Lue keskustelun säännöt.
Amk valintakoe ja epätoivo
30.10.2019 |
Mitä ajattelitte kokeesta?
Jos kokeesta on jo joku keskustelu, olisitko kiltti ja linkkaisit sen tähän? Itse en löytänyt kommentteja kokeesta miltään palstalta.
Otsikon epötoivo taas tulee siitä että en usko pääseväni opiskelemaan tänäkään vuonna. Koe oli niin vaikea itselleni. Olen yrittänyt käydä pääsykokeissa jo ties kuinka monta kertaa, mutta en vain pääse. Olen ihan perusfiksu omasta mielestäni, luen ja seuraan uutisia. Osaan jonkin verran vieraita kieliä. Moni nauraa, että kuka tahansa pääsee ammattikorkeakouluun ja että eihän niissä tarvitse lukea mitään. Itseäni alkaa masentaa todella. Vuosia menee hukkaan!
Kommentit (2017)
Onko täällä muita jotka hakeneet Metropoliin röntgenhoitajaksi. Onko teille tullut jo jotain tietoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä hain Metropoliaan röntgenhoitajaksi. En ole saanut vielä tuloksia.
Täällä on puhuttu ensikertalaisuuskiintiön epäreiluudesta ja olen ihan samaa mieltä. Suuein epäreiluus mielestäni on siinä on nimenomaan se ettei se anna katumiselle tilaa. Eli siis jos vain otat paikan vastaan, mutta et suorita koulua loppuun se oli sitten siinä. Minun järkeni mukaan ensikertalaisuuden pitäisi jatkua niin kauan, että saa jonkin korkeakoulun edes suoritettua, sitten siinä olisi edes jotain järkeä. Minunkin piti hylätä 2 paikkaa viime keväänä, mihin olisin suoraan päässyt, koska kevään edetessä tulin vain varmemmaksi, että haluan siihen ykkösvaihtoehtoon. Myöhemmin sinne olisi ollut lähes mahdoton enää päästä.
Ja btw toinenkin superepäreiluus tässä piilee. Työkkäri esimerkiksi velvoittaa nuoria hakemaan kouluun heti lukion jälkeen, muuten tulee karenssi. Ja jos pääset sisään mihin tahansa se paikkahan on pakko ottaa vastaan, tai muuten tulee taas karenssi. Eli ei todellakaan voida puhua minkäänlaisesta vapaaehtoisuudesta, vaan todella epäreilua kiristämistähän tuo on noiden ehtojen puitteissa. Tiedän tapauksen, jossa valmistunut oli epähuomiossa vastoin parempaa tietoa jättänyt ensimmäisenä keväänä hakematta armeijan takia, niin läsähti työssäoloehto.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi mutta onko nykyisin joka kouluun pyrkiessä osattava matematiikkaa? Olen merkonomi ja jos haluaisin täydentää osaamistani esim. tradenomiksi niin pitäisikö minun nyt suorittaa pääsykoe, jossa matematiikkaa?
Kyllä ainakin meikäläisellä jää jatko-opinnot sitten siihen mitä on. En ihan ymmärrä ryhmäkeskusteluja ja haastattelujakaan, ihan jokaiseen paikkaanko sellaisetkin on?
Eikö se minimi matematiikkaosassa ollut 1 tai 2 pistettä 20 pisteestä. Eli ei mikään ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on puhuttu ensikertalaisuuskiintiön epäreiluudesta ja olen ihan samaa mieltä. Suuein epäreiluus mielestäni on siinä on nimenomaan se ettei se anna katumiselle tilaa. Eli siis jos vain otat paikan vastaan, mutta et suorita koulua loppuun se oli sitten siinä. Minun järkeni mukaan ensikertalaisuuden pitäisi jatkua niin kauan, että saa jonkin korkeakoulun edes suoritettua, sitten siinä olisi edes jotain järkeä. Minunkin piti hylätä 2 paikkaa viime keväänä, mihin olisin suoraan päässyt, koska kevään edetessä tulin vain varmemmaksi, että haluan siihen ykkösvaihtoehtoon. Myöhemmin sinne olisi ollut lähes mahdoton enää päästä.
