Uskooko joku vielä oikeasti mt-lääkkeiden tehoon?
Sairauksia ei tunnisteta aiempaa paremmin, Ihmiset ovat sairaampia kun diagnoosit ovat niin laveita, että jokaisella on masennus, ahdistus, adhd ja autismi.
3vuotiaalle aloitetaan stimulanttilääkitys adhd:hen, 6vuotiaana lääkitys ahditukseen ja 10vuotiaana masennukseen.
Ja jos ei lapsuudessa ole vielä saanut psyykelääkkeitä, voit hakea ne aikuisena unettomuuteen. Tai päänsärkyyn. Tai ikävään puolisoon. Väsymykseen.
Juttu on siinä, että lääkkeet EIVÄT auta. Ne eivät auttaneet sinua tai naapuriasi vaikka uskoisit mitä. Ainuttakaan laadullisesti pätevää tutkimusta ei tästä ole.
Adhd-lääkkeet ehkä auttoivat sinua ja lapsesi opettajaa, mutta eivät lastasi.
Mt-lääkkeiden pahin puoli ei ole se, että ne eivät toimi. Pahinta on se, että ne sairastuttavat ehkä loppuiäksi. Ummetusta, seksiongelmia, tik-liikkeitä, psykkoseja, kroonista masennusta ja unettomuutta.
Ahdistaako? Saitko lääkkeet, jotka auttoivat? Otatko niitä nyt säännöllisesti? Musitatko miltä ahdistus tuntui ennen lääkityksen aloittamista?
Kärsitkö keskittymisongelmista? Auttoiko lääkitys? Pystytkö nyt toimimaan samalla tavalla kuin ennen lääkityksen kokeilua ilman sitä?
Miten unettomus?
Muistatko aikaa, jolloin käytöksesi oli normaalia?
Lääkitsetkö itseasiassa vain vieroitusoireita?
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaako? Ei.
Saitko lääkkeet, jotka auttoivat? Kyllä.
Otatko niitä nyt säännöllisesti? En.
Musitatko miltä ahdistus tuntui ennen lääkityksen aloittamista? Muistan.
Kärsitkö keskittymisongelmista? En tällähetkellä enempää kuin kukaan muukaan kahden pienen kotiäiti.
Auttoiko lääkitys? Auttoi.
Pystytkö nyt toimimaan samalla tavalla kuin ennen lääkityksen kokeilua ilman sitä? Jos kysymyksellä tarkoitetaan olenko nyt samanlainen kuin ennen sairastumista niin en.
Miten unettomus? Ei niin paha kuin ennen lääkkeitä mutta lasten kanssa valvominen on vaikeuttanut nukkumista.
Muistatko aikaa, jolloin käytöksesi oli normaalia? Normaalia? Aina käytökseni on ollut ns. normaalia, reagoin ihan normaalisti sairauksiinikin.
Lääkitsetkö itseasiassa vain vieroitusoireita? En, tällä hetkellä en syö säännöllisesti mitään lääkkeitä.
Mikä sun ongelma on? Vaikuttaa ettei sitä ole.
Ei mulla olekaan mitään ongelmaa enää :)
Aikoinaan oli ahdistuneisuutta paniikkikohtauksilla höystettynä, keskivaikea depressio ja unettomuutta.Mikä auttoi?
Lääke. Mirtatsapiini, lopetti ahdistuksen, paniikkikohtaukset jäivät pois, nukuin ja kaiken tämän päälle ehkä parantuneesta olosta johtuen masennuskin poistui.
Assburger kirjoitti:
Ap niputtaa kaikki mt- lääkkeet samaan.
Mitä mieltä biposta tai skitsofreniasta?
Eräs tuntemani henkilö on hullu kuin pullosta tullut, jos jättää antipsykootit ottamatta.
Mm. Bibosta, skitsofreniasta, adhd:sta, masennuksesta ja autismista on löydetty uuden tutkimuksen mukaan sama geeni"vika".
