Miksi avioliitossa olevien pitäisi tehdä testamentti toistensa hyväksi?

Vierailija kirjoitti:

Jos on avioehto, niin leskelle jää oma omaisuutensa, mutta vainajan omaisuuden perii yhteiset lapset. Asumisoikeus jää yhteiseen kotiin, vaikka leskellä ei olisi pennin hyrrää.

Pysytäänpä Suomen laissa eikä pennien maassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on avioehto, niin leskelle jää oma omaisuutensa, mutta vainajan omaisuuden perii yhteiset lapset. Asumisoikeus jää yhteiseen kotiin, vaikka leskellä ei olisi pennin hyrrää.

Pysytäänpä Suomen laissa eikä pennien maassa.

Kyllähän tuo menee Suomen lakien mukaan juuri noin, jos on avioehto ja vainajalla ei ole yhteisten lasten lisäksi muita lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentin avulla leskelle voi jättää enemmän kuin mitä hän saisi pelkästään avio-oikeuden perusteella. Esimerkki: aviopari A ja B, joilla on yhteisiä lapsia. Oletetaan, että A:n omaisuus on 300 000 ja B:n omaisuus 100 000. Ei avioehtoa eikä mitään osaa omaisuudesta ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.

Jos A kuolee ensin, niin ilman testamenttia lapset perivät 200 000 ja B:lle jää yhteensä 200 000 (alkuperäinen 100 000 + tasinkona saatu 100 000). Jos A ja B ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestanentin ja lapset vaativat lakiosaansa, niin lapset perivät 150 000 ja B:lle jää yhteensä 250 000.

Laskelma on väärin. Katso ap lakitekstilinkistä miiten oikeasti menee.

Ihan oikeinhan tuo on.

Miten sinun mielestäsi kuuluisi noilla summilla mennä?

Pähkäilin miten tuohon (lapset perivät 150 ja leskelle jää 250) on edes päästy enkä tajua.... Laskelman tekijä tai tuo kommentoija voisi valaista hieman....

AA

Tässä on varmaan ajateltu niin, että kun koko roska siirtyy testamentilla leskelle, ei ensin suoriteta ositusta, eli leski ei saisi tasinkoa, vaan perisi vainajan kokonaan.

Näin ajatellen ilman testamenttia lapset perisivät sen ensin kuolleen kokonaan, joka on 300 000, mutta koska lakiosuus on puolet, he saisivat lakiosuutena 150 000 € (siis yhteensä).

Mutta tokihan tasinko lasketaan ensin ja leski perii sitten omistusoikeustestamentilla sen tasingon yli jäävän osuuden ja maksaa ainoastaan siitä perintöverot, ei tasingosta.

Jolloin lasten lakiosa on tuo 100 000 € (yhteensä)

Aaaa…. Nyt tajusin. 

Mielestäni helpoin tapa on aina miettiä, että lakiosa on puolet perintöosuudesta. Eli puolet siitä, mitä saisivat ilman ilman testamenttia. 

Toisin sanoen aina osuus jaetaan kahdella: jos kaksi lasta 1/2 x 0,5, jos kuusi lasta niin 1/6 x 0,5. 

AA

Nyt joku sotkee lakiosan ja normaalin perintöoikeuden. Lakiosa tulee vastaan vain erityistapauksissa ja sitä haetaan vain puolen vuoden sisällä perunkirjoituksen jälkeen. Normaalisti mennään normiperintöosuuksilla.

Onneksi ei ole noita ongelmia. Mies sen verran varakas ja ollaan avoliitossa joten kumpikaan ei saa toiselta mitään.

Ja koska lapset perii miehen niin mun ei tarvitse ”säästää” perintöä lapsille. Tosin olen ottanut henkivakuutuksen ja olen töissä ja säästöjä löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentin avulla leskelle voi jättää enemmän kuin mitä hän saisi pelkästään avio-oikeuden perusteella. Esimerkki: aviopari A ja B, joilla on yhteisiä lapsia. Oletetaan, että A:n omaisuus on 300 000 ja B:n omaisuus 100 000. Ei avioehtoa eikä mitään osaa omaisuudesta ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.

