Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset ihastuvat pelimiehiin? Vastaus tässä!
28.10.2019 |
Vastaus löytyy tästä palstakirjoituksesta:
"Noh viime viikolla tapahtui kuitenkin jotain täysin suunnittelematonta. Tapasin yhden miehen jonka kanssa ei todellakaan pitänyt tulla yhtä/paria iltaa enempää, mutta ihastuttiin toisiimme todella tulisesti samantien, homma vain synkkasi kaikinpuolin ihan täydellisesti ensi hetkistä alkaen. Tapasimme sitten monta kertaa viime viikolla ja sen jälkeen olemme viestitelleet koko ajan. Tunteet ovat todella vahvat puolin ja toisin ja pistettiinkin deittisovellukset poistoon ym. Hommassa on omat hankaluutensa miehen tämän hetkisen tilanteen takia, mutta ne tuskin tulee olemaan kynnykysymys jutun onnistumisessa."
(Jokainen arvannee mitä miehen tämän hetkisellä tilanteella tarkoitetaan - jep, naimisissa)
Nainen mittaa kemiaa ja yhteensopivuutta sillä kriteerillä kuinka nopeasti, sulavasti ja luontevasti asiat etenevät ja kuinka voimakasta himo on. Nainen ei kuitenkaan pysty ajattelemaan että tuo liittyisi miehen naiskokemukseen, jonka ansiosta hän osaa luoda rennon tunnelman ja liidata siten että tilanne etenee vauhdilla.
Tässä pelimies voittaa, naisen tunteet ovat voimakkaampia ja tämä pitää sitä merkkinä keskinäisestä kemiasta. Kun mies sanoo tuntevansa samoin (saadakseen lisää seksiä), nainen uskoo tämän poikkeuksetta - onhan kemia aina molemminpuolista.
Tästä syystä miehet haluavat oppia pelimiehiksi, silloinkin kun oikeastaan eivät oikeastaan haluaisi pelailla.
Kommentit (1266)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap käyttää palstaprovoja ja trolleja aineistona, joka tukevat hänen teorioitaan. Tirsk. Ai että mistäkö tiedän... :)))
Sen verran olen tätä elämässäni nähnyt livenä ympärillä, että tiedän että tätä tapahtuu.
Aina yhtä tyhmää huudella trolliksi asioita, jotka ovat todellisia. Vaikka joku olisi ne "toisen näkökulmasta" kirjoittanut saadakseen keskustelua aikaan, ei se tee siitä vähemmän olemassa olevaa ilmiötä.
Allekirjoitan täysin aloituksen. Tuota näkee jatkuvasti.
Se on harmillista, että moniin naisiin puree liioiteltu huomaavaisuus. Se tekee tavalliset miehet varovaisiksi. He eivät halua leimautua pelimiehiksi. Tavallinen mies sitten etenee rauhallisesti ja jää jonon hännille.
Tavallisen ystävälliset miehet ovat passiivisempia ja enemmänkin tulevat poimituiksi kuin olisivat itse aktiivisia. Nämä miehet päätyvät passiivisuudellaan usein tossun alle. Ja muutaman vuoden päästä nainen alkaa katsella ympäriltään säkenöivämpää tyyppiä, kun on saanut lapset tämän rauhallisen kanssa tehtyä. Ihan hirveä yhtälö. On niitä, jotka löytävät aidosti toisensa ja sitoutuvat koko kasvatustyön ajaksi ja pidemmällekin, mutta tilastojen valossa vain kolmannes pareista.
Katselen tätä sirkusta aseksuaalina ulkopuolelta. Kyllä ihmisestä huomaa aika pian mikä on showta ja mikä ei. Ulkopuoliset varoittelevat polttamasta näppejä, mutta rakkauden huumassa ei kuule. Lisääntymisen kannalta hyödyllisestä syystä "rakkaushormonit" saavat sumutettua ihmismieleltä totuuden hyvinkin pitkään, ainakin riittävän pitkään niin että uros ehtisi (ilman nykyteknologian ehkäisyjä) paritella naaraan kantavaksi. Kyllä siinä on "kemiaa" , mutta se kemia on juuri niitä hormonihuuruja eikä sielun romanttista paloa kuten suuri osa naisista haluaa tilanteen tulkita.
Pelimiehillä on pokkaa "katsoa sieluun saakka", kun heillä ei oikeasti ole mitään menetettävää. He voivat tehdä rohkeita liikkuja ja "laittaa sydämensä likoon" pelkäämättä kasvojensa menetystä, koska on aina se toinen satama jossa kyllä on toinen nainen odottamassa jos tämä yksi säikähtäisi pois. Siinä ei sydän mene rikki, joten voi edetä kiihkeästi.
Perhe-elämän jo viettäneenä naisena, tuo joidenkin miesten passiivisuus on kyllä kamalaa ja johtaa useimmiten eroon, mitä olen ystäväpiiriäni katsellut. Jos se on luonteessa, ei ehkä pitäisi edes pyrkiä parisuhteeseen lisäämään toisen työkuormaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap käyttää palstaprovoja ja trolleja aineistona, joka tukevat hänen teorioitaan. Tirsk. Ai että mistäkö tiedän... :)))
Sen verran olen tätä elämässäni nähnyt livenä ympärillä, että tiedän että tätä tapahtuu.
Aina yhtä tyhmää huudella trolliksi asioita, jotka ovat todellisia. Vaikka joku olisi ne "toisen näkökulmasta" kirjoittanut saadakseen keskustelua aikaan, ei se tee siitä vähemmän olemassa olevaa ilmiötä.
Allekirjoitan täysin aloituksen. Tuota näkee jatkuvasti.
Se on harmillista, että moniin naisiin puree liioiteltu huomaavaisuus. Se tekee tavalliset miehet varovaisiksi. He eivät halua leimautua pelimiehiksi. Tavallinen mies sitten etenee rauhallisesti ja jää jonon hännille.
Tavallisen ystävälliset miehet ovat passiivisempia ja enemmänkin tulevat poimituiksi kuin olisivat itse aktiivisia. Nämä miehet päätyvät passiivisuudellaan usein tossun alle. Ja muutaman vuoden päästä nainen alkaa katsella ympäriltään säkenöivämpää tyyppiä, kun on saanut lapset tämän rauhallisen kanssa tehtyä. Ihan hirveä yhtälö. On niitä, jotka löytävät aidosti toisensa ja sitoutuvat koko kasvatustyön ajaksi ja pidemmällekin, mutta tilastojen valossa vain kolmannes pareista.
Katselen tätä sirkusta aseksuaalina ulkopuolelta. Kyllä ihmisestä huomaa aika pian mikä on showta ja mikä ei. Ulkopuoliset varoittelevat polttamasta näppejä, mutta rakkauden huumassa ei kuule. Lisääntymisen kannalta hyödyllisestä syystä "rakkaushormonit" saavat sumutettua ihmismieleltä totuuden hyvinkin pitkään, ainakin riittävän pitkään niin että uros ehtisi (ilman nykyteknologian ehkäisyjä) paritella naaraan kantavaksi. Kyllä siinä on "kemiaa" , mutta se kemia on juuri niitä hormonihuuruja eikä sielun romanttista paloa kuten suuri osa naisista haluaa tilanteen tulkita.
Pelimiehillä on pokkaa "katsoa sieluun saakka", kun heillä ei oikeasti ole mitään menetettävää. He voivat tehdä rohkeita liikkuja ja "laittaa sydämensä likoon" pelkäämättä kasvojensa menetystä, koska on aina se toinen satama jossa kyllä on toinen nainen odottamassa jos tämä yksi säikähtäisi pois. Siinä ei sydän mene rikki, joten voi edetä kiihkeästi.
