Amk valintakoe ja epätoivo
Mitä ajattelitte kokeesta?
Jos kokeesta on jo joku keskustelu, olisitko kiltti ja linkkaisit sen tähän? Itse en löytänyt kommentteja kokeesta miltään palstalta.
Otsikon epötoivo taas tulee siitä että en usko pääseväni opiskelemaan tänäkään vuonna. Koe oli niin vaikea itselleni. Olen yrittänyt käydä pääsykokeissa jo ties kuinka monta kertaa, mutta en vain pääse. Olen ihan perusfiksu omasta mielestäni, luen ja seuraan uutisia. Osaan jonkin verran vieraita kieliä. Moni nauraa, että kuka tahansa pääsee ammattikorkeakouluun ja että eihän niissä tarvitse lukea mitään. Itseäni alkaa masentaa todella. Vuosia menee hukkaan!
Kommentit (2017)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin samaa mieltä. Englanninkielen taito on nykypäivänä monikulttuurisessa yhteiskunnassa aika tärkeä asia osata ja myös ammattikorkeakoulujen oppimisympäristöstä löytyy paljon ihmisiä jotka eivät puhu suomea. Joissakin tutkinnoissa myös osa opiskelusta tapahtuu englanniksi. Eli siis jos ei osaa niin opettele.
Mielestäni olemme menossa väärään suuntaan. Suomen kieltä ei kunnioiteta enää. Mielestäni omaa kieltä pitäisi tukea. Se ei poista sitä, että siinä rinnalla olisi muita kieliä.
Matematiikka ja kielet ovat monille kynnyskysymyksiä opiskelun suhteen. Miksi tähän ongelmaan ei reagoida ja kehitetä polkuja, jotta kaikki pystyisivät pääsemään haluamilleen aloille. Tällä hetkellä panostetaan liikaa hyvin kapea-alaiseen osaamiseen.
Huoh. Suomen kieltä ei kunnioiteta.. Maailmassa on 5,5 miljoonaa Suomea puhuvaa ihmistä. Maailmassa on 1,35 triljoonaa (1350 miljoonaa) Englantia puhuvaa ihmistä, joista ensimmäisenä kielenä noin 360 miljoonaa. Sinun mielestäsi on tärkeämpää osata Suomea kuin Englantia? Yritykset jotka jäävät Suomeen eivät tule menestymään yhtä hyvin kuin maailmalle menevät, Suomessa ei ole tarpeeksi ihmisiä. Esim it-alalla alkaa virallisena kielenä olemaan Englanti. Pysy sinä vain siellä suomalaisessa pikku kuplassasi, me muut puhumme mielellämme englantia sinunkin edestäsi.
Amkhuijaus kirjoitti:
Hain sosionomiksi ja etiikkaosio oli erittäin kummallinen. Matematiikkaa kohtuuttoman paljon kun ei sitä työssä tarvita pätkän vertaa. Jos insinöörit jatkossakin suunnittelee sosiaalialan pääsykokeet voidaan vuosien saatossa heittää hyvästit eettiselle toiminnalle terveydenhuollossa ja sosiaalipuolella. Miksi kaikessa painotetaan nippelitietoa? Eikö ihmissuhdetaidoilla,luovuudella, intohimolla ja jalat maassa järjellä ole mitään painoa-arvoa? Tuntuu että yhä edelleen ja vielä enemmän kuin ennen ihmisten vaaditaan olevan kuin samasta puusta veistettyjä.
Tässä tulee se jonkinlainen ajatusvirhe: "Matematiikkaa kohtuuttoman paljon kun ei sitä työssä tarvita pätkän vertaa". Matematiikan hallinta mittaa myös muita osa-alueita elämässä kun vaan sen osaamista.
Niistä vammaisista pääsykokeista ja pistevalinnoista pitää päästä eroon.
Turhista soteleista eroon ja näyttökokeita esikarsintojen sijaan, eikä mitään turhaa matematiikkaa ja siansaksaa kokeisiiin.
