Miksi avioliitossa olevien pitäisi tehdä testamentti toistensa hyväksi?

Onpa hyvä, että perintöasioista puhutaan. Asia koskettaa jokaista jossain elämän vaiheessa. Ja testamentin teko on ihan normaali juttu, joka helpottaa perinnönjakoa ja vähentää riitoja.

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperheiden kannattaisi varautua omistusoikeustestamentilla mahdolliseen toisen äkilliseen poismenoon. Jos toinen sairastuu vakavasti, lähes kaikki hoitavatkin asian kuntoon. Lääkärikin kysyi heti diagnoosin jälkeen, oletteko jo varautuneet taloudellisesti, jos hoidot eivät tepsikkään. Ja sosiaalijohtaja kehoitti myös juristin puheille.

Juuri näin!

Vierailija kirjoitti:

Onpa hyvä, että perintöasioista puhutaan. Asia koskettaa jokaista jossain elämän vaiheessa. Ja testamentin teko on ihan normaali juttu, joka helpottaa perinnönjakoa ja vähentää riitoja.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi joku alapeukuttaa tällaista faktaa?

Vierailija kirjoitti:

Onpa hyvä, että perintöasioista puhutaan. Asia koskettaa jokaista jossain elämän vaiheessa. Ja testamentin teko on ihan normaali juttu, joka helpottaa perinnönjakoa ja vähentää riitoja.

Ruotsissa kaikki tekevät testamentin, se on pakollinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa hyvä, että perintöasioista puhutaan. Asia koskettaa jokaista jossain elämän vaiheessa. Ja testamentin teko on ihan normaali juttu, joka helpottaa perinnönjakoa ja vähentää riitoja.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi joku alapeukuttaa tällaista faktaa?

Miten se helpottaa kun on yksi lapsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa hyvä, että perintöasioista puhutaan. Asia koskettaa jokaista jossain elämän vaiheessa. Ja testamentin teko on ihan normaali juttu, joka helpottaa perinnönjakoa ja vähentää riitoja.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi joku alapeukuttaa tällaista faktaa?

Miten se helpottaa kun on yksi lapsi?

Kyllä se helpotti, kun oli omistusoikeustestamentti, sai jatkaa elämää, 3- vuotiaalle lapselle talletettiin lakiosuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa hyvä, että perintöasioista puhutaan. Asia koskettaa jokaista jossain elämän vaiheessa. Ja testamentin teko on ihan normaali juttu, joka helpottaa perinnönjakoa ja vähentää riitoja.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi joku alapeukuttaa tällaista faktaa?

Miten se helpottaa kun on yksi lapsi?

Kyllä se helpotti, kun oli omistusoikeustestamentti, sai jatkaa elämää, 3- vuotiaalle lapselle talletettiin lakiosuus.

Entäpä kun henkivakuutusrahoista maksetaan perintövero? Vaikeuttaako se elämää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.

MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?

Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.

Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.

Hallintaoikeustestamenttihan on keino vähentää ja siirtää perintöveroa, yksi tärkeimmistä syistä tehdä hallintaoikeustestamentti, koska leski ei maksa silloin perintöveroa ja perillisten verot ovat alhaisemmat hallintaoikeuden takia. Näin oli ainakin silloin kun teimme hallintaoikeustestamentin. Jos tämä on muuttunut, niin voitko linkata lakikohdan, jossa se sanotaan?

Meillä on siis juristin laatima hallintaoikeustestamentti, jossa kaikki eteen tulevat tilanteet on toivottavasti huomioitu. Suosittelen kyllä tekemään päätökset juristin ohjauksessa jos joku nyt miettii testamenttiaan, ei nettitietojen perusteella, koska tässäkin ketjussa on aika monta väärää tietoa. 

Vaikka hallintaoikeustestamentti pienentää perintöveroja, niin lapset joutuvat kuitenkin maksamaan ne pienemmät verot ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen. Oletteko testamentissa ottaneet huomioon sitä, millä rahoilla lapset maksavat perintöveronsa?

Meillä ainakin äitini maksoi ne. Ihan reilua, koska hänelle jäi hallintaoikeus, ja mm sijoitusten tuotto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhemmilla oli keskinäinen testamentti, jonka he tekivät täysissä ruumiin ja sielun voimissa, ja jonka minä ja veljeni hyväksyimme. Kun isä kuoli 80-vuotiaana, siirrettiin vanhempien omaisuus kokonaan äidin nimiin ja kun äiti kuoli 82-vuotiaana pari vuotta myöhemmin, jaoimme perinnön kahteen osaan veljeni kanssa. Tuolla järjestelylle pystyimme minimoimaan kuolinpesään liittyvän byrokratian ja perintöverot. Vanhemmat kohtelivat minua ja veljeäni aina reilusti eikä meillä ollut mitään syytä ruveta kiistelemään joista pikkutavaroista. Kun klassisesta ydinperheestä, jossa on kaksi lasta ja vanhemmat ovat ensimmäisessä avioliittossa kunnes kuolema heidät erottaa, niin sekin auttaa noissa perintöasioissa.