Ja btw toinenkin superepäreiluus tässä piilee. Työkkäri esimerkiksi velvoittaa nuoria hakemaan kouluun heti lukion jälkeen, muuten tulee karenssi. Ja jos pääset sisään mihin tahansa se paikkahan on pakko ottaa vastaan, tai muuten tulee taas karenssi. Eli ei todellakaan voida puhua minkäänlaisesta vapaaehtoisuudesta, vaan todella epäreilua kiristämistähän tuo on noiden ehtojen puitteissa. Tiedän tapauksen, jossa valmistunut oli epähuomiossa vastoin parempaa tietoa jättänyt ensimmäisenä keväänä hakematta armeijan takia, niin läsähti työssäoloehto.
Kyllä lukion käynyt löytää töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä on puhuttu ensikertalaisuuskiintiön epäreiluudesta ja olen ihan samaa mieltä. Suuein epäreiluus mielestäni on siinä on nimenomaan se ettei se anna katumiselle tilaa. Eli siis jos vain otat paikan vastaan, mutta et suorita koulua loppuun se oli sitten siinä. Minun järkeni mukaan ensikertalaisuuden pitäisi jatkua niin kauan, että saa jonkin korkeakoulun edes suoritettua, sitten siinä olisi edes jotain järkeä. Minunkin piti hylätä 2 paikkaa viime keväänä, mihin olisin suoraan päässyt, koska kevään edetessä tulin vain varmemmaksi, että haluan siihen ykkösvaihtoehtoon. Myöhemmin sinne olisi ollut lähes mahdoton enää päästä.
Ja btw toinenkin superepäreiluus tässä piilee. Työkkäri esimerkiksi velvoittaa nuoria hakemaan kouluun heti lukion jälkeen, muuten tulee karenssi. Ja jos pääset sisään mihin tahansa se paikkahan on pakko ottaa vastaan, tai muuten tulee taas karenssi. Eli ei todellakaan voida puhua minkäänlaisesta vapaaehtoisuudesta, vaan todella epäreilua kiristämistähän tuo on noiden ehtojen puitteissa. Tiedän tapauksen, jossa valmistunut oli epähuomiossa vastoin parempaa tietoa jättänyt ensimmäisenä keväänä hakematta armeijan takia, niin läsähti työssäoloehto.
Mä ymmärsin tuon ensikertalaiskiintiön niin, että jollei ole suorittanut KOKONAAN tutkintoa, on ensikertalainen. Eli ei haittaa, jos tutkinto on joskus jäänyt kesken. Ymmärsikö kukaan muu sen tekstin ensikertalaiskiintiöstä näin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on puhuttu ensikertalaisuuskiintiön epäreiluudesta ja olen ihan samaa mieltä. Suuein epäreiluus mielestäni on siinä on nimenomaan se ettei se anna katumiselle tilaa. Eli siis jos vain otat paikan vastaan, mutta et suorita koulua loppuun se oli sitten siinä. Minun järkeni mukaan ensikertalaisuuden pitäisi jatkua niin kauan, että saa jonkin korkeakoulun edes suoritettua, sitten siinä olisi edes jotain järkeä. Minunkin piti hylätä 2 paikkaa viime keväänä, mihin olisin suoraan päässyt, koska kevään edetessä tulin vain varmemmaksi, että haluan siihen ykkösvaihtoehtoon. Myöhemmin sinne olisi ollut lähes mahdoton enää päästä.
Ja btw toinenkin superepäreiluus tässä piilee. Työkkäri esimerkiksi velvoittaa nuoria hakemaan kouluun heti lukion jälkeen, muuten tulee karenssi. Ja jos pääset sisään mihin tahansa se paikkahan on pakko ottaa vastaan, tai muuten tulee taas karenssi. Eli ei todellakaan voida puhua minkäänlaisesta vapaaehtoisuudesta, vaan todella epäreilua kiristämistähän tuo on noiden ehtojen puitteissa. Tiedän tapauksen, jossa valmistunut oli epähuomiossa vastoin parempaa tietoa jättänyt ensimmäisenä keväänä hakematta armeijan takia, niin läsähti työssäoloehto.
Kyllä lukion käynyt löytää töitä.
