariskiset erityisrahastot eivät.

Keskinäisen testamentin tekeminen tuossa tilanteessa on toki järkevää.

Edunvalvoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.

MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?

Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.

Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.

Miksi suostumusta ei anneta? Jos kerran kukaan ei hyödy ja kaikille on vain kustannuksia?

Leskellä ja perillisillä tai perillisillä keskenään voi olla erimielisyyksiä siitä, mikä on hyväksyttävä myyntihinta. Perillisethän eivät hyödy omakotitalon myynnistä mitään niin kauan, kun leski elää, koska leski maksaa kaikki talon kustannukset ja perilliset eivät saa myyntihinnasta käyttöönsä senttiäkään niin kauan, kun leski elää.

Itse asiassa juuri meidän tapauksessa myynnistä ei ole erimielisyyttä, mutta siihen tuntuu vain menevän aikaa. Olen kuitenkin tässä nähnyt, kuin testamentilla saatu hallintaoikeus voi olla leskellekin aikamoinen ansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Leski perii, jos vainajalla ei ollut lapsia. Avoleski ei peri.

Näin. Se täytyy kuitenkin ottaa huomioon että vaikka leski perii, hänen kuoltuaan omaisuus ei siirry hänen omaisilleen vaan ensiksi kuolleen vanhemmille tai sisaruksille. 

Eli kun minä olen lapseton ja naimisissa miehen kanssa jolla on lapsia aiemmasta liitosta hän perii minut, mutta hänen lapsensa eivät saa tuota perintöä aikanaan vaan se menee vanhemmilleni. Jos vanhempani eivät elä, perintö siirtyy sisaruksilleni. 

Tätä monikaan uusperheessä elävä ei tiedä. 

Huom! Miehesi voi käyttää sinulta perimänsä omaisuuden aivan vapaasti. Testamentata sitä ei kuitenkaan voi.

Aivan, mutta kun kyse on esimerkiksi rahatalletuksista niin hänen omat talletuksensa voivat joutua siinä tapauksessa hänen kuoltuaan minun omaisilleni eikä hänen lapsilleen. Toiselta saatua perintöä ei ole mahdollista tuhlata niin että omille lapsille jäisi silti täysi perintö. 

Jos sinulta jää 2000 euroa ja vanha saha, niin luuletko, että kun mies 50 vuottakin mahdollisesti myöhemmin kuolee, sitä sinun sahaasi kukaan alkaa etsimään?

Minä puhun nyt kunnon omaisuudesta enkä mistään hiluista ja romusta. En ymmärrä miksi otat edes tuollaista esille, ei ketään kiinnosta tuollainen. 

Joka tapauksessa nämä toissijaiset perijät eli minun vanhempani ja sisarukseni saavat käytännössä puolet siitä mitä leskeltäni jää jälkeen, toisen puolikkaan hänen lapsensa. 

Se riippuu aikajänteestä. Miehesihän voi vuosien kuluessa ostaa asuntoja, metsää, myydä niitä, ostaa lapsilleen osakkeita, asuntoja jne.

Lapsille ostetut asunnot ja osakkeet ovat ennakkoperintöä ja ne vähennetään perinnöstä. Ja voidaan katsoa että mies on rahoittanut hankintojaan minun perinnölläni, jolloin osa niistä ja niiden tuotosta kuuluu minun perillisilleni. 

Ennakkotapaus: Leski oli ostanut lapsilleen asunnot, myynyt oman asuntonsa, muuttanut palvelutaloon. Lesken kuollessa omaisuudesta ei ollut paljoa jäljellä.

Lesken lapsettoman ex-puolison sisaren lapset eivät saaneet mitään perintöä, koska leski sai vapaasti käyttää perimäänsä omaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Leski perii, jos vainajalla ei ollut lapsia. Avoleski ei peri.

Näin. Se täytyy kuitenkin ottaa huomioon että vaikka leski perii, hänen kuoltuaan omaisuus ei siirry hänen omaisilleen vaan ensiksi kuolleen vanhemmille tai sisaruksille. 

Eli kun minä olen lapseton ja naimisissa miehen kanssa jolla on lapsia aiemmasta liitosta hän perii minut, mutta hänen lapsensa eivät saa tuota perintöä aikanaan vaan se menee vanhemmilleni. Jos vanhempani eivät elä, perintö siirtyy sisaruksilleni. 

Tätä monikaan uusperheessä elävä ei tiedä. 

En oikein ymmärrä, että miten se lapsettoman pariskunnan perintö menee toisenkin kuoltua sitten kokonaan ensiksi kuolleen puolison vanhemmille ja sisaruksille. Eihän tässä ole järkeä.

Tarkotus on pitää perintö suvussa. Ei koko perintö mene ensiksi kuolleen vanhemmille, vaan käytännössä puolet sen viimeisenä kuolleen omaisuudesta. 

https://www.minilex.fi/a/toissijaiset-perilliset-kuolinpes%C3%A4n-osakk…

Mitä sukua lapsettomalla, sukuhan kuolee ilman rintaperillisä ja nimen jatkajia.

No vaikkapa se oma suku kuten ne sisarukset ja heidän lapsensa...? 

Vierailija kirjoitti:

Leski ei peri mitään ilman testamenttia. Yhteinen omaisuus ositetaan. Testamentti takaa, että leski saa sen mitä hänelle tahtoo jättää, vaikka perillisillä onkin lakiosa.

