Lapsi ei tottele eikä kuuntele isäpuolta
Meillä on 1 yhteinen lapsi (taapero) ja pian 11 -vuotias lapsi (minun lapseni). Ongelma on, että 11 -vuotiaamme ei kuuntele isäpuolta eikä oikeastaan minuakaan. Vaadimme että huone on pidettävä siistinä ja kodin yhteisiä tiloja kunnioitetaan eli ei sotketa tai jätetä tavaroita lattioille ja tasoille lojumaan. 11 -vuotias sotkee koko ajan, huoneessa sängyn patjat lattialla, lakanat mytyssä, lelut ja tavarat lattioilla, roskia ympäriinsä. Sama koskee muita huoneita. On yritetty viikkorahaa, lahjottu, kiristetty, kannustettu, motivoitu, mutta sama meno jatkuu.
Isäpuoli kestää tätä huonommin kuin minä. Nyt isäpuoli on ensimmäisiä kertoja korottanut lapselle ääntään ja vaatinut siivoamaan sotkunsa. Lapsi on ilmoittanut ettei häntä kiinnosta eikä aio totella. Tämä asenne tekee kodin ilmapiiristä kireän. Itse tasapainottelen välissä yrittäen ymmärtää kumpaakin ja neuvotella. Oma biologinen isä ei lapsella ole kuvioissa.
Minusta säännöt pitää olla eikä huoneen siivoamiseen mene kauaa aikaa. Puolisoni on pettynyt tilanteeseen, koska lapsi kyllä kaipaa hänen seuraansa halutessaan jotain (tavaroita, kyydin kotiin), mutta ei ole kiinnostunut ottamaan vastuuta mistään. Lapseni pärjää koulussa hienosti ja on todella ihana tyyppi, miksi sitten tilanne kotona tämä?
Mikä voisi auttaa...?
Kommentit (103)
Eli sinä päätit ottaa vieraan äijän lapsen kotiin, tehdä vauvelinkin vielä ja nyt ihmettelet, kun lapsi ei oikein pidä tuosta äijästä? Ihme juttu. Sinä olet murjonut lapsen jonnekin taaimpaan nurkkaan ja käskenyt hänet vain mukautumaan siihen mitä aikuiset tekevät. Lapselta ei varmasti ole koskaan kysytty hänen ajatuksiaan asiasta ja tyypin tulemisesta teille.
Uusi äijäsi on lapselle täydellisen vieras tyyppi. Hän on kotiinne tunkeutunut hyypiö ja siellä isännöimään alkanut outolintu, jota äiti mielistelee ja kihertelee unohtaen lapsensa. Lapsen lapsuus on mennyt vain äidin kriisejä katsellessa ja nyt hänen pitäisi sitten vielä nöyristellä äidin äijän edessä, että hänestä välitettäisiin.
Siivoatte yhdessä sen huoneen kerran viikossa. Ja isäpuoli opettelee käyttäytymään.
Muistan, miten kamalaa oli tuon ikäisenä tyttönä, kun vieras mies muutti omaan kotiin. Silloin päätin, että niin pahaa kutkaa ei minun jalkoväliini tule, että laittaisin omat lapseni käymään saman läpi.
Ja ai niin. Meillä tuon ikäiset siivoavat ihan itse huoneensa.
Onko kokeiltu tunteiden sanoitusta?
Kuulostaa aika rankalta tilanteelta lapselle. Äidillä on uusi perhe ja lapsen pitää vain sopeutua. Lasten on vaikea kestää komentelua ja vaatimista vierailta ihmisiltä, ja vierailla tarkoitan tässä ihmisiä, joihin ei ole pitkäkestoista tunnesidettä kuten vanhempiin.