Minulla on kolmekymppinen aikuinen lapsi ja olen työskennellyt viimeiset 6-7 vuotta nuorten aikuisten (18-30 v) kanssa. Kollegani ovat vähän alle kolmekymppisistä noin kuusikymppisiin. En silti tunnista lainkaan tätä ilmiötä. Parisuhde-eroja tulee, samoin avioeroja, viimeisin kollegalle tapahtunut ero oli sellainen, missä 50+ mies otti ja lähti lähes 30 vuoden avioliiton jälkeen. Myös nuoremmista joku on eronnut. Mutta vaikka ystävä- ja tuttavapiirini on laaja (jo pelkästään FB:ssä yli 400 ihmistä, joiden elämää ainakin jossain määrin siis seuraan), niin en vaan tunnista mitään pelimies/tavismies/leukamies -ilmiöitä. Aikuisen lapseni häissä lähes kaikki hänen ystävistään olivat paikalla joko avo-/aviopuolison tai ainakin pitkäaikaisen seurustelukumppanin kanssa.
Minä väitän, että tällä palstalla meuhaa todella marginaalinen osa Suomen miehistä ja heidän maailmankuvansa perustuu tällä ja muilla vastaavilla palstoilla parin miehen tahallaan levittämään provokaatioon.
Eikä siinä mitään, käyhän tämä viihteestä. Mutta jokunen näistä valmiiksi marginaalissa olevista miehistä todennäköisesti jää ihan oikeasti yksin ja perheettömäksi tuhlatessaan aikansa tällä palstalla ja uskoen näihin huuhaa-juttuihin, joita pari ympäriinsä hässivää "gurua" levittää. Heille se on tragedia, ei minulle eikä meille naisille tai normaaleille miehille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap käyttää palstaprovoja ja trolleja aineistona, joka tukevat hänen teorioitaan. Tirsk. Ai että mistäkö tiedän... :)))
Sen verran olen tätä elämässäni nähnyt livenä ympärillä, että tiedän että tätä tapahtuu.
Aina yhtä tyhmää huudella trolliksi asioita, jotka ovat todellisia. Vaikka joku olisi ne "toisen näkökulmasta" kirjoittanut saadakseen keskustelua aikaan, ei se tee siitä vähemmän olemassa olevaa ilmiötä.
Allekirjoitan täysin aloituksen. Tuota näkee jatkuvasti.
Se on harmillista, että moniin naisiin puree liioiteltu huomaavaisuus. Se tekee tavalliset miehet varovaisiksi. He eivät halua leimautua pelimiehiksi. Tavallinen mies sitten etenee rauhallisesti ja jää jonon hännille.
Tavallisen ystävälliset miehet ovat passiivisempia ja enemmänkin tulevat poimituiksi kuin olisivat itse aktiivisia. Nämä miehet päätyvät passiivisuudellaan usein tossun alle. Ja muutaman vuoden päästä nainen alkaa katsella ympäriltään säkenöivämpää tyyppiä, kun on saanut lapset tämän rauhallisen kanssa tehtyä. Ihan hirveä yhtälö. On niitä, jotka löytävät aidosti toisensa ja sitoutuvat koko kasvatustyön ajaksi ja pidemmällekin, mutta tilastojen valossa vain kolmannes pareista.
Katselen tätä sirkusta aseksuaalina ulkopuolelta. Kyllä ihmisestä huomaa aika pian mikä on showta ja mikä ei. Ulkopuoliset varoittelevat polttamasta näppejä, mutta rakkauden huumassa ei kuule. Lisääntymisen kannalta hyödyllisestä syystä "rakkaushormonit" saavat sumutettua ihmismieleltä totuuden hyvinkin pitkään, ainakin riittävän pitkään niin että uros ehtisi (ilman nykyteknologian ehkäisyjä) paritella naaraan kantavaksi. Kyllä siinä on "kemiaa" , mutta se kemia on juuri niitä hormonihuuruja eikä sielun romanttista paloa kuten suuri osa naisista haluaa tilanteen tulkita.
Pelimiehillä on pokkaa "katsoa sieluun saakka", kun heillä ei oikeasti ole mitään menetettävää. He voivat tehdä rohkeita liikkuja ja "laittaa sydämensä likoon" pelkäämättä kasvojensa menetystä, koska on aina se toinen satama jossa kyllä on toinen nainen odottamassa jos tämä yksi säikähtäisi pois. Siinä ei sydän mene rikki, joten voi edetä kiihkeästi.
Perhe-elämän jo viettäneenä naisena, tuo joidenkin miesten passiivisuus on kyllä kamalaa ja johtaa useimmiten eroon, mitä olen ystäväpiiriäni katsellut. Jos se on luonteessa, ei ehkä pitäisi edes pyrkiä parisuhteeseen lisäämään toisen työkuormaa.
Usein passiivisuus on seurausta alistamisesta. Miestä väheksytään ja halveksutaan esimerkiksi kiistämällä häneltä oikeus mielipiteeseen ja rakentavaan osallistumiseen, tuomitsemalla hänen tapansa ja ajatuksensa, kaikkiaan riistämällä häneltä osallisuuden tunne. Nainen haalii dominanssin kotiin ja perheeseen liittyen ja alkaa käyttää sitä syyllistämiseen. Passiivisuus on helpoin tie ulos tästä ahdingosta. Menee siinä toki parisuhde samalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap käyttää palstaprovoja ja trolleja aineistona, joka tukevat hänen teorioitaan. Tirsk. Ai että mistäkö tiedän... :)))
Sen verran olen tätä elämässäni nähnyt livenä ympärillä, että tiedän että tätä tapahtuu.
Aina yhtä tyhmää huudella trolliksi asioita, jotka ovat todellisia. Vaikka joku olisi ne "toisen näkökulmasta" kirjoittanut saadakseen keskustelua aikaan, ei se tee siitä vähemmän olemassa olevaa ilmiötä.
Allekirjoitan täysin aloituksen. Tuota näkee jatkuvasti.
Se on harmillista, että moniin naisiin puree liioiteltu huomaavaisuus. Se tekee tavalliset miehet varovaisiksi. He eivät halua leimautua pelimiehiksi. Tavallinen mies sitten etenee rauhallisesti ja jää jonon hännille.
Tavallisen ystävälliset miehet ovat passiivisempia ja enemmänkin tulevat poimituiksi kuin olisivat itse aktiivisia. Nämä miehet päätyvät passiivisuudellaan usein tossun alle. Ja muutaman vuoden päästä nainen alkaa katsella ympäriltään säkenöivämpää tyyppiä, kun on saanut lapset tämän rauhallisen kanssa tehtyä. Ihan hirveä yhtälö. On niitä, jotka löytävät aidosti toisensa ja sitoutuvat koko kasvatustyön ajaksi ja pidemmällekin, mutta tilastojen valossa vain kolmannes pareista.
Katselen tätä sirkusta aseksuaalina ulkopuolelta. Kyllä ihmisestä huomaa aika pian mikä on showta ja mikä ei. Ulkopuoliset varoittelevat polttamasta näppejä, mutta rakkauden huumassa ei kuule. Lisääntymisen kannalta hyödyllisestä syystä "rakkaushormonit" saavat sumutettua ihmismieleltä totuuden hyvinkin pitkään, ainakin riittävän pitkään niin että uros ehtisi (ilman nykyteknologian ehkäisyjä) paritella naaraan kantavaksi. Kyllä siinä on "kemiaa" , mutta se kemia on juuri niitä hormonihuuruja eikä sielun romanttista paloa kuten suuri osa naisista haluaa tilanteen tulkita.
Pelimiehillä on pokkaa "katsoa sieluun saakka", kun heillä ei oikeasti ole mitään menetettävää. He voivat tehdä rohkeita liikkuja ja "laittaa sydämensä likoon" pelkäämättä kasvojensa menetystä, koska on aina se toinen satama jossa kyllä on toinen nainen odottamassa jos tämä yksi säikähtäisi pois. Siinä ei sydän mene rikki, joten voi edetä kiihkeästi.
Perhe-elämän jo viettäneenä naisena, tuo joidenkin miesten passiivisuus on kyllä kamalaa ja johtaa useimmiten eroon, mitä olen ystäväpiiriäni katsellut. Jos se on luonteessa, ei ehkä pitäisi edes pyrkiä parisuhteeseen lisäämään toisen työkuormaa.
