Lapsi ei tottele eikä kuuntele isäpuolta
Meillä on 1 yhteinen lapsi (taapero) ja pian 11 -vuotias lapsi (minun lapseni). Ongelma on, että 11 -vuotiaamme ei kuuntele isäpuolta eikä oikeastaan minuakaan. Vaadimme että huone on pidettävä siistinä ja kodin yhteisiä tiloja kunnioitetaan eli ei sotketa tai jätetä tavaroita lattioille ja tasoille lojumaan. 11 -vuotias sotkee koko ajan, huoneessa sängyn patjat lattialla, lakanat mytyssä, lelut ja tavarat lattioilla, roskia ympäriinsä. Sama koskee muita huoneita. On yritetty viikkorahaa, lahjottu, kiristetty, kannustettu, motivoitu, mutta sama meno jatkuu.
Isäpuoli kestää tätä huonommin kuin minä. Nyt isäpuoli on ensimmäisiä kertoja korottanut lapselle ääntään ja vaatinut siivoamaan sotkunsa. Lapsi on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta eikä aio totella. Tämä asenne tekee kodin ilmapiiristä kireän. Itse tasapainottelen välissä yrittäen ymmärtää kumpaakin ja neuvotella. Oma biologinen isä ei lapsella ole kuvioissa.
Minusta säännöt pitää olla eikä huoneen siivoamiseen mene kauaa aikaa. Puolisoni on pettynyt tilanteeseen, koska lapsi kyllä kaipaa hänen seuraansa halutessaan jotain (tavaroita, kyydin kotiin), mutta ei ole kiinnostunut ottamaan vastuuta mistään. Lapseni pärjää koulussa hienosti ja on todella ihana tyyppi, miksi sitten tilanne kotona tämä?
Mikä voisi auttaa...?
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
En tarkoittanut että isäpuolella ei saisi olla mitään sanomista omaan kotiinsa, mutta ehdotan että hän sanoo ne asiat ap:lle ja ne tulevat ap:n kautta. Isäpuolen tulisi keskittyä positiivisen suhteen luomiseen lapsen kanssa(ei siis pidä väkisin keksiä mitään yhteisiä menoja tms, vaan arjessa positiivisia ja ystävällisiä kohtaamisia), ja se onnistuu vain jos suhteesta poistetaan pitkäksi aikaa kaikki valta-asetelmat ja konfliktit. Tietysti jos tarkoitus on vain alistaa lapsi hiljaiseksi että äiti ja isäpuoli voivat rauhassa nauttia uudesta ydinperheestään niin ei toki kannata muuttaa mitään.
Minä olen siis ollut täsmälleen tuossa tilanteessa kuin ap:n lapsi, ja käyttäytynyt samoin, joten uskon tietäväni, mikä toimisi.
Ei se toimi järin hyvin, että isäpuoli vain toimii kantelupukkina tyyliin "odota kunhan kerron äidillesi" tai "kunhan äiti tulee kotiin niin sitten nähdään kuka määrää tässä perheessä".
Muutenkaan kurinpidon tarkoitus ei todellakaan ole alistaa lasta miksikään robotiksi. Vaan pitää yllä perustavanlaatuista järjestystä ja turvallisuutta.
Mistä sinä tiedät, että ehdottamani malli ei toimisi (ainakin paremmin kuin nykytilanne)?
Miksi sinusta on niin tärkeää, että isäpuoli saa komennella lasta suoraan koko ajan, ei edes mitään väliaikaista kokeilua, jonka ajan näin ei olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
En tarkoittanut että isäpuolella ei saisi olla mitään sanomista omaan kotiinsa, mutta ehdotan että hän sanoo ne asiat ap:lle ja ne tulevat ap:n kautta. Isäpuolen tulisi keskittyä positiivisen suhteen luomiseen lapsen kanssa(ei siis pidä väkisin keksiä mitään yhteisiä menoja tms, vaan arjessa positiivisia ja ystävällisiä kohtaamisia), ja se onnistuu vain jos suhteesta poistetaan pitkäksi aikaa kaikki valta-asetelmat ja konfliktit. Tietysti jos tarkoitus on vain alistaa lapsi hiljaiseksi että äiti ja isäpuoli voivat rauhassa nauttia uudesta ydinperheestään niin ei toki kannata muuttaa mitään.