Toinen uusi tutkimus on myös löytänyt koirilta adhd;ta, ujoutta, agressiivisuutta yms. Vastaavia piirteitä aiheuttavia geenejä.
Voisi ollakin aihetta kysyä uudelleen mikä on sairautta, olosuhdetta ja luonnetta?
Ja edelleen kun lääkitään traumaa tai olosuhdetta, tulemme luoneeksi uusia elimellisiä sairauksia ja oireita. Ei ole mitään pätevää mittaria jolla voitaisiin arvioida onko esim. psykoosista hoitoon joutunut saanut lääkityksestä sellaisen avun, jolla on estetty sairauden paheneminen ja uusiminen. Vai onko lääkitys itseasiassa lisännyt entistä vakavampien psykoosien riskiä ja kroonistuttanut tilan.
Psykoosisairaudet ovat usein jo itsesään aiheituneet päihteiden ja/tai lääkkeiden väärinkäytöstä. Sen lisäksi psykoosisairaus dg;n voi saada myös silloin kun kyseessä on itseasiassa aivan normaalikäytös, koska ei ole objektiivista tapaa arvioida mikä on potilaan kohdalla ns. Suhteellisuusharhaa, perusteellista pelkoa tai täyttä kuvitelmaa.
Lääkityksen aloituksen jälkeen ei voida myöskään enää arvoida lääkkeen vaikutusta myöhempään tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Olen omin silmin nähnyt miten kaksi ihmistä jätti ominpäin masennuslääkkeet pois ja masennus uusiutui. Toinen teki itsemurhan.
Olen omin silmin nähnyt miten essitalopraamiannoksen nostaminen nosti nuoren kuntoa ja mielialaa aivan silmissä.
Tälläisten aloitusten tekijä pitäisi hakea paikalle ensimmäisessä tapauksessa.
Lääkkeet eivät tietenkään yksin auta.
Juuri tuo essitalopraami aiheuttaa itsemurha ajatuksia. Itse olen jo keski-ikäinen ja minun piti aloittaa tuo lääke. Menetin yöunet ja muutuin ahdistuneeksi ja mietin itsemurhaa öisin. Siitä varoitetaan, että voi aiheuttaa nuorille itsemurha ajatuksia, mutta miksei muk myös aikuisille? Miten muka aikuisen aivot ovat niin erilaiset kuin nuoren?
Vierailija kirjoitti:
Miksi vieroitusoireet ovat merkki huonosta lääkkeestä?
Aiheuttaahan kahvikin vieroitusoireita, miksi sitä vastaan ei puhuta?
Entä jos tehtäisiin lääkkeet vieroitusoireettomiksi ja silloin ne eivät toimisi? Olisiko se parempi? Syödä lääkkeitä, jotka ei toimi psykoosiin?
Ei ne lääkkeet toimi nytkään, tästä ei ainakaan ole yhtään laadullisesti pätevää tutkimusta.
Mutta kahvi on hyvä esimerkki. Jos juot kahvia epäsäännöllisesti voit saada vieroitusoireita ilman, että yhdistät ne kahvinjuontiin.
Esimerkiksi saatat ihmetellä yhtäkkistä päänsärkyä, mutta koska elimistö ei kerro sinulle muuten haluavasi kahvia, eikä sitä ei tee erityisesti mieli, et tule ajatelleeksi, että syy särkyyn olisi kahvin puuttessa.
Sama käy mt-lääkkeillä. Kun olet saanut lääkehoitoa masennukseen, ahdistukseen, unettomuuteen tms. Ja lopetat lääkityksen tilanteen parannuttua vieroitusoireet eivät välttämättä ala välittömästi.
Sen sijaan useampien viikkojen jälkeen lopetuksesta koetkin yllättäen uupumusta, sietämätöntä ahdistusta, epätoivoa jne. Kaikki merkit viittaavat joko vanhojen oireiden pahenemiseen tai kokonaan uusiin sairauksiin vaikka kyseessä ovat vieroitusoireet.