Pääsykoe tentti on vaativa! On muitakin väyliä päästä amkouluun kuin pääsykoe, kysy niistä!
Nimimerkki-erkki kirjoitti:
Lähes 20 % sisäänpääsyprosentti ei ole kovinkaan pieni. Sitä paitsi puolet hakijoista hakee "varmuuden vuoksi" kun pyrkivät lääkikseen yms. Osa vain täyttää hakupapereita muttei tule kokeisiin. Aika pönttö saa olla jollei pääse amkkiin. Pienellä lukemisella pääsee, koska näihin kokeisiin ei juuri valmistauduta. Kohtalaisen paljon hakijoita tietenkin tarkoittaa pienempiä marginaaleja pistemäärien kanssa, sillä siihen joukkoon mahtuu myös enemmän hyvin pärjääviä.
Ainoa mitä pitäisi muuttaa on ettei kukaan pääsisi todistuksella sisälle.
T. AMK-insinööri
Tiesitkö, että osaan amkeista pääsee sisälle 5-6 % hakijoista? Ei siis todellakaan tarvitse olla "pönttö" ettei pääse. Toisekseen, todistusvalinta pitää ehdottomasti säilyttää. Kun valmistautuu hyvin yo-kirjoituksiin ja saa hyvät arvosanat niin siitä pitääkin palkita.
Insinörttit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin samaa mieltä. Englanninkielen taito on nykypäivänä monikulttuurisessa yhteiskunnassa aika tärkeä asia osata ja myös ammattikorkeakoulujen oppimisympäristöstä löytyy paljon ihmisiä jotka eivät puhu suomea. Joissakin tutkinnoissa myös osa opiskelusta tapahtuu englanniksi. Eli siis jos ei osaa niin opettele.
Mielestäni olemme menossa väärään suuntaan. Suomen kieltä ei kunnioiteta enää. Mielestäni omaa kieltä pitäisi tukea. Se ei poista sitä, että siinä rinnalla olisi muita kieliä.
Matematiikka ja kielet ovat monille kynnyskysymyksiä opiskelun suhteen. Miksi tähän ongelmaan ei reagoida ja kehitetä polkuja, jotta kaikki pystyisivät pääsemään haluamilleen aloille. Tällä hetkellä panostetaan liikaa hyvin kapea-alaiseen osaamiseen.
Huoh. Suomen kieltä ei kunnioiteta.. Maailmassa on 5,5 miljoonaa Suomea puhuvaa ihmistä. Maailmassa on 1,35 triljoonaa (1350 miljoonaa) Englantia puhuvaa ihmistä, joista ensimmäisenä kielenä noin 360 miljoonaa. Sinun mielestäsi on tärkeämpää osata Suomea kuin Englantia? Yritykset jotka jäävät Suomeen eivät tule menestymään yhtä hyvin kuin maailmalle menevät, Suomessa ei ole tarpeeksi ihmisiä. Esim it-alalla alkaa virallisena kielenä olemaan Englanti. Pysy sinä vain siellä suomalaisessa pikku kuplassasi, me muut puhumme mielellämme englantia sinunkin edestäsi.
Nonyt!
Kannattaa opiskella enkkua jos sitä puhuu jo yli triljoona ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Nimimerkki-erkki kirjoitti:
Lähes 20 % sisäänpääsyprosentti ei ole kovinkaan pieni. Sitä paitsi puolet hakijoista hakee "varmuuden vuoksi" kun pyrkivät lääkikseen yms. Osa vain täyttää hakupapereita muttei tule kokeisiin. Aika pönttö saa olla jollei pääse amkkiin. Pienellä lukemisella pääsee, koska näihin kokeisiin ei juuri valmistauduta. Kohtalaisen paljon hakijoita tietenkin tarkoittaa pienempiä marginaaleja pistemäärien kanssa, sillä siihen joukkoon mahtuu myös enemmän hyvin pärjääviä.