Usein passiivisuus on seurausta alistamisesta. Miestä väheksytään ja halveksutaan esimerkiksi kiistämällä häneltä oikeus mielipiteeseen ja rakentavaan osallistumiseen, tuomitsemalla hänen tapansa ja ajatuksensa, kaikkiaan riistämällä häneltä osallisuuden tunne. Nainen haalii dominanssin kotiin ja perheeseen liittyen ja alkaa käyttää sitä syyllistämiseen. Passiivisuus on helpoin tie ulos tästä ahdingosta. Menee siinä toki parisuhde samalla.
Ei pysty käsittämään. Olen naisena kokenut parisuhteessa alistamista, väheksyntää ja halveksuntaa, ja helpoin tie ulos siitä oli pakata kimpsut ja kampsut, lapsi kainaloon ja menoksi. Tuskien pitkittäminen 20 vuodella ei vaikuttanut silloin eikä vaikuta nyt järkevältä kenenkään kannalta, mutta kukin kai tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap käyttää palstaprovoja ja trolleja aineistona, joka tukevat hänen teorioitaan. Tirsk. Ai että mistäkö tiedän... :)))
Sen verran olen tätä elämässäni nähnyt livenä ympärillä, että tiedän että tätä tapahtuu.
Aina yhtä tyhmää huudella trolliksi asioita, jotka ovat todellisia. Vaikka joku olisi ne "toisen näkökulmasta" kirjoittanut saadakseen keskustelua aikaan, ei se tee siitä vähemmän olemassa olevaa ilmiötä.
Allekirjoitan täysin aloituksen. Tuota näkee jatkuvasti.
Se on harmillista, että moniin naisiin puree liioiteltu huomaavaisuus. Se tekee tavalliset miehet varovaisiksi. He eivät halua leimautua pelimiehiksi. Tavallinen mies sitten etenee rauhallisesti ja jää jonon hännille.
Tavallisen ystävälliset miehet ovat passiivisempia ja enemmänkin tulevat poimituiksi kuin olisivat itse aktiivisia. Nämä miehet päätyvät passiivisuudellaan usein tossun alle. Ja muutaman vuoden päästä nainen alkaa katsella ympäriltään säkenöivämpää tyyppiä, kun on saanut lapset tämän rauhallisen kanssa tehtyä. Ihan hirveä yhtälö. On niitä, jotka löytävät aidosti toisensa ja sitoutuvat koko kasvatustyön ajaksi ja pidemmällekin, mutta tilastojen valossa vain kolmannes pareista.
Katselen tätä sirkusta aseksuaalina ulkopuolelta. Kyllä ihmisestä huomaa aika pian mikä on showta ja mikä ei. Ulkopuoliset varoittelevat polttamasta näppejä, mutta rakkauden huumassa ei kuule. Lisääntymisen kannalta hyödyllisestä syystä "rakkaushormonit" saavat sumutettua ihmismieleltä totuuden hyvinkin pitkään, ainakin riittävän pitkään niin että uros ehtisi (ilman nykyteknologian ehkäisyjä) paritella naaraan kantavaksi. Kyllä siinä on "kemiaa" , mutta se kemia on juuri niitä hormonihuuruja eikä sielun romanttista paloa kuten suuri osa naisista haluaa tilanteen tulkita.
Pelimiehillä on pokkaa "katsoa sieluun saakka", kun heillä ei oikeasti ole mitään menetettävää. He voivat tehdä rohkeita liikkuja ja "laittaa sydämensä likoon" pelkäämättä kasvojensa menetystä, koska on aina se toinen satama jossa kyllä on toinen nainen odottamassa jos tämä yksi säikähtäisi pois. Siinä ei sydän mene rikki, joten voi edetä kiihkeästi.
Perhe-elämän jo viettäneenä naisena, tuo joidenkin miesten passiivisuus on kyllä kamalaa ja johtaa useimmiten eroon, mitä olen ystäväpiiriäni katsellut. Jos se on luonteessa, ei ehkä pitäisi edes pyrkiä parisuhteeseen lisäämään toisen työkuormaa.
Usein passiivisuus on seurausta alistamisesta. Miestä väheksytään ja halveksutaan esimerkiksi kiistämällä häneltä oikeus mielipiteeseen ja rakentavaan osallistumiseen, tuomitsemalla hänen tapansa ja ajatuksensa, kaikkiaan riistämällä häneltä osallisuuden tunne. Nainen haalii dominanssin kotiin ja perheeseen liittyen ja alkaa käyttää sitä syyllistämiseen. Passiivisuus on helpoin tie ulos tästä ahdingosta. Menee siinä toki parisuhde samalla.
Ei pysty käsittämään. Olen naisena kokenut parisuhteessa alistamista, väheksyntää ja halveksuntaa, ja helpoin tie ulos siitä oli pakata kimpsut ja kampsut, lapsi kainaloon ja menoksi. Tuskien pitkittäminen 20 vuodella ei vaikuttanut silloin eikä vaikuta nyt järkevältä kenenkään kannalta, mutta kukin kai tyylillään.
Eri ihmiset reagoivat eri tavoin. Joku passivoituu ja alistuu, toinen sisuuntuu, kolmas sekoaa jotenkin tai reagoi aggressiivisesti, joku pettää, joku alkoholisoituu, kaikenlaista. Moni toki osaa hoitaa asiat ihan kunniallisesti ja selviää ongelmista. Näistä nyt ei keskustelua juuri synny.
Itse olen oikeastaan ihan tietämättäni jäänyt vuosikausiksi huonoon suhteeseen edes tajuamatta mistä on kyse. Herääminen vei aikaa. Sitten kaikki käytännön haaste vielä, eli niitä kimpsuja ja lapsia ei noin vain pakattukaan. Olen ehkä luonteeltani niin mukautuva, että en tajunnut puolison käytöksen ja kohtelun tuottamaa pahoinvointia oikein koskaan. Koetin vain joustaa ja sopeutua jotta molemmilla olisi helpompaa. Koetin korjata kaikkea loputtomiin.
No, lopulta havahduin. Mutta vasta kun alkoi olla jo henki ja terveys pelissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ihan kuten arvelinkin, näitä on YKSI mies, joka luulee puhuvansa ksikkien miesten puolesta. Sen ymmärrän että puhuu täällä, koska jossakin miesten pslstalla joku tunnistaisi, ja sitten tulisi nenu kipeäksi.
Mutta nyt on perjantai. Voi unohtaa kaikki naiset, kun niissä kerran on pelkkiä vikoja, ja suunnata paikkaan jossa garvaiset bakarat pääsee kokemaan ihan itse. Ei siinä ole mitään hävettävää, ihan yhtä validi tapa elää kuin heterosuhdekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap käyttää palstaprovoja ja trolleja aineistona, joka tukevat hänen teorioitaan. Tirsk. Ai että mistäkö tiedän... :)))
Sen verran olen tätä elämässäni nähnyt livenä ympärillä, että tiedän että tätä tapahtuu.
Aina yhtä tyhmää huudella trolliksi asioita, jotka ovat todellisia. Vaikka joku olisi ne "toisen näkökulmasta" kirjoittanut saadakseen keskustelua aikaan, ei se tee siitä vähemmän olemassa olevaa ilmiötä.
Allekirjoitan täysin aloituksen. Tuota näkee jatkuvasti.
Se on harmillista, että moniin naisiin puree liioiteltu huomaavaisuus. Se tekee tavalliset miehet varovaisiksi. He eivät halua leimautua pelimiehiksi. Tavallinen mies sitten etenee rauhallisesti ja jää jonon hännille.
Tavallisen ystävälliset miehet ovat passiivisempia ja enemmänkin tulevat poimituiksi kuin olisivat itse aktiivisia. Nämä miehet päätyvät passiivisuudellaan usein tossun alle. Ja muutaman vuoden päästä nainen alkaa katsella ympäriltään säkenöivämpää tyyppiä, kun on saanut lapset tämän rauhallisen kanssa tehtyä. Ihan hirveä yhtälö. On niitä, jotka löytävät aidosti toisensa ja sitoutuvat koko kasvatustyön ajaksi ja pidemmällekin, mutta tilastojen valossa vain kolmannes pareista.