Älä ees viitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on puhuttu ensikertalaisuuskiintiön epäreiluudesta ja olen ihan samaa mieltä. Suuein epäreiluus mielestäni on siinä on nimenomaan se ettei se anna katumiselle tilaa. Eli siis jos vain otat paikan vastaan, mutta et suorita koulua loppuun se oli sitten siinä. Minun järkeni mukaan ensikertalaisuuden pitäisi jatkua niin kauan, että saa jonkin korkeakoulun edes suoritettua, sitten siinä olisi edes jotain järkeä. Minunkin piti hylätä 2 paikkaa viime keväänä, mihin olisin suoraan päässyt, koska kevään edetessä tulin vain varmemmaksi, että haluan siihen ykkösvaihtoehtoon. Myöhemmin sinne olisi ollut lähes mahdoton enää päästä.
Ja btw toinenkin superepäreiluus tässä piilee. Työkkäri esimerkiksi velvoittaa nuoria hakemaan kouluun heti lukion jälkeen, muuten tulee karenssi. Ja jos pääset sisään mihin tahansa se paikkahan on pakko ottaa vastaan, tai muuten tulee taas karenssi. Eli ei todellakaan voida puhua minkäänlaisesta vapaaehtoisuudesta, vaan todella epäreilua kiristämistähän tuo on noiden ehtojen puitteissa. Tiedän tapauksen, jossa valmistunut oli epähuomiossa vastoin parempaa tietoa jättänyt ensimmäisenä keväänä hakematta armeijan takia, niin läsähti työssäoloehto.
Mä ymmärsin tuon ensikertalaiskiintiön niin, että jollei ole suorittanut KOKONAAN tutkintoa, on ensikertalainen. Eli ei haittaa, jos tutkinto on joskus jäänyt kesken. Ymmärsikö kukaan muu sen tekstin ensikertalaiskiintiöstä näin?
Kun se ei mene noin. Jos olet koskaan vuoden 2014 jälkeen VASTAANOTTANUT korkeakoulupaikan ET ole ensikertalainen hauissa. Vaikka et jalallasikaan koskaan astuisi kyseiseen oppilaitokseen, et ole enää sen jälkeen ensikertalainen. Sehän tässä onkin se epäkohta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on puhuttu ensikertalaisuuskiintiön epäreiluudesta ja olen ihan samaa mieltä. Suuein epäreiluus mielestäni on siinä on nimenomaan se ettei se anna katumiselle tilaa. Eli siis jos vain otat paikan vastaan, mutta et suorita koulua loppuun se oli sitten siinä. Minun järkeni mukaan ensikertalaisuuden pitäisi jatkua niin kauan, että saa jonkin korkeakoulun edes suoritettua, sitten siinä olisi edes jotain järkeä. Minunkin piti hylätä 2 paikkaa viime keväänä, mihin olisin suoraan päässyt, koska kevään edetessä tulin vain varmemmaksi, että haluan siihen ykkösvaihtoehtoon. Myöhemmin sinne olisi ollut lähes mahdoton enää päästä.
Ja btw toinenkin superepäreiluus tässä piilee. Työkkäri esimerkiksi velvoittaa nuoria hakemaan kouluun heti lukion jälkeen, muuten tulee karenssi. Ja jos pääset sisään mihin tahansa se paikkahan on pakko ottaa vastaan, tai muuten tulee taas karenssi. Eli ei todellakaan voida puhua minkäänlaisesta vapaaehtoisuudesta, vaan todella epäreilua kiristämistähän tuo on noiden ehtojen puitteissa. Tiedän tapauksen, jossa valmistunut oli epähuomiossa vastoin parempaa tietoa jättänyt ensimmäisenä keväänä hakematta armeijan takia, niin läsähti työssäoloehto.
Mä ymmärsin tuon ensikertalaiskiintiön niin, että jollei ole suorittanut KOKONAAN tutkintoa, on ensikertalainen. Eli ei haittaa, jos tutkinto on joskus jäänyt kesken. Ymmärsikö kukaan muu sen tekstin ensikertalaiskiintiöstä näin?
Kun se ei mene noin. Jos olet koskaan vuoden 2014 jälkeen VASTAANOTTANUT korkeakoulupaikan ET ole ensikertalainen hauissa. Vaikka et jalallasikaan koskaan astuisi kyseiseen oppilaitokseen, et ole enää sen jälkeen ensikertalainen. Sehän tässä onkin se epäkohta.