Ainoa mitä pitäisi muuttaa on ettei kukaan pääsisi todistuksella sisälle.
T. AMK-insinööri
Tiesitkö, että osaan amkeista pääsee sisälle 5-6 % hakijoista? Ei siis todellakaan tarvitse olla "pönttö" ettei pääse. Toisekseen, todistusvalinta pitää ehdottomasti säilyttää. Kun valmistautuu hyvin yo-kirjoituksiin ja saa hyvät arvosanat niin siitä pitääkin palkita.
Ei se nyt ihan noinkaan toimi. Todellisuudessa sisäänpääsyprosentti on korkeampi, koska keskimäärin porukka hakee 3,5 opiskelupaikkaan, mikäli muistan oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimimerkki-erkki kirjoitti:
Lähes 20 % sisäänpääsyprosentti ei ole kovinkaan pieni. Sitä paitsi puolet hakijoista hakee "varmuuden vuoksi" kun pyrkivät lääkikseen yms. Osa vain täyttää hakupapereita muttei tule kokeisiin. Aika pönttö saa olla jollei pääse amkkiin. Pienellä lukemisella pääsee, koska näihin kokeisiin ei juuri valmistauduta. Kohtalaisen paljon hakijoita tietenkin tarkoittaa pienempiä marginaaleja pistemäärien kanssa, sillä siihen joukkoon mahtuu myös enemmän hyvin pärjääviä.
Ainoa mitä pitäisi muuttaa on ettei kukaan pääsisi todistuksella sisälle.
T. AMK-insinööri
Tiesitkö, että osaan amkeista pääsee sisälle 5-6 % hakijoista? Ei siis todellakaan tarvitse olla "pönttö" ettei pääse. Toisekseen, todistusvalinta pitää ehdottomasti säilyttää. Kun valmistautuu hyvin yo-kirjoituksiin ja saa hyvät arvosanat niin siitä pitääkin palkita.
Ei se nyt ihan noinkaan toimi. Todellisuudessa sisäänpääsyprosentti on korkeampi, koska keskimäärin porukka hakee 3,5 opiskelupaikkaan, mikäli muistan oikein.
Voi toki ollakin korkeampi, mutta esimerkiksi itse olen hakenut vain ja ainoastaan aloille, joihin on moninkertainen hakijamäärä versus sisäänotetut opiskelijat. Vaikka en pääsisikään niin en nyt kuitenkaan itseäni pönttönä pidä enkä sitä voi ollakaan, jos katson esimerkiksi lukion päättötodistusta. Valitettavasti todistusvalinnallakaan en pääse, koska kirjoitin vain 4. (L,E,M,M)
Vierailija kirjoitti:
Amkhuijaus kirjoitti:
Hain sosionomiksi ja etiikkaosio oli erittäin kummallinen. Matematiikkaa kohtuuttoman paljon kun ei sitä työssä tarvita pätkän vertaa. Jos insinöörit jatkossakin suunnittelee sosiaalialan pääsykokeet voidaan vuosien saatossa heittää hyvästit eettiselle toiminnalle terveydenhuollossa ja sosiaalipuolella. Miksi kaikessa painotetaan nippelitietoa? Eikö ihmissuhdetaidoilla,luovuudella, intohimolla ja jalat maassa järjellä ole mitään painoa-arvoa? Tuntuu että yhä edelleen ja vielä enemmän kuin ennen ihmisten vaaditaan olevan kuin samasta puusta veistettyjä.
Tässä tulee se jonkinlainen ajatusvirhe: "Matematiikkaa kohtuuttoman paljon kun ei sitä työssä tarvita pätkän vertaa". Matematiikan hallinta mittaa myös muita osa-alueita elämässä kun vaan sen osaamista.