Katselen tätä sirkusta aseksuaalina ulkopuolelta. Kyllä ihmisestä huomaa aika pian mikä on showta ja mikä ei. Ulkopuoliset varoittelevat polttamasta näppejä, mutta rakkauden huumassa ei kuule. Lisääntymisen kannalta hyödyllisestä syystä "rakkaushormonit" saavat sumutettua ihmismieleltä totuuden hyvinkin pitkään, ainakin riittävän pitkään niin että uros ehtisi (ilman nykyteknologian ehkäisyjä) paritella naaraan kantavaksi. Kyllä siinä on "kemiaa" , mutta se kemia on juuri niitä hormonihuuruja eikä sielun romanttista paloa kuten suuri osa naisista haluaa tilanteen tulkita.
Pelimiehillä on pokkaa "katsoa sieluun saakka", kun heillä ei oikeasti ole mitään menetettävää. He voivat tehdä rohkeita liikkuja ja "laittaa sydämensä likoon" pelkäämättä kasvojensa menetystä, koska on aina se toinen satama jossa kyllä on toinen nainen odottamassa jos tämä yksi säikähtäisi pois. Siinä ei sydän mene rikki, joten voi edetä kiihkeästi.
Voit katsella ja nähdä minkä kerkeät mutta motiiveja tekojen takana tai mitä muut tuntee ja miksi et sillä saa selville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap käyttää palstaprovoja ja trolleja aineistona, joka tukevat hänen teorioitaan. Tirsk. Ai että mistäkö tiedän... :)))
Sen verran olen tätä elämässäni nähnyt livenä ympärillä, että tiedän että tätä tapahtuu.
Aina yhtä tyhmää huudella trolliksi asioita, jotka ovat todellisia. Vaikka joku olisi ne "toisen näkökulmasta" kirjoittanut saadakseen keskustelua aikaan, ei se tee siitä vähemmän olemassa olevaa ilmiötä.
Allekirjoitan täysin aloituksen. Tuota näkee jatkuvasti.
Se on harmillista, että moniin naisiin puree liioiteltu huomaavaisuus. Se tekee tavalliset miehet varovaisiksi. He eivät halua leimautua pelimiehiksi. Tavallinen mies sitten etenee rauhallisesti ja jää jonon hännille.
Tavallisen ystävälliset miehet ovat passiivisempia ja enemmänkin tulevat poimituiksi kuin olisivat itse aktiivisia. Nämä miehet päätyvät passiivisuudellaan usein tossun alle. Ja muutaman vuoden päästä nainen alkaa katsella ympäriltään säkenöivämpää tyyppiä, kun on saanut lapset tämän rauhallisen kanssa tehtyä. Ihan hirveä yhtälö. On niitä, jotka löytävät aidosti toisensa ja sitoutuvat koko kasvatustyön ajaksi ja pidemmällekin, mutta tilastojen valossa vain kolmannes pareista.
Katselen tätä sirkusta aseksuaalina ulkopuolelta. Kyllä ihmisestä huomaa aika pian mikä on showta ja mikä ei. Ulkopuoliset varoittelevat polttamasta näppejä, mutta rakkauden huumassa ei kuule. Lisääntymisen kannalta hyödyllisestä syystä "rakkaushormonit" saavat sumutettua ihmismieleltä totuuden hyvinkin pitkään, ainakin riittävän pitkään niin että uros ehtisi (ilman nykyteknologian ehkäisyjä) paritella naaraan kantavaksi. Kyllä siinä on "kemiaa" , mutta se kemia on juuri niitä hormonihuuruja eikä sielun romanttista paloa kuten suuri osa naisista haluaa tilanteen tulkita.
Pelimiehillä on pokkaa "katsoa sieluun saakka", kun heillä ei oikeasti ole mitään menetettävää. He voivat tehdä rohkeita liikkuja ja "laittaa sydämensä likoon" pelkäämättä kasvojensa menetystä, koska on aina se toinen satama jossa kyllä on toinen nainen odottamassa jos tämä yksi säikähtäisi pois. Siinä ei sydän mene rikki, joten voi edetä kiihkeästi.
Perhe-elämän jo viettäneenä naisena, tuo joidenkin miesten passiivisuus on kyllä kamalaa ja johtaa useimmiten eroon, mitä olen ystäväpiiriäni katsellut. Jos se on luonteessa, ei ehkä pitäisi edes pyrkiä parisuhteeseen lisäämään toisen työkuormaa.
Usein passiivisuus on seurausta alistamisesta. Miestä väheksytään ja halveksutaan esimerkiksi kiistämällä häneltä oikeus mielipiteeseen ja rakentavaan osallistumiseen, tuomitsemalla hänen tapansa ja ajatuksensa, kaikkiaan riistämällä häneltä osallisuuden tunne. Nainen haalii dominanssin kotiin ja perheeseen liittyen ja alkaa käyttää sitä syyllistämiseen. Passiivisuus on helpoin tie ulos tästä ahdingosta. Menee siinä toki parisuhde samalla.
Sinulla lienee esittää joku luku tai tutkimus, miten paljon parisuhteista on kuvailemasi kaltaisia? Jos sinun tuttavapiirissä on joku alistettu mies, niin miten olet yrittänyt tukea miestä lähtemään suhteesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap käyttää palstaprovoja ja trolleja aineistona, joka tukevat hänen teorioitaan. Tirsk. Ai että mistäkö tiedän... :)))
Sen verran olen tätä elämässäni nähnyt livenä ympärillä, että tiedän että tätä tapahtuu.
Aina yhtä tyhmää huudella trolliksi asioita, jotka ovat todellisia. Vaikka joku olisi ne "toisen näkökulmasta" kirjoittanut saadakseen keskustelua aikaan, ei se tee siitä vähemmän olemassa olevaa ilmiötä.
Allekirjoitan täysin aloituksen. Tuota näkee jatkuvasti.
Se on harmillista, että moniin naisiin puree liioiteltu huomaavaisuus. Se tekee tavalliset miehet varovaisiksi. He eivät halua leimautua pelimiehiksi. Tavallinen mies sitten etenee rauhallisesti ja jää jonon hännille.
Tavallisen ystävälliset miehet ovat passiivisempia ja enemmänkin tulevat poimituiksi kuin olisivat itse aktiivisia. Nämä miehet päätyvät passiivisuudellaan usein tossun alle. Ja muutaman vuoden päästä nainen alkaa katsella ympäriltään säkenöivämpää tyyppiä, kun on saanut lapset tämän rauhallisen kanssa tehtyä. Ihan hirveä yhtälö. On niitä, jotka löytävät aidosti toisensa ja sitoutuvat koko kasvatustyön ajaksi ja pidemmällekin, mutta tilastojen valossa vain kolmannes pareista.
Katselen tätä sirkusta aseksuaalina ulkopuolelta. Kyllä ihmisestä huomaa aika pian mikä on showta ja mikä ei. Ulkopuoliset varoittelevat polttamasta näppejä, mutta rakkauden huumassa ei kuule. Lisääntymisen kannalta hyödyllisestä syystä "rakkaushormonit" saavat sumutettua ihmismieleltä totuuden hyvinkin pitkään, ainakin riittävän pitkään niin että uros ehtisi (ilman nykyteknologian ehkäisyjä) paritella naaraan kantavaksi. Kyllä siinä on "kemiaa" , mutta se kemia on juuri niitä hormonihuuruja eikä sielun romanttista paloa kuten suuri osa naisista haluaa tilanteen tulkita.
Pelimiehillä on pokkaa "katsoa sieluun saakka", kun heillä ei oikeasti ole mitään menetettävää. He voivat tehdä rohkeita liikkuja ja "laittaa sydämensä likoon" pelkäämättä kasvojensa menetystä, koska on aina se toinen satama jossa kyllä on toinen nainen odottamassa jos tämä yksi säikähtäisi pois. Siinä ei sydän mene rikki, joten voi edetä kiihkeästi.