Mä olen ollut 2004-2006 AMK:ssa. Jäi silloin kesken. Nyt haen uudestaan opiskelemaan toista alaa. Tämän mukaan minä olen siis ensikertalainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on puhuttu ensikertalaisuuskiintiön epäreiluudesta ja olen ihan samaa mieltä. Suuein epäreiluus mielestäni on siinä on nimenomaan se ettei se anna katumiselle tilaa. Eli siis jos vain otat paikan vastaan, mutta et suorita koulua loppuun se oli sitten siinä. Minun järkeni mukaan ensikertalaisuuden pitäisi jatkua niin kauan, että saa jonkin korkeakoulun edes suoritettua, sitten siinä olisi edes jotain järkeä. Minunkin piti hylätä 2 paikkaa viime keväänä, mihin olisin suoraan päässyt, koska kevään edetessä tulin vain varmemmaksi, että haluan siihen ykkösvaihtoehtoon. Myöhemmin sinne olisi ollut lähes mahdoton enää päästä.
Ja btw toinenkin superepäreiluus tässä piilee. Työkkäri esimerkiksi velvoittaa nuoria hakemaan kouluun heti lukion jälkeen, muuten tulee karenssi. Ja jos pääset sisään mihin tahansa se paikkahan on pakko ottaa vastaan, tai muuten tulee taas karenssi. Eli ei todellakaan voida puhua minkäänlaisesta vapaaehtoisuudesta, vaan todella epäreilua kiristämistähän tuo on noiden ehtojen puitteissa. Tiedän tapauksen, jossa valmistunut oli epähuomiossa vastoin parempaa tietoa jättänyt ensimmäisenä keväänä hakematta armeijan takia, niin läsähti työssäoloehto.
Mä ymmärsin tuon ensikertalaiskiintiön niin, että jollei ole suorittanut KOKONAAN tutkintoa, on ensikertalainen. Eli ei haittaa, jos tutkinto on joskus jäänyt kesken. Ymmärsikö kukaan muu sen tekstin ensikertalaiskiintiöstä näin?
Kun se ei mene noin. Jos olet koskaan vuoden 2014 jälkeen VASTAANOTTANUT korkeakoulupaikan ET ole ensikertalainen hauissa. Vaikka et jalallasikaan koskaan astuisi kyseiseen oppilaitokseen, et ole enää sen jälkeen ensikertalainen. Sehän tässä onkin se epäkohta.
Mä olen ollut 2004-2006 AMK:ssa. Jäi silloin kesken. Nyt haen uudestaan opiskelemaan toista alaa. Tämän mukaan minä olen siis ensikertalainen?
Kyllä, koska se on käyty ennen tuota vuotta 2014. Sen jälkeen käyneille juttu on toinen. Reilua eikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on puhuttu ensikertalaisuuskiintiön epäreiluudesta ja olen ihan samaa mieltä. Suuein epäreiluus mielestäni on siinä on nimenomaan se ettei se anna katumiselle tilaa. Eli siis jos vain otat paikan vastaan, mutta et suorita koulua loppuun se oli sitten siinä. Minun järkeni mukaan ensikertalaisuuden pitäisi jatkua niin kauan, että saa jonkin korkeakoulun edes suoritettua, sitten siinä olisi edes jotain järkeä. Minunkin piti hylätä 2 paikkaa viime keväänä, mihin olisin suoraan päässyt, koska kevään edetessä tulin vain varmemmaksi, että haluan siihen ykkösvaihtoehtoon. Myöhemmin sinne olisi ollut lähes mahdoton enää päästä.
Ja btw toinenkin superepäreiluus tässä piilee. Työkkäri esimerkiksi velvoittaa nuoria hakemaan kouluun heti lukion jälkeen, muuten tulee karenssi. Ja jos pääset sisään mihin tahansa se paikkahan on pakko ottaa vastaan, tai muuten tulee taas karenssi. Eli ei todellakaan voida puhua minkäänlaisesta vapaaehtoisuudesta, vaan todella epäreilua kiristämistähän tuo on noiden ehtojen puitteissa. Tiedän tapauksen, jossa valmistunut oli epähuomiossa vastoin parempaa tietoa jättänyt ensimmäisenä keväänä hakematta armeijan takia, niin läsähti työssäoloehto.
Kyllä lukion käynyt löytää töitä.
Älä ees viitti.