Jos leski olisikin pamauttanut saman tien uudelleen avioon, tilanne ei olisikaan lainkaan auvoinen. Sellaistakin sattuu.

Tai leski itse kuluttaa omaisuuden ennen kuolemaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.

MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?

Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.

Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.

Hallintaoikeustestamenttihan on keino vähentää ja siirtää perintöveroa, yksi tärkeimmistä syistä tehdä hallintaoikeustestamentti, koska leski ei maksa silloin perintöveroa ja perillisten verot ovat alhaisemmat hallintaoikeuden takia. Näin oli ainakin silloin kun teimme hallintaoikeustestamentin. Jos tämä on muuttunut, niin voitko linkata lakikohdan, jossa se sanotaan?

Meillä on siis juristin laatima hallintaoikeustestamentti, jossa kaikki eteen tulevat tilanteet on toivottavasti huomioitu. Suosittelen kyllä tekemään päätökset juristin ohjauksessa jos joku nyt miettii testamenttiaan, ei nettitietojen perusteella, koska tässäkin ketjussa on aika monta väärää tietoa. 

Vaikka hallintaoikeustestamentti pienentää perintöveroja, niin lapset joutuvat kuitenkin maksamaan ne pienemmät verot ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen. Oletteko testamentissa ottaneet huomioon sitä, millä rahoilla lapset maksavat perintöveronsa?

Meillä ainakin äitini maksoi ne. Ihan reilua, koska hänelle jäi hallintaoikeus, ja mm sijoitusten tuotto.

Näin varmaan monet keskinäisen hallintaoikeustestamentin tekijät ajattelevat lasten perintöverot hoitaa, mutta usein ensimmäisen puolison kuollessa leskikin on jo niin huonossa kunnossa, että hän ei voikaan maksaa veroja. Sen vuoksi (jos välttämättä haluaa tehdä hallintaoikeustestamentin) olisikin tosi tärkeä jo testamenttia laatiessa ottaa huomioon se, että verot voi hoitaa jotenkin järkevästi.

leski kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski ei peri mitään ilman testamenttia. Yhteinen omaisuus ositetaan. Testamentti takaa, että leski saa sen mitä hänelle tahtoo jättää, vaikka perillisillä onkin lakiosa.

Tämä on hyvä tajuta: LESKI EI PERI MITÄÄN.

Paitsi, jos ei ole lapsia.

T: Leski, joka peri kaiken (mutta ottaisi silti mieluummin miehensä takaisin :( )

Ei voi periä kuin puolet. Puolet omistaa jo ennestään. 

Vierailija kirjoitti:

Jos lapseton leski perii puolisonsa, saa hän nimenomaan perinnön, eikä hallinto-oikeutta. Hän maksaa perintöverot ja saa sen jälkeen käyttää perintönsä kuten tahtoo. Jos jotain on hänen kuollessaan jäljellä, toimitetaan perinnönjako molempien sukujen kesken ottaen huomioon viimeksi kuolleen omaisuuden karttuminen, jolloin hänen perillisensä saavat suuremman osuuden. Jos taas omaisuutta on vain vähän jäljellä, laitetaan yleensä jako puoliksi.

Muuten oikein, mutta siis jos leski perii puolisonsa (tämä tapahtuu siis siinä tapauksessa, että kuolleelta puolisolta ei jäänyt lapsia), niin hän toki saa käyttää perintönsä ihan miten vain tahtoo, PAITSI  se, että hän ei saa lahjoittaa eikä testamentata perimäänsä kiinteää omaisuutta.  Myydä hän sen saa ja käyttää rahat miten tykkää.  Kun hän sitten itsekin aikanaan kuolee, jäljelle jäänyt omaisuus jaetaan sitten kummankin varsinaisille perillisille tasan.  Tässä tietenkin huomioidaan se, että ko. jaettava omaisuus koostuu siitä maisuuden osasta, joka oli olemassa ensin kuolleen perittävän kuollessa.  Sehän selviää perukirjasta.