Jos A kuolee ensin, niin ilman testamenttia lapset perivät 200 000 ja B:lle jää yhteensä 200 000 (alkuperäinen 100 000 + tasinkona saatu 100 000). Jos A ja B ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestanentin ja lapset vaativat lakiosaansa, niin lapset perivät 150 000 ja B:lle jää yhteensä 250 000.

Laskelma on väärin. Katso ap lakitekstilinkistä miiten oikeasti menee.

Ihan oikeinhan tuo on.

Miten sinun mielestäsi kuuluisi noilla summilla mennä?

Pähkäilin miten tuohon (lapset perivät 150 ja leskelle jää 250) on edes päästy enkä tajua.... Laskelman tekijä tai tuo kommentoija voisi valaista hieman....

AA

Joo, minulle oli epäselvää se, miten tasinko vaikuttaa lakiosaan. Eli onko lakiosa (yhteensä) puolet vainajan omaisuudesta vai lasketaanko ensin tasinko leskelle ja onko lakiosa (yhteensä) puolet siitä, mitä jää jäljelle tasingon maksamisen jälkeen. Tämä ongelma tuli kyllä mieleeni laslelmaa tehdessäni. Yritin etsiä asiasta tietoa ja luin ainakin viisi eri lakitietosivua, joissa käsiteltiin keskinäistä testamenttia ja lakiosaa. Missään niistä ei kuitenkaan kerrottu, miten tämä asia menee eikä myöskään esitetty laskelmaa, josta asian olisi voinut päätellä.

18[/quote

Tasinkoa ei jouduta maksamaan, jos vainajan omaisuus on leskeä pienempi. Tällöin avio-oikeutta tähän omaisuuteen ei leskellä ole. Ei prosenttiakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentin avulla leskelle voi jättää enemmän kuin mitä hän saisi pelkästään avio-oikeuden perusteella. Esimerkki: aviopari A ja B, joilla on yhteisiä lapsia. Oletetaan, että A:n omaisuus on 300 000 ja B:n omaisuus 100 000. Ei avioehtoa eikä mitään osaa omaisuudesta ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.

Jos A kuolee ensin, niin ilman testamenttia lapset perivät 200 000 ja B:lle jää yhteensä 200 000 (alkuperäinen 100 000 + tasinkona saatu 100 000). Jos A ja B ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestanentin ja lapset vaativat lakiosaansa, niin lapset perivät 150 000 ja B:lle jää yhteensä 250 000.

Laskelma on väärin. Katso ap lakitekstilinkistä miiten oikeasti menee.

Ihan oikeinhan tuo on.

Miten sinun mielestäsi kuuluisi noilla summilla mennä?

Pähkäilin miten tuohon (lapset perivät 150 ja leskelle jää 250) on edes päästy enkä tajua.... Laskelman tekijä tai tuo kommentoija voisi valaista hieman....

AA

Joo, minulle oli epäselvää se, miten tasinko vaikuttaa lakiosaan. Eli onko lakiosa (yhteensä) puolet vainajan omaisuudesta vai lasketaanko ensin tasinko leskelle ja onko lakiosa (yhteensä) puolet siitä, mitä jää jäljelle tasingon maksamisen jälkeen. Tämä ongelma tuli kyllä mieleeni laslelmaa tehdessäni. Yritin etsiä asiasta tietoa ja luin ainakin viisi eri lakitietosivua, joissa käsiteltiin keskinäistä testamenttia ja lakiosaa. Missään niistä ei kuitenkaan kerrottu, miten tämä asia menee eikä myöskään esitetty laskelmaa, josta asian olisi voinut päätellä.

18

Tasinkoa ei jouduta maksamaan, jos vainajan omaisuus on leskeä pienempi. Tällöin avio-oikeutta tähän omaisuuteen ei leskellä ole. Ei prosenttiakaan.