Tottahan se on, että löytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen epäkohta on se, että AMK:ssa pitää jo myydä itsensä saadakseen harjoittelupaikkoja. Laki ammatillisesta koulutuksesta, yhdenvertaisuuslaki ja perustuslaki viittaavat siihen, että ihmiselle pitäisi järjestää tämän taipumusten opetus. Harjoittelu on osa opiskelua ja siitä aniharvoin maksetaan palkkaa, joten koulun pitäisi auttaa paikan löytämisessä. Mitä hyötyä koulusta edes oikeastaan muuten on? Esseekurssit voi käydä avoimessakin, mutta avoimesta ei pääse harjoittelupaikkoihin.
On vain sanottu, että näin toimitaan korkeakouluissa ja toisella asteella taas saa tukea. Miksei tukea voisi saada myös korkea-asteella? Ihan samalla tavalla toisen asteenkin käynyt ammattilainen joutuu kuitenkin hakemaan työpaikkaa valmistuttuaan ilman koulun apua, mutta ymmärretään sentään auttaa koulusta valmistumisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on puhuttu ensikertalaisuuskiintiön epäreiluudesta ja olen ihan samaa mieltä. Suuein epäreiluus mielestäni on siinä on nimenomaan se ettei se anna katumiselle tilaa. Eli siis jos vain otat paikan vastaan, mutta et suorita koulua loppuun se oli sitten siinä. Minun järkeni mukaan ensikertalaisuuden pitäisi jatkua niin kauan, että saa jonkin korkeakoulun edes suoritettua, sitten siinä olisi edes jotain järkeä. Minunkin piti hylätä 2 paikkaa viime keväänä, mihin olisin suoraan päässyt, koska kevään edetessä tulin vain varmemmaksi, että haluan siihen ykkösvaihtoehtoon. Myöhemmin sinne olisi ollut lähes mahdoton enää päästä.
Ja btw toinenkin superepäreiluus tässä piilee. Työkkäri esimerkiksi velvoittaa nuoria hakemaan kouluun heti lukion jälkeen, muuten tulee karenssi. Ja jos pääset sisään mihin tahansa se paikkahan on pakko ottaa vastaan, tai muuten tulee taas karenssi. Eli ei todellakaan voida puhua minkäänlaisesta vapaaehtoisuudesta, vaan todella epäreilua kiristämistähän tuo on noiden ehtojen puitteissa. Tiedän tapauksen, jossa valmistunut oli epähuomiossa vastoin parempaa tietoa jättänyt ensimmäisenä keväänä hakematta armeijan takia, niin läsähti työssäoloehto.
Kyllä lukion käynyt löytää töitä.
Älä ees viitti.
Tottahan se on, että löytää.
Jos kerran ammatti-ihmisetkin ovat vailla töitä, niin höpöhöpö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on siis suorittanut korkeakoulututkinnon ja valmistunut ennen vuotta 2014 niin ei ole ensikertalainen? Mutta kuitenkin jos on vastaanottanut korkeakoulupaikan ennen 2014 on ensikertalainen, mutta 2014 jälkeen ei ole ensikertalainen. Ymmärsinkö oikein koko kuvion?
Mun mielestä tämä on käsittämätöntä että asiasta ei ole ilmoitettu selvemmin ammattikorkeakouluun.fi sivustolla. Olisi kiva tietää syitä muutoksen taustalla. Onko koe mahdollisesti ollut sittenkin liian vaikea ? Nyt on annettu kuvaa, että uudistus on ollut suuri menestys. Vaikuttaakohan muutos tulosten saamiseen viivyttävästi ?
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tämä on käsittämätöntä että asiasta ei ole ilmoitettu selvemmin ammattikorkeakouluun.fi sivustolla. Olisi kiva tietää syitä muutoksen taustalla. Onko koe mahdollisesti ollut sittenkin liian vaikea ? Nyt on annettu kuvaa, että uudistus on ollut suuri menestys. Vaikuttaakohan muutos tulosten saamiseen viivyttävästi ?
Mitä? Mikä muutos?
Tulosten ilmoittaminen on ensi viikon perjantaina. Mitään viivästymistä ei ole tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tämä on käsittämätöntä että asiasta ei ole ilmoitettu selvemmin ammattikorkeakouluun.fi sivustolla. Olisi kiva tietää syitä muutoksen taustalla. Onko koe mahdollisesti ollut sittenkin liian vaikea ? Nyt on annettu kuvaa, että uudistus on ollut suuri menestys. Vaikuttaakohan muutos tulosten saamiseen viivyttävästi ?