Lääkitysrumba on valmis. Nappeja sivuvaikutuksiin ja uusiin sairauksiin, nappeja elimillisiin haittoihin ja vaurioihin jne.
Lumelääkkeet toimii kun uskoo niihin. Lääkevalmistajiin on hyvä sijoittaa kun ihmiset on niin urpoja että suostuvat syömään mitä vaan lääkäri määrää. Ihan kun se masennus paranisi pelkästään popsimalla pillereitä.
Vierailija kirjoitti:
Mun masennus johtuu yksinäisyydestä ja siitä etten ole koskaan saanut rakkautta. Siihen ei yksikään pilleri auta vaikka tyhmänä niitä söin neljä vuotta. Tulos? En saa enää koskaan orgasmia ja lihoin 25 kiloa ja olen nykyään läski ja siitä koitunut vaikka mitä terveyshaittaa. Nuo syömäni pillerit ainoastaan turruttivat tunteeni enkä halunnut enää mitään enkä saanut mistään mitään mielihyvää. Nyt lopetettuani lääkkeet olen taas masentunut samasta syystä; yksinäisyys. Kaipaan hirveästi seuraa ja rakkautta mutta en sitä saa. Nyt olen vielä tuohon päälle lihava ja menetin loppuelämäkseni orgasmin.
Voisi auttaa että alat kaivelemaan sitä syytä huonoon oloosi myös itsestäsi, ja hoitamaan sen. Ei auta että syytät pillereitä surkeasta elämästäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vieroitusoireet ovat merkki huonosta lääkkeestä?
Aiheuttaahan kahvikin vieroitusoireita, miksi sitä vastaan ei puhuta?
Entä jos tehtäisiin lääkkeet vieroitusoireettomiksi ja silloin ne eivät toimisi? Olisiko se parempi? Syödä lääkkeitä, jotka ei toimi psykoosiin?
Ei ne lääkkeet toimi nytkään, tästä ei ainakaan ole yhtään laadullisesti pätevää tutkimusta.
Mutta kahvi on hyvä esimerkki. Jos juot kahvia epäsäännöllisesti voit saada vieroitusoireita ilman, että yhdistät ne kahvinjuontiin.
Esimerkiksi saatat ihmetellä yhtäkkistä päänsärkyä, mutta koska elimistö ei kerro sinulle muuten haluavasi kahvia, eikä sitä ei tee erityisesti mieli, et tule ajatelleeksi, että syy särkyyn olisi kahvin puuttessa.Sama käy mt-lääkkeillä. Kun olet saanut lääkehoitoa masennukseen, ahdistukseen, unettomuuteen tms. Ja lopetat lääkityksen tilanteen parannuttua vieroitusoireet eivät välttämättä ala välittömästi.
Sen sijaan useampien viikkojen jälkeen lopetuksesta koetkin yllättäen uupumusta, sietämätöntä ahdistusta, epätoivoa jne. Kaikki merkit viittaavat joko vanhojen oireiden pahenemiseen tai kokonaan uusiin sairauksiin vaikka kyseessä ovat vieroitusoireet.
Lääkitysrumba on valmis. Nappeja sivuvaikutuksiin ja uusiin sairauksiin, nappeja elimillisiin haittoihin ja vaurioihin jne.
Huvittavaa ettet saa yhteenkään viestiin lähteitä. Huvittavaa, ettet tunne tutkimuksia, lääketieteen kenttää, dignostiikkaa, nykyhoitoja tai oikeastaan mitään muutakaan. Öyhötät vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen omin silmin nähnyt miten kaksi ihmistä jätti ominpäin masennuslääkkeet pois ja masennus uusiutui. Toinen teki itsemurhan.
Olen omin silmin nähnyt miten essitalopraamiannoksen nostaminen nosti nuoren kuntoa ja mielialaa aivan silmissä.
Tälläisten aloitusten tekijä pitäisi hakea paikalle ensimmäisessä tapauksessa.
Lääkkeet eivät tietenkään yksin auta.