Voit katsella ja nähdä minkä kerkeät mutta motiiveja tekojen takana tai mitä muut tuntee ja miksi et sillä saa selville.
Varsinkaan aseksuaalina ei voi käsittää aika suurta osaa siitä, mikä seksuaalisia olentoja liikuttaa. Sivusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap käyttää palstaprovoja ja trolleja aineistona, joka tukevat hänen teorioitaan. Tirsk. Ai että mistäkö tiedän... :)))
Sen verran olen tätä elämässäni nähnyt livenä ympärillä, että tiedän että tätä tapahtuu.
Aina yhtä tyhmää huudella trolliksi asioita, jotka ovat todellisia. Vaikka joku olisi ne "toisen näkökulmasta" kirjoittanut saadakseen keskustelua aikaan, ei se tee siitä vähemmän olemassa olevaa ilmiötä.
Allekirjoitan täysin aloituksen. Tuota näkee jatkuvasti.
Se on harmillista, että moniin naisiin puree liioiteltu huomaavaisuus. Se tekee tavalliset miehet varovaisiksi. He eivät halua leimautua pelimiehiksi. Tavallinen mies sitten etenee rauhallisesti ja jää jonon hännille.
Tavallisen ystävälliset miehet ovat passiivisempia ja enemmänkin tulevat poimituiksi kuin olisivat itse aktiivisia. Nämä miehet päätyvät passiivisuudellaan usein tossun alle. Ja muutaman vuoden päästä nainen alkaa katsella ympäriltään säkenöivämpää tyyppiä, kun on saanut lapset tämän rauhallisen kanssa tehtyä. Ihan hirveä yhtälö. On niitä, jotka löytävät aidosti toisensa ja sitoutuvat koko kasvatustyön ajaksi ja pidemmällekin, mutta tilastojen valossa vain kolmannes pareista.
Katselen tätä sirkusta aseksuaalina ulkopuolelta. Kyllä ihmisestä huomaa aika pian mikä on showta ja mikä ei. Ulkopuoliset varoittelevat polttamasta näppejä, mutta rakkauden huumassa ei kuule. Lisääntymisen kannalta hyödyllisestä syystä "rakkaushormonit" saavat sumutettua ihmismieleltä totuuden hyvinkin pitkään, ainakin riittävän pitkään niin että uros ehtisi (ilman nykyteknologian ehkäisyjä) paritella naaraan kantavaksi. Kyllä siinä on "kemiaa" , mutta se kemia on juuri niitä hormonihuuruja eikä sielun romanttista paloa kuten suuri osa naisista haluaa tilanteen tulkita.
Pelimiehillä on pokkaa "katsoa sieluun saakka", kun heillä ei oikeasti ole mitään menetettävää. He voivat tehdä rohkeita liikkuja ja "laittaa sydämensä likoon" pelkäämättä kasvojensa menetystä, koska on aina se toinen satama jossa kyllä on toinen nainen odottamassa jos tämä yksi säikähtäisi pois. Siinä ei sydän mene rikki, joten voi edetä kiihkeästi.
Perhe-elämän jo viettäneenä naisena, tuo joidenkin miesten passiivisuus on kyllä kamalaa ja johtaa useimmiten eroon, mitä olen ystäväpiiriäni katsellut. Jos se on luonteessa, ei ehkä pitäisi edes pyrkiä parisuhteeseen lisäämään toisen työkuormaa.
Usein passiivisuus on seurausta alistamisesta. Miestä väheksytään ja halveksutaan esimerkiksi kiistämällä häneltä oikeus mielipiteeseen ja rakentavaan osallistumiseen, tuomitsemalla hänen tapansa ja ajatuksensa, kaikkiaan riistämällä häneltä osallisuuden tunne. Nainen haalii dominanssin kotiin ja perheeseen liittyen ja alkaa käyttää sitä syyllistämiseen. Passiivisuus on helpoin tie ulos tästä ahdingosta. Menee siinä toki parisuhde samalla.
Sinulla lienee esittää joku luku tai tutkimus, miten paljon parisuhteista on kuvailemasi kaltaisia? Jos sinun tuttavapiirissä on joku alistettu mies, niin miten olet yrittänyt tukea miestä lähtemään suhteesta?
Ei ole lukuja. En kannusta ketään lähtemään suhteesta - miksi niin tekisin? Tämä on vain havainto, ei mikään moraalinen kannanotto. Jokainen vastaa omasta parisuhteestaan ja mieluiten tuen, jos tuki on tarpeen ja mahdollista, yrittämään korjata oman suhteensa. Jos joku päättää lähteä, tuen tietysti sittenkin kykyjeni mukaan. Mikä kuulustelu tämä nyt on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap käyttää palstaprovoja ja trolleja aineistona, joka tukevat hänen teorioitaan. Tirsk. Ai että mistäkö tiedän... :)))
Sen verran olen tätä elämässäni nähnyt livenä ympärillä, että tiedän että tätä tapahtuu.
Aina yhtä tyhmää huudella trolliksi asioita, jotka ovat todellisia. Vaikka joku olisi ne "toisen näkökulmasta" kirjoittanut saadakseen keskustelua aikaan, ei se tee siitä vähemmän olemassa olevaa ilmiötä.
Allekirjoitan täysin aloituksen. Tuota näkee jatkuvasti.
Se on harmillista, että moniin naisiin puree liioiteltu huomaavaisuus. Se tekee tavalliset miehet varovaisiksi. He eivät halua leimautua pelimiehiksi. Tavallinen mies sitten etenee rauhallisesti ja jää jonon hännille.
Tavallisen ystävälliset miehet ovat passiivisempia ja enemmänkin tulevat poimituiksi kuin olisivat itse aktiivisia. Nämä miehet päätyvät passiivisuudellaan usein tossun alle. Ja muutaman vuoden päästä nainen alkaa katsella ympäriltään säkenöivämpää tyyppiä, kun on saanut lapset tämän rauhallisen kanssa tehtyä. Ihan hirveä yhtälö. On niitä, jotka löytävät aidosti toisensa ja sitoutuvat koko kasvatustyön ajaksi ja pidemmällekin, mutta tilastojen valossa vain kolmannes pareista.
Katselen tätä sirkusta aseksuaalina ulkopuolelta. Kyllä ihmisestä huomaa aika pian mikä on showta ja mikä ei. Ulkopuoliset varoittelevat polttamasta näppejä, mutta rakkauden huumassa ei kuule. Lisääntymisen kannalta hyödyllisestä syystä "rakkaushormonit" saavat sumutettua ihmismieleltä totuuden hyvinkin pitkään, ainakin riittävän pitkään niin että uros ehtisi (ilman nykyteknologian ehkäisyjä) paritella naaraan kantavaksi. Kyllä siinä on "kemiaa" , mutta se kemia on juuri niitä hormonihuuruja eikä sielun romanttista paloa kuten suuri osa naisista haluaa tilanteen tulkita.
Pelimiehillä on pokkaa "katsoa sieluun saakka", kun heillä ei oikeasti ole mitään menetettävää. He voivat tehdä rohkeita liikkuja ja "laittaa sydämensä likoon" pelkäämättä kasvojensa menetystä, koska on aina se toinen satama jossa kyllä on toinen nainen odottamassa jos tämä yksi säikähtäisi pois. Siinä ei sydän mene rikki, joten voi edetä kiihkeästi.
Perhe-elämän jo viettäneenä naisena, tuo joidenkin miesten passiivisuus on kyllä kamalaa ja johtaa useimmiten eroon, mitä olen ystäväpiiriäni katsellut. Jos se on luonteessa, ei ehkä pitäisi edes pyrkiä parisuhteeseen lisäämään toisen työkuormaa.