Jos leski sittemmin kartuttaa omaisuuttaan lisää, se karttunut omaisuus menee pelkästään lesken omaisille.  Siitä osasta hän on tietenkin eläessään ollut oikeutettu tekemään testamentin tai lahjoittamaan sen kenelle tahtoo.

Itse olen ajatellut, että jos kävisi niin, että mieheni kuolisi ennen minua, minä hoitaisin asiat niin, että pennin hyrrää ei jäisi hänen hyvin toimeen tuleville sisarustensa lapsille.  He ovat toissijaisia perilisiä, eivätkä oikeutettuja minkäänlaisiin lakiosiin eikä mihinkään ennen, ennen kuin minä kuolen, ja silloin pankkitilillä olisi pyöreä nolla.  Minä käyttäisin kaiken omaksi hyväkseni elämäni aikana.

Vierailija kirjoitti:

leski kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski ei peri mitään ilman testamenttia. Yhteinen omaisuus ositetaan. Testamentti takaa, että leski saa sen mitä hänelle tahtoo jättää, vaikka perillisillä onkin lakiosa.

Tämä on hyvä tajuta: LESKI EI PERI MITÄÄN.

Paitsi, jos ei ole lapsia.

T: Leski, joka peri kaiken (mutta ottaisi silti mieluummin miehensä takaisin :( )

Ei voi periä kuin puolet. Puolet omistaa jo ennestään. 

Ei välttämättä. On täysin mahdollista, että puolisoista toinen omistaa miljoona euroa ja toinen ei mitään. Jos ei ole lapsia eikä testamentteja ja varakkaampi kuolee ensin, niin kyllä leski perii sen koko miljoonan.

Vierailija kirjoitti:

Nuorten ihmisten nimenomaan kannattaisi tehdä keskinäinen testamentti (sellainen, mikä sulkisi omaisuuden lesken uuden puolison avio-osuuden ulkopuolelle). Jos jäät nuorena leskeksi ja alaikäiset lapset perivät puolet omaisuudesta, niin saat heidän edunvalvojansa pitkäaikaiseksi päättäjäksi perheen raha-asioihin. Sen lisäksi lapset jäävät opiskeluaikanaan paitsi monista tukimuodoista, joita heidän kaverinsa nauttivat. Lapsillahan on omaisuutta. Näillä kavereilla on lisäksi vielä kaksi vanhempaa tukemassa. Ensiasunnon hankkimiseen saadut edutkin voiivat jäädä vain haaveeksi heille, jos omaisuutena on liian suuri osuus asunnosta, mummonmökistä tai muusta sellaisesta.

Minulle kävi juuri näin. Sain perintöä alaikäisenä. En saanut opiskelija-asuntoa enkä monta muutakaan omaisuuden takia. Omaisuus oli kuitenkin niin pieni ettei sillä saanut esim asuntoa opiskelupaikkakunnalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapseton leski perii puolisonsa, saa hän nimenomaan perinnön, eikä hallinto-oikeutta. Hän maksaa perintöverot ja saa sen jälkeen käyttää perintönsä kuten tahtoo. Jos jotain on hänen kuollessaan jäljellä, toimitetaan perinnönjako molempien sukujen kesken ottaen huomioon viimeksi kuolleen omaisuuden karttuminen, jolloin hänen perillisensä saavat suuremman osuuden. Jos taas omaisuutta on vain vähän jäljellä, laitetaan yleensä jako puoliksi.

Muuten oikein, mutta siis jos leski perii puolisonsa (tämä tapahtuu siis siinä tapauksessa, että kuolleelta puolisolta ei jäänyt lapsia), niin hän toki saa käyttää perintönsä ihan miten vain tahtoo, PAITSI  se, että hän ei saa lahjoittaa eikä testamentata perimäänsä kiinteää omaisuutta.  Myydä hän sen saa ja käyttää rahat miten tykkää.  Kun hän sitten itsekin aikanaan kuolee, jäljelle jäänyt omaisuus jaetaan sitten kummankin varsinaisille perillisille tasan.  Tässä tietenkin huomioidaan se, että ko. jaettava omaisuus koostuu siitä maisuuden osasta, joka oli olemassa ensin kuolleen perittävän kuollessa.  Sehän selviää perukirjasta.

Jos leski sittemmin kartuttaa omaisuuttaan lisää, se karttunut omaisuus menee pelkästään lesken omaisille.  Siitä osasta hän on tietenkin eläessään ollut oikeutettu tekemään testamentin tai lahjoittamaan sen kenelle tahtoo.