Juuri tuo essitalopraami aiheuttaa itsemurha ajatuksia. Itse olen jo keski-ikäinen ja minun piti aloittaa tuo lääke. Menetin yöunet ja muutuin ahdistuneeksi ja mietin itsemurhaa öisin. Siitä varoitetaan, että voi aiheuttaa nuorille itsemurha ajatuksia, mutta miksei muk myös aikuisille? Miten muka aikuisen aivot ovat niin erilaiset kuin nuoren?
Et ole ollut bilsantunneilla hereillä. Nuoren aivot ovat vielä herkemmät psyykelääkkeille, koska aivojen kehitys on vielä kesken.
En kiellä etteikö essitalopraami suurina määrinä aiheuttaisi itsemurha-ajatuksia. Omassa tapauksessa 5 ja 10 mg annoksella niitä ei ollut, mutta suuremmissa oli. Luojan kiitos pääsin eroon Cipralexista, käytin 10 vuotta ja suurimman osan ajasta juuri 10 mg annoksella.
Vierailija kirjoitti:
Täällä joku kysyi että mites psykoosi ja skitsofrenia, että eiks niihin pidä popsia pillereitä? Keroputaalla noita on hoidettu pelkällä psykoterapialla jo vuosikymmeniä hyvin tuloksin. Eli voidaan jopa kyseenalaistaa, ovatko nämä ja muutkaan mielenterveyden ongelmat mitään oikeita sairauksia.
Höpöhöpö.
Skitsofrenia ei takuulla hoidu psykoterapialla.
Ennen tehokkaita antipsykoottisia lääkkeitä potilaat suljettiin mielisairaaloihin pois näkyvistä, loppuiäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd-lääke ei ole mt-lääke. Eli ei kuulu tänne.
Arvasin, että tähän tartutaan. Adhd-lääkitys kuuluu kuitenkin psykiatrian piiriin.
Ennemmin voitaisiin kysyä mikä sitten on mielensairautta? Suru läheisen kuolemasta? Sekin täyttää mt-diagnoosin kriteerit. Masennus on subjektiivinen kokemus siinä missä adhd.
Persesyöpä on ĺuulotauti.
Vierailija kirjoitti:
Olen omin silmin nähnyt miten kaksi ihmistä jätti ominpäin masennuslääkkeet pois ja masennus uusiutui. Toinen teki itsemurhan.
Olen omin silmin nähnyt miten essitalopraamiannoksen nostaminen nosti nuoren kuntoa ja mielialaa aivan silmissä.
Tälläisten aloitusten tekijä pitäisi hakea paikalle ensimmäisessä tapauksessa.
Lääkkeet eivät tietenkään yksin auta.
Tässähän se lääkityksen ironia on pähkinänkuoressa.
Lääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksena oireita, joita niillä hoidetaan. Kohonnutta itsemurhariskiä nuorilla, ahdistusta, masennusta ja tunteiden latistumista. Lievimmilläänkin lääkkeet aiheuttavat kaikille joitakin haittoja esim. Painonnousua, suolisto-ongelmia, vapinaa, seksiongelmia jne.
Suomessa jopa 10-14vuotiaiden masennuslääkitys on lisääntynyt huimasti.
Mainitsemassasi itsemurha tapauksessa lähdit oletuksesta, että lääke olisi voinut estää tapauksen. On kuitenkin olemassa vahvempaa näyttöä sen puolesta, että lääke on ollut itsemurhan aiheuttaja vaikka se ei olisi tapahtuma-aikana ollut käytössä.
On tutkittu, että lääkkeiden hoitovastinetta parantavat mm. Seuraavat seikat: usko lääkkeen tehoon, lääkkeen hinta, yli 15min. Kestävä lääkärin aika, sekä kokemus siitä, että saa hyvää hoitoa, tulee kuulluksi ja otetaan vakavasti. Eroa lumelääkkeisiin ei juuri ole, mutta lumelääke ei aiheuta pysyviä haittoja.