Usein passiivisuus on seurausta alistamisesta. Miestä väheksytään ja halveksutaan esimerkiksi kiistämällä häneltä oikeus mielipiteeseen ja rakentavaan osallistumiseen, tuomitsemalla hänen tapansa ja ajatuksensa, kaikkiaan riistämällä häneltä osallisuuden tunne. Nainen haalii dominanssin kotiin ja perheeseen liittyen ja alkaa käyttää sitä syyllistämiseen. Passiivisuus on helpoin tie ulos tästä ahdingosta. Menee siinä toki parisuhde samalla.
Kerroppa vielä mitään ksi mies roikkuu tällaisessa suhteessa? Kyllä se monessa tapauksessa on miehen passiivisuuden ja laiskuuden syy, että naisen on pakko ottaa kodin ja lasten asiat hoitaakseen. Kun ne asiat on vaan jonkun hoidettava , eikä miehestä siihen ole. Sinusta näitä laiskoja vapaamatkustajia pitäisi kehua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap käyttää palstaprovoja ja trolleja aineistona, joka tukevat hänen teorioitaan. Tirsk. Ai että mistäkö tiedän... :)))
Sen verran olen tätä elämässäni nähnyt livenä ympärillä, että tiedän että tätä tapahtuu.
Aina yhtä tyhmää huudella trolliksi asioita, jotka ovat todellisia. Vaikka joku olisi ne "toisen näkökulmasta" kirjoittanut saadakseen keskustelua aikaan, ei se tee siitä vähemmän olemassa olevaa ilmiötä.
Allekirjoitan täysin aloituksen. Tuota näkee jatkuvasti.
Se on harmillista, että moniin naisiin puree liioiteltu huomaavaisuus. Se tekee tavalliset miehet varovaisiksi. He eivät halua leimautua pelimiehiksi. Tavallinen mies sitten etenee rauhallisesti ja jää jonon hännille.
Tavallisen ystävälliset miehet ovat passiivisempia ja enemmänkin tulevat poimituiksi kuin olisivat itse aktiivisia. Nämä miehet päätyvät passiivisuudellaan usein tossun alle. Ja muutaman vuoden päästä nainen alkaa katsella ympäriltään säkenöivämpää tyyppiä, kun on saanut lapset tämän rauhallisen kanssa tehtyä. Ihan hirveä yhtälö. On niitä, jotka löytävät aidosti toisensa ja sitoutuvat koko kasvatustyön ajaksi ja pidemmällekin, mutta tilastojen valossa vain kolmannes pareista.
Katselen tätä sirkusta aseksuaalina ulkopuolelta. Kyllä ihmisestä huomaa aika pian mikä on showta ja mikä ei. Ulkopuoliset varoittelevat polttamasta näppejä, mutta rakkauden huumassa ei kuule. Lisääntymisen kannalta hyödyllisestä syystä "rakkaushormonit" saavat sumutettua ihmismieleltä totuuden hyvinkin pitkään, ainakin riittävän pitkään niin että uros ehtisi (ilman nykyteknologian ehkäisyjä) paritella naaraan kantavaksi. Kyllä siinä on "kemiaa" , mutta se kemia on juuri niitä hormonihuuruja eikä sielun romanttista paloa kuten suuri osa naisista haluaa tilanteen tulkita.
Pelimiehillä on pokkaa "katsoa sieluun saakka", kun heillä ei oikeasti ole mitään menetettävää. He voivat tehdä rohkeita liikkuja ja "laittaa sydämensä likoon" pelkäämättä kasvojensa menetystä, koska on aina se toinen satama jossa kyllä on toinen nainen odottamassa jos tämä yksi säikähtäisi pois. Siinä ei sydän mene rikki, joten voi edetä kiihkeästi.
Perhe-elämän jo viettäneenä naisena, tuo joidenkin miesten passiivisuus on kyllä kamalaa ja johtaa useimmiten eroon, mitä olen ystäväpiiriäni katsellut. Jos se on luonteessa, ei ehkä pitäisi edes pyrkiä parisuhteeseen lisäämään toisen työkuormaa.
Usein passiivisuus on seurausta alistamisesta. Miestä väheksytään ja halveksutaan esimerkiksi kiistämällä häneltä oikeus mielipiteeseen ja rakentavaan osallistumiseen, tuomitsemalla hänen tapansa ja ajatuksensa, kaikkiaan riistämällä häneltä osallisuuden tunne. Nainen haalii dominanssin kotiin ja perheeseen liittyen ja alkaa käyttää sitä syyllistämiseen. Passiivisuus on helpoin tie ulos tästä ahdingosta. Menee siinä toki parisuhde samalla.
Kerroppa vielä mitään ksi mies roikkuu tällaisessa suhteessa? Kyllä se monessa tapauksessa on miehen passiivisuuden ja laiskuuden syy, että naisen on pakko ottaa kodin ja lasten asiat hoitaakseen. Kun ne asiat on vaan jonkun hoidettava , eikä miehestä siihen ole. Sinusta näitä laiskoja vapaamatkustajia pitäisi kehua?
Joo joo, ei kannata jatkaa tästä. Haluat haastaa riitaa ja mustavalkoistaa asiaa, eikä se kiinnosta mua. Ei liity aiheeseenkaan. Pariskunnat ovat aina erilaisia ja turha on yleistää. Jokainen joutuu ratkomaan omat ongelmansa itse, mutta yleensä kommunikaatio ja yleinen hyväntahtoisuus on avainasemassa. Kumpi tahansa voi uhriutua ja alkaa syyllistää, se nyt vaan ei johda mihinkään hyvään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari epäselvyyttä:
1) Onko ongelma siinä, ettei sitä pilhaa irtoa baarista nykyisin, vai siinä ettei sitä irronnut nuorempana?
2) Joku tuolla aiemmin ainakin haikaili 19-26v naisten perään. Yritättekö oman ikäisiä vai noita ns "parhaassa iässä" olevia?
Ainakin minun ongelma oli, että vaimoainesta ei enää ole suomessa. Ehkä Lestojen seurakunnissa olisi ollut, kuten joku täällä mainitsi, mutta en taida ollut koskaan edes tavannut Lestoa, ainakaan tietääkseni. Enkä nuorempana (hölmöyttäni) ymmärtänyt, että ehkä hihhuleilla onkin fiksummat ratkaisut ja asenteet, kuin "meillä".
Nykyään olen hyväksynyt asian, ja olen muutenkin liian vanha jo. Tinderistä mätsejä tulee 29+ ikäisiä, suurin osa 35+. Joskus joku ystävä tai tuttavuus ehdottaa hänen ystävää tai työkaveria, mutta ovat aina heikompitasoisia, kuin mitä saan nettipalveluista.
Muilla voi olla toisia ongelmia sitten.
Mikä on vaimoaines? Neitsyt? Kun nostat ulkomaat ja tietyn uskontosuuntauksen esiin. Jälkimmäinen odottaa kokemattomuutta mieheltäkin, olisitko itse vaatimuksiesi tasolla?
Ystävät ja työkaverit ehdottanevat tuttujaan parisuhdemielessä. Ovatko nuo mätsisi Tinderissä parisuhdessa etsiviä, oletko tavannut heitä? Millä tavoin irl tavatut naiset ovat heikompitasoisia kuin Tinder-mätsit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap käyttää palstaprovoja ja trolleja aineistona, joka tukevat hänen teorioitaan. Tirsk. Ai että mistäkö tiedän... :)))
Sen verran olen tätä elämässäni nähnyt livenä ympärillä, että tiedän että tätä tapahtuu.
Aina yhtä tyhmää huudella trolliksi asioita, jotka ovat todellisia. Vaikka joku olisi ne "toisen näkökulmasta" kirjoittanut saadakseen keskustelua aikaan, ei se tee siitä vähemmän olemassa olevaa ilmiötä.
Allekirjoitan täysin aloituksen. Tuota näkee jatkuvasti.
Se on harmillista, että moniin naisiin puree liioiteltu huomaavaisuus. Se tekee tavalliset miehet varovaisiksi. He eivät halua leimautua pelimiehiksi. Tavallinen mies sitten etenee rauhallisesti ja jää jonon hännille.