Esimerkkini käsittelikin vain tilannetta, jossa vainajan omaisuus oli lesken omaisuutta suurempi.

18

Vierailija kirjoitti:

Jos parilla on yhteinen yritys, ja lapset ovat vielä pieniä, kannattaa tehdä keskinäinen testamentti. Jos jompikumpi kuolee, niin jäljelle jäänyt perii vainajan niin suurelta osin kuin mahdollista. Lasten lakiosan voi sitten maksaa näille rahana.

Tällä järjestelyllä leski pystyy pyörittämään yritystä ilman, että lapset tulisivat osaomistajiksi, jolloin edunvalvojalta joutuisi jatkuvasti pyytämään mielipidettä yrityksen hoitoon.

Meillä on tuollainen tilanne ollut lasten ollessa alaikäisiä ja juristin neuvosta teimme hallintaoikeustestamentin. Hallintaoikeustestamentti sopivin sanakääntein estää edunvalvojan puuttumisen asiaan kokonaan. Nyt lapset ovat jo aikuisia, joten täydensimme testamenttia sopivin osin, siis sulkemalla lasten puolisot pois avio-oikeuden piiristä. Hallintaoikeustestamentissa tulee mainita, että leski voi hallita ja käyttää omaisuutta ja sen tuottoa olipa sen minkälaatuista tahansa. Näin yrityksen toiminta jatkuu ennallaan, voi investoida yms. ilman ulkopuolisia tahoja.

Omistusoikeustestamentissa on se huono puoli, että omaisuuden säilyminen suvussa muuttuu epävarmaksi, jos leski menee vaikka naimisiin vanhemmiten ja myy yrityksen yhdessä uuden puolison kanssa. Hallintaoikeustestamentissa omaisuutta ei voi sillä tavalla hukata, toki se tulee laatia hyvin huolellisesti, koska eteen tulevia tilanteita on niin monenlaisia. En itsekään enää muista mitä kaikkea siinä on, se on kolmen sivun mittainen lisäyksineen.

Vierailija kirjoitti:

Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.

MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?

Vierailija kirjoitti:

No varmaan lähinnä siksi, että halutaan turvata lesken taloudellinen asema, eivätkä lapset voi vaatia kuin lakiosan.

On olemassa myös laissa määritetty leskeneläke, siihen ei testamenttejä tarvitse. Summa on sitä suurempi mitä pidempään vainaja ehti olla työelämässä, viimeisistä työvuosista ennen eläkeikää nousee leskeneläkesumma eniten

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sen takia kehoitetaan laatimaan nimenomaan omistusoikeustestamentti, koska hallintaoikeustestamentin myötä on tullut niin paljon ongelmia sekä leskelle että lapsille.

MIllaisia ongelmia hallintaoikeustestamentista?

Esimerkiksi se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät vielä saa sellaista perintöä, jolla voisi maksaa mitään. Meillä on juuri suvussa tällainen tilanne. Perintöveroa tuli maksettavaksi kullekin lapselle viisinumeroinen summa, mutta ei vielä itse perintöä muuten kuin paperilla.

Leskellekin hallintaoikeus voi olla ikävä, koska se voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Esim. meidän tapauksessa leski asuu jo hoitokodissa, mutta hallintaoikeustestamentin vuoksi hän joutuu maksamaan tuhansia euroja vuodessa hänelle tarpeettoman omakotitalon kuluja (hallintaoikeustestamentin vuoksi kulut kuuluvat yksin leskelle). Talon myymiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No varmaan lähinnä siksi, että halutaan turvata lesken taloudellinen asema, eivätkä lapset voi vaatia kuin lakiosan.