Minä olen siis ollut täsmälleen tuossa tilanteessa kuin ap:n lapsi, ja käyttäytynyt samoin, joten uskon tietäväni, mikä toimisi.
Ei se toimi järin hyvin, että isäpuoli vain toimii kantelupukkina tyyliin "odota kunhan kerron äidillesi" tai "kunhan äiti tulee kotiin niin sitten nähdään kuka määrää tässä perheessä".
Muutenkaan kurinpidon tarkoitus ei todellakaan ole alistaa lasta miksikään robotiksi. Vaan pitää yllä perustavanlaatuista järjestystä ja turvallisuutta.
Mistä sinä tiedät, että ehdottamani malli ei toimisi (ainakin paremmin kuin nykytilanne)?
Miksi sinusta on niin tärkeää, että isäpuoli saa komennella lasta suoraan koko ajan, ei edes mitään väliaikaista kokeilua, jonka ajan näin ei olisi?
Pitäisikö myös lapsen mennessä kouluun olla joku "kuherruskuukausi" jonka aikana opettaja ei saa komentaa lasta? Ilman sitä lapselle varmaan tulee huono kuva opettajasta?
"Lapseni pärjää koulussa hienosti ja on todella ihana tyyppi,"
Tässä olivat ap:n hyvät sanat lapsestaan. Loppu teksti oli pelkkää valittamista ja lapsen syyllistämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
Mietipä miten poliisi saisi vallan uhmakkaaseen rosvoon jollei sitten käskyttämällä ja käymällä käsiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
Mietipä miten poliisi saisi vallan uhmakkaaseen rosvoon jollei sitten käskyttämällä ja käymällä käsiksi?
Miten tämä liittyy aiheeseen?
Olin lapsena huithapeli ja huoneeni oli pelkkää kaaosta.
Kun muutin kotoa pois aloin pitämään järjestyksestä ja kotini on ollut sen jälkeen aina siisti tai nopeasti siisti ainakin.
Yleiset tilat ovat kaikkien siivottavissa ja kaikki elävät niissä siivosti, mutta oma huone on oma huone, siihen ei tarvitse muiden työntää nokkaa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
Mietipä miten poliisi saisi vallan uhmakkaaseen rosvoon jollei sitten käskyttämällä ja käymällä käsiksi?
Oletko idiootti? Isäpuoli ei ole poliisi. Isäpuoli on itse käräjillä hetkessä jos käy kiinni vieraaseen lapseen.
Mä olen äitipuoli ja todellakin komentelen mieheni lasta (12v).eihän siitä mitään tulisi jos vain biologisella vanhemmalla olisi oikeus pitää kuria ja sääntöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
Mietipä miten poliisi saisi vallan uhmakkaaseen rosvoon jollei sitten käskyttämällä ja käymällä käsiksi?
Miten tämä liittyy aiheeseen?
Siihen, että jonkun mielestä käskyttämistä ja käsiksi käymistä ei tarvita kun pidetään lapselle kuria. Tai ainakin pitää sitä paheksuttavana.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen äitipuoli ja todellakin komentelen mieheni lasta (12v).eihän siitä mitään tulisi jos vain biologisella vanhemmalla olisi oikeus pitää kuria ja sääntöjä.
Komennella aina voi, eri asia on saako sillä tottelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
Mietipä miten poliisi saisi vallan uhmakkaaseen rosvoon jollei sitten käskyttämällä ja käymällä käsiksi?
Oletko idiootti? Isäpuoli ei ole poliisi. Isäpuoli on itse käräjillä hetkessä jos käy kiinni vieraaseen lapseen.