Olen itse ollut 11v kun isäpuoli tuli kuvioihin, hän oli ankara ja tarkka.siisteydestä, äiti ei puolustanut minua, pelkäsin isäpuolta ja samalla kapinoin, en enää viihtynyt kotona. Vasta nyt nelikymppisenä tajuan miten ahdistavaa oli pelätä kotona monta vuotta, ja miten olen vasta nyt alkanut kunnolla rentoitua. Siskoilleni kävi huonommin, he pakenivat huumeisiin ja sen sellaista. Kaikki kolme olemme vaihtelevasti masentuneita ja äitiin ei ole läheiset välit, vaikka hän oli todella hyvä äiti kun olimme pieniä.
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Eli sinä päätit ottaa vieraan äijän lapsen kotiin, tehdä vauvelinkin vielä ja nyt ihmettelet, kun lapsi ei oikein pidä tuosta äijästä? Ihme juttu. Sinä olet murjonut lapsen jonnekin taaimpaan nurkkaan ja käskenyt hänet vain mukautumaan siihen mitä aikuiset tekevät. Lapselta ei varmasti ole koskaan kysytty hänen ajatuksiaan asiasta ja tyypin tulemisesta teille.
Uusi äijäsi on lapselle täydellisen vieras tyyppi. Hän on kotiinne tunkeutunut hyypiö ja siellä isännöimään alkanut outolintu, jota äiti mielistelee ja kihertelee unohtaen lapsensa. Lapsen lapsuus on mennyt vain äidin kriisejä katsellessa ja nyt hänen pitäisi sitten vielä nöyristellä äidin äijän edessä, että hänestä välitettäisiin.
No voi kyynel.
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Yhdessä tekemällä meillä saadaan valmista. Se on lapsesta kivaa ja jokainen tekee vahvuuksiensa mukaan. Oppii samalla esimerkistä, miten pidetään huolta omaisuudesta. Täytyy ensin opettaa kärsivällisesti, kyllä se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
Miten biologinen vanhempi tai vaikka opettaja tai lastenhoitaja saa vallan jos lapsi kieltäytyy tottelemasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
Miten biologinen vanhempi tai vaikka opettaja tai lastenhoitaja saa vallan jos lapsi kieltäytyy tottelemasta?
Ei mitenkään, jos lapsi sitä vastustaa. Isäpuoli vielä vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
On menetelmiä ja välineitä painostaa lasta. Etkö ole koskaan kuullut sellaisista?
Ei isäpuolta tarvi totella. Jos joskus joudun tilanteeseen jossa naisella on entuudestaan lapsi/lapsia niin mun puolesta leikkikööt vaikka tartsania verhoilla ja pistäköön kämpän remonttiin. Ei ole mun asia komennella niitä.
Minä voin lähteä sieltä mutta ne lapset jää sinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
On menetelmiä ja välineitä painostaa lasta. Etkö ole koskaan kuullut sellaisista?
Kerrotko vielä mitä keinoja ja väleineitä? Ei tehonnut ainakaan minuun, jos sellaisia on käytetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
On menetelmiä ja välineitä painostaa lasta. Etkö ole koskaan kuullut sellaisista?
Kerrotko vielä mitä keinoja ja väleineitä? Ei tehonnut ainakaan minuun, jos sellaisia on käytetty.
Siis et muista onko sinulle pidetty kuria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
En tarkoittanut että isäpuolella ei saisi olla mitään sanomista omaan kotiinsa, mutta ehdotan että hän sanoo ne asiat ap:lle ja ne tulevat ap:n kautta. Isäpuolen tulisi keskittyä positiivisen suhteen luomiseen lapsen kanssa(ei siis pidä väkisin keksiä mitään yhteisiä menoja tms, vaan arjessa positiivisia ja ystävällisiä kohtaamisia), ja se onnistuu vain jos suhteesta poistetaan pitkäksi aikaa kaikki valta-asetelmat ja konfliktit. Tietysti jos tarkoitus on vain alistaa lapsi hiljaiseksi että äiti ja isäpuoli voivat rauhassa nauttia uudesta ydinperheestään niin ei toki kannata muuttaa mitään.