On olemassa myös laissa määritetty leskeneläke, siihen ei testamenttejä tarvitse. Summa on sitä suurempi mitä pidempään vainaja ehti olla työelämässä, viimeisistä työvuosista ennen eläkeikää nousee leskeneläkesumma eniten

Leskeneläkkeen suuruuteen ei vaikuta se, kuinka monta vuotta vainaja oli työelämässä, jos vainaja oli kuollessaan vielä työelämässä. Tällöin eläkkeeseen lasketaan mukaan ns. tulevien vuosien karttuma. Sen sijaan lesken oma eläke vaikuttaa leskeneläkkeen suuruuteen.

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Vierailija kirjoitti:

Leski ei peri mitään ilman testamenttia. Yhteinen omaisuus ositetaan. Testamentti takaa, että leski saa sen mitä hänelle tahtoo jättää, vaikka perillisillä onkin lakiosa.

Tämä on hyvä tajuta: LESKI EI PERI MITÄÄN.

Kuka se sitten perii, jos lapsia ei ole?

Vierailija kirjoitti:

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Leski perii, jos vainajalla ei ollut lapsia. Avoleski ei peri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Leski perii, jos vainajalla ei ollut lapsia. Avoleski ei peri.

Näin. Se täytyy kuitenkin ottaa huomioon että vaikka leski perii, hänen kuoltuaan omaisuus ei siirry hänen omaisilleen vaan ensiksi kuolleen vanhemmille tai sisaruksille. 

Eli kun minä olen lapseton ja naimisissa miehen kanssa jolla on lapsia aiemmasta liitosta hän perii minut, mutta hänen lapsensa eivät saa tuota perintöä aikanaan vaan se menee vanhemmilleni. Jos vanhempani eivät elä, perintö siirtyy sisaruksilleni. 

Tätä monikaan uusperheessä elävä ei tiedä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Leski perii, jos vainajalla ei ollut lapsia. Avoleski ei peri.

Näin. Se täytyy kuitenkin ottaa huomioon että vaikka leski perii, hänen kuoltuaan omaisuus ei siirry hänen omaisilleen vaan ensiksi kuolleen vanhemmille tai sisaruksille. 

Eli kun minä olen lapseton ja naimisissa miehen kanssa jolla on lapsia aiemmasta liitosta hän perii minut, mutta hänen lapsensa eivät saa tuota perintöä aikanaan vaan se menee vanhemmilleni. Jos vanhempani eivät elä, perintö siirtyy sisaruksilleni. 

Tätä monikaan uusperheessä elävä ei tiedä. 

Huom! Miehesi voi käyttää sinulta perimänsä omaisuuden aivan vapaasti. Testamentata sitä ei kuitenkaan voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Leski perii, jos vainajalla ei ollut lapsia. Avoleski ei peri.

Näin. Se täytyy kuitenkin ottaa huomioon että vaikka leski perii, hänen kuoltuaan omaisuus ei siirry hänen omaisilleen vaan ensiksi kuolleen vanhemmille tai sisaruksille. 

Eli kun minä olen lapseton ja naimisissa miehen kanssa jolla on lapsia aiemmasta liitosta hän perii minut, mutta hänen lapsensa eivät saa tuota perintöä aikanaan vaan se menee vanhemmilleni. Jos vanhempani eivät elä, perintö siirtyy sisaruksilleni. 

Tätä monikaan uusperheessä elävä ei tiedä. 

Huom! Miehesi voi käyttää sinulta perimänsä omaisuuden aivan vapaasti. Testamentata sitä ei kuitenkaan voi.

Aivan, mutta kun kyse on esimerkiksi rahatalletuksista niin hänen omat talletuksensa voivat joutua siinä tapauksessa hänen kuoltuaan minun omaisilleni eikä hänen lapsilleen. Toiselta saatua perintöä ei ole mahdollista tuhlata niin että omille lapsille jäisi silti täysi perintö. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Leski perii, jos vainajalla ei ollut lapsia. Avoleski ei peri.

Näin. Se täytyy kuitenkin ottaa huomioon että vaikka leski perii, hänen kuoltuaan omaisuus ei siirry hänen omaisilleen vaan ensiksi kuolleen vanhemmille tai sisaruksille. 