Matemaattisten x=y yhtälöiden tai kaavojen osaaminen ei todellakaan mittaa mitään muuta kuin noiden yhtälöiden ja kaavojen osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkhuijaus kirjoitti:
Hain sosionomiksi ja etiikkaosio oli erittäin kummallinen. Matematiikkaa kohtuuttoman paljon kun ei sitä työssä tarvita pätkän vertaa. Jos insinöörit jatkossakin suunnittelee sosiaalialan pääsykokeet voidaan vuosien saatossa heittää hyvästit eettiselle toiminnalle terveydenhuollossa ja sosiaalipuolella. Miksi kaikessa painotetaan nippelitietoa? Eikö ihmissuhdetaidoilla,luovuudella, intohimolla ja jalat maassa järjellä ole mitään painoa-arvoa? Tuntuu että yhä edelleen ja vielä enemmän kuin ennen ihmisten vaaditaan olevan kuin samasta puusta veistettyjä.
Tässä tulee se jonkinlainen ajatusvirhe: "Matematiikkaa kohtuuttoman paljon kun ei sitä työssä tarvita pätkän vertaa". Matematiikan hallinta mittaa myös muita osa-alueita elämässä kun vaan sen osaamista.
Matemaattisten x=y yhtälöiden tai kaavojen osaaminen ei todellakaan mittaa mitään muuta kuin noiden yhtälöiden ja kaavojen osaamista.
Mittaa ne myös huolellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimimerkki-erkki kirjoitti:
Lähes 20 % sisäänpääsyprosentti ei ole kovinkaan pieni. Sitä paitsi puolet hakijoista hakee "varmuuden vuoksi" kun pyrkivät lääkikseen yms. Osa vain täyttää hakupapereita muttei tule kokeisiin. Aika pönttö saa olla jollei pääse amkkiin. Pienellä lukemisella pääsee, koska näihin kokeisiin ei juuri valmistauduta. Kohtalaisen paljon hakijoita tietenkin tarkoittaa pienempiä marginaaleja pistemäärien kanssa, sillä siihen joukkoon mahtuu myös enemmän hyvin pärjääviä.
Ainoa mitä pitäisi muuttaa on ettei kukaan pääsisi todistuksella sisälle.
T. AMK-insinööri
Tiesitkö, että osaan amkeista pääsee sisälle 5-6 % hakijoista? Ei siis todellakaan tarvitse olla "pönttö" ettei pääse. Toisekseen, todistusvalinta pitää ehdottomasti säilyttää. Kun valmistautuu hyvin yo-kirjoituksiin ja saa hyvät arvosanat niin siitä pitääkin palkita.
Ei se nyt ihan noinkaan toimi. Todellisuudessa sisäänpääsyprosentti on korkeampi, koska keskimäärin porukka hakee 3,5 opiskelupaikkaan, mikäli muistan oikein.
Voi toki ollakin korkeampi, mutta esimerkiksi itse olen hakenut vain ja ainoastaan aloille, joihin on moninkertainen hakijamäärä versus sisäänotetut opiskelijat. Vaikka en pääsisikään niin en nyt kuitenkaan itseäni pönttönä pidä enkä sitä voi ollakaan, jos katson esimerkiksi lukion päättötodistusta. Valitettavasti todistusvalinnallakaan en pääse, koska kirjoitin vain 4. (L,E,M,M)
Miksi et mene täydentämään todistustasi??
Sen jälkeen pääset lentämällä minne vaan.
Kyllä on inhottavia kommentteja täällä. Kyllä tuo amk-koe on oikeasti vaikea, etenkin niille joiden lukiosta on jo vierähtänyt yli 10 vuotta. Esim. alanvaihtajat. Kysymykset ovat älyttömiä eivätkä mittaa soveltuvuutta oikein mihinkään. On naurettavaa kysyä aiheista a, b ja c jotka eivät liity mitenkään hakijan valitsemaan alaan. Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin yleinen korkeakoulukelpoisuus. Jotakin säästöä tässä ilmeisesti on taas jälleen kerran tavoiteltu kun luovuttiin alakohtaisista pääsykokeista ja tyrkättiin tilalle tuollainen epälooginen palikkatesti.