Ei ole mitään lakia joka kieltäisi isäpuolta käymästä kiinni vieraaseen lapseen. Esim. perheen ulkopuolinen lastenhoitajakin saa niin tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
En tarkoittanut että isäpuolella ei saisi olla mitään sanomista omaan kotiinsa, mutta ehdotan että hän sanoo ne asiat ap:lle ja ne tulevat ap:n kautta. Isäpuolen tulisi keskittyä positiivisen suhteen luomiseen lapsen kanssa(ei siis pidä väkisin keksiä mitään yhteisiä menoja tms, vaan arjessa positiivisia ja ystävällisiä kohtaamisia), ja se onnistuu vain jos suhteesta poistetaan pitkäksi aikaa kaikki valta-asetelmat ja konfliktit. Tietysti jos tarkoitus on vain alistaa lapsi hiljaiseksi että äiti ja isäpuoli voivat rauhassa nauttia uudesta ydinperheestään niin ei toki kannata muuttaa mitään.
Minä olen siis ollut täsmälleen tuossa tilanteessa kuin ap:n lapsi, ja käyttäytynyt samoin, joten uskon tietäväni, mikä toimisi.
Ei se toimi järin hyvin, että isäpuoli vain toimii kantelupukkina tyyliin "odota kunhan kerron äidillesi" tai "kunhan äiti tulee kotiin niin sitten nähdään kuka määrää tässä perheessä".
Muutenkaan kurinpidon tarkoitus ei todellakaan ole alistaa lasta miksikään robotiksi. Vaan pitää yllä perustavanlaatuista järjestystä ja turvallisuutta.
Mistä sinä tiedät, että ehdottamani malli ei toimisi (ainakin paremmin kuin nykytilanne)?
Miksi sinusta on niin tärkeää, että isäpuoli saa komennella lasta suoraan koko ajan, ei edes mitään väliaikaista kokeilua, jonka ajan näin ei olisi?
Pitäisikö myös lapsen mennessä kouluun olla joku "kuherruskuukausi" jonka aikana opettaja ei saa komentaa lasta? Ilman sitä lapselle varmaan tulee huono kuva opettajasta?
Häh? Useimmat opettajat todellakin pyrkivät luomaan mahdollisimman positiivisen ja lämpimän suhteen ekaluokkalaisiin koulun alussa. Opettajan auktoriteettia tosin tukee myös koulukonteksti, luokan ryhmäpaine ja open rooli. Täysin eri tilanne kuin kotona. Toisekseen tässähän isäpuolen ja lapsen suhde on muodostunut JO varsin negatiiviseksi (toisin kuin opettajan ja koululaisten suhde lukukauden alussa) eli sen takia tarvitaan tätä ehdottamaani "kuherruskuukautta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
Mietipä miten poliisi saisi vallan uhmakkaaseen rosvoon jollei sitten käskyttämällä ja käymällä käsiksi?
Miten tämä liittyy aiheeseen?
Siihen, että jonkun mielestä käskyttämistä ja käsiksi käymistä ei tarvita kun pidetään lapselle kuria. Tai ainakin pitää sitä paheksuttavana.
Käy vaan käsiksi lapseen niin olet käräjillä ja saat tuomion lapsen pahoinpitelystä, eikö tämä nyt mene imbesillille jakeluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen äitipuoli ja todellakin komentelen mieheni lasta (12v).eihän siitä mitään tulisi jos vain biologisella vanhemmalla olisi oikeus pitää kuria ja sääntöjä.
Komennella aina voi, eri asia on saako sillä tottelemaan.
Siksi komennuksen osoittauduttua tehottomaksi tarvitaan kuritusta ja fyysistä pakottamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
Mietipä miten poliisi saisi vallan uhmakkaaseen rosvoon jollei sitten käskyttämällä ja käymällä käsiksi?
Oletko idiootti? Isäpuoli ei ole poliisi. Isäpuoli on itse käräjillä hetkessä jos käy kiinni vieraaseen lapseen.