Eli kun minä olen lapseton ja naimisissa miehen kanssa jolla on lapsia aiemmasta liitosta hän perii minut, mutta hänen lapsensa eivät saa tuota perintöä aikanaan vaan se menee vanhemmilleni. Jos vanhempani eivät elä, perintö siirtyy sisaruksilleni. 

Tätä monikaan uusperheessä elävä ei tiedä. 

Huom! Miehesi voi käyttää sinulta perimänsä omaisuuden aivan vapaasti. Testamentata sitä ei kuitenkaan voi.

Aivan, mutta kun kyse on esimerkiksi rahatalletuksista niin hänen omat talletuksensa voivat joutua siinä tapauksessa hänen kuoltuaan minun omaisilleni eikä hänen lapsilleen. Toiselta saatua perintöä ei ole mahdollista tuhlata niin että omille lapsille jäisi silti täysi perintö. 

Jos sinulta jää 2000 euroa ja vanha saha, niin luuletko, että kun mies 50 vuottakin mahdollisesti myöhemmin kuolee, sitä sinun sahaasi kukaan alkaa etsimään?

Vierailija kirjoitti:

Testamentin avulla leskelle voi jättää enemmän kuin mitä hän saisi pelkästään avio-oikeuden perusteella. Esimerkki: aviopari A ja B, joilla on yhteisiä lapsia. Oletetaan, että A:n omaisuus on 300 000 ja B:n omaisuus 100 000. Ei avioehtoa eikä mitään osaa omaisuudesta ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.

Jos A kuolee ensin, niin ilman testamenttia lapset perivät 200 000 ja B:lle jää yhteensä 200 000 (alkuperäinen 100 000 + tasinkona saatu 100 000). Jos A ja B ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestanentin ja lapset vaativat lakiosaansa, niin lapset perivät 150 000 ja B:lle jää yhteensä 250 000.

Eikö tasinkoa muka tehdä testamenttitapauksessa? Jos tehdään niin lasten lakiosa on vain 100 000.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka peri, jos aviopuolisoista toinen kuolee, eikä lapsia ole, kun leski ei peri.

Leski perii, jos vainajalla ei ollut lapsia. Avoleski ei peri.

Näin. Se täytyy kuitenkin ottaa huomioon että vaikka leski perii, hänen kuoltuaan omaisuus ei siirry hänen omaisilleen vaan ensiksi kuolleen vanhemmille tai sisaruksille. 

Eli kun minä olen lapseton ja naimisissa miehen kanssa jolla on lapsia aiemmasta liitosta hän perii minut, mutta hänen lapsensa eivät saa tuota perintöä aikanaan vaan se menee vanhemmilleni. Jos vanhempani eivät elä, perintö siirtyy sisaruksilleni. 

Tätä monikaan uusperheessä elävä ei tiedä. 

Huom! Miehesi voi käyttää sinulta perimänsä omaisuuden aivan vapaasti. Testamentata sitä ei kuitenkaan voi.

Aivan, mutta kun kyse on esimerkiksi rahatalletuksista niin hänen omat talletuksensa voivat joutua siinä tapauksessa hänen kuoltuaan minun omaisilleni eikä hänen lapsilleen. Toiselta saatua perintöä ei ole mahdollista tuhlata niin että omille lapsille jäisi silti täysi perintö. 

Jos sinulta jää 2000 euroa ja vanha saha, niin luuletko, että kun mies 50 vuottakin mahdollisesti myöhemmin kuolee, sitä sinun sahaasi kukaan alkaa etsimään?

Minä puhun nyt kunnon omaisuudesta enkä mistään hiluista ja romusta. En ymmärrä miksi otat edes tuollaista esille, ei ketään kiinnosta tuollainen. 

Joka tapauksessa nämä toissijaiset perijät eli minun vanhempani ja sisarukseni saavat käytännössä puolet siitä mitä leskeltäni jää jälkeen, toisen puolikkaan hänen lapsensa.