Terv. 35 v alanvaihtoa yrittävä, jolla on jo 2 korkeakoulututkintoa, joten kovin tyhmä en voi olla eikä mun opiskelusoveltuvuudessa ole vikaa kun aiemminkin olen opiskelemaan kelvannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimimerkki-erkki kirjoitti:
Lähes 20 % sisäänpääsyprosentti ei ole kovinkaan pieni. Sitä paitsi puolet hakijoista hakee "varmuuden vuoksi" kun pyrkivät lääkikseen yms. Osa vain täyttää hakupapereita muttei tule kokeisiin. Aika pönttö saa olla jollei pääse amkkiin. Pienellä lukemisella pääsee, koska näihin kokeisiin ei juuri valmistauduta. Kohtalaisen paljon hakijoita tietenkin tarkoittaa pienempiä marginaaleja pistemäärien kanssa, sillä siihen joukkoon mahtuu myös enemmän hyvin pärjääviä.
Ainoa mitä pitäisi muuttaa on ettei kukaan pääsisi todistuksella sisälle.
T. AMK-insinööri
Tiesitkö, että osaan amkeista pääsee sisälle 5-6 % hakijoista? Ei siis todellakaan tarvitse olla "pönttö" ettei pääse. Toisekseen, todistusvalinta pitää ehdottomasti säilyttää. Kun valmistautuu hyvin yo-kirjoituksiin ja saa hyvät arvosanat niin siitä pitääkin palkita.
Ei se nyt ihan noinkaan toimi. Todellisuudessa sisäänpääsyprosentti on korkeampi, koska keskimäärin porukka hakee 3,5 opiskelupaikkaan, mikäli muistan oikein.
Voi toki ollakin korkeampi, mutta esimerkiksi itse olen hakenut vain ja ainoastaan aloille, joihin on moninkertainen hakijamäärä versus sisäänotetut opiskelijat. Vaikka en pääsisikään niin en nyt kuitenkaan itseäni pönttönä pidä enkä sitä voi ollakaan, jos katson esimerkiksi lukion päättötodistusta. Valitettavasti todistusvalinnallakaan en pääse, koska kirjoitin vain 4. (L,E,M,M)
Miksi et mene täydentämään todistustasi??
Sen jälkeen pääset lentämällä minne vaan.
Miksi ihmeessä minun pitäisi nähdä vaivaa asian eteen? Olisi paljon kivempaa saada opiskelupaikka tarjottimella eteen.
Otahan alapeukku :)
Kutsumusammatti???
Katso haastattelu—>
https://www.tv7.fi/arkki/heratysliikehdinta/aki-ja-niina-liimatainen-os…
Osaako joku sanoa, että tartteeko pääsykokeissa olla läppärissä esim word käytössä?
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku sanoa, että tartteeko pääsykokeissa olla läppärissä esim word käytössä?
Ei tarvitse, liityt pääsykoepaikan langattomaan verkkoon ja menet heidän antamaansa nettiosoitteeseen pääsykoetta suorittamaan.
Aina kannattaa pyrkiä, mutta jossain pitää tulla raja vastaan. Jos on pyrkinyt samaan koulutusohjelmaan jo vaikkapa kolme kertaa pääsemättä sisään, kannattaa miettiä missä mättää. Se voi olla motivaatio (jolloin ala ei ehkä ole se oma kuitenkaan) tai tiedot/taidot.
Pääsykokeiden rakennetta voi aina syyttää mutta kaikkihan lääkikseen tai oikikseen menisivät jos sinne voisi vain kävellä sisään. Pääsykokeet eivät välttämättä mittaa oikeita asioita mutta ne elämänkoululaisen "minä olen niin hyvä vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa" tyyppiset asiat ovat vieläkin subjektiivisempia.