Minä olen siis ollut täsmälleen tuossa tilanteessa kuin ap:n lapsi, ja käyttäytynyt samoin, joten uskon tietäväni, mikä toimisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
On menetelmiä ja välineitä painostaa lasta. Etkö ole koskaan kuullut sellaisista?
Kerrotko vielä mitä keinoja ja väleineitä? Ei tehonnut ainakaan minuun, jos sellaisia on käytetty.
Siis et muista onko sinulle pidetty kuria?
Lue vastaus 20 uudelleen ja päättele siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
En tarkoittanut että isäpuolella ei saisi olla mitään sanomista omaan kotiinsa, mutta ehdotan että hän sanoo ne asiat ap:lle ja ne tulevat ap:n kautta. Isäpuolen tulisi keskittyä positiivisen suhteen luomiseen lapsen kanssa(ei siis pidä väkisin keksiä mitään yhteisiä menoja tms, vaan arjessa positiivisia ja ystävällisiä kohtaamisia), ja se onnistuu vain jos suhteesta poistetaan pitkäksi aikaa kaikki valta-asetelmat ja konfliktit. Tietysti jos tarkoitus on vain alistaa lapsi hiljaiseksi että äiti ja isäpuoli voivat rauhassa nauttia uudesta ydinperheestään niin ei toki kannata muuttaa mitään.
Minä olen siis ollut täsmälleen tuossa tilanteessa kuin ap:n lapsi, ja käyttäytynyt samoin, joten uskon tietäväni, mikä toimisi.
Ei se toimi järin hyvin, että isäpuoli vain toimii kantelupukkina tyyliin "odota kunhan kerron äidillesi" tai "kunhan äiti tulee kotiin niin sitten nähdään kuka määrää tässä perheessä".
Muutenkaan kurinpidon tarkoitus ei todellakaan ole alistaa lasta miksikään robotiksi. Vaan pitää yllä perustavanlaatuista järjestystä ja turvallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna vaatisin lapselta huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi oma huone saisi olla minusta missä kunnossa vain. Sinä hoidat kaiken kasvattamisen. Isäpuolen kanssa vain mukavia, positiivisia juttuja. Isäpuoli voisi kysyä ja jutella jostain lapsen kiinnostuksenkohteesta, tarjoutua kysymään sanakokeen sanoja tms. Avain on luoda positiivinen ja turvallinen suhde heidän välilleen. Nyt se on jo vaarantunut joten siitä on poistettava KAIKKI negatiivisuus ja käskyttäminen pitkäksi aikaa.
Jos isäpuolella ei ole mitään kasvatus- tai muutakaan valtaa oman kotinsa seinien sisällä asuvaan lapseen, niin hyvin herkästi se lapsi alkaa hyödyntää tilannetta kaikenlaiseen kiellettyyn käytökseen ja pahimmillaan hän ryhtyy systemaattisesti "kotikiusaamaan" isäpuolta, kun kerran on niskan päällä suhteessa isäpuoleen.
Miten ajattelit että isäpuoli saa vallan? Käskyttämällä, haukkumalla, käymällä käsiksi? Jos lapsi ei pidä miehestä, mies ei saa valtaa mitenkään. Siihen tyytyy tai muuttaa pois.
On menetelmiä ja välineitä painostaa lasta. Etkö ole koskaan kuullut sellaisista?
Ai, ahdisteletko, lukitsetko komeroon / ulos vai oletko muutoin väkivaltainen?
Useinhan se tosiaan käy niin, että rikollinen lopulta kostaa saamansa rangaistuksen esim. poliisille, tuomarille tai vanginvartijalle. Ihan samaan tapaan kuin lapsi lopulta kostaa saamansa kurituksen vanhemmalleen.
Eli se rangaistus tai kuritus ei ole alun alkaenkaan tuottanut mitään muuta kuin katkeruutta ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Kaikenlainen rankaiseminen ja kurittaminen tulisikin lopettaa yhteiskunnasta, koska siitä ei ole muuta kuin haittaa.