Tavallisen ystävälliset miehet ovat passiivisempia ja enemmänkin tulevat poimituiksi kuin olisivat itse aktiivisia. Nämä miehet päätyvät passiivisuudellaan usein tossun alle. Ja muutaman vuoden päästä nainen alkaa katsella ympäriltään säkenöivämpää tyyppiä, kun on saanut lapset tämän rauhallisen kanssa tehtyä. Ihan hirveä yhtälö. On niitä, jotka löytävät aidosti toisensa ja sitoutuvat koko kasvatustyön ajaksi ja pidemmällekin, mutta tilastojen valossa vain kolmannes pareista.
Katselen tätä sirkusta aseksuaalina ulkopuolelta. Kyllä ihmisestä huomaa aika pian mikä on showta ja mikä ei. Ulkopuoliset varoittelevat polttamasta näppejä, mutta rakkauden huumassa ei kuule. Lisääntymisen kannalta hyödyllisestä syystä "rakkaushormonit" saavat sumutettua ihmismieleltä totuuden hyvinkin pitkään, ainakin riittävän pitkään niin että uros ehtisi (ilman nykyteknologian ehkäisyjä) paritella naaraan kantavaksi. Kyllä siinä on "kemiaa" , mutta se kemia on juuri niitä hormonihuuruja eikä sielun romanttista paloa kuten suuri osa naisista haluaa tilanteen tulkita.
Pelimiehillä on pokkaa "katsoa sieluun saakka", kun heillä ei oikeasti ole mitään menetettävää. He voivat tehdä rohkeita liikkuja ja "laittaa sydämensä likoon" pelkäämättä kasvojensa menetystä, koska on aina se toinen satama jossa kyllä on toinen nainen odottamassa jos tämä yksi säikähtäisi pois. Siinä ei sydän mene rikki, joten voi edetä kiihkeästi.
Perhe-elämän jo viettäneenä naisena, tuo joidenkin miesten passiivisuus on kyllä kamalaa ja johtaa useimmiten eroon, mitä olen ystäväpiiriäni katsellut. Jos se on luonteessa, ei ehkä pitäisi edes pyrkiä parisuhteeseen lisäämään toisen työkuormaa.
Usein passiivisuus on seurausta alistamisesta. Miestä väheksytään ja halveksutaan esimerkiksi kiistämällä häneltä oikeus mielipiteeseen ja rakentavaan osallistumiseen, tuomitsemalla hänen tapansa ja ajatuksensa, kaikkiaan riistämällä häneltä osallisuuden tunne. Nainen haalii dominanssin kotiin ja perheeseen liittyen ja alkaa käyttää sitä syyllistämiseen. Passiivisuus on helpoin tie ulos tästä ahdingosta. Menee siinä toki parisuhde samalla.
Sinulla lienee esittää joku luku tai tutkimus, miten paljon parisuhteista on kuvailemasi kaltaisia? Jos sinun tuttavapiirissä on joku alistettu mies, niin miten olet yrittänyt tukea miestä lähtemään suhteesta?
Ei ole lukuja. En kannusta ketään lähtemään suhteesta - miksi niin tekisin? Tämä on vain havainto, ei mikään moraalinen kannanotto. Jokainen vastaa omasta parisuhteestaan ja mieluiten tuen, jos tuki on tarpeen ja mahdollista, yrittämään korjata oman suhteensa. Jos joku päättää lähteä, tuen tietysti sittenkin kykyjeni mukaan. Mikä kuulustelu tämä nyt on?
Jos mies on alistettu, passiivinen ja onneton, mutta ei yksin pääse noiden aiheuttajasta eroon, niin kyllä hän kannustusta tarvitsee. Ehkä sinä saat jotain sairasta tyydytystä katsoessasi vierestä, miten toinen kärsii. Sinä kirjoittelet siis ihan kuvitelmaa tuollaisista parisuhteista vaikket tunnu tietävän yhtäkään sellaista.
Mr get it done kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samat maneerit toistuvat tietyillä kirjoittajilla vuodesta toiseen. Tuikkukippo, kevätverhot, pyhä vulvá, muumilaulut ja sormivärit... Aika rajoittunutta viestintää. Kuka haluaa parisuhteen ihmisen kanssa, joka toistaa samoja, ulkoaopeteltuja fraasejaan kuin rikkinäinen levysoitin?
Hei, Tuikkarilla on kaksi uutta hokemaa, kipinä-kemia ja horoskopia. Kyllä se kykenee uudistumaan, vähän kerrallaan.
En ole tuikkari ja nuo ovat minun käyttämiäni sanoja. Älkää syytelkö syytöntä. Samoin olen eri henkilö kuin numerosarjaa käyttävä henkilö.
Pahoittelen, teitä on sitten kaksi papukaijaa. Pikkarin tunnistaa kyllä omakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, jotta keskustelussa tulisi otettua huomioon molempien puolien näkökulma, oletan tässä että kaikki mitä naiset sanovat, on totta.
Eli parisuhdemieheltä vaaditaan enemmän. Tässä ketjussa on 80+ seksikumppanin kanssa ollut nainen jolle kävi irtoseksiin (sosiaaliset, heittäytyvät) tavismiehet. Unohdetaan se ettei kovinkaan suuri osa suomimiehistä ole tuollaisia.
Mutta sitten on oletettava että naiset, ja mm. deittipalvelujen tilastot, puhuvat totta siitäkin kuinka paljon irtoseksiä olisi tarjolla. Jos tarjolla on 10-100 pippeliä jokaista naista kohti, naisilla on mistä valita eivätkä kriteerit irtoseksikumppanille ole yhtä erilaisia kuin parisuhdekumppanille. Ehkä Toyota kelpaisi, mutta kun tarjolla on Audeja ja Mersujakin. Tietty Toyota voisi olla sielumkumppani, mutta kun ei tässä haeta sielunkumppanuutta. Eikä suurin osa naisista halua irtoseksiä jos sitä saadakseen on iskettävä joku keravan keijo baaritiskiltä.
Vaikka kaikki mitä naiset kirjoittaisivat olisi totta, yhäkin ollaan tilanteessa jossa irtoseksimiehen on oltava lähempänä miesten kärkitasoa niissä asioissa joita yhden yön kumppanilta halutaan.
Tavismies voi olla erilainen koska osa naisista pitää vähän juroista ja jämäköistä miehistä, ujoista ja poikamaisista filosofeista, tms. Juuri tämä helpottaa parisuhteen löytymistä. Irtoseksiin harva sellaisia haluaa. Se mitä halutaan on aika lailla sama tyyppi.
Läheskään kaikki naiset eivät harrasta irtoseksiä.
3/4 nyt ainakin harrastaa
Ja miehistä 99/100.
Voi olla, että harrastaisi, jos pystyisi, en oikein usko, mutta mahdollista toki. Mutta jos 14% miehistä korjaa yli 80% mätseistä tinderissä, niin onhan se aika selvää, kiistämättömästi selkeää, että vain pieni osa miehistä panee tänä päivänä ympäriinsä. Viime vuosituhannella oli ehkä toisin, nyt ollaan kuitenkin tässä tilanteessa.
No ilmankos. Sinä ja kaikki muut palstamiehet elätte näköjään Tinderissä, kun kuvittelette siellä kaikkien olevan. Tulkaapa joskus tänne oikeaan maailmaan. Miehet vielä tykkäävät Tinderissä ihan jokaisesta naisesta varmuuden vuoksi vaikka naisessa ei kiinnosta kuin se, että tämä on nainen, jolta ehkä saattaa lohjeta kerran seksiä.
Suurin osa miehistä on parisuhteessa ja sinulle voi tulla yllätyksenä, että heistäkin lähes kaikilla on parisuhteessaan seksiä. Sinulla ei taida olla kokemusta parisuhteista, ei edes lähipiirissä, niinkö? Eikö edes vanhempiesi osalta?