Ei ole mitään lakia joka kieltäisi isäpuolta käymästä kiinni vieraaseen lapseen. Esim. perheen ulkopuolinen lastenhoitajakin saa niin tehdä.
Ei todellakaan saa. Lue lakikirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen äitipuoli ja todellakin komentelen mieheni lasta (12v).eihän siitä mitään tulisi jos vain biologisella vanhemmalla olisi oikeus pitää kuria ja sääntöjä.
Komennella aina voi, eri asia on saako sillä tottelemaan.
Siksi komennuksen osoittauduttua tehottomaksi tarvitaan kuritusta ja fyysistä pakottamista.
Tuomio. Turhaan jankkaat, koska ammut jatkuvasti itseäsi jalkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
Mietipä miten poliisi saisi vallan uhmakkaaseen rosvoon jollei sitten käskyttämällä ja käymällä käsiksi?
Miten tämä liittyy aiheeseen?
Siihen, että jonkun mielestä käskyttämistä ja käsiksi käymistä ei tarvita kun pidetään lapselle kuria. Tai ainakin pitää sitä paheksuttavana.
Käy vaan käsiksi lapseen niin olet käräjillä ja saat tuomion lapsen pahoinpitelystä, eikö tämä nyt mene imbesillille jakeluun.
Enpä ole ollut toistaiseksi käräjillä. Eivätkä sen puoleen ole olleet lapsen tarhan hoitajatkaan, vaikka hekin käyvät käsiksi lapseen jos tarve on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
Mietipä miten poliisi saisi vallan uhmakkaaseen rosvoon jollei sitten käskyttämällä ja käymällä käsiksi?
Miten tämä liittyy aiheeseen?
Siihen, että jonkun mielestä käskyttämistä ja käsiksi käymistä ei tarvita kun pidetään lapselle kuria. Tai ainakin pitää sitä paheksuttavana.
Käy vaan käsiksi lapseen niin olet käräjillä ja saat tuomion lapsen pahoinpitelystä, eikö tämä nyt mene imbesillille jakeluun.
Enpä ole ollut toistaiseksi käräjillä. Eivätkä sen puoleen ole olleet lapsen tarhan hoitajatkaan, vaikka hekin käyvät käsiksi lapseen jos tarve on.
Juupa juu. Sua ei sitten myöskään haittaa kun saat vastapalloon ja huolella?
Meillä totellaan tai "itketään ja totellaan".
Omat jäljet korjataan,ovet ja portit pidetään kiinni,elukoita ei kiusata,omat elukat hoidetaan aikuisen kanssa,omista tavaroista pidetään huolta ja ruuasta ei kitistä,jos ei kelpaa niin sitten on syömättä.
Jaaha, ap katosi. Ei tullut ilmeisesti miellyttäviä vastauksia.
Mistä on lapsen isä? Olisiko paikallaan, että hän ottaisi vetovastuun lapsestaan ja äiti saisi leikkiä uuden miehensä ja vauvelinsa kanssa kotia ihan rauhassa. Jos tuossa suurinpiirtein ajattelee historiaa, niin mies on tullut lapsen elämään silloin, kun lapsi on ollut pieni koululainen. Sitä ennen on ollut varmaankin erotaistelut ja kaikki mahdolliset kriisit, joten koska hänellä on ollut normaalia ihanaa lapsuus?
Mielestäni jonkun huoneen siisteys ei ole tässä pääasia, vaan välit pitää saada kuntoon ja lapsen pitää saada tunnettua itsensä rakastetuksi. Nyt äiti rääkyy ja isäpuoli puhisee kiukkuaan ja inhoaan tuon ärsyttävän kersan takia ja asiat eivät varmasti muutu teini-ikään mennessä.
Kukaan ei kuole siihen, että lapsen huoneessa on epäsiistiä, mutta ikuiset taistelut kotona jättävät arvet ainiaaksi. Lapsi joutuu nyt yksin sotimaan aikuisia vastaan.