Mitä? Mikä muutos?
Tulosten ilmoittaminen on ensi viikon perjantaina. Mitään viivästymistä ei ole tapahtunut.
Yritin vastata eräälle kysyjälle tuosta alimpien pisterajojen muutoksesta, joka tehtiin 14.11.2019 eli kesken kokeiden tarkistuksen.
"Huom. Syksyn AMK-valintakokeen osiokohtaiset alimmat hyväksytyt pistemäärät on muutettu 14.11.2019."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on puhuttu ensikertalaisuuskiintiön epäreiluudesta ja olen ihan samaa mieltä. Suuein epäreiluus mielestäni on siinä on nimenomaan se ettei se anna katumiselle tilaa. Eli siis jos vain otat paikan vastaan, mutta et suorita koulua loppuun se oli sitten siinä. Minun järkeni mukaan ensikertalaisuuden pitäisi jatkua niin kauan, että saa jonkin korkeakoulun edes suoritettua, sitten siinä olisi edes jotain järkeä. Minunkin piti hylätä 2 paikkaa viime keväänä, mihin olisin suoraan päässyt, koska kevään edetessä tulin vain varmemmaksi, että haluan siihen ykkösvaihtoehtoon. Myöhemmin sinne olisi ollut lähes mahdoton enää päästä.
Ja btw toinenkin superepäreiluus tässä piilee. Työkkäri esimerkiksi velvoittaa nuoria hakemaan kouluun heti lukion jälkeen, muuten tulee karenssi. Ja jos pääset sisään mihin tahansa se paikkahan on pakko ottaa vastaan, tai muuten tulee taas karenssi. Eli ei todellakaan voida puhua minkäänlaisesta vapaaehtoisuudesta, vaan todella epäreilua kiristämistähän tuo on noiden ehtojen puitteissa. Tiedän tapauksen, jossa valmistunut oli epähuomiossa vastoin parempaa tietoa jättänyt ensimmäisenä keväänä hakematta armeijan takia, niin läsähti työssäoloehto.
Mä ymmärsin tuon ensikertalaiskiintiön niin, että jollei ole suorittanut KOKONAAN tutkintoa, on ensikertalainen. Eli ei haittaa, jos tutkinto on joskus jäänyt kesken. Ymmärsikö kukaan muu sen tekstin ensikertalaiskiintiöstä näin?
Kun se ei mene noin. Jos olet koskaan vuoden 2014 jälkeen VASTAANOTTANUT korkeakoulupaikan ET ole ensikertalainen hauissa. Vaikka et jalallasikaan koskaan astuisi kyseiseen oppilaitokseen, et ole enää sen jälkeen ensikertalainen. Sehän tässä onkin se epäkohta.
Vois kyllä lisätä tuohon 2014 perään tai-sanan, koska toki tuo vuosi lasketaan mukaan. Mutta jos sivutaan asiaa, niin johan nuo valmennuskurssit ja muu yksityisopetus on hyvin vahvasti lukiossakin jo läsnä. Ja niistä kun niin haluttiin eroon. Sekään ei toteudu että aloittamisikä opinnoissa laskisi oleellisesti, kun ei uskalleta ottaa varapaikkaa vastaan kokeillakseen muuta alaa kiintiöiden takia.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tämä on käsittämätöntä että asiasta ei ole ilmoitettu selvemmin ammattikorkeakouluun.fi sivustolla. Olisi kiva tietää syitä muutoksen taustalla. Onko koe mahdollisesti ollut sittenkin liian vaikea ? Nyt on annettu kuvaa, että uudistus on ollut suuri menestys. Vaikuttaakohan muutos tulosten saamiseen viivyttävästi ?
No mitä sä luulet jos kerta pisteytykset on muutettu? Oliskohan ollut vaikea koe ja et pisteytykset alennettu et saataisiin hyväksyttyjä hakijoita enemmän .. huoh
Liiketalouden pääsykokeissa on aina ollut matematiikkaa, ei ole mikään uusi juttu.
Nykyään ammattikorkeaan haettaessa on siis käytössä koko todistusvalinta tai uusi amk-valintakoe, jossa ei ole mitään haastatteluita tai ryhmäkeskusteluja, niitä oli ennen, muttei siis enää.