Palstamiehelle parisuhde ja perhe ovat kauhistus, jotain mihin joudutaan vastentahtoisesti, liki kuolemaakin pahempi kohtalo, joka tietää vain siivoamista ja maksamista. Eivät nämä tiedä rakkaudesta tai parisuhdeseksistä. Palstamiehen tragedia on se, että hän kovasti haluaisi irtoseksiä 16-25-vuotiailta instabeibeiltä ja fitnessmisuilta, ei siksi, että haluaisi heitä kovasti, vaan siksi, että palstamies haluaisi tehdä valloituksillaan vaikutuksen toisiin miehiin, ihailemiinsa alfoihin, joiden karvaisia pakaroita ja miehistä viehätysvoimaa jaksetaan pohtia päivästä toiseen. Tässä on hyvin vahva homoeroottinen pohjavire, naiset ovat vain välineitä tavoitteiden saavuttamiseen ja tositeoreetikoille vain tiellä. Ihan hauskaa diibadaabaa silti.
Ei se olisi kauhistus sinällään, mutta nykyehdoilla on. Eli saa olla "kakkossija" kun naisen hauskanpito vaihe on ohi ja ero tulee kuitenkin 80% tapauksista naisen ottamana. Ja kyllä bileet alfalle ja siivous betalle on tämä tiivistettynä.
Ei kannata olla niin pska puoliso ja isä, että nainen haluaa eron. Hyvästä miehestä ja hyvästä avioliitosta hyvin harva haluaa erota. Sinun käsitys parisuhteesta ja avioliitosta on sellainen, että olet hyvin epäkelpo puolisoksi ja isäksi.
Nope. Ero nyt vain kuuluu modernin naisen elämänvaiheisiin. Suorastaan siirtymäriitti.
Koskahan sitä kannattaisi ruveta odottelemaan sitten?
Naimisissa 25 v.
Vierailija kirjoitti:
Mr get it done kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samat maneerit toistuvat tietyillä kirjoittajilla vuodesta toiseen. Tuikkukippo, kevätverhot, pyhä vulvá, muumilaulut ja sormivärit... Aika rajoittunutta viestintää. Kuka haluaa parisuhteen ihmisen kanssa, joka toistaa samoja, ulkoaopeteltuja fraasejaan kuin rikkinäinen levysoitin?
Hei, Tuikkarilla on kaksi uutta hokemaa, kipinä-kemia ja horoskopia. Kyllä se kykenee uudistumaan, vähän kerrallaan.
En ole tuikkari ja nuo ovat minun käyttämiäni sanoja. Älkää syytelkö syytöntä. Samoin olen eri henkilö kuin numerosarjaa käyttävä henkilö.
Pahoittelen, teitä on sitten kaksi papukaijaa. Pikkarin tunnistaa kyllä omakseen.
Näistä tulisi varmaan hyvät ystävät keskenään. Voi luoja miten tylsiä keskusteluja ne kävisivät. Pelkkiä fraaseja ja saman asian jatkuvaa toistoa... toistoa.... toistoa.....toistoa.....
Nyt näytti olevan ainakin yhdessä puljussa tuollainen aidon oloinen s-nukke tarjouksessa. Olipa siellä karvaisen takamuksen omaava miesversiokin todella huikeaan hintaan ;)
Ei kun ihan tosissaan. Täällä oleville mieskokelaille sopisi parhaiten muovinen viihdyke joka ei raskaudu tai väitä vastaan. Siivous-/ruokapalvelut voi onneksi myöskin ulkoistaa jolloinka kaikki voittavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, jotta keskustelussa tulisi otettua huomioon molempien puolien näkökulma, oletan tässä että kaikki mitä naiset sanovat, on totta.
Eli parisuhdemieheltä vaaditaan enemmän. Tässä ketjussa on 80+ seksikumppanin kanssa ollut nainen jolle kävi irtoseksiin (sosiaaliset, heittäytyvät) tavismiehet. Unohdetaan se ettei kovinkaan suuri osa suomimiehistä ole tuollaisia.
Mutta sitten on oletettava että naiset, ja mm. deittipalvelujen tilastot, puhuvat totta siitäkin kuinka paljon irtoseksiä olisi tarjolla. Jos tarjolla on 10-100 pippeliä jokaista naista kohti, naisilla on mistä valita eivätkä kriteerit irtoseksikumppanille ole yhtä erilaisia kuin parisuhdekumppanille. Ehkä Toyota kelpaisi, mutta kun tarjolla on Audeja ja Mersujakin. Tietty Toyota voisi olla sielumkumppani, mutta kun ei tässä haeta sielunkumppanuutta. Eikä suurin osa naisista halua irtoseksiä jos sitä saadakseen on iskettävä joku keravan keijo baaritiskiltä.
Vaikka kaikki mitä naiset kirjoittaisivat olisi totta, yhäkin ollaan tilanteessa jossa irtoseksimiehen on oltava lähempänä miesten kärkitasoa niissä asioissa joita yhden yön kumppanilta halutaan.
Tavismies voi olla erilainen koska osa naisista pitää vähän juroista ja jämäköistä miehistä, ujoista ja poikamaisista filosofeista, tms. Juuri tämä helpottaa parisuhteen löytymistä. Irtoseksiin harva sellaisia haluaa. Se mitä halutaan on aika lailla sama tyyppi.
Läheskään kaikki naiset eivät harrasta irtoseksiä.
3/4 nyt ainakin harrastaa
Ja miehistä 99/100.
Voi olla, että harrastaisi, jos pystyisi, en oikein usko, mutta mahdollista toki. Mutta jos 14% miehistä korjaa yli 80% mätseistä tinderissä, niin onhan se aika selvää, kiistämättömästi selkeää, että vain pieni osa miehistä panee tänä päivänä ympäriinsä. Viime vuosituhannella oli ehkä toisin, nyt ollaan kuitenkin tässä tilanteessa.
No ilmankos. Sinä ja kaikki muut palstamiehet elätte näköjään Tinderissä, kun kuvittelette siellä kaikkien olevan. Tulkaapa joskus tänne oikeaan maailmaan. Miehet vielä tykkäävät Tinderissä ihan jokaisesta naisesta varmuuden vuoksi vaikka naisessa ei kiinnosta kuin se, että tämä on nainen, jolta ehkä saattaa lohjeta kerran seksiä.
Suurin osa miehistä on parisuhteessa ja sinulle voi tulla yllätyksenä, että heistäkin lähes kaikilla on parisuhteessaan seksiä. Sinulla ei taida olla kokemusta parisuhteista, ei edes lähipiirissä, niinkö? Eikö edes vanhempiesi osalta?
Palstamiehelle parisuhde ja perhe ovat kauhistus, jotain mihin joudutaan vastentahtoisesti, liki kuolemaakin pahempi kohtalo, joka tietää vain siivoamista ja maksamista. Eivät nämä tiedä rakkaudesta tai parisuhdeseksistä. Palstamiehen tragedia on se, että hän kovasti haluaisi irtoseksiä 16-25-vuotiailta instabeibeiltä ja fitnessmisuilta, ei siksi, että haluaisi heitä kovasti, vaan siksi, että palstamies haluaisi tehdä valloituksillaan vaikutuksen toisiin miehiin, ihailemiinsa alfoihin, joiden karvaisia pakaroita ja miehistä viehätysvoimaa jaksetaan pohtia päivästä toiseen. Tässä on hyvin vahva homoeroottinen pohjavire, naiset ovat vain välineitä tavoitteiden saavuttamiseen ja tositeoreetikoille vain tiellä. Ihan hauskaa diibadaabaa silti.
Ei se olisi kauhistus sinällään, mutta nykyehdoilla on. Eli saa olla "kakkossija" kun naisen hauskanpito vaihe on ohi ja ero tulee kuitenkin 80% tapauksista naisen ottamana. Ja kyllä bileet alfalle ja siivous betalle on tämä tiivistettynä.
Kaikki, jotka asuvat kotona, tekevät kotitöitä. Ehkä ei kannata pyrkiä asumaan kenenkään kanssa, jos tämä on ongelma. Mikset sinä elä hauskanpitovaihetta, se kuuluu nuoruuteen?
Nii, sellainehan sieltä takaisin katsoisi. :/