Nuoren masennuksellekin on usein joku syy ja se syy ei ratkea pillerillä.
Ap ei nyt tajua, että aivot ja hermosto on elin siinä missä maksa ja munasarjakin.
Kuvittelee, että ihmiskehon monimutkaisimman elimen toimintahäiriöt ovat kuvittelua, eikä niitä tarvitse hoitaa. Samalla apinalogiikalla MITÄÄN ei tarvitse hoitaa, esim. munasarjasyöpää tai maksatulehdusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen omin silmin nähnyt miten kaksi ihmistä jätti ominpäin masennuslääkkeet pois ja masennus uusiutui. Toinen teki itsemurhan.
Olen omin silmin nähnyt miten essitalopraamiannoksen nostaminen nosti nuoren kuntoa ja mielialaa aivan silmissä.
Tälläisten aloitusten tekijä pitäisi hakea paikalle ensimmäisessä tapauksessa.
Lääkkeet eivät tietenkään yksin auta.
Tässähän se lääkityksen ironia on pähkinänkuoressa.
Lääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksena oireita, joita niillä hoidetaan. Kohonnutta itsemurhariskiä nuorilla, ahdistusta, masennusta ja tunteiden latistumista. Lievimmilläänkin lääkkeet aiheuttavat kaikille joitakin haittoja esim. Painonnousua, suolisto-ongelmia, vapinaa, seksiongelmia jne.
Suomessa jopa 10-14vuotiaiden masennuslääkitys on lisääntynyt huimasti.
Mainitsemassasi itsemurha tapauksessa lähdit oletuksesta, että lääke olisi voinut estää tapauksen. On kuitenkin olemassa vahvempaa näyttöä sen puolesta, että lääke on ollut itsemurhan aiheuttaja vaikka se ei olisi tapahtuma-aikana ollut käytössä.
On tutkittu, että lääkkeiden hoitovastinetta parantavat mm. Seuraavat seikat: usko lääkkeen tehoon, lääkkeen hinta, yli 15min. Kestävä lääkärin aika, sekä kokemus siitä, että saa hyvää hoitoa, tulee kuulluksi ja otetaan vakavasti. Eroa lumelääkkeisiin ei juuri ole, mutta lumelääke ei aiheuta pysyviä haittoja.
Nuoren masennuksellekin on usein joku syy ja se syy ei ratkea pillerillä.
Ja usein siihen ei ole mitään ulkoista syytä, vaan välittäjäainetuotannon häiriö tai reseptorien tai synapsien kalsium-kanavien geenivirhe.
No eipä sit hoideta leukemiaakaan.
Skitsofrenian, bipolaarihäiriön, autismin, adhd:n ja kliinisen depression taustalla on synnynnäinen geenivirhe.
Samoin kaikkien syöpien taustalla on geenivirhe. Se tosin voi olla syntymän jälkeen tapahtunut nopeasti uusiutuvissa soluissa.
Tee itsellesi ihan mitä haluat, ap, mutta älä jauha julkisesti tuota idioottimaista jaskaa. Sulla on noitavainot käynnissä ja varmaan halluja.
Omakohtaista kokemusta on SSRI:stä, essitalopraamista.
Sain lääkkeen vuosia sitten keskivaikeaan masennukseen.
Käytin lääkärin antaman esitepaketin ja yhden apteekista haetun kuurin.
Oli oiva ensiapu.
Sain myös keskusteluapua sairaanhoitajalta muutaman viikon päästä.
Varmaan sama tulos olisi ollut intensiivisellä, välittömällä keskusteluavulla, mutta eihän sellaiseen ole resursseja!
Minun oli elinkeinonharjoittajana hoidettava työni, lääkkeiden avulla sain toimintakykyni takaisin.
Siinä ap on oikeassa, että masennus on useinkin oire jostakin.
Tähän johtopäätökseen tulimme keskusteluissamme sairaanhoitajan kanssakin.