Itse olen ajatellut, että jos kävisi niin, että mieheni kuolisi ennen minua, minä hoitaisin asiat niin, että pennin hyrrää ei jäisi hänen hyvin toimeen tuleville sisarustensa lapsille.  He ovat toissijaisia perilisiä, eivätkä oikeutettuja minkäänlaisiin lakiosiin eikä mihinkään ennen, ennen kuin minä kuolen, ja silloin pankkitilillä olisi pyöreä nolla.  Minä käyttäisin kaiken omaksi hyväkseni elämäni aikana.

Herttainen. Ihminen. Kai olet puolisolle kertonut myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

leski kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leski ei peri mitään ilman testamenttia. Yhteinen omaisuus ositetaan. Testamentti takaa, että leski saa sen mitä hänelle tahtoo jättää, vaikka perillisillä onkin lakiosa.

Tämä on hyvä tajuta: LESKI EI PERI MITÄÄN.

Paitsi, jos ei ole lapsia.

T: Leski, joka peri kaiken (mutta ottaisi silti mieluummin miehensä takaisin :( )

Ei voi periä kuin puolet. Puolet omistaa jo ennestään. 

Ei välttämättä. On täysin mahdollista, että puolisoista toinen omistaa miljoona euroa ja toinen ei mitään. Jos ei ole lapsia eikä testamentteja ja varakkaampi kuolee ensin, niin kyllä leski perii sen koko miljoonan.

Kuvitteleeki tämän alapeukuttaja, että avioliitossa omaisuus muuttuu yhteiseksi vai millä perusteella hänen mielestään leski omistaa valmiiksi puolet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapseton leski perii puolisonsa, saa hän nimenomaan perinnön, eikä hallinto-oikeutta. Hän maksaa perintöverot ja saa sen jälkeen käyttää perintönsä kuten tahtoo. Jos jotain on hänen kuollessaan jäljellä, toimitetaan perinnönjako molempien sukujen kesken ottaen huomioon viimeksi kuolleen omaisuuden karttuminen, jolloin hänen perillisensä saavat suuremman osuuden. Jos taas omaisuutta on vain vähän jäljellä, laitetaan yleensä jako puoliksi.

Muuten oikein, mutta siis jos leski perii puolisonsa (tämä tapahtuu siis siinä tapauksessa, että kuolleelta puolisolta ei jäänyt lapsia), niin hän toki saa käyttää perintönsä ihan miten vain tahtoo, PAITSI  se, että hän ei saa lahjoittaa eikä testamentata perimäänsä kiinteää omaisuutta.  Myydä hän sen saa ja käyttää rahat miten tykkää.  Kun hän sitten itsekin aikanaan kuolee, jäljelle jäänyt omaisuus jaetaan sitten kummankin varsinaisille perillisille tasan.  Tässä tietenkin huomioidaan se, että ko. jaettava omaisuus koostuu siitä maisuuden osasta, joka oli olemassa ensin kuolleen perittävän kuollessa.  Sehän selviää perukirjasta.

Jos leski sittemmin kartuttaa omaisuuttaan lisää, se karttunut omaisuus menee pelkästään lesken omaisille.  Siitä osasta hän on tietenkin eläessään ollut oikeutettu tekemään testamentin tai lahjoittamaan sen kenelle tahtoo.

Itse olen ajatellut, että jos kävisi niin, että mieheni kuolisi ennen minua, minä hoitaisin asiat niin, että pennin hyrrää ei jäisi hänen hyvin toimeen tuleville sisarustensa lapsille.  He ovat toissijaisia perilisiä, eivätkä oikeutettuja minkäänlaisiin lakiosiin eikä mihinkään ennen, ennen kuin minä kuolen, ja silloin pankkitilillä olisi pyöreä nolla.  Minä käyttäisin kaiken omaksi hyväkseni elämäni aikana.

Herttainen. Ihminen. Kai olet puolisolle kertonut myös.

Oma miesvainajani ei tullut veljensä kanssa toimeen ja suorastaan inhosi tämän vaimoa. Ei taatusti haluaisi perintöä menevän siihen suuntaan latin latia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperheiden kannattaisi varautua omistusoikeustestamentilla mahdolliseen toisen äkilliseen poismenoon. Jos toinen sairastuu vakavasti, lähes kaikki hoitavatkin asian kuntoon. Lääkärikin kysyi heti diagnoosin jälkeen, oletteko jo varautuneet taloudellisesti, jos hoidot eivät tepsikkään. Ja sosiaalijohtaja kehoitti myös juristin puheille.

ac sosiaalihoitaja.

terveydenhuollon sosiaalityöntekijä.

Vai muisteletko jotain 60-lukua?