Tämä on hyvä tajuta: LESKI EI PERI MITÄÄN.

Jännä juttu että mä perin mieheni.

Terv. Lapseton leski

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Leski perii, jos vainajalla ei ollut lapsia. Avoleski ei peri.

Näin. Se täytyy kuitenkin ottaa huomioon että vaikka leski perii, hänen kuoltuaan omaisuus ei siirry hänen omaisilleen vaan ensiksi kuolleen vanhemmille tai sisaruksille. 

Eli kun minä olen lapseton ja naimisissa miehen kanssa jolla on lapsia aiemmasta liitosta hän perii minut, mutta hänen lapsensa eivät saa tuota perintöä aikanaan vaan se menee vanhemmilleni. Jos vanhempani eivät elä, perintö siirtyy sisaruksilleni. 

Tätä monikaan uusperheessä elävä ei tiedä. 

Huom! Miehesi voi käyttää sinulta perimänsä omaisuuden aivan vapaasti. Testamentata sitä ei kuitenkaan voi.

Aivan, mutta kun kyse on esimerkiksi rahatalletuksista niin hänen omat talletuksensa voivat joutua siinä tapauksessa hänen kuoltuaan minun omaisilleni eikä hänen lapsilleen. Toiselta saatua perintöä ei ole mahdollista tuhlata niin että omille lapsille jäisi silti täysi perintö. 

Jos sinulta jää 2000 euroa ja vanha saha, niin luuletko, että kun mies 50 vuottakin mahdollisesti myöhemmin kuolee, sitä sinun sahaasi kukaan alkaa etsimään?

Minä puhun nyt kunnon omaisuudesta enkä mistään hiluista ja romusta. En ymmärrä miksi otat edes tuollaista esille, ei ketään kiinnosta tuollainen. 

Joka tapauksessa nämä toissijaiset perijät eli minun vanhempani ja sisarukseni saavat käytännössä puolet siitä mitä leskeltäni jää jälkeen, toisen puolikkaan hänen lapsensa. 

Se riippuu aikajänteestä. Miehesihän voi vuosien kuluessa ostaa asuntoja, metsää, myydä niitä, ostaa lapsilleen osakkeita, asuntoja jne.

Lapsille ostetut asunnot ja osakkeet ovat ennakkoperintöä ja ne vähennetään perinnöstä. Ja voidaan katsoa että mies on rahoittanut hankintojaan minun perinnölläni, jolloin osa niistä ja niiden tuotosta kuuluu minun perillisilleni. 

Ennakkotapaus: Leski oli ostanut lapsilleen asunnot, myynyt oman asuntonsa, muuttanut palvelutaloon. Lesken kuollessa omaisuudesta ei ollut paljoa jäljellä.

Lesken lapsettoman ex-puolison sisaren lapset eivät saaneet mitään perintöä, koska leski sai vapaasti käyttää perimäänsä omaisuutta.

Tämä on siis käsitelty oikeudessa? Laitatko diaarinumeron tms. niin voidaan tutustua kunnolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.

MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?

Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.

Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.

Hallintaoikeustestamenttihan on keino vähentää ja siirtää perintöveroa, yksi tärkeimmistä syistä tehdä hallintaoikeustestamentti, koska leski ei maksa silloin perintöveroa ja perillisten verot ovat alhaisemmat hallintaoikeuden takia. Näin oli ainakin silloin kun teimme hallintaoikeustestamentin. Jos tämä on muuttunut, niin voitko linkata lakikohdan, jossa se sanotaan?

Meillä on siis juristin laatima hallintaoikeustestamentti, jossa kaikki eteen tulevat tilanteet on toivottavasti huomioitu. Suosittelen kyllä tekemään päätökset juristin ohjauksessa jos joku nyt miettii testamenttiaan, ei nettitietojen perusteella, koska tässäkin ketjussa on aika monta väärää tietoa. 

Vierailija kirjoitti:

Koska leski ei peri mitään, jos vainajalla on lapsia. Leski saa avio-oikeuden perusteella sen n. puolet, mutta se ei ole perimistä.

Testamentilla hän lisäksi perii, jolloin lapsille jää vain lakiosa eli puolet siitä, mitä ilman testamenttia.

EI saa!!!

Apua, miksei ihmiset tiedä mistään mitään!!

Toisen kuollessa Molempien aviopuolisoiden varat ja velat selvitetään ja se leski saa siitä koko määrästä puolet. Paitsi jos hän on se vauraampi hän ei saa yhtään mitään mutta hänen ei ole pakko antaa omaa omaisuuttaan niille rintaperillisille tasinkona! (Joku saattaa haluatkin auttaakseen lapsiaan ja vähentääkseen oman omaisuutensa perintöveroa tai jopa vähentääkseen oman hoitokotipaikkansa kustannuksia aikanaan).

Ja oma lukunsa on sitten jos ollaan avioliitossa 2/3/4 (eikä ehkä ole tehty virallista jakokirjaa aiemman liiton päättyessä) ja/tai vainajalla on lapsia Useamman ihmisen kanssa.

Nämä kyllä kannattaa jonkun lakimiehen pyytää kertomaan miten omalla kohdalla kaikki vaihtoehdot huomioonottaen kävisi ja mikä testamentti mahdollisesti olisi järkevin...