Aina reaktiivisen masennuksen syyt eivät ole noin vain poistettavissa, lääkitys on usein keino päästä syvimmästä aallonpohjasta ylös.
Vierailija kirjoitti:
Ap on lukenut yhden kirjan ja aika monta big pharma -salaliittosivua ja esiintyy taas tietäväisenä tuomiopäivän profeettana.
Ap:lla on takanaan mm. psykologian opinnot, adhd- ja masennus diagnoosit, sekä kykyä ymmärtää ja arvioida lukemaansa ja näkemäänsä.
Ainakin lapsille määrätään liian helposti adhd-lääkkeet ja masennuksen hoitoon masennuslääkkeet. Molemmat hoitavat vain oireita.
Molempia lääkkeitä käytetty lähipiirissäni ja "apua" tuli, tutun lapsi rauhottui ja oma mieskin sai mielensä tasaantumaan. Mieheni ei ollut enää oma itsensä ja sain hänet lopettamaan lääkkeet ja vaatimaan terapiaan (eli käytännössä väänsin terapiasta kättä 6kk, kunnes haki sitä)
Vuoden käynyt terapiassa ja on kuin uusi mies, muttei vieras mies.
Hänellä oli huono itsetunto, joka ei kehumalla parane. Terapeutin kanssa hän alkoi ymmärtämään ja arvostamaan itseään.
Lapsikin rauhoittunut lääkkeiden myötä kyllä. Mutta ei ole itsensä enää ja on kuin sumussa. Äiti olisi tarvinnut apua ehkä aikaisemmin (oikeaa apua, ei lääkkeitä), koska voimien loputtua hän ei kykene näkemään asiaa 5 vuoden päähän. Sivullisena pysyn sanomaan, että hänenkin lapsensa KYKENI keskittymään ja osasi hillitä itseään kun sitä vaati ja malttoi odottaa vaikka 2 tuntia jotain toimintaa.
Aikuisuuten mennessä hän ei kykene hillitsemään käytöstään, eikä ole oppinut keskittymään itse, vaan nyt tämän turruttaa lääke. Joten syö mahdollisesti lääkkeitä loppuelämänsä ja tod.näk. tulee sairastumaan masennukseen koska ei ymmärrä itseään. Kun sitä ei ole käsitelty lapsena.
Diagnoosi on aina hyvä saada. Mutta lääkkeisiin joilla on tarkotus turruttaa ei toivottua käytöstä ei koskaan ole hyvä ratkaisu, kuin vain lyhyt aikaisena "tilanteen katkaisuna".
Ja virheellisen tiedon korjaan joka täällä esiintyi, että kaikki skitsofreniaakaan sairastuneet EIVÄT tarvitse lääkitystä loppuelämäänsä, kuten ei myöskään kaksisuuntaisesta mielenhäiriöstä kärsivät.
mielenterveyteenkin kannattaisi suhtautua persoonnallisuuspiirteenä ja opettaa ihminen elämään sen kanssa ja käsittelemään sen tuomia asioita, eikä syöttää heitä zombeiksi, jolloin eivät rasita terveydenhoitoa.
Ei se lääkkeiden teho perustu uskomukseen..Mt lääkkeet on ihan samanlaisia lääkkeitä kuin muidenkin sairauksien lääkkeet, esim verenpainetauti tai vaikka kipulääke. Esim moni masennuksen hoitoon perustuva lääke lisää Serotoniinin pitoisuutta , joka alenee masennuksesta, adhd lääke lisää dopamiinipitoisuutta, josta on puute adhd:ssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on lukenut yhden kirjan ja aika monta big pharma -salaliittosivua ja esiintyy taas tietäväisenä tuomiopäivän profeettana.
Ap:lla on takanaan mm. psykologian opinnot, adhd- ja masennus diagnoosit, sekä kykyä ymmärtää ja arvioida lukemaansa ja näkemäänsä.
Juu, aivan varmasti. :D TV:n selvännäkijätkin tarjoavat syvällisempää näkemystä kuin sinä.
Mikä auttoi?