Itsellä takana sekä yliopistotutkinto että AMK - AMKhon pääsin sisään yli kolmikymppisenä kun ala kiinnosti pirusti. Siitä löytyi myös tsemppi pääsykokeisiin. Tosin täytyy antaa tunnustusta myös lukion matematiikanopettajalle, jonka opit menivät tehokkaasti "selkärankaan" ja auttoivat vielä 15 vuoden jälkeenkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimimerkki-erkki kirjoitti:
Lähes 20 % sisäänpääsyprosentti ei ole kovinkaan pieni. Sitä paitsi puolet hakijoista hakee "varmuuden vuoksi" kun pyrkivät lääkikseen yms. Osa vain täyttää hakupapereita muttei tule kokeisiin. Aika pönttö saa olla jollei pääse amkkiin. Pienellä lukemisella pääsee, koska näihin kokeisiin ei juuri valmistauduta. Kohtalaisen paljon hakijoita tietenkin tarkoittaa pienempiä marginaaleja pistemäärien kanssa, sillä siihen joukkoon mahtuu myös enemmän hyvin pärjääviä.
Ainoa mitä pitäisi muuttaa on ettei kukaan pääsisi todistuksella sisälle.
T. AMK-insinööri
Tiesitkö, että osaan amkeista pääsee sisälle 5-6 % hakijoista? Ei siis todellakaan tarvitse olla "pönttö" ettei pääse. Toisekseen, todistusvalinta pitää ehdottomasti säilyttää. Kun valmistautuu hyvin yo-kirjoituksiin ja saa hyvät arvosanat niin siitä pitääkin palkita.
Ei se nyt ihan noinkaan toimi. Todellisuudessa sisäänpääsyprosentti on korkeampi, koska keskimäärin porukka hakee 3,5 opiskelupaikkaan, mikäli muistan oikein.
Voi toki ollakin korkeampi, mutta esimerkiksi itse olen hakenut vain ja ainoastaan aloille, joihin on moninkertainen hakijamäärä versus sisäänotetut opiskelijat. Vaikka en pääsisikään niin en nyt kuitenkaan itseäni pönttönä pidä enkä sitä voi ollakaan, jos katson esimerkiksi lukion päättötodistusta. Valitettavasti todistusvalinnallakaan en pääse, koska kirjoitin vain 4. (L,E,M,M)
Miksi et mene täydentämään todistustasi??
Sen jälkeen pääset lentämällä minne vaan.
Miksi ihmeessä minun pitäisi nähdä vaivaa asian eteen? Olisi paljon kivempaa saada opiskelupaikka tarjottimella eteen.
Otahan alapeukku :)
Aika epäkohteliasta vastata toisen "nimissä". Todistuksen täydentäminen ei ole sinänsä poissuljettua. Valmistun tänä keväänä, suoritan tällä hetkellä kahden eri koulun valintakoekurssia ja kesäkuussa on vielä pääsykokeet, joten kyllä tässä on ihan vaivaa nähty. Hyvä yo-todistus ei myöskään tullut "tarjottimella eteen".
Täyttä puppua. Pääsykokeet voivat olla lukion käyneelle helpommat matematiikan ja fysiikan takia. Muutoin vaatii lukemista ja ymmärtämistä. Koulu ei ole läpihuutojuttu riippuen koulutushaarasta.
Lähes 20 % sisäänpääsyprosentti ei ole kovinkaan pieni. Sitä paitsi puolet hakijoista hakee "varmuuden vuoksi" kun pyrkivät lääkikseen yms. Osa vain täyttää hakupapereita muttei tule kokeisiin. Aika pönttö saa olla jollei pääse amkkiin. Pienellä lukemisella pääsee, koska näihin kokeisiin ei juuri valmistauduta. Kohtalaisen paljon hakijoita tietenkin tarkoittaa pienempiä marginaaleja pistemäärien kanssa, sillä siihen joukkoon mahtuu myös enemmän hyvin pärjääviä.
Ainoa mitä pitäisi muuttaa on ettei kukaan pääsisi todistuksella sisälle.
T. AMK-insinööri